198/1974

Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/73) mukaista korvausta on haettava tapaturmaviraston vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Lomakkeita saa maksutta tapaturmavirastolta, tapaturmaviraston asiamiehiltä ja paikallispoliisilta.

Tapaturmaviraston asiamies ottaa vastaan korvaushakemuksia ja toimittaa ne tapaturmavirastolle sekä suorittaa muut korvausasiaan liittyvät tapaturmaviraston määräämät tehtävät.

Korvauksen hakijan, joka haluaa saada korvausta rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain mukaisen korvauksen hakemisesta hänelle aiheutuvista kuluista, on osoitettava, että hänelle on myönnetty maksuton oikeudenkäynti asiaa tuomioistuimessa käsiteltäessä. Jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, hakijan on liitettävä hakemukseen maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain (87/73) 5 §:ssä tarkoitettu selvitys.

Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain 7 §:ssä mainittu kertakorvaus sairaanhoitokustannuksista ja muista vahingosta aiheutuneista kuluista sekä viasta tai pysyvästä haitasta voidaan maksaa myös useassa erässä.

Yhdellä kertaa suoritettava korvaus tulojen tai elatuksen vähentymisestä taikka elatusvelvollisen menettämisestä pääomitetaan Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien ohjeiden mukaan.

Vajaavaltaiselle tuleva korvaus maksetaan hänen holhoojalleen. Korvaus voidaan kuitenkin suorittaa viisitoista vuotta täyttäneelle alaikäiselle, jos korvaus koskee hänen hallinnassaan ollutta omaisuutta tai hänellä muutoin on oikeus määrätä korvauksesta.

Toistuvina suorituksina maksettava korvaus tulojen tai elatuksen vähentymisestä tai elatusvelvollisen menettämisestä maksetaan kalenterikuukausittain jälkikäteen. Korvaus maksetaan korvauksen saajan tilille pankkiin, joka hänellä on oikeus valita. Jollei korvauksen saaja käytä tätä oikeuttaan, tapaturmavirasto määrää pankin.

Tapaturmavirasto voi 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa vaatia, että rekisteriviranomaisen todistuksella osoitetaan korvaukseen oikeutetun olleen elossa korvauksen erääntymispäivänä. Tällaista todistusta ei saa vaatia useammin kuin kerran vuodessa.

Jos korvauksen saajan oloissa tapahtuu sellainen muutos, että se voi aiheuttaa korvauksen määrän muuttamisen tai korvauksen suorittamisen lopettamisen, hänen on viipymättä ilmoitettava siitä tapaturmavirastolle.

Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain 14 §:n 2 momentissa tarkoitetun rikosvahinkolautakunnan tehtävänä on tapaturmaviraston pyynnöstä antaa lausuntoja periaatteellisesti tärkeissä kysymyksissä, jotka koskevat korvauksen myöntämistä mainitun lain nojalla.

Lautakunnassa on viisi jäsentä, joista sosiaali- ja terveysministeriö määrää yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varamies. Lautakunnassa tulee olla edustettuna vahingonkorvausoikeuden, vakuutustoiminnan, sosiaalivakuutuslainsäädännön ja oikeuskäytännön asiantuntemus. Lautakunta asetetaan neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Lautakunnalla on oikeus ottaa lainoppinut sihteeri.

Lautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Se on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kaksi muuta jäsentä.

Lautakunnan puheenjohtajan, muiden jäsenten ja sihteerin palkkioiden perusteet vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Norjan ja Ruotsin kansalaiselle, joka oleskellessaan väliaikaisesti Suomessa, on rikoksen johdosta kärsinyt vahinkoa, voidaan suorittaa korvausta harkinnan mukaan enintään sen verran, kuin rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetussa laissa on säädetty.