1021/1974

Kussakin lääninhallituksessa on lääninoikeus Ahvenanmaan lääninoikeudesta on voimassa, mitä siitä jäljempänä tässä laissa säädetään.

Lääninoikeus käsittelee ja ratkaisee verotuslaissa ja muualla laissa sen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi säädettyjen asioiden lisäksi lääninhallituksen toimialaan kuuluvat

Hallintoriita-asioita ovat oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 26 §:ssä tarkoitetut asiat, joissa muutoin kuin valitustietä haetaan viranomaisen ratkaisua julkisoikeudellista maksu- tai elatusvelvollisuutta taikka muuta julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta aiheutuvaa velvoitusta tai oikeutta koskevaan asianosaisten väliseen riitaan.

Lääninoikeus ei kuitenkaan käsittele eikä ratkaise niitä lääninhallituksen toimialaan kuuluvia valitusasioita, jotka koskevat maistraatin tai järjestysoikeuden viran täyttämistä, julkisten huvien toimeenpanoa, luvan myöntämistä tilausliikenteen harjoittamiseen tai avustuksen taikka muun tuen myöntämistä valtion varoista, eikä valituksia muissa kuin 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa alistettavissa asioissa. Lääninoikeus ei myöskään käsittele eikä ratkaise niitä lääninhallituksen toimialaan kuuluvia 2 §:ssä tarkoitettuja asioita, joissa lääninhallituksen päätökseen on oikeus hakea muutosta raastuvanoikeudessa tai kihlakunnanoikeudessa.

Lääninoikeudessa ovat jäseninä asianomaisen lääninhallituksen lääninneuvokset, kansliapäällikkönä toimivaa lääninneuvosta lukuun ottamatta, sekä vanhemmat ja nuoremmat lääninasessorit.

Kussakin lääninhallituksessa on vähintään yksi lääninoikeudessa toimivan lääninneuvoksen peruspalkkainen virka sekä yhteensä vähintään kolme vanhemman ja nuoremman lääninasessorin peruspalkkaista virkaa.

Lääninhallituksessa voi lääninoikeuden tehtäviä varten olla myös lääninoikeudensihteerin virkoja ja toimia.

Ratkaisematta olevien asioiden lukumäärän vähentämiseksi tai muusta sellaisesta syystä voi lääninoikeudessa olla jäseninä myös ylimääräisiä lääninneuvoksia sekä ylimääräisiä vanhempia ja nuorempia lääninasessoreita.

Lääninoikeudessa voi olla erityisten asiain käsittelyssä osallisena lisäjäseniä sen mukaan kuin laissa erikseen säädetään.

Lääninoikeudessa toimivan lääninneuvoksen sekä vanhemman ja nuoremman lääninasessorin tulee olla oikeustieteen kandidaatin tai aikaisemman sitä vastaavan tutkinnon suorittaneita. Heiltä vaaditaan lisäksi, että he aikaisemmalla toiminnallaan ovat osoittaneet sellaista taitoa ja kykyä, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Ylimääräiseltä lääninneuvokselta sekä ylimääräiseltä vanhemmalta ja nuoremmalta lääninasessorilta vaaditaan sama kelpoisuus kuin vastaavan vakinaisen viran haltijalta.

Lääninoikeuden jäsenen ja lisäjäsenen, joka ei aikaisemmin ole tehnyt tuomarinvalaa, on ennen tehtäväänsä ryhtymistä vannottava se lääninoikeudessa.

Lääninoikeuden puheenjohtajana on virassa vanhin lääninoikeudessa toimivista lääninneuvoksista.

Puheenjohtaja vastaa lääninoikeuden tehtävien asianmukaisesta ja joutuisasta hoidosta. Puheenjohtajan on tässä tarkoituksessa valvottava, että lääninoikeuden jäsenet ja sille kuuluvia tehtäviä suorittavat muut virkamiehet täyttävät heille uskotut lääninoikeuden tehtävät.

Puheenjohtajan on valvottava myös oikeusperiaatteiden soveltamista ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta lääninoikeuden ratkaisuissa.

Lääninoikeus on päätösvaltainen kolmijäsenisenä, jollei laissa ole säädetty erityisten asioiden osalta suurempaa jäsenmäärää.

Lääninoikeus voi toimia jaostoihin jakautuneena.

