650/1973

Yleiseen alioikeuteen, jonka tuomiopiirissä huoneenvuokrasuhteita esiintyy huomattavan paljon, voidaan asettaa erityinen osasto käsittelemään sen toimivaltaan kuuluvat huoneenvuokrasuhteesta johtuvat riita-asiat. Tällaista osastoa sanotaan asunto-oikeudeksi.

Asunto-oikeuden asettamisesta yleiseen alioikeuteen säädetään erikseen lailla.

Asunto-oikeus on toimivaltainen käsittelemään asian, jos vuokrahuoneisto, jota riita koskee, sijaitsee sen yleisen alioikeuden tuomiopiirissä, johon asunto-oikeus on asetettu. Asianosaiset eivät voi sopia, että asia käsitellään yleisen alioikeuden toisessa osastossa tai muussa tuomioistuimessa taikka että alioikeuteen kuuluva muu kuin huoneenvuokrasuhteesta johtuva riita-asia tai muun tuomioistuimen toimivaltaan kuuluva asia käsitellään asunto-oikeudessa.

Asunto-oikeudessa on puheenjohtaja sekä kaksi jäsentä jokaisesta sen yleisen alioikeuden tuomiopiiriin kuuluvasta kunnasta, johon asunto-oikeus on asetettu.

Asunto-oikeuteen määrätään myös varapuheenjohtaja.

Määräajaksi voidaan asunto-oikeuteen 4 §:ssä tarkoitettujen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten lisäksi määrätä puheenjohtajia ja heidän lukumääräänsä vastaava määrä varapuheenjohtajia sekä valita jäseniä. Asuntooikeus toimii tällöin sen mukaan, kuin asetuksella säädetään, kahtena tai useampana jaostona.

Raastuvanoikeuteen asetetun asunto-oikeuden puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana on raastuvanoikeuden jäsen, joka on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon. Tehtävään määräämisestä on voimassa, mitä raastuvanoikeudessa sen jäsenten sijoittamisesta osastoille on määrätty.

Kihlakunnanoikeuteen asetetun asunto-oikeuden puheenjohtajana on kihlakunnantuomari ja varapuheenjohtajana käräjätuomari. Jos tuomiokunnassa on useita käräjätuomareita, määrää hovioikeus asunto-oikeuden varapuheenjohtajan. Jos tuomiokunnassa ei ole käräjätuomaria, hovioikeus määrää varapuheenjohtajaksi kihlakunnantuomarin sijaiseksi kelpoisen henkilön määräajaksi, joka ilman erityistä syytä ei saa olla neljää vuotta pitempi. Asunto-oikeuden toimiessa kahtena tai useampana jaostona on kihlakunnantuomarin lisäksi puheenjohtajana hovioikeuden määräämä käräjätuomari.

Kunnallisvaltuusto valitsee kuntansa puolesta asunto-oikeuden jäsenet sekä kummallekin sijaantulojärjestyksessä riittävän monta varajäsentä. Toinen jäsenistä ja tämän varajäsenet valitaan sopivan vuokranantajapiirejä edustavan sekä toinen jäsen ja tämän varajäsenet sopivan vuokralaispiirejä edustavan yhdistyksen esityksen perusteella.

Asunto-oikeuden jäsenen ja varajäsenen tulee olla kelpoinen kihlakunnanoikeuden lautamiehen toimeen. Jos hän menettää tämän kelpoisuutensa toimikauden aikana, asunto-oikeuden on vapautettava hänet tehtävästään.

Asunto-oikeuden jäsenen ja varajäsenen toimikausi on neljä kalenterivuotta.

Jos asunto-oikeuden jäsenen tai varajäsenen toimi tulee toimikauden aikana avoimeksi, täytetään se toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

Asunto-oikeus on tuomionvoipa, kun asian käsittelyyn osallistuvat puheenjohtaja sekä jäsenet siitä kunnasta, jossa asianomainen vuokrahuoneisto sijaitsee.

