Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1043/1974

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Tulo- ja varallisuusverolaki

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

IYleiset säännökset

Tulosta on suoritettava tuloveroa valtiolle ja kunnalle sekä varallisuuden perusteella varallisuusveroa valtiolle sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Elinkeinotoiminnan tuloksen, maatilatalouden tulon ja asuntotulon vahvistamisesta säädetään erikseen.

Verotusmenettelystä säädetään verotuslaissa.Merimiestulon ja rajoitetusti verovelvollisensaaman tulon verottamisesta on lisäksi voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Mitä tässä laissa säädetään kiinteistöstä, sovelletaan myös sellaiseen toisen maalla olevaan rakennukseen, rakennelmaan tai muuhun laitokseen, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle.

Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan tässä laissa lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt 16 vuotta.

Jos lapsen vanhemmat verovuoden päättyessä ovat avioliitossa, katsotaan molempien vanhempien verovuonna elättäneen lasta. Jos lapsen vanhemmat verovuoden päättyessä eivät ole avioliitossa tai ovat välien rikkoutumisenvuoksi pysyvästi asuneet toisistaan erillään,katsotaan sen vanhemmista verovuonna elättäneen lasta, jonka huollettavaksi lapsi onmäärätty tai jonka välittömässä huollossa lapsion muutoin suurimman osan verovuodesta ollut.

Mitä tässä laissa säädetään verovelvollisenlapsesta, on vastaavasti voimassa myös ottolapsesta ja puolison lapsesta.

Yhteisöllä tarkoitetaan tässä laissa valtiota,kuntaa ja kuntainliittoa, seurakuntaa ja muutauskonnollista yhdyskuntaa, osakeyhtiötä, osuuskuntaa, säästöpankkia, keskinäistä vakuutusyhtiötä, aatteellista tai taloudellista yhdistystä,säätiötä ja laitosta ynnä muuta niihin verrattavaa oikeushenkilöä tai erityiseen tarkoitukseen varattua varallisuuskokonaisuutta sekä sellaista ulkomaista yhteenliittymää, jota, jos seolisi kotimainen, olisi 2 momentin mukaanpidettävä yhtymänä, ja ulkomaista kuolinpesää.

Yhtymällä tarkoitetaan tässä laissa avointa,kommandiitti- ja laivanisännistöyhtiötä, sellaistakahden tai useamman henkilön jonkin liikkeentai ammatin harjoittamista taikka kiinteistönviljelemistä tai hallintaa varten muodostamaamuuta kuin 1 momentissa mainittua yhteenliittymää joka on tarkoitettu toimimaan osakkaiden yhteiseen lukuun, sekä yhteismetsää jasiihen verrattavaa yhteisetuutta.

IIVerovelvollisuus

Velvollinen suorittamaan veroa tulon perusteella on:

1)

verovuonna Suomessa asunut henkilö sekä kotimainen yhteisö ja kuolinpesä täältä ja muualta saamastaan tulosta (yleinen verovelvollisuus), sekä

2)

henkilö, joka verovuonna ei ole asunutSuomessa, sekä ulkomainen yhteisö täältä saamastaan tulosta, ei kuitenkaan obligaatioiden,debentuurien, muiden joukkovelkakirjalainojeneikä sellaisten ulkomaalta Suomeen otettujenlainojen, joita ei ole katsottava lainansaajanomaan pääomaan rinnastettavaksi pääomansijoitukseksi, pankkiin tai muuhun rahalaitokseentalletettujen varojen, eikä myöskään ulkomaankaupassa syntyneiden tilisaamisten tuottamastakorkotulosta (rajoitettu verovelvollisuus).

Sitä, joka ainoastaan osan verovuotta onasunut Suomessa, verotetaan siltä ajalta 1 momentin 1 kohdan ja muulta osalta vuotta sen2 kohdan mukaan.

Suomesta saatua tuloa on muun ohessa:

1)

täällä olevasta kiinteistöstä tahi suomalaisen asunto-osakeyhtiön, asunto-osakeyhtiöistäannetun lain (30/26) 25 §:ssä tarkoitetunosakeyhtiön tai muun osakeyhtiön osakkeidentaikka asunto-osuuskunnan tai muun osuuskunnan jäsenyyden perusteella hallitusta huoneistosta saatu tulo, sekä asuntotulo,

2)

täällä harjoitetusta liikkeestä tai ammatista saatu tulo,

3)

palkkatulo, joka on saatu Suomen valtiolta, kunnalta tai muulta julkisoikeudelliseltayhteisöltä,

4)

muu kuin 3 kohdassa tarkoitettu palkkatulo, jos työ, tehtävä tai palvelus on yksinomaan tai pääasiallisesti suoritettu Suomessatäällä olevan työn tai toimeksiantajan lukuun,

5)

eläketulo, joka on saatu Suomen valtiolta, kunnalta tai muulta julkisoikeudelliseltayhteisöltä, tai joka välittömästi tai välillisestiperustuu 4 kohdassa tarkoitettuun työhön, tehtävään tai palvelukseen,

6)

osinko, osuuspääoman korkoja muu niihin rinnastettava tulo, joka on saatu suomalaiselta osakeyhtiöltä osuuskunnalta tai muultayhteisöltä, sekä osuus suomalaisen yhtymäntuloon,

7)

korkotulo, milloin velallinen on Suomessa asuva henkilö taikka suomalainen yhteisö,yhtymä tai kuolinpesä,

8)

rojalti, lisenssimaksu ja muu niihin rinnastettava hyvitys, milloin hyvityksen perusteena olevaa omaisuutta tai oikeutta käytetäänelinkeinotoiminnassa täällä tai milloin hyvityksen maksamiseen velvollinen on Suomessaasuva henkilö tai suomalainen yhteisö, yhtymätai kuolinpesä, sekä

9)

täällä olevan kiinteistön tahi suomalaisen asunto-osakeyhtiön, asunto-osakeyhtiöistäannetun lain (30/26) 25 §:ssä tarkoitetunosakeyhtiön taikka muun osakeyhtiön tai osuuskunnan, jonka kokonaisvaroista enemmän kuin50 prosenttia muodostuu yhdestä tai useammasta täällä olevasta kiinteistöstä, osakkeidentai osuuksien luovutuksesta saatu voitto.

Velvollinen suorittamaan veroa varallisuuden perusteella on:

1)

verovuoden päättyessä Suomessa asunuthenkilö sekä kotimainen yhteisö ja kuolinpesätäällä ja muualla olevista varoistaan (yleinenverovelvollisuus), sekä

2)

henkilö, joka verovuoden päättyessä eiole asunut Suomessa, sekä ulkomainen yhteisötäällä olevista varoistaan, ei kuitenkaan obligaatioista, debentuureista, muista joukkovelkakirjalainoista eikä sellaisista ulkomaalta Suomeen otetuista lainoista, joita ei ole katsottavalainansaajan omaan pääomaan rinnastettavaksipääomansijoitukseksi, pankkiin tai muuhunrahalaitokseen tallettamistaan varoista, eikämyöskään ulkomaankaupassa syntyneistä tilisaamisistaan (rajoitettu verovelvollisuus).

Suomessa olevia varoja ovat muun ohessa:

1)

täällä oleva kiinteistö,

2)

täällä harjoitettuun liikkeeseen tai ammattiin kuuluva omaisuus, oikeus tai etuus,

3)

suomalaisen osakeyhtiön osake, suomalaisen osuuskunnan tai muun yhteisön osuus sekäosuus suomalaisen yhtymän varoihin,

4)

saaminen, milloin velallinen on Suomessa asuva henkilö taikka suomalainen yhteisö,yhtymä tai kuolinpesä,

5)

rojaltin, lisenssimaksun tai muun niihinrinnastettavan hyvityksen perusteena olevaomaisuus tai oikeus, jota käytetään elinkeinotoiminnassa täällä tai jonka maksamiseen velvollinen on Suomessa asuva henkilö tai suomalainen yhteisö, yhtymä tai kuolinpesä.

Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja kotitai jos hän jatkuvasti täällä oleskelee yli kuuden kuukauden ajan, jolloin tilapäinen poissaolo ei estä pitämästä oleskelua jatkuvana. Suomen kansalaista pidetään kuitenkin Suomessaasuvana, vaikka hän ei jatkuvasti oleskelekaantäällä yli kuuden kuukauden aikaa, kunneskolme vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jonka aikana hän on lähtenyt maasta,jollei hän näytä, että hänellä ei ole verovuonnaollut olennaisia siteitä Suomeen. Jollei muutanäytetä, Suomen kansalaisen ei katsota mainitun ajan jälkeen asuvan Suomessa.

Suomessa asuvaksi katsotaan myös Suomendiplomaattisessa edustustossa tahi konsuli- taierityisedustustossa palveleva Suomen kansalainen, joka on virkasuhteessa Suomen valtioon.

Jos Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestössä, Kansainvälisessä atomienergiajärjestössä tai kansainvälisessä kehitysyhteistyössä ulkomaalla palveleva Suomen kansalainen välittömästi ennen tätä palvelusta koskevan palvelussopimuksen tekemistä on asunutSuomessa, sen mukaan kuin 1 momentissa säädetään, hänet katsotaan mainitun palveluksenkestäessä Suomessa asuvaksi, jollei hän näytä,että hänellä ei ole verovuonna ollut olennaisiasiteitä Suomeen. Edellä tässä momentissa säädetyin edellytyksin katsotaan Suomessa asuvaksi Suomen kansalainen, joka on muussa kuin2 momentissa tarkoitetussa Suomen valtion pysyväisessä, päätoimisessa palveluksessa ulkomaalla.

10§

Vieraan valtion Suomessa olevassa diplomaattisessa tai muussa edustustossa tahi lähetetyn konsulin virastossa palveleva taikka Suomessa Yhdistyneiden Kansakuntien, sen erityisjärjestön tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön palveluksessa oleva henkilö, hänenperheenjäsenensä tai yksityinen palvelijansaovat, jos he eivät ole Suomen kansalaisia, velvollisia suorittamaan veroa ainoastaan täälläolevasta kiinteistöstä saamastaan tulosta jaasuntotulosta sekä täällä harjoittamastaan elinkeinosta saamastaan tulosta samoin kuin suomalaisen asunto-osakeyhtiön, asunto-osakeyhtiöistä annetun lain (30/26) 25 §:ssä tarkoitetun osakeyhtiön tai muun osakeyhtiön osakkeiden taikka asunto-osuuskunnan tai muunosuuskunnan jäsenyyden perusteella hallitustahuoneistosta saamastaan vuokratulosta ja asuntotulosta sekä muun kuin tässä momentissatarkoitetun toimen perusteella täältä saamastaan palkka- ja eläketulosta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu henkilö onvelvollinen suorittamaan veroa varallisuudenperusteella ainoastaan täällä olevasta kiinteistöstään, omistamistaan 1 momentissa mainittujen suomalaisten osakeyhtiöiden ja osuuskuntien osakkeista ja osuuksista sekä osuudestaansuomalaisen yhtymän varoihin samoin kuinomistamistaan täällä harjoittamaansa elinkeinoon kuuluvista varoista.

Suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa toimessa oleva henkilö, jonka ei 9 §:n säännösten mukaan voida katsoa asuvan Suomessa,on velvollinen suorittamaan veroa ainoastaanaluksen lukuun tai muutoin esimiehen määräyksestä aluksessa tai muualla tekemästääntyöstä saamastaan palkkatulosta, välittömästitai välillisesti mainittuun työhön perustuvastaeläketulosta samoin kuin täältä saamastaan tulosta sekä aluksessa tai täällä olevista varoistaan.

