649/1973

Valtio turvaa työntekijän työsuhteesta johtuneen palkka- tai muun saatavan suorituksen työnantajan konkurssin ja muun maksukyvyttömyyden varalta palkkaturvana siten kuin tässä laissa säädetään.

Työnantajaa on pidettävä maksukyvyttömänä:

Palkkaturvasta huolehtii työvoimaministeriö.

Palkkaturvana maksetaan ne kolmen kuukauden kuluessa ennen palkkaturvahakemuksen jättämistä erääntyneet työsuhteesta johtuvat palkka- ja muut saatavat, joilla olisi etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukainen etuoikeus työnantajan konkurssissa.

Työvoimaministeriöllä on valta harkita, onko palkkaturvana maksettava enemmän kuin kaksi kertaa se määrä minkä työntekijän saatavan maksamatta jättänyt työnantaja vuoden kuluessa ennen palkkaturvahakemuksen jättämistä on työntekijälle maksanut työsuhteesta johtuvan saatavan suorituksena.

Palkkaturvan enimmäismäärästä yhtä työntekijää kohden säädetään asetuksella.

Hakemus palkkaturvan maksamisesta osoitetaan työvoimaministeriölle ja jätetään työvoimatoimistoon. Hakemuksessa on selvästi mainittava työntekijän nimi, työnantaja ja työsuhteesta johtuvien saatavien määrä.

Kun palkkaturvahakemus on saapunut työvoimaministeriölle, tämän tulee heti ryhtyä toimiin työnantajan maksukyvyttömyyden ja työntekijän työsuhteesta johtuneen saatavan selvittämiseksi. Työnantajalle on asiaa käsiteltäessä varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Jos ministeriö on voinut todeta työnantajan maksukyvyttömäksi ja saanut selvitetyksi työntekijän saatavien määrän, ministeriön on päätettävä heti maksaa työsuhteesta johtuva saatava valtion varoista.

Jos työntekijä on jättänyt valvomatta saatavansa tai sen etuoikeuden työnantajan konkurssissa tai työnantajan velkojille annetun julkisen haasteen paikalletulopäivänä, ministeriöllä on valta harkita, onko työntekijän katsottava menettäneen kokonaan tai osaksi oikeutensa palkkaturvaan.

Jos työntekijän saatava on saatu selvitetyksi vain osittain, on saatava määrättävä maksettavaksi selvitetyltä osaltaan.

Työntekijän työsuhteesta johtuva saatava sekä kaikki siihen perustuvat oikeudet siirtyvät valtiolle sinä päivänä jolloin työvoimaministeriö on päättänyt maksaa palkkaturvaa ja siltä osin kuin palkkaturvaa on päätetty maksaa.

Työnantaja on velvollinen maksamaan saatavalle vuosittaista korkoa kaksitoista prosenttia siitä alkaen kun saatava siirtyi valtiolle.

Hyväksyessään työntekijän palkkaturvahakemuksen työvoimaministeriön on palkkaturvapäätöksessään määrättävä työnantajan maksuvelvollisuus valtiolle. Ministeriön päätös on työnantajaan nähden heti täytäntöönpantavissa niin kuin lainvoimainen tuomio, ellei tuomioistuin, käsitellessään mainittua työsuhteesta johtuvaa saatavaa taikka palkkaturvaa koskevaa riitaa, määrää, että päätöstä ei ole toistaiseksi pantava täytäntöön tai täytäntöönpanoa jatkettava.

Valtioneuvosto ja asetuksella säädettävään määrään saakka työvoimaministeriö voi työllisyyden turvaamiseksi tärkeistä ja muista tähän verrattavista syistä myöntää maksun suoritukselle lykkäystä tai vapauttaa työnantajan kokonaan taikka osaksi maksuvelvollisuudestaan riippumatta siitä, mitä valtioneuvoston oikeudesta myöntää helpotuksia ja vapautuksia valtiolle tulevien maksujen ja korvausten suorittamisesta annetussa laissa (411/29) on säädetty.

Jos palkkaturvahakemus on hylätty, työvoimaministeriön tulee osoittaa työntekijä nostamaan kanne tuomioistuimessa työnantajaa vastaan kuuden kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Mikäli kannetta ei ole määräajassa nostettu, ei hylätyn hakemuksen tarkoittamaa palkkaturvaa voida uuden hakemuksen perusteella määrätä maksettavaksi, ellei tähän ole erittäin painavia syitä.

Edellä 1 momentissa mainittua kannetta ei kuitenkaan tarvitse nostaa, jos saatava valvotaan sellaisessa työnantajan konkurssissa, jota koskeva hakemus on tehty ennen 1 momentissa mainitun määräajan päättymistä. Jos tällainen konkurssi peruuntuu tai raukeaa, lasketaan kuuden kuukauden määräaika konkurssin päättymisestä.

