615/1974

Rikoksen johdosta vangituksi julistettu on heti vietävä yleiseen vankilaan. Milloin rikoksen selvittämiseksi on välttämätöntä, voi vangitsemisesta päättänyt viranomainen kuitenkin määrätä hänet pidettäväksi muussa pitempiaikaista säilytystä varten sopivassa paikassa enintään siihen asti, kunnes tuomioistuin ottaa asian tutkittavakseen.

Tutkintavangin vapautta on rajoitettava vain siinä määrin kuin vangitsemisen tarkoitus sekä vankilassa pitämisen varmuus ja järjestyksen säilyminen edellyttävät.

Kuljetettaessa vankia laitoksen ulkopuolella on vältettävä herättämästä tarpeetonta huomiota.

Tutkintavangille voidaan antaa lupa poistua vartioituna laitoksesta vaikeasti sairaana olevan läheisen omaisen tapaamista tai läheisen omaisen hautaan saattamista varten taikka muusta erittäin tärkeästä syystä.

Sairastunut tutkintavanki, jota ei voida asianmukaisesti hoitaa laitoksessa, on siirrettävä hoidettavaksi laitoksen ulkopuolelle sairaalaan tai vastaavaan laitokseen tarpeellisen valvonnan alaisena.

Naisvangin pieni lapsi saadaan ottaa hoidettavaksi laitokseen, jos se on lapsen edun mukaista ja nainen itse sitä haluaa.

Tutkintavanki on laitokseen saavuttuaan tarpeen vaatiessa tarkastettava todistajan läsnäollessa. Henkilöön käypä tarkastus saadaan toimittaa, jos siihen katsotaan olevan aihetta. Tarkastus saadaan toimittaa myöhemminkin, jos siihen on perusteltua syytä.

Tutkintavanki on mahdollisuuksien mukaan pidettävä yksinäishuoneessa eikä häntä saa ilman suostumustaan sijoittaa asumaan yhteen muun kuin toisen tutkintavangin kanssa. Miehet ja naiset on sijoitettava asumaan erilleen toisistaan.

Tutkintavanki saa osallistua jumalanpalveluksiin, hartaushetkiin ja muihin hengellisiin tilaisuuksiin samoin kuin muuhun vapaa-ajan viettoon yhdessä muiden vankien kanssa, ellei vangitsemisen tarkoitus siitä vaarannu.

Tutkintavangille on mahdollisuuksien mukaan annettava tilaisuus henkilökohtaisia asioitaan koskeviin yksityisiin keskusteluihin sopivan henkilön kanssa.

Tutkintavanki saa pitää hallussaan mukanaan tuomansa ja myöhemmin saamansa omaisuuden, ellei hallussapidosta aiheudu haittaa laitoksen järjestykselle. Muu omaisuus on otettava laitoksessa säilytettäväksi, jos se on mahdollista. Jos omaisuus saattaa helposti pilaantua tai jos sitä on muuten erityisen vaikeata säilyttää, se on lähetettävä vangin kustannuksella hänen osoittamaansa paikkaan tai myytävä. Pilaantunut tavara on todistajan läsnä ollessa hävitettävä.

Vangin rahavarojen käytöstä säädetään asetuksella.

Jos vangin muualla oleva omaisuus tarvitsee hoitoa eikä vanki voi itse huolehtia asiasta, on johtajan tai 1 §:ssä tarkoitettua vangin muuta säilytyslaitosta valvovan virkamiehen ilmoitettava siitä vangin kotikunnan sosiaalilautakunnalle, jonka on ryhdyttävä toimiin omaisuuden hoitamiseksi. Tarvittaessa sosiaalilautakunta voi pyytää uskotun miehen määräämistä omaisuuden hoitamista varten.

Vangille on mahdollisuuksien mukaan annettava apua sellaisten tärkeiden henkilökohtaisten asioiden hoitamisessa, joista hän vapaudenmenetyksen vuoksi ei voi itse huolehtia.

Tutkintavangin on noudatettava järjestystä ja puhtautta.

Tutkintavanki saa käyttää omia vaatteitaan sekä, ellei laitoksen järjestys siitä häiriinny, hankkia ravintoa laitoksen ulkopuolelta. Vangilla on oikeus ostaa tavaraa laitoksessa olevasta myyntipaikasta

Tutkintavangin terveydestä on huolehdittava. Päivittäiseen ulkonaoloon ja sopivaan liikuntaan on varattava mahdollisuus.

Sairasta tai vammautunutta vankia on asianmukaisesti hoidettava ja kuntoutettava. Hampaanhoitoa on annettava, milloin se on välttämättä sairauden hoitamiseksi tai huomattavan vahingon estämiseksi.

Tutkintavanki ei ole velvollinen osallistumaan työntekoon eikä laitoksessa annettavaan opetukseen. Jos vanki haluaa tehdä työtä, on siihen mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus.

Jos vanki tekee vankityötä, on ennen työn aloittamista sovittava työstä maksettavan palkan perusteista.