11§

Sekä tulon että varallisuuden perusteella suoritettavasta verosta ovat vapaat:

1)

Suomen Pankki ja Kehitysaluerahasto Oyniminen osakeyhtiö, sekä

2)

kansaneläkelaitos, kunnallinen eläkelaitos,sairaus- ja hautausavustuskassa, valtakunnallinen työttömyyskassa, työttömyyskassojen keskuskassa ja tukirahasto sekä eroraharahasto.

12§

Tulon perusteella suorittavat vain kunnalleveroa:

1)

valtio ja sen laitokset sekä alkoholiyhtiö,

2)

kunta, kuntayhtymä ja kuntainliitto,evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinenkirkkokunta sekä niiden seurakunta, samoinkuin muu uskonnollinen yhdyskunta, niin myöstiekunta ja lainajyvästö, sekä

3)

sellainen eläkelaitos tai eläkesäätiö taikkaleski- ja orpokassa, joka saa avustusta yleisistävaroista tahi joka on perustettu valtion, kunnan, kuntayhtymän tai kuntainliiton taikka seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnanpalveluksessa olevia varten.

Valtio ja sen laitokset suorittavat kunnalleveroa vain maatilojensa ja niihin verrattavienmuiden maa-alueittensa tuloista, sekä sellaistenmuiden kiinteistöjensä tuloista, joita ei käytetäyleisiin tarkoituksiin, niin myös yksityisyrityksiin verrattavien teollisuus- ja muiden liikkeidensä tuloista. Valtio ei kuitenkaan ole verovelvollinen tulosta, jonka se saa pääasiallisestivaltion laitosten tarpeiden tyydyttämiseksi toimivasta liike- tai tuotantolaitoksesta tahi laiva-,lento- ja autoliikenteestä, rautateistä, kanavista,satamista taikka posti-, lennätin-, puhelin- tairadiolaitoksista.

Kunta ja kuntainliitto niin myös evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta sekä niiden seurakunta ja muu uskonnollinen yhdyskunta ovat verovelvollisia kunnalleainoastaan liiketulosta ja muuhun kuin yleiseentai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetynkiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta.

Alkoholiyhtiön velvollisuudesta suorittaa veroa kunnalle on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

13§

Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinenainoastaan liiketulosta. Kunnallisverotuksessatällainen yhteisö on kuitenkin verovelvollinenmyös muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tulosta.

Yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimiiyksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä, jos sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin ja josse ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Edellä tarkoitettuna yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassamaatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä,nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaavapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävää yhdistystä, puoluerekisteriin merkittyä puoluetta,sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä, niin myös muuta yhteisöä, jonkavarsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnanharjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen.

Yleishyödyllisen yhteisön liiketulona ei pidetä yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista,tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta saatua tuloa eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetustatarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa. Yleishyödyllisen yhteisönliiketulona ei myöskään pidetä jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista eikä adressien, merkkien,korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatuja tuloja. Asetuksella voidaansäätää, ettei myöskään tilapäisestä, vähäisestätai laadultaan erityisestä liiketoiminnasta saatua tuloa pidetä yleishyödyllisen yhteisön liiketulona.

Yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaaharjoittavat yleishyödylliset yhteisöt voidaan,sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään, jokokokonaan tai osittain vapauttaa valtiolle jakunnalle tulon perusteella suoritettavista veroista.

14§

Varallisuuden perusteella suoritettavasta verosta ovat vapaat:

1)

edellä 12 ja 13 §:ssä mainitut yhteisöt,

2)

säästöpankki sekä säästöpankkien, liikepankkien ja osuuspankkien vakuusrahasto samoin kuin hypoteekkiyhdistys ja asuntohypoteekkiyhdistys, sekä

3)

kotimainen osakeyhtiö, osuuskunta jamuu yhteisö, jonka osakkaan tai jäsenen veronalaisia varoja ovat hänen osuutensa yhteisössä.

15§

Yhtymää ei veroteta erikseen, mutta sillevahvistetaan verotettava tulo ja varallisuusnoudattaen vastaavasti, mitä yhteisöstä on voimassa. Yhtymälle vahvistettu verotettava tuloja varallisuus jaetaan verotettavaksi osakastentulona ja varallisuutena. Jako toimitetaan niiden osuuksien mukaan, mitä osakkailla on yhtymän tuloihin ja varoihin.

Yhtymän tappio vähennetään tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain (362/68)mukaisesti yhtymälle vahvistetusta verotettavasta tulosta ennen tulon jakamista 1 momentin mukaan osakasten tulona verotettavaksi.Jos yhtymän harjoittamasta toiminnasta johtunutta tappiota ei yhtymän purkaantumisenvuoksi voida vähentää yhtymän tulosta, jaetaanvähentämättä jäänyt tappio 1 momentissa säädetyllä tavalla yhtymässä tappiovuonna olleilleosakkeille ja vähennetään näiden verotettavastatulosta tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain mukaisesti.

Se osa yhtymän veloista, joka ylittää yhtymän varat, jaetaan osakkaille 1 momentissasäädetyllä tavalla ja otetaan huomioon näidenvarallisuusverotuksessa.

16§

Konkurssipesää ei katsota eri verovelvolliseksi eikä konkurssi muutoinkaan muuta verovelvollisen verotuksellista asemaa. Se osa veroista, joka johtuu konkurssipesän elinkeinotoiminnasta, pannaan kuitenkin konkurssipesänmaksettavaksi.

17§

Puolisoita verotetaan valtionverotuksessaheidän yhteenlasketun tulonsa ja varallisuutensa perusteella sen mukaisesti, kuin kumpikinheistä niitä vallitsee, ensimmäisen kerran siltäverovuodelta, jona avioliitto on päätetty. Avioliitonomaisissa olosuhteissa verovuonna yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta, jatkuvasti eläneitä henkilöitä, jotka ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla onollut tai on yhteinen lapsi, verotetaan valtionverotuksessa niin ikään yhteenlasketun tulonsaja varallisuutensa perusteella. Tällöin on heitäverotettaessa muutoinkin soveltuvin osin noudatettava tämän lain yhteenlasketun tulon javarallisuuden perusteella verotettavia puolisoita koskevia säännöksiä.

Puolisoita, jotka asumuseron saaneina taimuutoin välien rikkoutumisen vuoksi ovat verovuoden päättyessä asuneet pysyvästi erillään,niin myös puolisoita, jotka eivät molemmat oleyleisesti verovelvollisia, verotetaan kuitenkinerikseen.

Kunnallisverotuksessa verotetaan kumpaakinpuolisoa vallitsemastaan tulosta.

Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta kuinansiotulosta ja 33 §:n 2 momentissa tarkoitetusta perhe-eläkkeestä sekä varallisuudesta verotetaan valtionverotuksessa lasta verovuonnaelättäneitä vanhempia.

Muun selvityksen puuttuessa katsotaan puolisoiden vallitsevan tuloa ja varallisuutta senmukaisesti kuin he ovat siitä verotusta vartenilmoittaneet.

18§

Verovuoden aikana kuolleen henkilön kuolinpesää verotetaan siltä vuodelta sekä vainajanettä pesän tulosta. Kuolinpesään sovelletaantällöin, mitä vainajasta tämän lain mukaan olisiollut voimassa.

Kotimaista kuolinpesää verotetaan erillisenäverovelvollisena kuitenkin niin, että liiketoimintaa harjoittavaa kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena vain viideltä perittävänkuolinvuotta seuraavalta verovuodelta ja senjälkeen yhtymänä.

Kuolinpesä on kotimainen, jos perittävääkuolinhetkellään oli 9 §:n mukaan pidettäväSuomessa asuvana. Edellä 10 §:ssä tarkoitetun henkilön kuolinpesä ei kuitenkaan ole kotimainen.

Mitä tässä pykälässä sekä edellä 5 ja 7 §:ssäon säädetty muun kotimaisen kuolinpesän kuinliiketoimintaa harjoittavan kuolinpesän verovelvollisuudesta ja sen verottamisesta erillisenäverovelvollisena, koskee myös kaupparekisteriinmerkittyä liiketoimintaa harjoittavaa avointayhtiötä tai kommandiittiyhtiötä. Näitä yhtiöitäverotettaessa noudatetaan soveltuvin osin tämän lain erillisenä verovelvollisena verotettavaa kotimaista kuolinpesää koskevia säännöksiä, ei kuitenkaan 32, 34 eikä 65 §:n säännöksiä.

IIITulo

1 lukuTulon veronalaisuus

19§

Veronalaiseksi tuloksi katsotaan jäljempänämainituin rajoituksin verovelvollisen rahanatai rahanarvoisena etuutena saamat tulot.

Puhdas tulo on se jäännös, joka saadaan,kun veronalaisesta tulosta vähennetään senhankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot (luonnolliset vähennykset). Puhdas tulomäärätään verovelvollisen kunkin tulolähteenkohdalta erikseen.

Verotettavana tulona pidetään sitä jäännöstä, joka saadaan kun verovelvollisen eri tulolähteiden puhtaiden tulojen yhteismäärästä (kokonaistulosta) vähennetään muut kuin 2momentissa mainitut, laissa sallitut vähennykset.

20§

Veronalaista tuloa on muun ohessa:

1) sellainen rahana tai tavarana saatu avustus, joka vapaaehtoisen sitoumuksen tai muunvelvoitteen nojalla määräajoin suoritetaan asumuseron saaneelle tai välien rikkoutumisenvuoksi jatkuvasti erillään asuvalle taikka entiselle puolisolle,

2) testamentilla tai lahjana saadun elinkautisen nautintaoikeuden, eläkkeen tahi muunelinkautisen tai määrävuosiksi jollekin tulevanetuuden tuottama tulo,

3) eläke, kuitenkin niin että eläkkeestä, joka perustuu verovelvollisen kerralla maksamaan vakuutukseen taikka jonka hän on muutoin saanut ostamalla, vaihtamalla muuta vastiketta kuin kiinteistöä vastaan tai muulla niihinverrattavalla vastikkeellisella saannolla, luetaantuloksi vain seuraavat määrät:

jos eläkkeensaajan ikä on verovuoden päättyessä

vähemmän kuin 44 vuotta

60 %,

45―52 vuotta

55 %,

53―58 vuotta

50 %,

59―63 vuotta

45 %,

64―68 vuotta

40 %,

69―72 vuotta

35 %,

73―76 vuotta

30 %,

77―81 vuotta

25 %,

82―86 vuotta

20 %,

87―91 vuotta

15 %,

92 vuotta tai enemmän

10 %,

4) eläkevakuutuksesta, ei kuitenkaan edellä3 kohdassa tarkoitetusta kertamaksullisesta,vakuutusmaksujen palautuksena tai takaisinostolla saatu määrä samoin kuin se arvo, mikäon luettu vakuutuksenottajan hyväksi muutettaessa tällaista vakuutusta muunlaiseksi,

5) vahingonkorvaus, milloin tulo, jonka sijaan se on saatu, olisi ollut veronalaista,

6) asunto- ja muu luontoisetu, jonka verovelvollinen on saanut vastikkeena työstä, tehtävästä tai palveluksesta arvioituna käypäänarvoon sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin määrää, sekä

7) muu kuin 22 §:n 1 momentin 25 kohdassa tarkoitettu arpajaisverolain (259/70)alainen satunnainen voitto.

