Laki edustajanpalkkiosta annetun lain muuttamisesta.
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä määrätyllä tavalla,
muutetaan edustajanpalkkiosta 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain ( 328/47 ) 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1962 annetussa laissa (680/62), ja 6 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa (488/71), näin kuuluviksi:
1 §.
Edustajalle suoritetaan vuotuinen palkkio, jonka määrä on seitsemää palkkausluokkaa pienempi kuin mitä ylimpään palkkausluokkaan kuuluvassa valtion virassa tai toimessa kulloinkin suoritetaan. Milloin palkkio suoritetaan päiväpalkkiona, sen määrä on 1/365 vuotuisesta palkkiosta.
Jos edustaja matkustaessaan asuntopaikkakunnalleen ja sieltä takaisin ei voi käyttää valtionrautateitä tai jos rautateiden käyttäminen! tuottaa hänelle huomattavaa hankaluutta, eduskunnan kansliatoimikunta voi hakemuksesta oikeuttaa edustajan saamaan kohtuullisen korvauksen niistä laiva- ja linja-autolipuista, joita hän matkoillaan asuntopaikkakunnalleen ja sieltä takaisin on käyttänyt. Samoin voi eduskunnan kansliatoimikunta oikeuttaa edustajan saamaan valtion viran tai toimen haltijan oman auton käyttökorvausta vastaavan matkakustannusten korvauksen enintään viideltä edestakaiselta matkalta kuukaudessa asunnon ja lähimmän lentoasemaa tai rautatieliikennepaikan tahi lentokuljetukseen liittyvän autokuljetuksen pääteaseman välillä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1972.
Mitä 1 §:n 1 momentissa on säädetty edustajan palkkiosta, sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 1972 lukien.
Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1972.
Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa Pääministeri RAPAEL PAASIOVt. oikeusministeri Martti Viitanen