Laki kriminaalihuoltotyön valtionavusta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1§
Kriminaalihuoltotyöhön annetaan valtionapua sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
2§
Kriminaalihuoltotyön suorittamista varten perustetaan Kriminaalihuoltoyhdistys, ruotsinkieliseltä nimeltään Kriminalvårdsföreningen, jonka järjestysmuodosta säädetään asetuksella. Yhdistys saa valtionapua siten kuin 3 §:ssä säädetään.
Kriminaalihuoltotyön suorittamista varten voidaan valtionapua antaa myös kunnalle tai muulle yhteisölle sekä säätiölle siten kuin 4 §:ssä säädetään.
3§
Valtion tulo- ja menoarviossa osoitetaan valtionapuna määrärahat niihin Kriminaalihuoltoyhdistyksen kustannuksiin, jotka aiheutuvat yhdistykselle lain tai asetuksen nojalla annettujen tehtävien suorittamisesta.
Muiden kriminaalihuoltoon liittyvien tehtävien suorittamista varten voidaan valtionapua myöntää valtion tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan rajoissa.
Toimitilojen perustamiskustannuksiin ja perusparannuksiin voidaan myöntää valtionapua tulo- ja menoarvion rajoissa.
Arvonvähennyksiin sekä luotoista aiheutuneisiin kustannuksiin ja luottojen lyhennyksiin voidaan valtionapua myöntää vain erityisistä syistä tulo- ja menoarvion rajoissa.
4§
Kunnalle voidaan tulo- ja menoarvion rajoissa hakemuksesta myöntää valtionapua 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin oikeusministeriön määräämien perusteiden mukaan.
Kunnalle ja muullekin yhteisölle kuin Kriminaalihuoltoyhdistykselle sekä säätiölle voidaan 3 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin hakemuksesta myöntää valtionapua tulo- ja menoarvion rajoissa oikeusministeriön määräämillä ehdoilla.
5§
Valtionavun myöntämisen edellytyksenä on:
että oikeusministeriö on hyväksynyt valtionavun myöntämisen perusteena olevan toimintasuunnitelman ja talousarvion;
että kustannuksia on pidettävä kriminaalihuoltotyön kannalta tarpeellisina; sekä
että valtionavulla palkatun henkilöstön palkkaus- ja muut edut eivät ylitä sitä tasoa, jonka mukaan vastaavanlaisia tehtäviä hoitavan valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkkaus- ja muut edut on järjestetty, ellei eduskunnan palkkavaltuuskunnan hyväksymistä virka- tai työehtosopimuksista muuta johdu.
Valtionapuna saadut varat on käytettävä niihin tarkoituksiin, joihin ne on myönnetty. Käyttämättä jäänyt avustus on palautettava valtiolle.
Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun valtionavun saamiselle oikeusministeriö voi asettaa myös muita ehtoja.
6§
Edellytyksenä valtionavun saamiselle 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuihin perustamiskustannuksiin ja olennaisiin perusparannuksiin on, että oikeusministeriö on hyväksynyt rakentamista koskevan suunnitelman ennen perustamistöihin tai perushankintoihin ryhtymistä.
7§
Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin myönnetään toimintavuotta seuraavana vuonna valtionavun hakijan jätettyä oikeusministeriölle selvityksen toimintakustannuksistaan. Valtionapu voidaan kuitenkin hakemuksesta myöntää ja maksaa ennakkona kuukausittain etukäteen.
8§
Valtionapu hyväksyttyihin perustamiskustannuksiin, perusparannuksiin ja -hankintoihin maksetaan oikeusministeriön hyväksymän maksusuunnitelman mukaan.
9§
Kriminaalihuoltoyhdistyksen saamat lahjoitusvarat ja avustukset on käytettävä lahjoittajan tai avustajan määräämään tarkoitukseen. Jollei käyttötarkoitusta ole määrätty, ne on käytettävä toiminnan kannalta tarpeellisten menojen kattamiseen.
Kriminaalihuoltoyhdistys on oikeutettu hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti harjoittamaan toimintaa, johon se ei välittömästi saa valtionapua.
10§
Valtionavun myöntää ja sen käyttöä valvoo oikeusministeriö.
11§
Oikeusministeriö voi määrätä myönnetyn valtionavun palautettavaksi kokonaan tai osaksi ja samalla velvoittaa saajan suorittamaan 12 prosenttia korkoa sen nostopäivästä:
jos valtionavun suorittamista varten on annettu virheellisiä tai erehdyttäviä tietoja;
jos tilintarkastuksen tai loppuselvityksen yhteydessä taikka muuten käy selville, että valtionapua on suoritettu perusteettomasti; taikka
jos valtionavun suorittamiseen liittyviä ehtoja ei ole noudatettu.
Valtionapua ei ole määrättävä palautettavaksi, milloin se asianhaarat huomioon ottaen olisi kohtuutonta. Oikeusministeriö voi 1 momentissa mainitusta syystä tarvittaessa keskeyttää valtionavun suorittamisen toistaiseksi.
12§
Jos kiinteää tai irtainta omaisuutta, jonka perustamis-, hankinta- tai peruskorjauskustannukset on osaksi tai kokonaan rahoitettu valtion varoin, luovutetaan toiselle omistajalle tai jos omaisuuden käyttö tässä laissa tarkoitettuun toimintaan lopetetaan tai sen käyttötarkoitusta muutetaan niin, ettei oikeusministeriö voi pitää uutta käyttötarkoitusta tämän lain mukaisena, on valtionapua vastaava suhteellinen osa omaisuuden arvosta palautettava valtiolle kuuden kuukauden kuluessa edellä tarkoitetusta olosuhteiden muuttumisesta, ellei valtioneuvosto toisin päätä.
13§
Tarkemmat säännökset tämän lain soveltamisesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
14§
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1975.
Helsingissä 17. päivänä tammikuuta 1975
TP Urho Kekkonen OMm Matti Louekoski