21§

Satunnaisena voittona pidetään myös omaisuuden satunnaisen luovutuksen tuottamaavoittoa, jos omaisuus on saatu ostamalla taivaihtamalla tahi muulla niihin verrattavallasaannolla vastiketta vastaan ja jos se on ollutluovuttajan omana, kiinteä omaisuus 10 ja muuomaisuus 5 vuotta lyhyemmän ajan (satunnainen myyntivoitto), kuitenkin niin, että kiinteän omaisuuden luovutuksen tuottamasta voitosta on kultakin täydeltä vuodelta, jonka sanottu omaisuus on ollut luovuttajan omanaviittä vuotta pitemmän ajan, vähennettävä 20prosenttia voiton määrästä. Milloin kiinteäomaisuus luovutetaan valtiolle tai maakunnalle,kunnalle tai kuntainliitolle, pidetään luovutuksesta saatua voittoa veronalaisena satunnaisenavoittona vain, jos omaisuus on ollut luovuttajanomana viittä vuotta lyhyemmän ajan.

Satunnaisen myyntivoiton suuruus lasketaansiten, että omaisuuden luovutushinnasta vähennetään omaisuuden hankintamenon poistamattaoleva osa ja voiton hankkimisesta olleet menot.Hankintamenoon luetaan myös menot omaisuuden parantamisesta verovelvollisen omistusaikana. Kiinteistöltä erikseen luovutettavaksihakatun puutavaran ja kiinteistön luovutuksesta pidätetyn hakkuuoikeuden kantoarvo lisätään luovutushintaan verovelvollisen omistusajalta, enintään kuitenkin luovutusvuodeltaja sitä edeltäneiden 5 vuoden ajalta, vähennettynä samoilta vuosilta verotetulla metsätalouden puhtaalla tulolla. Milloin omaisuutta verovelvollisen hallinta-aikana on kohdannut vahinko, josta hän on saanut korvausta, lisätäänkorvaus luovutushintaan, sikäli kuin sitä ei olekäytetty tuhoutuneen tai vahingoittuneen omaisuuden uudistamiseen tai kunnostamiseen.

Milloin verovelvollinen luovuttaa sellaisenhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet taiosuudet, taikka sellaisen rakennuksen, jota hänyhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan välittömästi ennen luovutusta on käyttänyt pääasiallisesti omana tai perheensä vakituisena asuntona, ei luovutuksesta saatua voittoa pidetä veronalaisena satunnaisena voittona, jos verovelvollinen enintään vuotta ennen luovutusta taiviimeistään luovutusvuotta seuraavan kalenterivuoden kesäkuun loppuun mennessä on jokohankkinut omistukseensa tai tehnyt sitovan sopimuksen toisen sellaisen Suomessa olevan huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden taiosuuksien taikka toisen sellaisen rakennuksenhankkimisesta, jota hän ryhtyy käyttämäänpääasiallisesti omana tai perheensä vakituisenaasuntona. Mitä edellä on sanottu rakennuksesta, koskee myös rakennuksen rakennuspaikkaa siltä osin kuin se ei ole suurempi kuin10 000 neliömetriä eikä kaavoitetulla alueellasuurempi kuin kaavan mukainen tontti tai rakennuspaikka.

22§

Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:

1)

mitä on saatu avio-oikeuden nojalla, naimaosana tai etuosana jakamattomasta pesästä,perintönä, testamentilla taikka lahjana, paitsiedellä 20 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, kuitenkin niin, että perinnöstä, testamentista tai lahjasta, joka on tullut muullekuin puolisolle taikka suoraan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle perilliselle, on suoritettava veroa kunnalle,

2)

stipendiä, opintorahaa tai muuta apurahaa, joka on saatu opintoja tai tieteellistä tutkimusta varten, eikä tieteellisen, taiteellisen taiyleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi annettua palkintoa tai valtion samanluontoisestataikka muusta ansiokkaasta toiminnasta antamaa eläkettä, kuitenkin niin, että ne ovat veronalaista tuloa siltä osin kuin niiden yhteenlaskettu määrä 25 §:ssä tarkoitettujen menojen vähentämisen jälkeen verovuonna ylittää15 000 markkaa,

3)

sitä etua, joka verovelvollisella on ollutomaan tai perheensä tarpeeseen käytetystäomasta taikka sellaisesta asunnosta, joka hänellä on osakeyhtiön tai muun yhteisön osakkaanatai osuuskunnan jäsenenä ollut käypää vuokraa alemmasta vastikkeesta, ellei asuntotulonverottamisesta eräissä tapauksissa annetustalaista (505/73) muuta johdu,

4)

mitä erillisenä verovelvollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän osakas on saanutosuutena kuolinpesän tulosta,

5)

mitä 4 §:n 1 momentissa tarkoitetunulkomaisen yhtymän tai ulkomaisen kuolinpesän Suomessa asuva osakas on saanut osuutenayhtymän tai kuolinpesän tulosta siltä osin kuinyhtymä tai kuolinpesä on velvollinen suorittamaan mainitusta tulosta veroa täällä,

6)

Suomessa asuvan henkilön muulta kuinSuomen valtiolta, kunnalta tai muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä ulkomaalla suorittamastaan työstä, tehtävästä tai palveluksestasaamaa palkkatuloa, jos hänen sanotusta työstä,tehtävästä tai palveluksesta johtuva oleskelunsa ulkomaalla on kestänyt vähintään vuodentai sen voidaan sopimuksen tai muun perusteen nojalla olettaa kestävän vähintään mainitun ajan, eikä työ, tehtävä tai palvelus ole sellainen kuin 10 §:n 3 momentissa tarkoitetaan,

7)

tasavallan presidentin palkkausta ja eläkettä,

8)

työn tai tehtävän suorittamiseksi saatuamatkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa ja muun nimisenä hyvityksenä suoritettua matkakustannusten korvausta, niinmyös ulkomaalla tehdystä työstä tai tehtävästäaiheutuneiden erityisten menojen peittämiseksisaatua korvausta, siltä osin kuin sanottujenkorvausten on katsottava kuluneen työstä taitehtävästä aiheutuneiden erityisten menojenpeittämiseen,

9)

kansanedustajan toimesta saatua päivärahaa ja matkakustannusten korvausta,

10)

ulkomaan edustuksessa palvelevan taimuun Suomen valtioon palvelussuhteessa olevan, ulkomaalle sijoitetun henkilön virantoimituspalkkiota, paikalliskorotusta, kurssi- ja hintavaihtelutappion korvausta tai valtion maksamaa muuta ulkomaalla suoritetusta työstä taitehtävästä johtuvien erityisten menojen peittämiseksi tarkoitettua korvausta,

11)

palkkaa tai palkkiota, jonka Yhdistyneet Kansakunnat tai jokin sen erityisjärjestömaksaa muualla kuin Suomessa suoritetustaasiantuntijatehtävästä,

12)

kansaneläkettä lisineen, perhe-eläkelain(38/69) mukaista perhe-eläkettä tai koulutustukea eikä huoltoapulain 5 §:n mukaista elatusta,

13)

lapsiperheiden asumistuesta annetunlain mukaista asumistukea siihen oikeutetulle,

14)

kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätettyä etuutta (syytinki), sikäli kuin se suoritetaan rahana,asuntoetuna, luonnontuotteina, muuna tavarana tai palveluksina,

15)

muuta kuin 20 §:n 5 kohdassa tarkoitettua vahingonkorvausta, vahingonkorvaukseksi myös luettuna, mitä on saatu sairaanhoitokustannusten ja niihin verrattavien menoienkorvauksena taikka valtiolta, vakuutuslaitokselta, eläkesäätiöltä tai muulta eläkelaitokseltakertakaikkisena korvauksena sairauden tai vamman johdosta,

16)

sairausvakuutuslain (364/63) mukaanvakuutetulle tai hänen oikeudenomistajalleensuoritettua korvausta tahi päivä tai äitiysrahaa,

17)

vahingoittuneen tai hänen oikeudenomistajansa pakollisen tapaturma- tai liikennevahinkoturvan nojalla saamaa päivärahaa, henkilövahingon johdosta suoritettua jatkuvaa korvausta, elinkorkoa ja eläkettä taikka niihinliittyviä lisiä, myös silloin, kun ne on saatutyönantajalta palkkana tai ennakkona, ei kuitenkaan siltä osin kuin jatkuvan korvauksen,elinkoron tai eläkkeen vuotuinen määrä ylittää 20 000 markkaa,

18)

valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain (666/72) nojallavaltion varoista saatua korvausta matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä,

19)

korvausta, mikä on kertakaikkisena taijatkuvana suoritettu sotapalveluksesta taikkamuuten sotatoimessa aiheutuneen ruumiinvamman, sairauden tahi kuolemantapauksen johdosta joko valtion tai yleishyödyllisen yhteisönvaroista vahingoittuneelle tai sairastuneelle itselleen taikka hänen omaisilleen,

20)

vapaaehtoisen vakuutuksen nojalla sairauden, vian tai vamman johdosta saatua päivärahaa, eläkettä tai elinkorkoa kahdelta ensimmäiseltä vuodelta paitsi milloin vakuutuksenmaksuista on enemmän kuin puolet maksanuttyönantaja tai muu, jonka kannalta niitä on pidettävä vastikkeena verovelvollisen suorittamasta työstä, tehtävästä tai palveluksesta,

21)

henki- tai pääomavakuutuksen nojallasaatua pääomaa, mikäli se suoritetaan vakuutetulle itselleen, hänen puolisolleen, suoraanylenevässä tai alenevassa polvessa olevalle perilliselleen, ottolapselleen tai kuolinpesälleen,kuitenkin niin, että milloin tällainen pääomamaksetaan useampana kuin yhtenä eränä, tulona huomioon ottamatta jätetään vain se osapääomasta, mitä on suoritettu kahdelta ensimmäiseltä vuodelta,

22)

huoltoapulain mukaista huoltoapua, irtolaislaissa tarkoitettua palkkiorahaa, elatusavunennakosta ja elatustuesta annetun lain mukaistaelatusavun ennakkoa ja elatustukea, hautausavustusta, äitiysavustusta, lapsilisää, hoitotukea,invalidirahaa, rintamasotilaseläkettä, ylimääräistä sotaeläkettä, asevelvollisen päivärahaa,asevelvollisen omaisen sotilasavustusta, kotiuttamisrahalain mukaista kotiuttamisrahaa, reserviläispalkkaa, työntekijäin erorahasta annetunlain (169/70) mukaista erorahaa, lakimääräistä työttömyyskorvausta tai valtakunnallisista työttömyyskassoista annetussa laissa tarkoitettua työttömyysavustusta, työnvälityslainmukaan työntekijälle valtion varoista suoritettua korvausta, oppisopimuslaissa tarkoitettuja oppilaan valtion varoista saamia taloudellisia etuja eikä metsäoppilaitoksista annetunlain nojalla myönnettyä avustusta.