Asunto-oikeuden puheenjohtajan virkavapauden tai vuosiloman aikana, hänen ollessaan muiden virkatehtäviensä takia tai muuten satunnaisesti estynyt taikka puheenjohtajan viran ollessa avoimena toimii puheenjohtajan tilalla varapuheenjohtaja. Tällöin asunto-oikeus on tuomionvoipa, kun asian käsittelyyn osallistuvat varapuheenjohtaja ja 1 momentissa tarkoitetut jäsenet. Jollei erikseen ole toisin säädetty, puheenjohtajan tilalla toimivasta varapuheenjohtajasta on voimassa, mitä jäljempänä tässä laissa on puheenjohtajasta säädetty.

Asunto-oikeuden jäsenellä on oikeus saada valtion varoista toimestaan istuntopäivältä palkkio sekä päivärahaa ja matkakustannusten korvausta niiden perusteiden mukaan, jotka oikeusministeriö vahvistaa.

Asunto-oikeuden puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle voidaan maksaa valtion varoista oikeusministeriön vahvistama palkkio.

Asia tulee vireille, kun haastehakemus on jätetty tai postitse saapunut asunto-oikeudelle tai sen kansliaan. Haastehakemukseen on liitettävä toistekappale jokaista vastaajaa varten.

Asunto-oikeuden kansliana toimii asianomaisen raastuvanoikeuden tai tuomiokunnan kanslia.

Jos hakemus on niin puutteellinen, ettei asiaa voi sen perusteella käsitellä, tulee asuntooikeuden puheenjohtajan kehottaa kantajaa määräajassa kehotuksesta tiedon saatuaan täydentämään hakemuksensa. Kantajalle on ilmoitettava, miltä kohdiltaan hakemus on puutteellinen.

Jos kantaja ei noudata kehotusta tai jos hakemuksessa tarkoitetun asian käsitteleminen ei kuulu asunto-oikeudelle tahi hakemus on jätetty tai saapunut huoneenvuokralaissa säädetyn määräajan päätyttyä, voi puheenjohtaja hakemukselle kirjoitettavalla päätöksellä jättää asian tutkimatta. Päätös on puheenjohtajan toimesta viivytyksettä lähetettävä tai annettava kantajalle.

Haasteessa on annettava vastaajalle kutsu saapua tuomioistuimeen vastaamaan kanteeseen ja ilmoitettava, minä kalenteripäivänä ja kellonaikana sekä missä asian käsittely tapahtuu. Siinä on myös ilmoitettava, onko asianosaisen saavuttava tuomioistuimeen henkilökohtaisesti, sekä mainittava, että asia voidaan ratkaista vastaajan poissaolosta huolimatta ja että vastaaja voi toimittaa vastineensa tuomioistuimelle jo ennen asian käsittelyä.

Jos kantaja on ilmoittanut vastaajan tai tämän asiamiehen osoitteen Suomessa, tulee asunto-oikeuden puheenjohtajan lähettää postitse tällä osoitteella vastaajalle saantitodistusta vastaan haaste, haastehakemuksen toistekappale ja lomakkeita vastineen antamista varten. Saantitodistuslähetykseen on merkittävä, että se voidaan luovuttaa vain vastaajan tai tämän asiamiehen kuittausta vastaan.

Kantajalle on viivytyksettä annettava ilmoitus käsittelyajasta ja -paikasta sekä siitä, onko hänen saavuttava henkilökohtaisesti tuomioistuimeen.

Jollei kantaja ole ilmoittanut vastaajan tai tämän asiamiehen osoitetta Suomessa tai jollei saantitodistuslähetystä ole voitu saattaa 14 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla vastaajalle tiedoksi, tulee asunto-oikeuden puheenjohtajan huolehtia siitä, että tiedoksianto toimitetaan siinä järjestyksessä kuin haasteen tiedoksi antamisesta on oikeudenkäymiskaaressa säädetty. Jos käsittelyaikaa joudutaan tällöin siirtämään, on siitä heti ilmoitettava kantajalle.

Haaste on toimitettava tuomiopiirissä asuvalle vastaajalle vähintään viikkoa ennen sitä päivää, jona hänen on saavuttava vastaamaan. Jos vastaaja asuu muualla Suomessa, on haasteaika kaksi viikkoa.

Muutoin on haasteajasta noudatettava, mitä siitä on oikeudenkäymiskaaressa säädetty.

