610/1973

Jätevesien ja sadevesien viemäröinnistä sekä niiden puhdistuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi kunnalla on oikeus saada jätevesimaksua sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Jätevesimaksun on velvollinen suorittamaan kiinteistön omistaja tai omistajan vertainen haltija sellaisen kiinteistön osalta, jonka jätevedet johdetaan kunnan omistamaan yleiseen viemärilaitokseen.

Mitä 1 momentissa on kiinteistön omistajasta sanottu, koskee vastaavasti tontinvuokra- tai maanvuokrasopimuksen nojalla kiinteistön haltijana olevaa vuokramiestä.

Jätevesimaksu käsittää liittymismaksun ja käyttömaksun.

Liittymismaksu suoritetaan viemärijohtojen ja niihin liittyvien jäteveden käsittelylaitosten rakentamiskustannusten kattamiseksi. Rakentamiskustannuksina otetaan huomioon paitsi laitoksen rakentamiseen käytetyt varat, myös se määrä, joka voidaan arvioida tarvittavan laitoksen rakentamiseen sellaiseksi, että 1 §:ssä mainitut tehtävät voidaan asianmukaisesti suorittaa.

Liittymismaksun määräämisen perusteena saa vaihtoehtoisesti olla jokin seuraavista perusteista:

Liittymismaksua määrättäessä saadaan myös kiinteistön käyttötarkoitus ottaa huomioon.

Jos 2 momentissa mainittujen perusteiden mukainen liittymismaksu muodostuu erityisestä syystä ilmeisesti kohtuuttoman suureksi, liittymismaksu on määrättävä kiinteistölle viemäröinnistä ja jätevesien puhdistamisesta koituvan hyödyn perusteella.

Jos liittymismaksun perusteena olevat olosuhteet muuttuvat liittymismaksun määräämisen jälkeen, liittymismaksua saadaan määrätä suoritettavaksi muutosta vastaava määrä.

Käyttömaksun määräämisen perusteena on kiinteistön käyttämän veden määrä.

Jos 1 momentin mukaisesti määrättyä käyttömaksua on kiinteistöstä johdettavan jäteveden poikkeuksellisen laadun tai määrän vuoksi taikka muusta erityisestä syystä ilmeisesti pidettävä kohtuuttoman suurena tai kohtuuttoman vähäisenä taikka jos veden määrää ei sopivasti voida mitata, on käyttömaksua määrättäessä otettava huomioon poikkeukselliset olosuhteet ja viemäristä saatava hyöty.

Viemärilaitoksen omistavalla kunnalla on oikeus saada vesilaitokselta tiedot niiden kiinteistöjen vedenkulutuksesta, jotka on liitetty kunnan viemäriverkkoon.

Jätevesimaksun määräämisen yksityiskohtaiset perusteet sisältävän taksan hyväksyy kunnallisvaltuusto. Valtuuston päätös on alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi.

Velvollisuus suorittaa jätevesimaksua alkaa, kun kiinteistö on liitetty yleiseen viemärin.

Jätevesimaksun määrää ja maksuunpanee kunnallishallitus. Käyttömaksun voi määrätä ja maksuunpanna muukin ohje- tai johtosäännössä määrätty kunnallinen viranomainen.

Ennen liittymismaksun määräämistä on maksuvelvolliselle annettava todistettavasti tiedoksi häntä koskeva ehdotus liittymismaksuksi. Muistutus ehdotuksen johdosta on jätettävä kunnallishallitukselle 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdotus annettiin tiedoksi.

Kunnallishallituksen päätös, jolla liittymismaksu on määrätty, on annettava maksuvelvolliselle todistettavasti tiedoksi.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu ehdotus ja päätös voidaan tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain (232/66) 8 §:n säännösten estämättä antaa tiedoksi myös siten, että se annetaan kirjatussa kirjeessä postin kuljetettavaksi kiinteistön osoitteella tai tiedossa olevalla kiinteistön omistajan tai haltijan muulla osoitteella varustettuna.