23)

luonnonvaraisten marjojen ja sienienpoimijan näiden keräilytuotteiden poiminnastasaamaa tuloa, mikäli sitä ei ole pidettävä palkkana,

24)

kohtuullista lakko- tai muuta sellaistaavustusta, minkä palkansaaja tai maatilatalouden harjoittaja on työtaistelun johdosta saanutasianomaiselta työmarkkinajärjestöltä,

25)

Suomessa järjestetyissä arpajaisissa taipalkinto-obligaatioiden arvonnassa saatua voittoa eikä voittoa, joka on saatu kotimaisten urheilu- tai eläinkilpailujen yhteydessä asianomaisella luvalla toimeenpannuissa vedonlyönneissä,ei myöskään muuta Suomessa julkisesti järjestetyn arvonnan, arvaamisen, vedonlyönnin taimuun niihin verrattavan sattumasta osaksi taikokonaan riippuvan menettelyn perusteellapalkintona tai muulla nimellä saatua voittoa,paitsi milloin sellaista voittoa voidaan pitääkohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta tai sitä on pidettävä ennakkoperintälaissatarkoitettuna palkkana taikka se on saatu hevoskilpailujen yhteydessä asianomaisella luvallakilpailupaikalla toimeenpannusta vedonlyönnistä.

Edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetustakorvauksesta katsotaan muun selvityksen puuttuessa kuluneen työstä tai tehtävästä aiheutuneiden kustannusten peittämiseen määrä, jokayleisiltä perusteiltaan vastaa valtion virka- taityömatkasta suoritettavaa matkakustannustenkorvausta ja päivärahaa ja jonka tarkemmatperusteet ja suuruuden verohallitus ennen verovuoden alkua vuosittain sanotun maksuperusteen mukaisesti vahvistaa.

Valtiovarainministeriö voi hakemuksestapäättää, että 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu tieteellisen, taiteellisen tai yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi annettu palkintoon koko määrältään verosta vapaata tuloa.

23§

Veronalaiseksi tuloksi ei myöskään katsotakotimaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan toiselta kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuuskunnalta saamia osinkoja ja osuuspääoman korkoja, ellei elinkeinotulon osalta ole toisin säädetty eikä osakeyhtiölle tai osuuskunnalle senosakkeenomistajien tai jäsenten saamaa etuahuoneistoista, joihin heillä yhtiöjärjestyksen taiosuuskunnan sääntöjen nojalla on hallintaoikeus, milloin kysymyksessä on asunto-osakeyhtiö, asunto-osuuskunta tai asunto-osakeyhtiöstä annetun lain (30/26) 25 §:ssä tarkoitettu osakeyhtiö taikka sellainen muu osakeyhtiö tai osuuskunta, jonka kokonaisvaroistaverovapaat varat mukaan luettuina, vähintään90 prosenttia muodostuu ja jonka veronalaisista tuloista, tässä kohdassa tarkoitettua etualukuun ottamatta, vähintään 80 prosenttia onsaatu yhdestä tai useammasta sellaisesta rakennuksesta tontteineen, jonka huoneistojen lattiapinta-alasta, kiinteistön hoitoa varten tarpeellisia huoneistoja ja huoneistojen yhteiskäyttöönvarattuja tiloja lukuun ottamatta, on vähintään50 prosenttia osakkeenomistajien tai jäsentenyhtiöjärjestykseen tai osuuskunnan sääntöihinperustuvassa omassa käytössä ja jonka osakeyhtiön tai osuuskunnan kukaan osakas tai jäsenei hallitse enempää kuin 30 prosenttia huoneistojen lattiapinta-alasta.

24§

Porotaloudesta saatuna tulona pidetään sitäpuhdasta tuottoa, minkä porotalouden edellisenä poronhoitovuotena arvioidaan paliskunnantoimesta luettua, vuotta vanhempaa poroa kohtikeskimäärin antaneen, huomioon ottaen paikkakunnalla tavalliset porokarjasta aiheutuneetkustannukset. Tämä tuotto määrätään kunkinvuoden verotusta varten vahvistettujen tuottoperusteiden nojalla.

Jos porotaloudesta saatu tulo jotakin porokarjaa kohdanneen vahingon johdosta on vähentynyt huomattavasti enemmän kuin paikkakunnalla yleensä, on tämä kohtuullisessa määrässä otettava huomioon tuloa arvioitaessa.

2 lukuLuonnolliset vähennykset

25§

Verovelvollisella on oikeus tulostaan vähentää tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot.

Kunnallisverotuksessa on kunkin tulolähteentulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot vähennettävä saman tulolähteentulosta.

Verovapaan tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita menoja ei saa vähentää.

26§

Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovatmuun ohessa:

1)

palkka ja muut etuudet, myös silloin kunne on suoritettu sellaisille verovelvollisen ansiotoiminnassaan jatkuvasti työskennelleille, kotona oleville lapsille taikka muille perheenjäsenilleen, jotka ennen verovuotta ovat täyttäneet14 vuotta, puolisoa lukuun ottamatta, ei kuitenkaan enempää kuin mitä työstä olisi ollutpalkatulle vieraalle henkilölle maksettava,

2)

mitä yhtymä tai kuolinpesä on maksanutansiotoiminnassaan työskennelleelle osakkaalleen kohtuulliseksi katsottavana palkkana,

3)

verovelvollisen ansiotoiminnassa työskennelleiden palkansaajien eläkkeet ja näiden huoltoapulain 5 §:n nojalla saama elatus sekä heidän omaistensa eläkkeet,

4)

työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut jatyöttömyyskassamaksut,

5)

matkakustannukset asunnosta työpaikkaan ja takaisin halvinta kulkuneuvoa käyttäen,

6)

ammattikirjallisuuden sekä tutkimusvälineiden ja tieteellisen kirjallisuuden hankkimisesta ynnä tieteellisestä työstä muutoin johtuneet, niin myös taiteen harjoittamisesta johtuneet kohtuulliseksi katsottavat menot, mikäliniitä ei ole suoritettu 22 §:n 2 kohdassa mainitulla stipendillä tai apurahalla, sekä

7)

valtiollisen luottamustehtävän hoitamisesta välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin määrää.

Verovelvollisen ansiotoiminnassa käytettyjenrakennusten, koneiden ja kaluston sekä patenttien ynnä muiden sellaisten hyödykkeiden hankintamenot vähennetään vuotuisina poistoinanoudattaen soveltuvin osin, mitä elinkeinotulonosalta on säädetty.

27§

Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneina menoina ei saa vähentää verovelvollisen ja hänen perheensä elantokustannuksia,joita ovat myös asunnon vuokra ja kotiapulaisen palkkamenot.

28§

Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan palkkatulovähennyksenä 300 markkaa, ei kuitenkaan enempää kuin palkkatulon määrän.Palkkatulovähennys korvaa palkkatulosta tehtävät luonnolliset vähennykset, jollei niidenmäärä ylitä 300 markkaa.

3 lukuKokonaistulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

29§

Verovelvollisella on oikeus vähentää:

1)

velkojensa korot sekä indeksi- ja kurssitappiot, kuitenkin niin, että kunnallisverotuksessa vähennysoikeus on 38 §:ssä tarkoitetullatavalla rajoitettu,

2)

omaisuuden satunnaisesta luovutuksestasaadusta voitosta samanlaatuisesta luovutuksestaverovuonna aiheutunut tappio,

3)

suorittamansa avustus, joka 20 §:n 1kohdan mukaan on saajan veronalaista tuloa,

4)

omasta taikka puolisonsa tai lastensahenki- tai muusta henkilövakuutuksesta suorittamansa maksut, lukuun ottamatta 5 kohdassaja sairausvakuutuslaissa tarkoitettuja maksujasekä työttömyyskassamaksua ja kansaneläkevakuutusmaksua, kuitenkin enintään 90 markkaa kutakin perheenjäsentä kohti,

5)

omasta ja perheenjäsenensä eläkevakuutuksesta, ei kuitenkaan kertamaksullisesta, suoritetut maksut, kuitenkin enintään 15 prosenttia ansiotulon määrästä, sekä

6)

omia ja perheenjäsentensä sairauskulujaenintään 800 markkaa tai, milloin kysymyksessä ovat valtionverotuksessa yhteenlasketuntulon perusteella verotettavat puolisot, yhteensä enintään 1 600 markkaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on korotettava 200 markalla jokaisesta alaikäisestä lapsesta tai kasvattilapsesta,jota verovelvollinen on verovuonna elättänyt.

Verovelvollinen henkilö, joka ainoastaan osanverovuotta on asunut Suomessa, sekä ulkomainen yhteisö saa tehdä tässä pykälässä tarkoitetun vähennyksen vain, jos se kohdistuu sellaiseen tuloon tai omaisuuteen, josta täällä onsuoritettava veroa, kuitenkin niin, että henkilölle, joka ainoastaan osan verovuotta on asunut Suomessa, on vähennyksestä aina myönnettävä niin suuri osa kuin sanottu verovuodenosa on koko verovuodesta. Kalenterikuukaudenosa luetaan tällöin täydeksi kuukaudeksi.

30§

Verovelvollisella, joka on verovuoden aikanasaanut sairaus- tai synnytysloman ajalta palkkaa, on oikeus palkkatuloistaan vähentää määrä.,joka vastaa sitä osaa verovelvollisen päivä taiäitiysrahasta, joka sairausvakuutuslain (364/63) 28 §:n 2 momentin nojalla suoritetaantyönantajalle.

31§

Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilönveronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioonottaen on erityisestä syystä, kuten elatusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairauden johdostaolennaisesti alentunut, vähennetään tulosta kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enempää kuin3 000 markkaa (veronmaksukyvyn alentumisvähennys).

Milloin verovelvollinen on kuollut ja häneltäon jäänyt leski, lapsia tai muita perillisiä, joiden elatus pääasiallisesti on ollut hänen ansionsavarassa, tehdään vainajan tulosta kohtuullinenenintään kokonaistulon määräinen vähennys.

32§

Milloin erillisenä verovelvollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän osakkaana on vainajan lapsi tai kasvattilapsi, joka on verovuonna saanut elatuksensa pesän varoista, pesälle myönnetään vainajan kuolinvuotta seuraavilta vuosilta lapsen tai kasvattilapsen osalta29 §:n 1 momentin 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitettu vähennys sekä jäljempänä mainitut kunnallisverotuksessa tehtävät lapsivähennys ja yksinhuoltajan vähennys. Milloin leski on kuolinpesän osakas, pesälle myönnetään myös leskenosalta mainitut vähennykset, 33 §:n 1 momentin 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu vähennys,36 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuvanhuusvähennys ja 5 kohdassa tarkoitettu invalidivähennys sekä 57 §:ssä tarkoitetut valtionverosta tehtävät vähennykset, ansiotulovähennys kuitenkin vain siitä osasta kuolinpesän tuloa, jota on pidettävä kohtuullisenakorvauksena lesken pesän liikkeen tai maatilatalouden hyväksi suorittaman työn arvosta. Josleskellä, olipa hän kuolinpesän osakas tai ei,on verovuonna ollut sellaista tuloa, josta häntäon erikseen verotettava, tehdään edellä mainitut vähennykset pesän tulosta tai tuloverostavain siltä osin, kuin niitä ei saada vähentäälesken tuloista tai tuloverosta taikka ne eivätriitä niiden vähentämiseen. Mitä on säädettyvähennyksen tekemisestä lesken osalta, sovelletaan myös muuhun kuolinpesän osakkaaseen,jonka metsätalouden hyväksi tekemän työnarvo on luettu pesän tuloiksi.