Jos asian käsittelyn alkaessa todetaan, että haastetta ei ole laillisesti toimitettu vastaajalle tiedoksi, ja vastaaja on poissa, lykätään asia. Asunto-oikeuden puheenjohtajan tulee tällöin huolehtia siitä, että haaste ja uusi käsittelyaika annetaan säädetyllä tavalla vastaajalle tiedoksi.

Mikäli vastaaja on saapuvilla ja tekee asiasta väitteen, lykätään asian käsittely vähintään viikolla. Jollei vastaaja ole saanut haasteasiakirjoja, annetaan ne hänelle samalla kun lykkäyspäätös julistetaan.

Asunto-oikeuden istunto voidaan pitää myös muuna aikana kuin yleisen alioikeuden istuntoa varten on säädetty. Istunnon ajankohta on pyrittävä määräämään siten, että se aiheuttaa sianosaisille mahdollisimman vähän hankaluutta ja kustannuksia.

Vastaaja voi antaa vastineensa tai toimittaa sen postitse asunto-oikeuden kansliaan jo ennen asian käsittelyä. Vastineeseen on liitettävä toistekappale jokaista kantajaa varten. Toistekappale on asunto-oikeuden toimesta lähetettävä tai annettava kantajalle.

Jollei asunto-oikeus ole saanut vastinetta ennen asian käsittelyä eikä kirjallista vastinetta anneta asian käsittelyn alkaessa, täyttää asuntooikeuden puheenjohtaja tarvittaessa vastinelomakkeen vastaajan antamien tietojen ja lausumien mukaisesti.

Asian käsittelyssä asunto-oikeuden on eriteltävä riitakysymykset ja pyrittävä sovittelemaan asianosaisten kesken. Tuomioistuimen jäsenillä on valta omasta aloitteestaan pyrkiä täydentävin kysymyksin selvittämään kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Äänestys toimitetaan asunto-oikeudessa siten kuin äänestyksestä raastuvanoikeudessa on säädetty.

Asunto-oikeudessa laaditaan jokaisesta käsitellystä asiasta pöytäkirja, johon merkitään tarpeelliset tiedot käsittelyn toimittamisesta ja asianosaisista sekä heidän vaatimuksistaan, niiden johdosta annetuista vastauksista, todistajain kertomuksista sekä tuomioistuimen toimenpiteistä. Pöytäkirja on heti laadittava lopulliseen muotoon.

Asia ratkaistaan asunto-oikeudessa lopullisesti tuomiolla, joka laaditaan erikseen. Sen allekirjoittavat puheenjohtaja ja jäsenet. Muut asunto-oikeuden ratkaisut annetaan päätöksen muodossa. Ne kirjoitetaan pöytäkirjaan, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa.

Tuomion tulee sisältää lyhyt selostus itse riidasta, ratkaisun perustelut, sovelletut lainkohdat, tuomiolauselma ja muutoksenhakuosoitus. Selostus riidasta voidaan korvata liittämällä tuomioon jäljennökset haastehakemuksesta ja vastineesta. Kertyneistä asiakirjoista ja pöytäkirjasta muodostetaan erillinen kirjavihko, johon liitetään jäljennös tuomiosta.

Asunto-oikeuden tuomiosta on, mikäli mahdollista heti julistamisen jälkeen, annettava kappale kantajalle ja vastaajalle.

Asunto-oikeuden pöytäkirjanote annetaan asianosaiselle, jos hän sitä pyytää.

Asunto-oikeuden ja yleisen alioikeuden säännönmukaisessa kokoonpanossaan antamaan ratkaisuun huoneenvuokra-asiassa saa hakea muutosta hovioikeudelta. Muuttopäivän siirtoa koskevalta osalta alioikeuden ratkaisu on kuitenkin lopullinen.

Asianosaisen, joka tahtoo valittaa asunto-oikeuden ratkaisusta, on kahden viikon kuluessa ratkaisun julistamispäivästä annettava asuntooikeuden kansliaan valituskirjansa liitteineen sekä valituksenalainen ratkaisu. Samalla hänen on jätettävä jokaista vastapuolta varten valituskirjan ja sen liitteiden toistekappaleet.