Kunnallishallitus määrää laskentakaudet, joilta käyttömaksu kunnassa maksuunpannaan. Kunnallishallitus voi myös päättää, että kalenterivuoden tai muun laskentakauden ajalta kannettavat käyttömaksut määrätään edellisen laskentakauden vedenkulutusta vastaavina ennakkoerinä, jolloin lopullinen maksu määrätään vasta laskentakauden päättyessä todetun todellisen kulutuksen mukaan. Tällöin on maksuvelvolliselle viipymättä palautettava, mitä hän on liikaa suorittanut, tai häneltä on erikseen perittävä puuttuva määrä.

Kunnan on käyttömaksun perimistä varten toimitettava maksuvelvolliselle maksulippu, josta käy selville, kuinka suureksi kiinteistön kuluttama vesimäärä kulloinkin on todettu, sekä maksun määrä. Mikäli käyttömaksu peritään ennakkoerinä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, on maksulipusta käytävä ilmi edellisenä laskentakautena käytetty vesimäärä sekä se, kuinka suurta osaa siitä ennakkoerä vastaa.

Maksuvelvollisella on oikeus tehdä seitsemän päivän kuluessa maksulipun saamisesta muistutus 8 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle. Muistutuksen johdosta on tehtävä päätös ja maksuvelvolliselle toimitettava lopullinen maksulippu.

Jos käyttömaksu määrätään 5 §:n 2 momenttia soveltaen, on maksun perusteet sisältävä ehdotus annettava tiedoksi maksuvelvolliselle ennen kuin maksu kiinteistölle ensimmäisen kerran määrätään. Ehdotuksen tiedoksiannosta ja muistutuksen tekemisestä on vastaavasti voimassa, mitä liittymismaksun osalta on 9 §:ssä säädetty. Jos maksun perusteita myöhemmin muutetaan, on noudatettava samaa menettelyä.

Jätevesimaksun määräämistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninhallitukseen 30 päivän kuluessa.

Valitusaika luetaan 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen osalta 10 §:n 3 momentissa säädetyn ajan päättymisestä tai, jos maksuunpanosta on tehty muistutus, muistutuksen johdosta annetun päätöksen tiedoksi saamisesta.

Liittymismaksu saadaan maksaa kolmena vuotuiseränä. Vuotuiserille lasketaan 7 prosentin korko ensimmäisen vuotuiserän maksuunpanoa lähinnä seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. Jos vuotuismaksun suorittaminen viivästyy, on sille suoritettava lisäkorkoa 5 prosentin mukaan erääntymispäivää seuraavan kuukauden alusta lukien.

Käyttömaksu on suoritettava maksulipussa tai muistutuksen johdosta toimitetussa lopullisessa maksulipussa ilmoitettuna aikana mahdollisesta valituksesta huolimatta. Jos käyttömaksua tai sen erää ei makseta kunnallishallituksen määräämässä ajassa, erääntyneelle määrälle on suoritettava korkoa 12 prosenttia erääntymispäivästä lukien.

Erääntynyt, maksamatta oleva jätevesimaksu saadaan ulosottaa maksuvelvolliselta ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä, kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin on säädetty.

Kiinteistön omistajan tai haltijan vaihtuessa vastaa myös uusi omistaja tai haltija maksamatta jätetystä jätevesimaksusta ja sen korosta, mikäli ne eivät ole olleet maksamatta pitempää aikaa kuin viisi vuotta maksuunpanovuotta seuranneen kalenterivuoden alusta lukien.

Jos jätevesimaksu valituksen johdosta poistetaan tai sitä alennetaan, on kunnan suoritettava liikaa maksettu määrä takaisin sekä korkoa maksupäivästä takaisinmaksupäivään saakka Suomen Pankin viimeksi mainittuna päivänä käyttämän alimman diskonttokoron mukaan.

Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, kunta voi päättää, ettei liittymismaksua suoriteta.

Kunnan luovuttaman tontin, rakennuspaikan tai muun kiinteistön osalta ei liittymismaksua ole suoritettava, ellei luovutuskirjassa ole pidätetty oikeutta maksun saamiseen.