4 lukuKokonaistulosta valtionverotuksessa tehtävätvähennykset

33§

Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vähentää lisäksi:

1)

vähintään 3 000 markan ja enintään100 000 markan suuruiset lahjoitukset yleishyödylliseen tarkoitukseen, sen mukaan kuinasetuksella säädetään,

2)

ansiotulon määrän 1 500 markkaan astisekä puolet siitä määrästä, jolla ansiotulo ylittää 1 500 mutta ei 4 500 markkaa, ja 20 prosenttia siitä määrästä, jolla ansiotulo ylittää4 500 mutta ei 24 500 markkaa (ansiotulovähennys),

3)

500 markkaa jokaisesta verovuonna elättämästään sellaisesta lapsestaan tai kasvattilapsesta, joka ennen verovuoden alkua on täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka verovuonnavähintään seitsemän kuukauden ajan on saanutsäännöllistä ja täyttä opetusta kansa-, perus-,ammatti- tai oppikoulussa, korkeakoulussa taimuussa niihin verrattavassa oppilaitoksessa,kuitenkin niin, että vähennys myönnetään vaintoiselle yhteenlasketun tulon perusteella verotettavista puolisoista, jolloin, jos molemmillapuolisoilla on tuloja, vähennyksen saa vain sepuoliso, jonka tulojen yhteismäärä on suurempi (koulutusvähennys),

4)

ansiotulostaan 20 prosenttia, kuitenkinenintään 2 000 markkaa, jos verovelvollinen onverovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kasvattilasta, kuitenkin niin, että yhteenlasketuntulon perusteella verotettaville puolisoille vähennys myönnetään vain silloin, kun molemmilla puolisoilla on ammatissa, liikkeessä taimaatilataloudessa suoritetun työn taikka muullaperusteella ansiotuloa, jolloin vähennyksen saase puoliso, jonka ansiotulojen määrä on pienempi (ylimääräinen ansiotulovähennys), sekä

5)

tulolähteensä tappion, mikäli se ei johduelantokustannuksista.

Edellä 1 momentin 2 ja 4 kohdassa tarkoitetaan ansiotulolla palkkatuloa sekä aikaisempaan virka- tai työsuhteeseen taikka siihen liittyvään vakuutukseen perustuvaa eläkettä taiperhe-eläkettä tahi maatalousyrittäjien eläkelaissa (467/69), luopumiseläkelaissa (16/74),yrittäjien eläkelaissa (468/69) taikka työntekijäin eläkelain 1 b §:ssä tahi lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 1 a §:n2 momentissa tarkoitettua eläkettä ja perheeläkettä sekä metsästä tapahtuneen hankintakaupan tai muun siihen verrattavan myynninyhteydessä tehdyn työn arvoa sekä sellaistaosaa ammatin tai liikkeen tuloksesta tahi maatilatalouden puhtaasta tulosta, jota on pidettävä kohtuullisena korvauksena verovelvollisen ja hänen puolisonsa verovelvollisen ammatissa, liikkeessä tai maatilataloudessa suorittamasta työstä. Jos ansiotulosta vähennetään2 luvussa tarkoitettuja vähennyksiä tai 30 §:nvähennys, tehdään sanotut vähennykset ansiotulosta ennen 1 momentin 2 ja 4 kohdassatarkoitetun vähennyksen suuruuden määräämistä. Valtiovarainministeriö antaa tarkemmatmääräykset niistä perusteista, joiden mukaanverolautakunta vahvistaa ammatissa, liikkessätahi maatilataloudessa suoritetun edellä tarkoitetun työn arvon.

Jos verovelvollisella, joka on tehnyt työtäpuolisonsa ammatissa, liikkeessä tai maatilataloudessa, ei verovuonna ole muuta veronalaista ansiotuloa lainkaan tai siinä määrin, ettäse riittäisi 1 momentin 2 ja 4 kohdassa tarkoitettujen vähennysten tekemiseen, tehdään sanotut vähennykset tällöin puolison ammatin tailiikkeen tuloksesta tai puolison maatilataloudenpuhtaasta tulosta.

Henkilöllä, joka ei ole koko verovuotta asunut Suomessa, sekä ulkomaisella yhteisölläon oikeus tässä pykälässä mainittuihin vähennyksiin ainoastaan, mikäli vähennys kohdistuusellaiseen tuloon, josta täällä on suoritettavaveroa.

34§

Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovelvollisena verotettava kotimainen kuolinpesä saavaltionverotuksessa vähentää kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuuskunnalta saaduista osingoistaja osuuspääoman koroista 500 markkaa (osinkotulovähennys).

35§

Jos toisella yhteenlasketun tulon perusteellaverotettavista puolisoista on enemmän vähennyksiä kuin tuloja, otetaan erotus valtionverotuksessa huomioon toisen puolison verotettavan tulon vähennyksenä. Luonnollisista vähennyksistä ei kuitenkaan toisen puolison verotettavan tulon vähennyksenä oteta huomioonenempää kuin kolmannes sanotun puolisonverotettavasta tulosta.

5 lukuKokonaistulosta kunnallisverotuksessa tehtävätvähennykset

36§

Suurimman osan verovuodesta Suomessaasunut henkilö saa kunnallisverotuksessavähentää:

1)

1 000 markkaa, milloin hän ennen verovuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmentäviisi vuotta (vanhuusvähennys),

2)

650 markkaa jokaisesta alaikäisestä lapsestaan ja kasvattilapsesta, jota hän on verovuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähennysmyönnetään vain toiselle valtionverotuksessayhteenlasketun tulon perusteella verotettavistapuolisoista, jolloin, jos molemmilla puolisoillaon tuloja, vähennyksen saa vain se puoliso,jonka tulojen yhteismäärä on suurempi (lapsivähennys),

3)

500 markkaa, jos hän on verovuodeltaoikeutettu 2 kohdan mukaiseen lapsivähennykseen eikä ole verovuoden päättyessä ollut avioliitossa eikä verovuonna elänyt toisen henkilönkanssa 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai on asumuserontai välien rikkoutumisen vuoksi pysyvästi asunut erillään puolisostaan (yksinhuoltajavähennys),

4)

2 000 markkaa ansiotulostaan, jos hänon verovuonna vähintään seitsemän kuukaudenajan saanut säännöllistä ja täyttä opetustakansa-, perus-, ammatti- iltaoppi- tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa oppilaitoksessa (opiskelijavähennys), sekä

5)

2 000 markkaa, jos hänellä on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvähaitta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimääräon pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus 2 000 markasta (invalidivähennys). Milloin verovelvollinen on verovuonna saanut pakolliseeneläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eriselvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on myönnetty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se onmyönnetty osaeläkkeenä, ellei verovelvollisenhaitta-asteen esitetyn selvityksen perusteellakatsota olevan suurempi. Asetuksella voidaanantaa määräyksiä niistä perusteista, joiden mukaan haitta-aste määritellään, sekä invalidivähennyksen saamiseksi esitettävästä selvityksestä.

Kasvattilapsella tarkoitetaan lasta, jota muuten kuin vastikkeesta kasvatetaan muun henkilön kuin vanhempiensa, ottovanhempiensa taijommankumman vanhempansa puolison luona jajonka elättämisen perusteella kenelläkään eimuuten ole oikeutta lapsesta annettavaan vähennykseen. Jos joku on verovuonna ollut kahden tai useamman henkilön kasvattilapsena, saavähennyksen se kasvattivanhemmista, jonka antaman elatuksen aika verovuonna on pisin.

37§

Jos koko verovuoden Suomessa asuneen henkilön tulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 2 000 markan määrää suurempi, onsiitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sanotun tulon määrä, tai jos tulo on 2 000 markkaa suurempi, 2 000 markkaa vähennettynä yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 20 markanmäärästä, jolla tulo ylittää 2 000 markan määrän (perusvähennys).

38§

Kunnallisverotuksessa saadaan tietyn tulolähteen tuloihin kohdistuvan velan korot sekä indeksi- ja kurssitappiot vähentää vain sanotuntulolähteen tuloista sekä kiinnitettyjen velkainkorot ainoastaan 50 000 markkaan saakka kokonaan ja tämän määrän ylittävältä osalta 20prosenttia.

Muut kokonaistulosta tehtävät vähennyksetsamoin kuin verovelvollisen tai hänen perheensä käytössä verovuonna vakituisena asuntonaolleeseen kiinteistöön tai sen osaan kohdistuvat velan korot vähennetään kunnallisverotuksessa ensi sijassa verovelvollisen kotikunnassaverotettavien tulojen yhteismäärästä. Siltä osinkuin kotikunnassa verotettava tulo ei riitä näiden vähennysten tekemiseen, vähennetään nemuissa kunnissa verotettavista tuloista siten,että vähennys tehdään ensi sijassa siinä kunnassa verotettavista tuloista, jossa verotettavientulojen yhteismäärä on suurin.

IVVarallisuus

1 lukuVarojen veronalaisuus

39§

Veronalaisiksi varoiksi katsotaan verovelvollisella verovuoden päättyessä oleva rahanarvoinen omaisuus jäljempänä säädetyin poikkeuksin.

Verotettava varallisuus on se jäännös, jokasaadaan kun veronalaisista varoista tehdään tässä laissa sallitut vähennykset.

40§

Veronalaisia varoja ovat muun ohessa:

1)

rajattoman ajan voimassa oleva taikkaelin- tai määräaikainen hallinta- tai nautintaoikeus kiinteistöön, metsänhakkuuoikeus ja muuoikeus käyttää hyväksi toisen kiinteistöä;

2)

oikeus elinkorkoon ja eläkkeeseen sekäoikeus kiinteistön tuottoon ja muuhun sellaiseen etuuteen, jos oikeus on tarkoitettu olemaan voimassa oikeutetun elinajan tai määräajan, josta verovuoden päättyessä on jäljellävähintään viisi vuotta, siltä osin kuin oikeudenvuosituotto ylittää 500 markkaa; sekä

3)

erikseen luovutettavissa olevat vastikettavastaan hankitut aineettomat oikeudet, kutenpatenttioikeus sekä oikeus kirjalliseen tai taiteelliseen teokseen, valokuvaan ja tavaramerkkiin.

