Laki taideteollisesta korkeakoulusta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1§
Taideteollisen korkeakoulun tehtävänä on antaa tiedollista ja käytännöllistä taideteollisuuden ja siihen liittyvien ammattialojen opetusta, antaa koulutusta kuvaamataidon opettajiksi valmistuville, harjoittaa edustamiensa alojen tutkimustyötä sekä muutenkin edistää näiden alojen kehitystä. Korkeakoulussa on koulutuskeskus, jossa voidaan antaa muutakin kuin korkeakoulutasoista opetusta.
2§
Korkeakoulu on opetusministeriön alainen.
3§
Korkeakouluun voidaan perustaa rehtorin, koulutuskeskuksen johtajan, professorin, yliopettajan, lehtorin ja sihteerin virkoja. Virat voivat olla myös sopimuspalkkaisia.
Lisäksi voidaan korkeakouluun valtion tulo ja menoarvion rajoissa ottaa assistentteja ja muita ylimääräisiä toimenhaltijoita, tilapäisiä toimihenkilöitä ja tuntiopettajia sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
4§
Korkeakoulun opetus- ja tutkintokielinä ovat suomi ja ruotsi. Yhteisopetus tapahtuu suomen kielellä ja henkilökohtainen ohjaus opiskelijan äidinkielellä. Opiskelijalla on oikeus kuulusteluissa ja tutkinnoissa käyttää suomen tai ruotsin kieltä.
Ulkomaalainen opettaja, joka on määrätty joko tilapäisesti tai hallitusmuodon 84 §:n mukaan vakinaisesti toimimaan opettajana korkeakoulussa, saa käyttää opetuskielenä muutakin kieltä kuin korkeakoulun opetuskieltä.
Korkeakoulun virkakieli on suomi. Yksityisellä on kuitenkin oikeus käyttää omassa asiassaan ruotsin kieltä ja saada toimituskirja tällä kielellä.
5§
Korkeakoulun virkaan tai ,toimeen pääsemiseksi vaataan, että virkaan tai toimeen pyrkivä on asetuksessa säädetyllä tavalla osoittanut riittävästi hallitsevansa suomen kieltä. Viran tai toimen haltijalta vaadittavasta ruotsin kielen taidosta säädetään samoin asetuksella.
6§
Korkeakoulun hallinnosta säädetään asetuksella.
Monijäsenisissä hallintoelimissä tulee olla tasapuolisesti opettajien, korkeakoulun muun henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajia.
7§
Avoinna olevaan professorin virkaan voidaan kutsusta nimittää henkilö, jonka pätevyys virkaan on ilmeinen ja jonka nimittäminen on korkeakoulun tehtävän kannalta tarkoituksenmukaista.
8§
Korkeakoululla on oikeus ottaa vastaan lahjoitus- ja testamenttivaroja, joiden hoitamisesta ja käyttämisestä säädetään asetuksella.
9§
Professorin viran tai muun opettajan viran taikka toimen perustamisesta korkeakouluun lahjavaroilla säädetään kussakin tapauksessa annettavalla asetuksella. Tällaisen viran tai toimen haltijalla on samat oikeudet ja soveltuvin osin samat velvollisuudet kuin korkeakoulun muulla vastaavalla opettajalla.
10§
Korkeakoulu ja sen laitokset voivat suorittaa valtion ja kunnan viranomaisille sekä yksityisille ja yhteisöille näiden tilaamia tutkimus- jamuita palvelutehtäviä. Tilatuista tutkimuksista ja palvelutehtävistä perittävistä maksuista säädetään asetuksella.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut maksut määrätään eräiden viranomaisten toimituskirjoista ja virkatoimista suoritettavain maksujen perusteista 17 päivä lokakuuta 1942 annetussa laissa (806/42) säädettyjen yleisten perusteiden mukaan.
11§
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
12§
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1973 ja sillä kumotaan Taideteollisesta oppilaitoksesta 8 päivänä tammikuuta 1965 annettu laki (3/65).
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä ,toimenpiteisiin jotka ovat tarpeen taideteollisen korkeakoulun toiminnan aloittamiseksi lain tullessa voimaan.
Helsingissä 19. päivänä tammikuuta 1973
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Ministeri Marjatta Väänänen