Jaoston puheenjohtajana on lääninneuvos tai vanhempi lääninasessori sekä muina jäseninä vähintään kaksi lääninasessoria.

Lääninoikeuden jäsenen ollessa satunnaisesti estyneenä hoitamasta virkatehtäviään tai vuosilomalla voi lääninoikeudessa tai sen jaostossa yhtenä jäsenenä olla lääninoikeudensihteeri tai lääninsihteeri, joka täyttää nuoremman lääninasessorin viran haltijalle 6 §:ssä asetetut kelpoisuusvaatimukset.

Valtioneuvosto voi määrätä lääninoikeudessa toimivan lääninneuvoksen tai vanhemman lääninasessorin toimimaan lääninhallituksen kansliapäällikön ja yleisen osaston päällikön sijaisena.

Sisäasiainministeriö voi hankittuaan asiasta oikeusministeriön lausunnon määrätä lääninoikeuden jäsenen käsittelemään ja ratkaisemaan ulosottoasioita sekä erityisistä syistä myös muita asioita.

Muissa kuin edellä 1 ja 2 momentissa mainituissa tapauksissa lääninoikeuden jäsen ei ole velvollinen suorittamaan lääninhallituksessa muita kuin lääninoikeuden toimintaan liittyviä tehtäviä.

Asia pannaan lääninoikeudessa vireille kirjallisesti valituksella, kantelulla, alistuksella, hakemuksella tai viranomaisen tekemällä esityksellä.

Valtion puhevaltaa lääninoikeudessa käyttää se viranomainen, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuuluu. Jos tällaista viranomaista ei ole tai julkisen edun valvominen kuuluu lääninhallitukselle, valtion puhevaltaa käyttää lääninhallituksen määräämä lääninasiamies.

Lääninasiamies ja verotuslaissa tarkoitettu tarkastusasiamies eivät saa toimia lääninoikeuden jäseninä tai lisäjäseninä eivätkä esitellä lääninoikeudessa. Sama koskee lääninasiamiehen ja tarkastusasiamiehen varamiehiä

Jollei asiaa lääninoikeudessa jätetä tutkittavaksi ottamatta tai vireillepanijan vaatimusta heti hylätä, on muulle asianosaiselle varattava tilaisuus kirjallisen vastineen tai selityksen antamiseen.

Työlaitokseen tai huoltolaan määräämistä tarkoittavan vaatimuksen johdosta on sille, jota vaatimus koskee, tai hänen holhoojalleen taikka laillisesti määrätylle muulle edustajalleen samalla varattava tilaisuus kirjallisesti ilmoittaa, haluaako hän tulla vaatimuksen johdosta lääninoikeudessa suullisesti kuulluksi.

Lääninoikeus voi asettaa määräajan, jonka kuluessa vastine, selitys, 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus tai vastaselitys on annettava uhalla, että niiden antamatta jättäminen ei estä asian käsittelyä ja ratkaisemista.

Esittelyn lääninoikeudessa toimittaa lääninoikeuden jäsen, lääninoikeudensihteeri, lääninsihteeri tai ylimääräinen esittelijä sen mukaan kuin tarkemmin säädetään tai määrätään. Notaari voidaan määrätä suorittamaan yksinkertaisten asioiden esittelyä.

Esittelijä voi asiaa esittelemättä vaatia lääninoikeuden puolesta vastineita ja selityksiä, asian aikaisemmin ratkaisseen viranomaisen asiakirjavihkon ja lausunnon sekä muuta vastaavaa asian ratkaisemista varten tarpeellista selvitystä. Esittelijä voi myös asettaa vastineen tai selityksen antamiselle 14 §:n 3 momentissa tarkoitetun määräajan. Notaari voidaan määrätä suorittamaan tässä momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä esittelijän sijasta.

Esittelijän on ennen esittelyä varattava verotuslaissa tarkoitetulle tarkastusasiamiehelle tilaisuus perehtyä niiden asioiden asiakirjoihin, joissa tarkastusasiamies lain mukaan valvoo valtion, kuntien, seurakuntien tai kansaneläkelaitoksen oikeutta.

Lääninoikeus voi asian selvittämistä varten toimittaa suullisen käsittelyn. Suullisessa käsittelyssä voidaan asianosaista kuulla myös totuusvakuutuksen nojalla sekä todistajia ja asiantuntijoita kuulustella valallisesti.