41§

Veronalaisia varoja eivät ole:

1)

yksinomaan verovelvollisen ja hänen perheensä henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettukoti- ja muu irtaimisto, kuitenkin niin, että autot, moottoripyörät ja -veneet, purjeveneet sekä muut niihin verrattavat esineet samoin kuintavanomaista suuremman arvoiset korut jamuut arvoesineet ovat veronalaisia varoja;

2)

vuokra- tai muu siihen rinnastettavaoikeus asuntoon;

3)

oikeus kansaneläkkeeseen tai maatalousyrittäjien eläkelaissa, luopumiseläkelaissa, yrittäjien eläkelaissa, työntekijäin eläkelain 1 b§:ssä tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevientyöntekijäin eläkelain 1 a §:n 2 momentissatarkoitettuun eläkkeeseen taikka sellainen eläkeoikeus tai oikeus muuhun etuuteen, joka perustuu verovelvollisen tai hänen puolisonsa tahivanhempainsa aikaisempaan virka- tai työsuhteeseen taikka siihen liittyvään vakuutukseen,tai joka on myönnetty henkilövahingon korvauksena tahi perustuu sotilasvammalainsäädäntöön, tapaturma- tai sairausvakuutukseen;

4)

oikeus kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätettyyn etuuteen (syytinkiin), sikäli kuin se suoritetaan rahana, luonnontuotteina, muuna tavarana tai palveluksena,

5)

oikeus avustukseen, minkä asumuseronsaanut tai välien rikkoutumisen vuoksi jatkuvasti erillään asuva taikka avioerossa elävä puoliso saa velvoitteen nojalla määräajoin toiseltapuolisolta;

6)

oikeus lapsilisään, huoltoapuun tai muuhun lain nojalla myönnettyyn avustukseen;

7)

lykkäävän ehdon täyttyessä voimaan tuleva oikeus ja sellainen oikeus, jota verovelvollinen voi vasta tuonnempana käyttää hyväkseen, niihin luettuna myös, mikäli 42 §:n 2momentissa ei toisin säädetä, oikeus omaisuuteen, josta toinen toistaiseksi saa tuoton;

8)

osuus erillisenä verovelvollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän varoihin;

9)

uittoyhdistyksen uittoväylään kuuluvatkiinteät laitteet ja johtopuomit sekä uittosäännöissä määrätyt muut rakenteet ja laitteet; eivätkä

10)

verovelvollisen maataloustuotantoaanvarten pitämät kotieläimet ja hänen harjoittamastaan maataloudesta saamat tuotteet sekä sitä varten hankitut siemenet, lannoitteet, väkirehut ja muut sellaiset tarvikkeet, niin myösverovelvollisen porotaloutta varten pitämätporot.

42§

Omistajan veroiseksi katsotaan:

1)

kiinteän omaisuuden haltija, jolla onomaisuuteen pysyvä hallintaoikeus;

2)

ehdollisen tontin haltija; sekä

3)

eloonjäänyt puoliso, jolla keskinäisen testamentin nojalla tai muutoin on oikeus saadaelinajakseen tuotto sellaisesta omaisuudesta,minkä omistusoikeus on määrätty hänen rintaperilliselleen.

Milloin jollakulla muutoin on oikeus nauttiatuotto toisen omaisuudesta, luetaan omaisuudenarvo, sen mukaan kuin kohtuulliseksi katsotaan, kokonaan tai osittain, kuitenkin vähintään 49 §:n mukaiselta osalta, tuottoon oikeutetun varoiksi ja muulta osalta omistajan varoiksi.

2 lukuVarojen arvostaminen

43§

Varoihin kuuluva omaisuus arvostetaan, mikäli ei jäljempänä toisin säädetä, siihen käypään arvoon, mikä sillä oli verovuoden päättyessä omistajan hallussa ja sillä paikalla, missäse oli.

Käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa.

44§

Vaihto-, sijoitus- sekä käyttöomaisuuden arvoksi katsotaan verovuoden päättyessä tuloverotuksessa poistamatta oleva omaisuuden hankintamenon osa, ei kuitenkaan käypää arvoakorkeampaa määrää, kuitenkin niin, että maatilan, muun kiinteistön sekä rakennuksen ja rakennelman sekä käyttöomaisuuteen kuuluvanarvopaperin arvo määrätään 45, 46 ja 48 §:ssäsäädetyllä tavalla ja nettovetoisuudeltaan vähintään 19 rekisteritonnin aluksen arvo ottamattahuomioon veronhuojennuslainsäädännön perusteella tehtyjä poistoja.

45§

Maatalousmaan arvoksi katsotaan sen keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna luvulla7. Maatalousmaaksi luetaan pelto, luonnonniitty ja -laidun, puutarha sekä muut maataloudenkäytössä olevat tilukset kasvustoineen. Maatalousmaan keskimääräinen vuotuinen hehtaarituotto määrätään jakamalla maatalouden keskimääräinen puhdas tuotto hehtaaria kohti luvulla 3. Valtiovarainministeriö vahvistaa huomioonottaen maatalouden erilaisen kannattavuudeneri osissa maata vuosittain sen keskimääräisenpuhtaan tuoton hehtaaria kohti, jonka samanlaatuisten viljelmien kunnassa arvioidaan verovuonna ja kahtena sitä edeltäneenä kalenterivuotena antaneen, sekä määrää, miten eri tiluslajit, maaperän luontainen laatu ja tuottokykysekä tilusten asema ja niillä suoritetut tuotonedellytyksiä lisäävät toimenpiteet on maatalousmaan arvoa määrättäessä otettava huomioon.

Metsän arvoksi katsotaan sen tuloverotuksessa vahvistettu puhdas tuotto kerrottuna luvulla 10. Jos maatilan metsän puuston arvoolennaisesti poikkeaa samassa kunnassa oleviensamanlaatuisten metsämaiden puustojen keskimääräisestä arvosta, on metsän edellä mainituin tavoin laskettua arvoa harkinnan mukaankorotettava tai alennettava. Metsäksi luetaanmaapohja ja puusto.

Rakennuspaikan sekä maatilaan kuuluvanmuun maan kuin maatalous- ja metsämaan arvoksi katsotaan sen käypä arvo sen mukaankuin valtiovarainministeriö tarkemmin määrää.

Maatilaan kuuluvan kosken tai koskiosuuden, kiven- ja soranottopaikan ja muun sellaisen etuuden käypä arvo sekä sellaisen rakennusmaa-alueen, jolle on vahvistettu asema- tairakennuskaava taikka josta verovelvollinen onmyynyt ja voi edelleenkin myydä maata rakennustarkoituksiin, lisäarvo lisätään sen mukaankuin valtiovarainministeriö tarkemmin määrää,tilan arvoon.

Maatalousrakennuksen ja maatilalla olevanrakennelman arvoksi katsotaan tuloverotuksessa verovuoden päättyessä poistamatta oleva rakennuksen ja rakennelman hankintamenon osa.

Maatilalla olevan asuinrakennuksen arvoksikatsotaan, sen mukaan kuin valtiovarainministeriö tarkemmin määrää, sen jälleenhankintaarvo vähennettynä puisesta rakennuksesta 2.5prosentin ja kivisestä rakennuksesta 2 prosentin vuotuisella ikäalennuksella. Jos rakennus onvaurioitunut tai muutoin menettänyt arvoaanenemmän kuin ikäalennukset edellyttävät, onjälleenhankinta-arvoa vähennettävä arvon alenemista vastaavalla määrällä. Jos rakennuksessaon sen valmistumisen jälkeen suoritettu perusparannuksia taikka huomattavia kunnossapitotöitä, on ikäalennusta harkinnan mukaan alennettava. Käytössä olevan rakennuksen arvoksikatsotaan kuitenkin vähintään 10 prosenttia rakennuksen jälleenhankinta-arvosta.

Maataloudessa käytettävien koneiden, kaluston ja laitteiden arvoksi katsotaan verovuodenpäättyessä tuloverotuksessa poistamatta olevaomaisuuden hankintamenon osa, ei kuitenkaankäypää arvoa korkeampaa määrää.

Kotieläinten, mikäli ne eivät ole varallisuusverosta vapaat, arvoksi katsotaan niiden käypäarvo sen mukaan kuin valtiovarainministeriötarkemmin määrää.

46§

Muun kiinteistön kuin maatilan arvo määrätään erikseen maapohjan ja rakennusten osalta.

Maapohjan arvoksi katsotaan käypä arvo senmukaan kuin valtiovarainministeriö tarkemminmäärää.

Rakennuksen ja rakennelman arvoksi katsotaan, sen mukaan kuin valtiovarainministeriötarkemmin määrää, rakennuksen ja rakennelman jälleenhankinta-arvo vähennettynä seuraavilla vuotuisilla ikäalennuksilla:

1)

asuin-, toimisto- ja muu niihin verrattavarakennus:

puinen 2.5 %

kivinen 2 %

2)

myymälä, varasto-, tehdas-, työpaja-, talous-, voima-asema ja muu niihin verrattava rakennus:

puinen 5 %

kivinen 4 %

3)

varasto- ja muu rakennelma 10 %.

Jos rakennus tai rakennelma on vaurioitunuttai muutoin menettänyt arvoaan enemmän kuinikäalennukset edellyttävät, on jälleenhankintaarvoa vähennettävä arvon alenemista vastaavalla määrällä. Jos rakennuksessa tai rakennelmassa on sen valmistumisen jälkeen suoritettu perusparannuksia tai huomattavia kunnossapitotöitä, on ikäalennusta harkinnan mukaan alennettava. Käytössä olevan rakennuksen ja rakennelman arvoksi katsotaan kuitenkin vähintään10 prosenttia rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvosta.

47§

Milloin maatilan tai muun kiinteistön tässäluvussa tarkoitettujen eri osien ja etuuksien arvojen yhteismäärä on kiinteistön todennäköistäluovutushintaa suurempi, katsotaan todennäköinen luovutushinta kiinteistön arvoksi.

48§

Verohallitus vahvistaa verotusarvon kotimaisille obligaatioille sekä sellaisten osakeyhtiöiden, lukuun ottamatta asunto-osakeyhtiöitä,osakkeille, joiden osakepääoma verovuotta edeltäneen kalenterivuoden päättyessä on ollut vähintään 500 000 markkaa, niin myös osakkeilleja muille arvopapereille, joiden osalta verohallitus katsoo sen tarpeelliseksi.

Verohallitus valmistaa ehdotuksen 1 momentissa tarkoitettujen arvopapereiden verotusarvoksi ennen verovuoden lokakuun loppua, minkä jälkeen se, jonka etua asia saattaa koskea,sekä myös arvopaperin antaja voivat seuraavanmarraskuun aikana tehdä verohallitukselle ehdotusta vastaan muistutuksensa. Verohallituksen on seuraavan joulukuun loppuun mennessätoimitettava verotusarvojen lopullinen vahvistaminen ja julkaistava niistä luettelo, niin että seon verovelvollisten saatavana viimeistään tammikuun 15 päivänä.

Arvopaperin verotusarvoa ei saa vahvistaasille 2 momentissa mainittuun ehdotukseenotettua arvoa suuremmaksi, ellei siihen annaaihetta ehdotusta valmistettaessa sattunut olennainen erehdys tai olosuhteiden muuttuminentahi muu niihin verrattava syy. Arvopaperipörssissä noteerattavien osakkeiden ja obligaatioiden arvo vahvistetaan edellä mainittua ehdotusta tekemättä.

Verohallituksen arvopaperin verotusarvonvahvistamista koskevasta päätöksestä ei saa hakea muutosta, ellei arvoa ole vahvistettu sille2 momentissa tarkoitettuun ehdotukseen otettua arvoa suuremmaksi.

Valtiovarainministeriö antaa tarkemmat määräykset niistä perusteista, joiden mukaan verolautakunta vahvistaa asunto-osakeyhtiöidenosakkeiden, asunto- ja muiden osuuskuntienosuuksien sekä muiden arvopapereiden, joidenarvoa verohallitus ei ole vahvistanut, käyvänarvon. Milloin verolautakunta on määrännyt arvopapereiden tai osuuksien arvon, voidaan verotukseen tältä osalta hakea muutosta siinä järjestyksessä, kuin verotuslaissa säädetään.

49§

Ulkomaan raha ja ulkomaan rahan määräisetarvopaperit ja saamiset arvostetaan verovuodenviimeisen päivän virallisen ostokurssin sekä velat sanotun ajankohdan virallisen myyntikurssinmukaan. Jos saaminen tai velka on suoritettavavaihtoehtoisesti Suomen tai ulkomaan rahalla,on, milloin valintaoikeus on velkojalla, arvomäärättävä sen raha-arvon perusteella, jonkamukaisesti saamisen tai velan arvo on suurempi, sekä milloin valintaoikeus on velallisella,sen raha-arvon perusteella, jonka mukaan sanottu arvo on pienempi.