Edellä 1 ja 2 momenteissa mainituissa tapauksissa työntekijän on tehtävä palkkaturvahakemus viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä kun se tuomioistuimen ratkaisu, jolla työntekijän työsuhteesta johtuva saamisen määrä on ratkaistu, on saanut lainvoiman.

Työvoimaministeriön palkkaturvapäätös on heti annettava tiedoksi työntekijälle ja työnantajalle.

Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Työnantaja saa hakea takaisinsaantia siinä tuomioistuimessa, jossa hänen on vastattava työpalkkasaatavaa koskevassa asiassa. Takaisinsaantia koskeva haaste on annettava valtiolle tiedoksi kuudenkymmenen päivän kuluessa palkkaturvapäätöksen tiedoksisaannista.

Palkkaturvapäätöksessä on ilmoitettava minkä ajan kuluessa ja missä tuomioistuimessa kanne on nostettava.

Valtiolle siirtynyttä työsuhteesta johtuvaa saatavaa koskevat riitaisuudet voidaan kuitenkin tämän pykälän 1 momentin estämättä aina ratkaista työnantajan konkurssin yhteydessä.

Palkkaturvaa maksettaessa toimitetaan maksetusta määrästä ennakkoperintälain (418/ 59) mukainen ennakonpidätys.

Palkan ja eläkkeen ulosmittaus sekä palkanpidätysmääräys ovat voimassa myös palkkaturvana maksettujen palkka- ja eläke-erien osalta.

Työntekijältä, jolle on maksettu palkkaturvaa, voi työvoimaministeriö erityisesta syystä evätä oikeuden saada palkkaturvaa samaan työnantajaan kohdistuvasta saatavasta, jos saatava perustuu työhön, joka on tehty kolmen vuoden kuluessa edellisestä palkkaturvan maksamista koskevasta päätöksestä.

Työntekijän hakemuksesta työvoimaministeriö voi ennalta päättää, onko jotain seikkaa pidettävä 1 momentissa mainittuna erityisenä syynä.

Jos työntekijä siirtää työsuhteesta johtuvan saatavansa, siirron saajalla on oikeus palkkaturvaan vain silloin, kun siirron saajana on työntekijäjärjestö tai sellainen yhteisö taikka rahasto, jonka hallintoon työntekijäjärjestö osallistuu.

Joka antamalla virheellisiä tietoja tai muulla tavoin tahallaan taikka tuottamuksellisesti on saanut aikaan palkkaturvan aiheettoman maksun tai turvan maksamisen liian suurena taikka muun tämän lain mukaisen edun myöntämisen, on velvollinen palauttamaan takaisin tai korvaamaan liikaa maksetun määrän.

Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle laitonta aineellista etua antamalla virheellisiä tietoja tai muulla tavoin pettämällä on saanut aikaan palkkaturvan maksun aiheettomasti tai liian suurena tai muun tämän lain mukaisen edun myöntämisen taikka sitä yrittää, tuomitaan rangaistukseen petoksesta tai lievästä petoksesta tai niiden yrityksestä niin kuin rikoslain 36 luvun 1 ja 1 a §:ssä on säädetty.

Työntekijöille palkkaturvana maksettujen määrien ja työnantajilta 5 §:n 1 momentin mukaan perittyjen pääomamäärien erotus, josta on vähennetty 6 §:n 2 momentin nojalla työnantajilta perimättä jätetyt palkkaturvan pääomamäärät sekä 15 §:ssä tarkoitetun rikoksen johdosta aiheettomasti maksetut palkkaturvamäärät, on valtakunnallisista työttömyyskassoista annetussa laissa (125/34) tarkoitetun työttömyyskassojen keskuskassan korvattava vuosittain jälkikäteen valtiolle.

Korvaus on maksettava työvoimaministeriön määräämänä aikana. Korvauksen viivästyessä on viivästyksen ajalta maksettava kahdentoista prosentin viivästyskorko.

Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaministeriölle kaikki ne tiedot, jotka ovat tarpeen tämän lain täytäntöönpanoa varten. Ministeriöllä on oikeus tarkistaa tiedot työnantajan kirjanpidosta.

Lääninhallitus ja poliisipiirin päällikkö ovat velvollisia antamaan työvoimaministeriölle tarpeellista virka-apua 1 momentissa tarkoitettujen tietojen hankkimiseksi.

Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Asetuksella säädetään myös tuomioistuimen tai muun viranomaisen sekä konkurssihallinnon taikka muiden työnantajan pesän selvityselinten velvollisuuksista tämän lain täytäntöönpanossa.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1974.