Asianosaiset on kirjallisesti kutsuttava suulliseen käsittelyyn. Asianosainen voidaan kutsua siihen uhalla, että hänen poissaolonsa ei estä asian käsittelyä ja ratkaisemista.

Milloin 14 §:n 2 momentissa tarkoitettu asianosainen on lääninoikeuden asettamassa määräajassa ilmoittanut haluavansa tulla suullisesti kuulluksi, suullinen käsittely on toimitettava. Jos tällaisen ilmoituksen tehneelle asianosaiselle ei voida antaa kutsua suulliseen käsittelyyn tiedoksi erityistiedoksiantona, asia voidaan kuitenkin ratkaista suullista käsittelyä toimittamatta.

Jos todistajan tai asiantuntijan asuinpaikka on toisen läänin alueella tai jos he muusta sellaisesta syystä eivät voi vaikeudetta tulla lääninoikeuteen, lääninoikeus voi määrätä todistajien tai asiantuntijoiden suullisen kuulustelun toimitettavaksi toisessa lääninoikeudessa taikka siinä raastuvanoikeudessa tai kihlakunnanoikeudessa, jossa se soveliaimmin käy päinsä.

Suullisesta kuulustelusta on kuulustelun toimittavan lääninoikeuden, raastuvanoikeuden tai kihlakunnanoikeuden etukäteen ilmoitettava asianosaisille tiedoksiannosta hallintoasioissa säädetyssä järjestyksessä. Asianosaisilla on oikeus olla kuulustelussa läsnä sekä esittää todistajille ja asiantuntijoille kysymyksiä.

Lääninoikeus voi asian selvittämiseksi toimittaa katselmuksen tai määrätä yhden tai kaksi jäsentään sen toimittamaan. Lääninoikeus voi kutsua katselmukseen lisäksi yhden tai useamman asiantuntijan.

Asianosaisille on varattava tilaisuus olla läsnä katselmuksessa, jossa heillä on oikeus esittää suullista ja kirjallista selvitystä.

Lääninoikeuden määräyksestä todistamaan saapuneelle henkilölle suoritetaan valtion varoista korvausta tarpeellista matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä sen mukaan kuin valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetussa laissa (666/72) ja asetuksessa (813/72) on säädetty.

Lääninoikeuden määräyksestä asiantuntijana kuultavaksi tai katselmuksen toimittamiseen osallistumaan saapuneelle henkilölle suoritetaan valtion varoista palkkiota ja korvausta sen mukaan kuin oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 53 §:ssä on säädetty.

Asian päättyessä lääninoikeuden on annettava lausunto siitä, jäävätkö 1 ja 2 momentissa tarkoitetut maksettaviksi määrätyt korvaukset ja palkkiot valtion vahingoiksi vai onko asianosaisen tai jonkun heistä ne kokonaan tai osaksi korvattava valtiolle.

Edellä 16 §:ssä tarkoitettu suullinen käsittely ja 17 §:ssä tarkoitettu suullinen kuulustelu on toimitettava suljetuin ovin veroa tai julkista maksua koskevassa asiassa sekä niissä muissa asioissa, joissa on säädetty salassapitovelvollisuus. Lääninoikeus voi määrätä asian käsiteltäväksi suljetuin ovin, milloin julkisesta käsittelystä koituisi asianosaiselle erityistä haittaa.

Suullisessa käsittelyssä ja suullisessa kuulustelussa on muutoin soveltuvin osin noudatettava oikeudenkäytön julkisuudesta annetun lain (26/26) säännöksiä.

Lääninoikeus voi, milloin katsoo sen asian laadun vuoksi tai erityisestä syystä tarpeelliseksi, velvoittaa asianosaisen tai julkisen yhdyskunnan puhevaltaa lääninoikeudessa käyttävän asiamiehen sakon uhalla saapumaan 16 §:ssä tarkoitettuun suulliseen käsittelyyn.

Jos asian ratkaisemista varten tarvitaan lisäselvitystä sen selvityksen lisäksi, mitä asiaan on 12, 14, 15, 16, 17 ja 18 §:n mukaan saatu, lääninoikeus hankkii mainitun lisäselvityksen viran puolesta.

Asianosaisille on varattava tilaisuus antaa selityksensä viran puolesta hankitusta lisäselvityksestä, jos lääninoikeus katsoo, että selvitys voi vaikuttaa asian ratkaisuun.