Koroton saaminen, joka ei ole verovuodenpäättyessä erääntynyt, arvostetaan siihen arvoon, mikä sillä, laskettuna 8 prosentin korkokannan mukaan ja ottaen lukuun vain täydetvuodet, oli verovuoden päättyessä. Muun saamisen arvo katsotaan sen nimellismäärän mukaisesti. Epävarma tai suuruudeltaan epämääräinen saaminen arvostetaan todennäköiseen arvoonsa.

Rajattoman ajan voimassa oleva nautintaoikeus ja oikeus tuottoon tai muuhun etuuteenarvostetaan vuositulon 12.5 kertaista määräävastaavaksi.

Elinkautisen nautintaoikeuden, eläkkeen jamuun elinkautisen etuuden arvo lasketaan, jossiihen oikeutettu henkilö on iältään:

alle 44

vuoden,

vuositulon

12-kert.

määrään

44―52-

vuotias,

,,

11-

,,

,,

53―58-

,,

,,

10-

,,

,,

59―63-

,,

,,

9-

,,

,,

64―68-

,,

,,

8-

,,

,,

69―72-

,,

,,

7-

,,

,,

73―76-

,,

,,

6-

,,

,,

77―81-

,,

,,

5-

,,

,,

82―86-

,,

,,

4-

,,

,,

87―91-

,,

,,

3-

,,

,,

92-

,,

tai vanhempi

,,

2-

,,

,,

Määrävuosiksi jollekulle tuleva etuus arvostetaan siihen pääoma-arvoon, mikä sillä laskettuna etuuden voimassaoloajasta jäljellä olevaintäysien vuosien luvun ja 8 prosentin korkokannan mukaan on verovuoden päättyessä.

50§

Milloin verovelvollinen on verovuoden päättyessä käyttänyt omistamaansa rakennusta taiasunto-osakeyhtiön osakkuuden taikka asuntoosuuskunnan jäsenyyden perusteella hallitsemaansa huoneistoa yksinomaan tai pääasiallisesti omana taikka perheensä asuntona, alennetaanrakennuksen ja sen tonttimaan sekä osakkeenja osuuden tämän luvun säännösten mukaanmääritettyä arvoa siltä osin kuin se ei ylitä100 000 markkaa, 40 prosentilla.

Milloin verovelvollisen omistamassa rakennuksessa on kaksi tai useampia huoneistoja,joista verovelvollinen on verovuoden päättyessä käyttänyt jotakin huoneistoa yksinomaan taipääasiallisesti omana taikka perheensä asuntona, alennetaan rakennuksen omana asuntonakäytetyn osan ja sitä vastaavan tonttimaan arvoa, siltä osin kuin se ei ylitä 100 000 markkaa, 1 momentissa säädetyllä tavalla.

3 lukuVähennykset varoista

51§

Veronalaisista varoista vähennetään verovelvollisen velat.

Velkoja ovat muun ohessa:

1)

vakuutuslaitoksen korvaus ja vakuutusmaksurahasto sekä eläkesäätiön ja muun eläkelaitoksen eläkesitoumuksista johtuva vakuutusteknillisten perusteiden mukaan laskettu eläkevastuu; ja

2)

velvoite, jonka nojalla verovelvollisen tulee vastikkeetta tai kerta kaikkiaan annetustavastikkeesta toimittaa toiselle rahanarvoinensuoritus tai antaa toisen jossakin suhteessa käyttää hyväkseen kiinteää omaisuuttaan, jos velvoitetta vastaava oikeus on veronalainen taikkaeläkeoikeus tai oikeus 40 §:n 4 kohdassa tarkoitettuun etuuteen.

Velkana ei pidetä omaa pääomaa.

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen velkojenarvo määrätään vastaavan oikeuden arvostusperusteen mukaan.

52§

Henkilö, joka verovuoden päättyessä ei asunut Suomessa, niin myös ulkomainen yhteisösaa vähentää ainoastaan sen velan ja velvoitteen, joka kohdistuu täällä verovuoden päättyessä olleeseen omaisuuteen.

Milloin valtakunnassa liikettä harjoittavaverovelvollinen on välittömästi tai välillisestiriippuvainen henkilöstä, joka ei asu Suomessa,tai ulkomaisesta yrityksestä, joka taloudellisestiosallistuu hänen yritykseensä tai jolla on vaikutusvaltaa sen johtoon taikka johon yritykseen verovelvollinen taloudellisesti osallistuutai jonka yrityksen johtoon hän voi vaikuttaa,verovelvollisen varoista ei saa vähentää sitäosaa velasta, jota on pidettävä pääomansijoituksena täällä olevaan liikkeeseen.

53§

Suomessa asuvien puolisoiden yhteenlasketuista varoista, milloin heitä 17 §:n 1 momentin mukaan ei ole verotettava eri verovelvollisina, vähennetään 8 000 markkaa. Jos toisellapuolisolla tällöin on velkoja enemmän kuin varoja, otettakoon erotus huomioon toisen puolison verotettavan varallisuuden vähennyksenä,ei kuitenkaan enempää kuin kolmannes viimeksi mainitun puolison verotettavasta varallisuudesta.

Verovelvollisen, joka on asunut Suomessa javerovuonna elättänyt alaikäistä lastaan, varoistavähennetään jokaisesta sellaisesta lapsesta 3 000markkaa, kuitenkin niin, että vähennys myönnetään vain toiselle yhteenlasketun varallisuuden perusteella verotettavista puolisoista, jolloin jos molemmilla puolisoilla on varoja, vähennyksen saa vain se puoliso, jonka varojenmäärä on suurempi.

VVero

1 lukuValtion vero

54§

Verovelvollisen valtiolle suoritettava tuloveromäärätään verotettavan tulon perusteella ja varallisuusvero verotettavan varallisuuden perusteella sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.

55§

Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovelvollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesäntulovero määrätään progressiivisen tuloveroasteikon perusteella ja varallisuusvero progressiivisen varallisuusveroasteikon perusteella.

Yhteisön tulovero määrätään yhteisön tuloveroprosentin ja yhteisön varallisuusvero yhteisön varallisuusveroprosentin mukaan.

Kultakin vuodelta toimitettavassa verotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista säädetään erikseen.

56§

Verovelvollisten luonnollisten henkilöidentulovero määrätään soveltaen kahta progressiivista tuloveroasteikkoa siten, että puolisoille,joita verotetaan heidän yhteenlasketun tulonsaperusteella, samoin kuin verovelvolliselle, jokaverovuonna tai sitä ennen kymmenenä vuotenaon elättänyt alaikäistä lastaan, tulovero määrätään alemman asteikon (B) mukaan, kun taasmuille henkilöille tulovero määrätään soveltaenylempää asteikkoa (A). Kotimaiselle kuolinpesälle määrätään tulovero soveltaen alempaa asteikkoa (B).

57§

Verovelvollisen henkilön, joka suurimmanosan verovuodesta on asunut Suomessa, tuloverosta vähennetään:

1)

jos hän on verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kasvattilasta, ensimmäisestä lapsesta 200 markkaa ja jokaisesta seuraavasta150 markkaa, kuitenkin niin, että vähennysmyönnetään yhteenlasketun tulon perusteellaverotettaville puolisoille vain yhteen kertaan (huoltajavähennys),

2)

jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,500 markkaa, milloin hänen sanotussa lainkohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus 500 markasta,sekä

3)

jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen,100 markkaa.

Yhteenlasketun tulon perusteella verotettaville puolisoille myönnetään I momentissa tarkoitetut vähennykset puolisoiden yhteenlasketuista tuloista määrätystä tuloverosta, tai josveroa on määrätty vain toiselle puolisolle, tällemäärätystä tuloverosta.

58§

Jos verotettava tulo nousee yli täysien kymmenien markkojen tai verotettava varallisuusyli täysien satojen markkojen, jätetään ylimenevä osa lukuun ottamatta.

Silloin kun vero määrätään puolisoiden yhteenlasketun tulon ja varallisuuden perusteella,sovelletaan 1 momentin säännöstä erikseenkummankin puolison tuloon ja varallisuuteen.

59§

Jos kotimaisen yhteisön verotettava tulo onalle 10 000 markan tai verotettava varallisuusalle 40 000 markan, otetaan edellisessä tapauksessa tuloveron määräämisen perusteeksi ainoastaan yhtä monta täyttä prosenttia yhteisönverotettavasta tulosta kuin siihen sisältyy 100markan määriä, ja jälkimmäisessä tapauksessa,mikäli yhteisö ei ole varallisuuden perusteellasuoritettavasta verosta vapaa, varallisuusveronmääräämisen perusteeksi yhtä monta täyttä prosenttia yhteisön verotettavasta varallisuudestakuin siihen sisältyy 400 markan määriä.

60§

Milloin progressiivisen veroasteikon mukaanverotettava on verovuotena saanut vähintään 3 000 markan tulon, jonka on katsottava etutai jälkikäteen kertyneen kahdelta tai useammalta vuodelta ja joka on vähintään neljäsosahänen verovuotena saamiensa veronalaistentulojen yhteismäärästä, on tällaista tuloa verotettaessa verovelvollisen ennen verotuksen päättymistä esittämästä vaatimuksesta toimitettavatulontasaus. Tulontasaus toimitetaan jakamallaedellä tarkoitettu tulo tasan verovuoden janiin monen sitä edeltäneen vuoden tuloksi,että verovuosien luku vastaa niiden vuosienlukua, joilta tulon katsotaan kertyneen, ei kuitenkaan useammalle kuin viidelle vuodelle jakultakin verovuodelta näin saadun tulon perusteella maksettavaksi pantavan veron ja aikaisemmin maksuunpannun veron erotus pannaanmaksettavaksi sen verovuoden verona, jonatulo on saatu.

Kahdelta tai useammalta vuodelta kertyneenätulona voidaan pitää muun muassa:

1)

vuotta pitemmältä vuokrakaudelta saatuakertavuokraa, mikäli sitä ei ole pidettävä elinkeinotulona;

2)

liikettä luovutettaessa saatua tuloa;

3)

tuloja tekijänoikeudesta tai patentista;

4)

aikaisemmilta vuosilta saatua palkkaa taiverovuodelta ja sitä edeltäneeltä vuodelta saatua eläkettä; sekä

5)

verovelvollisen työstä erotessaan saamaakertasuoritusta.

Kahdelta tai useammalta vuodelta kertyneenätulona ei pidetä satunnaista myyntivoittoa.

61§

Puolisoiden yhteenlasketun verotettavan tulon perusteella määrätystä tuloverosta pannaansille puolisolle, jonka verotettava tulo on pienempi, se osa, joka vastaa hänen tulostaan menevää veroa, jos häntä verotettaisiin erikseen,ja loput toiselle puolisolle. Jos ensiksi mainitunpuolison verotettava tulo ei nouse alimpaanverotettavaan määrään, maksuunpannaan verokokonaan toiselle puolisolle.

Yhteenlasketun varallisuuden perusteella määrätystä varallisuusverosta maksuunpannaankummallekin puolisolle se osa, mikä vastaa hänen varallisuutensa suhdetta yhteenlaskettuunvarallisuuteen.

