Muutoksia Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosääntöön
- Säädöksen tyyppi
- Johtosääntö
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunta on 9 päivänä joulukuuta 1971 päättänyt muuttaa 10 päivänä tammikuuta 1920 annetun eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön (2/20) 10―18 §:t sekä
lisätä siihen uudet 19―24 §:t seuraavasti:
10§
Oikeusasiamiehen tulee tarpeen mukaan toimittaa tarkastuksia perehtyäkseen virkatehtäviinsä kuuluviin asioihin. Erityisesti hänen on toimitettava tarkastuksia vankiloissa, työlaitoksissa ja muissa niihin rinnastettavissa laitoksissa sekä hankittava selvityksiä niihin sijoitettujen henkilöiden hoidosta ja muista heitä koskevista asioista. Niin ikään hänen tulee toimittaa tarkastuksia puolustuslaitoksen eri yksiköissä ja seurata erityisesti varusmiesten kohtelua.
11§
Oikeusasiamiehellä on yksinään päätäntävalta kaikissa hänen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
12§
Oikeusasiamiehen kanslian työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset tehtävien jakamisesta oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen kesken.
Työjärjestyksen vahvistaa oikeusasiamies kuultuaan asiasta apulaisoikeusasiamiestä.
13§
Apulaisoikeusasiamies käsittelee ja ratkaisee samoin valtuuksin kuin oikeusasiamies ne asiat, jotka työjärjestyksessä on hänelle uskottu tai jotka oikeusasiamies on hänen ratkaistavikseen määrännyt. Apulaisoikeusasiamiehelle ei saa määrätä 4 tai 5 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä.
Varamiehen hoitaessa apulaisoikeusasiamiehen tehtäviä on häneen nähden vastaavasti voimassa, mitä tässä johtosäännössä on säädetty apulaisoikeusasiamiehestä.
14§
Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies eivät saa toimikautensa kestäessä hoitaa muuta julkista virkaa.
Jos oikeusasiamieheksi tai apulaisoikeusasiamieheksi valittu on valtion virassa tai toimessa, vapautuu hän sen hoitamisesta siksi ajaksi, jona hän on oikeusasiamiehenä tai apulaisoikeusasiamiehenä.
Mitä 2 momentissa on säädetty, koskee myös varamiestä sinä aikana, jona hän hoitaa apulaisoikeusasiamiehen tehtäviä.
15§
Jos oikeusasiamies toimikautensa kestäessä kuolee tai eroaa toimestaan eikä eduskunta ole valinnut uutta oikeusasiamiestä, apulaisoikeusasiamies hoitaa oikeusasiamiehen tehtäviä.
Apulaisoikeusasiamies hoitaa niin ikään oikeusasiamiehen tehtäviä tämän estyneenä ollessa. Työjärjestyksessä määrätään tarkemmin, milloin apulaisoikeusasiamies näissä tapauksissa astuu oikeusasiamiehen sijaan.
16§
Jos apulaisoikeusasiamies toimikautensa kestäessä kuolee tai eroaa toimestaan eikä eduskunta ole valinnut uutta apulaisoikeusasiamiestä, varamies hoitaa apulaisoikeusasiamiehen tehtäviä.
Oikeusasiamies voi tarvittaessa kutsua varamiehen hoitamaan apulaisoikeusasiamiehen tehtäviä tämän ollessa estyneenä.
Jos varamiehen toimi toimikauden kestäessä tulee avoimeksi, valittakoon tarpeen vaatiessa uusi varamies toimikaudesta jäljellä olevaksi ajaksi.
17§
Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies saavat toimestaan palkkion. Oikeusasiamiehen palkkio määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin oikeuskanslerin palkkaus ja apulaisoikeusasiamiehen palkkio samojen perusteiden mukaan kuin apulaisoikeuskanslerin palkkaus, niin kuin eduskunnan kansliatoimikunta tarvittaessa siitä tarkemmin määrää. Varamies saa hoitaessaan apulaisoikeusasiamiehen tehtäviä saman palkkion kuin apulaisoikeusasiamies.
Jos oikeusasiamies tai apulaisoikeusasiamies on valtion virassa tai toimessa, hänen tulee luopua siihen kuuluvista palkkaeduista taikka hänelle oikeusasiamiehenä tai apulaisoikeusasiamiehenä tulevaa palkkiota vastaavasta palkkaetujen osasta. Sama koskee vastaavasti varamiestä hänen hoitaessaan apulaisoikeusasiamiehen tehtäviä.
18§
Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies saavat kumpikin puolentoista kuukauden vuosiloman.
19§
Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies ovat virallisista syyttäjistä säädetyn vastuun alaisia syytteistä, joita he ajavat tai ajattavat.
20§
Oikeusasiamiehen kansliassa on kaksi esittelijäneuvoksen ja kaksi vanhemman oikeusasiamiehensihteerin tointa, yksi nuoremman oikeusasiamiehensihteerin toimi sekä kirjaajan, kanslia-apulaisen ja vahtimestarin toimet. Lisäksi oikeusasiamiehen kansliaan voidaan tulo- ja menoarvion rajoissa ottaa ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä.
Oikeusasiamies nimittää kansliansa toimenhaltijat ja myöntää heille eron.
Virkavapautta oikeusasiamiehen kanslian toimenhaltijoille myöntää oikeusasiamies.
21§
Oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikkönä toimii oikeusasiamiehen määräämä esittelijäneuvos.
Määräykset kanslian henkilökunnan tehtävistä annetaan työjärjestyksessä. Tarkempia määräyksiä antaa tarvittaessa oikeusasiamies.
22§
Oikeusasiamiehen kansliassa on pidettävä luetteloja kaikista oikeusasiamiehelle ilmoitetuista asioista sekä toimituskirjoista ja toimenpiteista, joihin hän on ryhtynyt.
23§
Oikeusasiamiehen kanslia on pidettävä arkipäivinä, ei kuitenkaan lauantaina, avoinna yleisölle oikeusasiamiehen määräämänä aikana.
24§
Oikeusasiamies, apulaisoikeusasiamies tai oikeusasiamiehen kanslian henkilökuntaan kuuluva ei saa ilmaista, mitä hän toimessaan on saanut tietää sellaista, mikä asian laadun mukaan on pidettävä salassa.
Nämä muutokset tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1972.
Valtioneuvosto on oikeusministeriön esittelystä päättänyt, että edellä oleva Eduskunnan päätös eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön muuttamisesta on julkaistava asetuskokoelmassa.
Helsingissä 20. päivänä tammikuuta 1972
Oikeusministeri K. J. Lång Vt. osastopäällikköAntti Kivivuori