Lääninoikeuden puheenjohtajan ja muun jäsenen esteellisyydestä on voimassa mitä tuomarin jäävistä on säädetty.

Erimielisyyden sattuessa päätetään asia lääninoikeudessa äänestyksellä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Sen estämättä, mitä edellä säädetään, noudatetaan asiaa lääninoikeudessa käsiteltäessä muussa laissa olevia säännöksiä menettelystä erityisissä asioissa.

Asian käsittelyssä lääninoikeudessa on muutoin noudatettava soveltuvin osin laillista oikeudenkäyntijärjestystä.

Lääninoikeuden tai sen jaoston puheenjohtaja voi määrätä asian ratkaistavaksi lääninoikeuden täysistunnossa, jos asian ratkaisulla saattaa olla periaatteellista merkitystä lain soveltamisen kannalta tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä.

Täysistuntoa ei saa 1 momentissa tarkoite. tuissa asioissa pitää, jos enemmän kuin kolmas. osa lääninoikeuden jäsenistä on estynyt ottamasta osaa istuntoon.

Lääninoikeuden päätös laaditaan kirjallisesti erillisenä toimituskirjana. Päätöksen tulee sisältää ratkaisun perustelut ja sovellettavat lainkohdat.

Päätös annetaan tiedoksi tiedoksiannosta hallintoasioissa säädetyssä järjestyksessä.

Lääninasiamiehen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on tehty.

Lääninoikeuden päätökseen haetaan muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Muutosta haettaessa on noudatettava lääninoikeudessa käsiteltäviä asioita koskevia muussa laissa olevia säännöksiä. Niiden ohella on muutoksenhausta voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa on säädetty.

Se, joka 13 §:n mukaan käyttää lääninoikeudessa valtion puhevaltaa, käyttää valtion puhevaltaa myös, kun lääninoikeuden päätökseen haetaan muutosta.

Muutoksenhaun vaikutuksesta päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuteen on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain (154/50) 14 §:ssä säädetään.

Lääninoikeuden jäsentä ja esittelijää syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa.

Ahvenanmaan lääninhallituksessa lääninoikeuden muodostavat maaherra, lääninneuvos ja vanhempi lääninsihteeri. Lääninoikeuden puheenjohtajana toimii maaherra ja muina jäseninä lääninneuvos ja vanhempi lääninsihteeri, jotka huolehtivat myös lääninasessorin ja esittelijän tehtävistä.

Ahvenanmaan lääninoikeus on päätösvaltainen täysilukuisena. Tämän lain 2 ja 3 §:n, 12―14 §:n, 16―25 §:n sekä 27 ja 28 §:n säännöksiä sovelletaan Ahvenanmaan lääninoikeuteen.

Maaherran ollessa estyneenä toimii Ahvenanmaan lääninoikeuden puheenjohtajana lääninneuvos. Lääninneuvoksen toimiessa puheenjohtajana taikka hänen tai vanhemman lääninsihteerin ollessa estyneenä on lääninoikeuden jäsenenä lääninhallituksen määräämä varamies. Varamies on määrättävä niistä oikeustieteen kandidaatin tutkinnon tai aikaisemman sitä vastaavan tutkinnon suorittaneista henkilöistä, jotka sisäasiainministeriö on lääninhallituksen esityksestä tehtävään hyväksynyt. Varamiehen palkkion perusteet vahvistaa valtioneuvosto.

Valtion ja kunnan sekä muun julkisyhteisön viranomaiset ovat pyynnöstä velvolliset antamaan tietoja ja muuta virka-apua lääninoikeudelle.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1975. Sillä kumotaan lääninoikeudesta 29 päivänä tammikuuta 1955 annettu laki (52/55), sellaisena kuin se on muutettuna 6 päivänä toukokuuta 1960 annetulla lailla (221/ 60).

Tämän lain säännöksiä on sovellettava myös lain voimaantullessa lääninhallituksessa vireillä oleviin 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuihin asioihin.

Tämän lain täytäntöönpanoa ja soveltamista varten tarpeellisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.

Asetuksella voidaan lääninasessorin virka muuttaa vanhemman lääninasessorin viraksi ja vanhemman lääninsihteerin virka nuoremman lääninasessorin viraksi sekä samalla määrätä, että lakkautettavan viran vakinainen haltija siirtyy näin perustetun uuden viran haltijaksi.