Jos vanki tekee omaa työtä, siitä saatavat tulot kuuluvat hänelle. Vangin on kuitenkin itse kustannettava työssä tarvittavat aineet ja työkalut sekä korvattava laitokselle työstä aiheutuvat erityiset kustannukset. Kustannusten korvaamisen perusteista on sovittava ennen työn aloittamista.

Tutkintavangin ja hänen oikeudenkäyntiavustajansa on sallittava tapaamalla, kirjeitse ja mahdollisuuksien mukaan puhelimitse pitää yhteyttä keskenään. Tapaamista voidaan valvoa, milloin siihen on erityistä syytä. Avustajan kanssa käytävää neuvottelua ei saa kuunnella eikä kirjeitä tarkastaa, ellei ole perusteltua aihetta epäillä väärinkäytöksiä. Väärinkäytöksen ilmaantuessa neuvottelu voidaan keskeyttää.

Tutkintavangille saapuneet ja hänen lähettämänsä posti- ja muut lähetykset on tarkastettava, jollei 12 §:n säännöksistä muuta johdu. Jos lähetyksen perille toimittaminen saattaa vaarantaa vangitsemisen tarkoituksen tai häiritä laitoksen järjestystä, lähetys on palautettava tai annettava vangille hänen päästessään vapaaksi.

Vangin rangaistuslaitoksen tai muun säilytyspaikan toimintaa valvovalle viranomaiselle osoittama kirje on tarkastamatta heti toimitettava perille.

Vanki saa vastaanottaa vieraita tarpeellisen valvonnan alaisena. Läheisten omaisten ja, milloin valvontaa muusta syystä ei katsota tarpeelliseksi, muidenkin vierailut voidaan sallia ilman valvontaa.

Tutkintavanki saa, jollei vangitsemisen tarkoitus siitä vaarannu, ottaa vastaan ja omalla kustannuksellaan hankkia laitoksen ulkopuolelta kohtuullisessa määrin kirjallisuutta ja lehtiä, seurata mahdollisuuksien mukaan radio- ja televisio-ohjelmia sekä johtajan luvalla hankkia laitoksen ulkopuolelta askartelussa ja harrastustoiminnassa tarvittavia välineitä.

Tutkintavankia ei saa kahlehtia, ellei se ole tarpeen karkaamisen estämiseksi kuljetuksen aikana tai sellaisen väkivaltaisuuden hillitsemiseksi, jota ei ole saatu estetyksi muilla keinoin ja josta saattaa aiheutua vaaraa vangin itsensä tai muiden turvallisuudelle taikka huomattavaa vahinkoa omaisuudelle. Kahlehtimista ei ole jatkettava kauemmin kuin on välttämätöntä. Kun vanki on kuultavana tuomioistuimessa, kahleet on poistettava. Väkivaltaisuuden hillitsemiseksi voidaan vanki kahlehtimisen sijasta sijoittaa tarkoituksenmukaisesti järjestettyyn yksinäishuoneeseen.

Kahlehtimisesta ja yksinäishuoneeseen sijoittamisesta päättää vankilan johtaja tai vangin muuta säilytyslaitosta valvova virkamies. Milloin mainitut toimenpiteet ovat tarpeen väkivaltaisuuden hillitsemiseksi, on niistä mahdollisuuksien mukaan viipymättä kuultava lääkäriä. Kahlehtiminen tai yksinäishuoneeseen sijoittaminen sekä niiden syy on merkittävä kurinpitopäiväkirjaan.

Tutkintavankina oleva nuori rikoksentekijä on, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi, mahdollisuuksien mukaan pidettävä erillään muista vangeista vankilassa ja muussa säilytyspaikassa.

Kuljetuksen aikana ja tuomioistuimen odotushuoneessa tällainen vanki on pidettävä erillään, paitsi muista vangeista, myös yleisöstä.

Tämä laki ja muut tutkintavankeja koskevat säännökset on pidettävä tutkintavankien nähtävinä.

Jos tutkintavanki samalla suorittaa vankilassa tai muussa säilytyspaikassa rangaistusta, häneen on sovellettava tämän lain 3 §:n, 6 §:n 2 momentin, 12, 13 ja 14 §:n, 16 §:n 2 momentin ja 17 §:n säännöksiä sekä muutoin noudatettava, mitä on säädetty rangaistusta suorittavasta vangista.

Rikoksesta epäiltyinä pidätettyjen käsittelyssä on soveltuvin osin noudatettava tämän lain säännöksiä.

Milloin joku on muutoin lain nojalla menettänyt vapautensa, on niin ikään, ellei asianomaisista säännöksistä muuta johdu, soveltuvin osin noudatettava, mitä tutkintavangista on säädetty, kuitenkin ottaen huomioon vapauden menetyksen syyn.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1974. Tutkintavangille ennen lain voimaantuloa määrätyn kurinpitorangaistuksen täytäntöönpano raukeaa lain voimaan tullessa.