Valituskirjan ja sen liitteiden toistekappaleet lähetetään asunto-oikeuden toimesta postitse valittajan vastapuolelle. Jos vastapuoli haluaa vastata valitukseen, hänen on toimitettava viikon kuluessa muutoksenhakemuksen tiedoksi saamisesta vastineensa ja sen mahdolliset liitteet asunto-oikeuden kansliaan. Samalla hänen on jätettävä vastineen ja sen liitteiden toistekappaleet, jotka valittaja saa asunto-oikeuden kansliasta.

Sen jälkeen kun vastineen antamiselle muutoksenhakemukseen varattu määräaika on päättynyt, on muutoksenhakuasiakirjat ja asiaa koskeva kirjavihko asunto-oikeuden toimesta viivytyksettä lähetettävä hovioikeudelle.

Asunto-oikeuden puheenjohtajan päätökseen jättää asia tutkimatta saa hakea muutosta hovioikeudella. Valituskirjelmä ja valituksenalainen päätös on annettava asunto-oikeuden kansliaan kahden viikon kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Valitusasiakirjat on tuomioistuimen toimesta viivytyksettä lähetettävä hovioikeudelle.

Hovioikeudessa muutoksenhaun käsittelyyn huoneenvuokrasuhteesta johtuvassa riita-asiassa tulee laissa säädetyn tuomionvoivan jäsenmäärän lisäksi osallistua kaksi asiantuntijajäsentä. Tasavallan presidentti määrää asiantuntijajäsenet sen jälkeen kun edustavia vuokranantajaja vuokralaisjärjestöjä on kuultu, neljäksi vuodeksi kerrallaan. Toisen asiantuntijajäsenen tulee edustaa vuokranantajapiireissä ja toisen vuokralaispiireissä vallitsevia käsityksiä. Kummallekin asiantuntijajäsenelle määrätään samassa järjestyksessä varajäsen.

Asiantuntijajäsenen tulee olla vähintään 25 ja enintään 70 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen, joka hallitsee itseään ja omaisuuttaan.

Asiantuntijajäsenen oikeudesta palkkioon, päivärahaan ja matkakustannusten korvaukseen on voimassa, mitä 11 §:n 1 momentissa säädetään.

Hovioikeuden ratkaisuun huoneenvuokrasuhteesta johtuvassa riita-asiassa ei saa hakea muutosta, ellei korkein oikeus oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 kohdan nojalla myönnä muutoksenhakulupaa.

Asunto-oikeuden jäsenen ja hovioikeuden asiantuntijajäsenen on ryhtyessään hoitamaan tehtävänsä tuomioistuimessa tehtävä siinä tai yleisessä alioikeudessa tuomarinvala, jollei hän aikaisemmin ole sitä tehnyt.

Asunto-oikeuden puheenjohtajan ja jäsenen syyttämisestä tuomarin toimessa tehdystä virkavirheestä on voimassa, mitä alioikeuden puheenjohtajasta ja jäsenestä on säädetty.

Jollei asianosainen ole antanut asunto-oikeudelle säädettyjä asiakirjojen toistekappaleita, valmistetaan ne tarvittaessa hänen kustannuksellaan tuomioistuimen toimesta.

Tuomioistuinten toimituskirjat ja haaste annetaan sekä haastaminen toimitetaan huoneenvuokra-asioissa maksuitta.

Toimituskirjojen sekä muiden asiakirjojen jäljennöksistä ja 33 §:ssä tarkoitettujen toistekappaleiden valmistamisesta on suoritettava aiheutuvaa kustannusta vastaava maksu.

Jos asianosainen on tämän lain nojalla saanut haasteen tai tuomioistuimen toimituskirjan lunastuksetta, on se lunastusmaksu, joka siitä muuten olisi ollut suoritettava, korvattava asianomaiselle virkamiehelle valtion varoista. Samoin korvataan haastemiehelle valtion varoista toimituspalkkio ja matkakustannukset silloin, kun hän on toimittanut haastamisen tämän lain nojalla maksuitta.

Asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan huonevuokra-asioissa. Milloin siihen on painavia syitä, voidaan asianosainen kuitenkin velvoittaa suorittamaan vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut osaksi tai kokonaan.

Mikäli tässä laissa ei toisin säädetä, on oikeudenkäynnissä huoneenvuokra-asioissa soveltuvin osin noudatettava, mitä on säädetty oikeudenkäynnistä riita-asioissa raastuvanoikeudessa, hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa.

Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.