62§

Verovelvollisen suoritettava tulovero ja varallisuusvero vahvistetaan kumpikin erikseen täysin markoin siten, että ylimenevä osa jätetään senlukuun ottamatta.

2 lukuKunnallisvero

63§

Verovelvollisen verotettavasta tulosta vastaayhden markan määrä yhtä veroäyriä.

Jos verovelvolliselle kunnassa vahvistettavienveroäyrien määrä jäisi alle viidenkymmenen, einiitä hänelle määrätä.

64§

Veroäyrin hinnasta säädetään kunnallislaissa.

VIErityisiä säännöksiä

65§

Milloin verovuonna Suomessa asuneen luonnollisen henkilön tai erillisenä verovelvollisenaverotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuoden tulosta ja varallisuudesta menevän valtionveron sekä hänelle samasta tulosta määrätynkunnallisveron, kirkollisveron, kansaneläkevakuutusmaksun ja sairausvakuutusmaksun yhteismäärä on suurempi kuin 90 prosenttia verovelvollisen valtionverotuksessa vahvistetustaverotettavasta tulosta, verovelvollisen maksettavaksi älköön pantako sanotun määrän yli menevää valtionveron osaa, kuitenkin niin, ettäverovelvollisen maksettavaksi on aina pantavasäädetty varallisuusvero.

Puolisoiden verotuksessa määräytyy 1 momentissa tarkoitettu veron maksuunpanemattajättäminen puolisoiden yhteenlaskettujen verojen ja heidän yhteenlaskettujen tulojensa perusteella.

66§

Hallituksella on oikeus kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi tai lieventämiseksi vastavuoroisuuden edellytyksellä vieraan valtion kanssa sopia tietyn tulon tai tiettyjen varojen osalta verottamisoikeuden jakamisesta mainitun valtion ja Suomen välillä tahisiitä, että verovelvollinen kokonaan tai osaksivapautetaan suorittamasta täällä veroa. Sellaisen sopimuksen perusteella toimitetun verotuksen on katsottava tapahtuneen tämän lain mukaan.

67§

Jos kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi vieraan valtion kanssa tehdyllä sopimuksella on Suomen verottamisoikeutta rajoitettu tai Suomi on kokonaan luopunut verottamisoikeutensa käyttämisestä tietyn tulon tai tiettyjen varojen osalta, sovelletaan, mikäli se sopimuksen mukaan on sallittua, verovelvollista täällä verotettaessa sitäverokantaa, jota olisi ollut sovellettava, jos hänen verotettava tulonsa tai varallisuutensa olisivahvistettu ottamatta huomioon sopimuksenmääräyksiä.

Milloin 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen määräyksistä johtuu, että täällä määrättävästä verosta on vähennettävä ulkomainen vero,vähennetään täällä samasta tulosta suoritettavasta verosta määrä, joka näytetään toisessavaltiossa suoritetuksi. Vähennys ei kuitenkaansaa olla suurempi kuin määrä, joka vastaa yhtäsuurta osaa täällä suoritettavasta verosta, kuintoisesta valtiosta saadun tulon määrä on verovelvollisen täällä lasketusta kokonaistulosta.

Mitä 2 momentissa on säädetty tulosta, onsoveltuvin osin voimassa varallisuudesta.

VIIVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset

68§

Tätä lakia, joka tulee voimaan 1 päivänätammikuuta 1975, sovelletaan ensimmäisen kerran siltä verovuodelta toimitettavaan verotukseen, joka tämän lain voimaantulon jälkeenensinnä päättyy, ja sillä kumotaan seuraavatlait ja lainkohdat:

19 päivänä marraskuuta 1943 annettu tuloja omaisuusverolaki (888/43),

kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänäjoulukuuta 1873 annettu asetus (40/1873),

maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 annettu asetus (21/1898),ei kuitenkaan mitä siinä säädetään manttaaliinpantua maata ja laitoksia koskevien asiain käsittelystä,

yksityisistä rautateistä yleistä keskusliikettävarten 15 päivänä huhtikuuta 1889 annetunasetuksen (16/1889) 30 §,

22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain (541/48) 12 §:n 1 momentti,

lapsen hoitotuesta 4 päivänä heinäkuuta1969 annetun lain (444/69) 7 §,

14 päivänä kesäkuuta 1951 annetun invaliidirahalain (374/51) 15 §:n 1 momentti,

17 päivänä tammikuuta 1936 annetun irtolaislain (57/36) 11 §:n 5 momentin säännöspalkkiorahan verovapautta koskevalta osin,

22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun sotilasavustuslain (566/48) 15 §:n säännös avustuksen verovapautta koskevalta osin,

asevelvolliselle muulta kuin vakinaisen väenpalvelusajalta suoritettavasta palkkauksesta 29päivänä kesäkuuta 1953 annetun lain (294/53)8 §,

rintamasotilaseläkkeestä 23 päivänä huhtikuuta 1971 annetun lain (294/71) 10 §,

oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin avustamisesta 22 päivänä kesäkuuta 1949 annetunlain (439/49) 5 §:n säännös apurahan verovapautta koskevalta osin ja

eräistä verosopimuksissa tarkoitetuista tuloista pidätettävästä ennakosta ja suoritettavasta verosta 30 päivänä joulukuuta 1959 annetun lain (529/59) 7 §.

69§

Ennakonpidätys toimitetaan lain voimaantulovuonna valtiovarainministeriön määräämäänpäivään saakka sitä edeltänyttä vuotta vartenvahvistettujen, sanotun vuoden kesäkuun alunja vuoden lopun välisenä aikana käytettyjen pidätystaulukkojen mukaan noudattamalla sitäpidätystunnusta, joka ilmenee palkansaajan lainvoimaantulovuoden verokirjasta. Sanotun päivän jälkeen toimitetaan ennakonpidätys käyttämällä sellaisia pidätystaulukoita, joiden mukainen pidätysmäärä vastaa lain voimaantulovuodelta toimitettavassa verotuksessa sovellettavien säännösten mukaan määrättäviä veroja jamaksuja.

Ennakonkanto toimitetaan lain voimaantulovuonna siten, että ennakon määräämisen perusteena käytetään sitä edeltäneeltä vuodelta toimitettavassa lopullisessa verotuksessa sovellettavia verotettavaa tuloa ja omaisuutta sekä valtionveron verokantaa koskevia säännöksiä.Kunnallis- ja kirkollisveron sekä vakuutetunkansaneläke- ja sairausvakuutusmaksun ennakkomäärätään lain voimaantulovuotta varten vahvistettujen ennakkoveroäyrin hintojen ja vakuutusmaksujen mukaan. Ennakko on verovelvollisen vaatimuksesta kuitenkin oikaistavavastaamaan lain voimaantulovuodelta toimitettavassa verotuksessa sovellettavaa valtionveron verokantaa sekä valtion- ja kunnallisverotuksessa myönnettäviä vähennyksiä, mikälioikaisuvaatimus on tehty ennakkoperintälain47 §:ssä säädetyssä ajassa. Uusia ennakkojamäärättäessä ja ennakon määriä korotettaessaon otettava, mikäli mahdollista, huomioon lainvoimaantulovuodelta toimitettavassa verotuksessa sovellettava verokanta.

Sen estämättä, mitä 15 §:ssä säädetään, toimitetaan yhtymältä ennakonkanto lain voimaantulovuonna niin kuin yhtymää verotettaisiinerikseen. Muulle kuin 18 §:n 4 momentissatarkoitetulle yhtymälle lain voimaantulovuonnatai aikaisemmin määrätty ennakko, jota ei olekäytetty yhtymän verojen ja maksujen suoritukseksi, käytetään yhtymän osakkaille määrättyjen verojen ja maksujen suoritukseksi samassasuhteessa kuin yhtymälle vahvistettu verotettava tulo ja varallisuus jaetaan verotettavaksiosakasten tulona ja varallisuutena. Sanotun ennakon suorittamisesta ovat yhtymän osakkaatvastuussa kuin omasta verostaan.

70§

Tämän lain säännöksiä ei sovelleta kunnallisveroon Ahvenanmaan maakunnassa.

Jos Ahvenanmaan maakuntalainsäädännössäannetaan tarvittavat säännökset, voidaan asetuksella määrätä, että laki tulee voimaan myös1 momentissa tarkoitetussa verotuksessa. Asetuksella annetaan tällöin myös tarpeelliset siirtymäsäännökset.

71§

Ennen tämän lain voimaantuloa kuolleenhenkilön kuolinpesän kohdalta luetaan 18 §:n2 momentissa tarkoitettu viiden vuoden aikatämän lain voimaantulosta.

Tämän lain 5 §:n 1 momentin 1 kohtaa sovelletaan lain voimaantulovuodelta ja sitä seuraavilta neljältä vuodelta toimitettavissa verotuksissa seuraavassa muodossa:

Verovuonna Suomessa asunut henkilö sekäkotimainen yhteisö ja kuolinpesä täältä jamuualta saamastaan tulosta (yleinen verovelvollisuus), ei kuitenkaan kunnallisverotuksessamuualta saamastaan kiinteistö, liike- tai ammattitulosta.

72§

Laskettaessa kuinka suuren osan 22 §:n 1momentin 20 kohdassa tarkoitetun vakuutuksen maksuista on maksanut verovelvollisentyönantaja tai muu, jonka kannalta niitä onpidettävä vastikkeena verovelvollisen suorittamasta työstä, tehtävästä tai palveluksesta, jätetään huomioon ottamatta ne ennen lain voimaantulovuotta erääntyneet vakuutusmaksut,joista vakuutettu itse tai hänen puolisonsa taivanhempansa on maksanut jonkin osan.

Ennen verovuotta 1969 syntyneet vielä vähentämättä olevat, kuluvan käyttöomaisuudenhankkimisesta johtuneista veloista aiheutuneetindeksi- ja kurssitappiot saadaan vähentää senmukaan, kuin tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetunlain (364/68) voimaantulosäännöksessä onsäädetty.

73§

Verovelvollinen, jolla ennen tämän lain voimaan tuloa voimassa olleiden säännösten mukaan on ollut oikeus haitta-asteen prosenttimäärän mukaan määräytyvään vähennykseen,saa 36 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuninvalidivähennyksen ja 57 §:n 1 momentin 2kohdassa tarkoitetun verovähennyksen aikaisemmin verotuksessa todetun prosenttimäärän mukaisena silloinkin, kun haitta-asteen prosenttimäärä on pienempi kuin 30 prosenttia.

74§

Tarkemmat määräykset siitä, milloin puolisoiden on katsottava pysyvästi asuneen erillään sekä muusta tämän lain täytäntöönpanostaja soveltamisesta annetaan asetuksella.

75§

Milloin muualla laissa viitataan tämän lainsäätämisen yhteydessä kumottuun lakiin tailainkohtaan, on viittauksen katsottava tarkoittavan tätä lakia tai tämän lain vastaavaa lainkohtaa.

Milloin muualla laissa puhutaan veronalaisesta tai verotettavasta omaisuudesta taikka omaisuusverosta, sillä on vastaavasti katsottava tarkoitettavan veronalaista tai verotettavaa varallisuutta taikka varallisuusveroa.

Helsingissä 31. päivänä joulukuuta 1974

Tasavallan Presidentti Urho KekkonenValtiovarainministeri Johannes Virolainen

Sivun alkuun