Maanvuokra- tai tontinvuokrasopimuksessa, jolla kunta antaa vuokralle tontin, rakennuspaikan tai muun alueen, on erikseen mainittava, onko vuokramies velvollinen maksamaan liittymismaksun. Ellei tällaista velvollisuutta vuokramiehelle ole määrätty, ei liittymismaksua saa määrätä vuokramiehen maksettavaksi.

Kunta saa yksittäistapauksessa sopia, että jätevesimaksu määrätään muilla perusteilla, kuin edellä on säädetty. Tällöinkin perusteiden tulee olla kohtuullisia ja tasapuolisia.

Jos kiinteistön omistajan tai haltijan maksukyky sairaudesta, tapaturmasta tai muusta sellaisesta syystä on olennaisesti vähentynyt taikka jos hän on kuollut tai jos maksun periminen rakennusten tuhoutumisen taikka muun omaisuutta kohdanneen vahingon vuoksi on ilmeisesti kohtuutonta, voi kunta harkintansa mukaan hakemuksesta myöntää osittaisen tai täydellisen vapautuksen maksusta. Samoin edellytyksin voidaan myöntää myös maksun suorittamisen lykkäystä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1974. Jo ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä valmistaviin toimenpiteisiin sekä hyväksyä ja vahvistaa taksat.

Liittymismaksua ei ole suoritettava sellaisen kiinteistön osalta, josta on maksettu tai maksetaan asemakaavalain (145/31) taikka rakennuslain (370/58) mukainen korvaus yleisen viemärilaitoksen rakentamisesta taikka jonka osalta sellaisen korvauksen periminen on rakennuslain 148 §:n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla rauennut. Sama on laki tontista, jonka kunta on luovuttanut ennen rakennuslain voimaantuloa taikka luovuttanut rakennuslain voimaan tulemisen jälkeen pidättämättä itselleen oikeutta rakennuslain mukaisen korvauksen erikseen perimiseen, sekä kiinteistöstä, jonka osalta liittymismaksun tai siihen verrattavan maksun suorittamisesta on ennen tämän lain voimaantuloa sovittu.

Vuokratontin tai -alueen osalta, jonka kunta on antanut vuokralle ennen tämän lain voimaan tulemista, ei liittymismaksua ole suoritettava, ellei vuokrasopimuksessa ole pidätetty erikseen oikeutta korvauksen saamiseen yleisen viemärilaitoksen rakentamisesta rakennuslaissa säädettyjä periaatteita soveltaen.

Jos kunta 14 §:n mukaisesti päättää, ettei liittymismaksua suoriteta, on niiden tonttien, rakennuspaikkojen ja muiden alueiden osalta, joiden osalta muutoin 2 ja 3 momentin nojalla ei olisi maksettava liittymismaksua, suoritettava käyttömaksuna vain puolet 6 §:ssä tarkoitetun taksan mukaisesta määrästä. Tämä helpotus on voimassa kymmenen vuoden ajan edellä tarkoitetun päätöksen tekemisestä, taikka siinä tapauksessa, että kiinteistöä ei ole vielä liitetty yleiseen viemärilaitokseen, 10 vuotta liittämisestä lukien. Helpotus ei koske kiinteistöä, joka päätöstä tehtäessä on ollut enemmän kuin kymmenen vuotta liittyneenä yleiseen viemärilaitokseen.

Mitä 4 momentissa on säädetty, sovelletaan myös kiinteistöön, jonka osalta on maksettu tämän lain mukaista liittymismaksua ennen 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä.

Jos 4 momentissa tarkoitetun päätöksen tehnyt kunta myöhemmin päättää, että liittymismaksua on suoritettava, kunnalla on oikeus saada sitä tällöin vain kiinteistöiltä, jotka päätöksen tekemisen jälkeen liitetään kunnan yleiseen viemäriin. Muiden kiinteistöjen osalta saadaan tällöin määrätä maksettavaksi vain sellainen liittymismaksu, joka aiheutuu päätöksen tekemisen jälkeen tapahtuneesta olosuhteiden muutoksesta.

Mikäli kunnan ja tämän lain nojalla maksuvelvollisen kiinteistön omistajan tai haltijan kesken on sovittu ennen tämän lain voimaantuloa yleisen viemärilaitoksen käyttömaksusta, noudatetaan sopimusta.