844/1971

Opettajankoulutuksella tarkoitetaan tässä laissa opettajien peruskoulutusta ja opettajien jatkokoulutusta.

Peruskoulutus käsittää ne opinnot, joiden suorittaminen antaa kelpoisuuden opettajan ammatissa toimimiseen. Jatkokoulutuksen tarkoituksena on lisätä opettajan mahdollisuuksia koulutoimen alaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen.

Peruskoulun ja lukion opettajien koulutus järjestetään tämän lain mukaan.

Opetusministeriön alaisen muun opettajankoulutuksen yhteistoiminnasta tässä laissa tarkoitettujen opettajankoulutusyksiköiden kanssa sekä kouluhallinnon ja oppilashuollon tehtäviä suorittavan henkilöstön koulutuksesta voidaan säätää asetuksella.

Tämän lain mukaan järjestettävän opettajankoulutuksen ylin johto ja valvonta kuuluu opetusministeriölle.

Opetusministeriön apuna opettajankoulutusta koskevissa asioissa on opettajankoulutusneuvosto. Tarkemmat määräykset opettajankoulutusneuvostosta annetaan asetuksella.

Opettajankoulutusta järjestetään Helsingin yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Joensuun korkeakoulussa. Opettajankoulutusta voidaan järjestää Turun Yliopistossa, Tampereen Yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Asetuksella voidaan säätää, että opettajankoulutusta järjestetään muussakin oppilaitoksessa kuin 1 momentissa mainitussa korkeakoulussa. Tällaisen oppilaitoksen tulee olla yhteistoiminnassa opettajankoulutusta järjestävän korkeakoulun kanssa.

Opettajien jatkokoulutusta järjestetään, paitsi opettajankoulutusta antavissa korkeakouluissa ja oppilaitoksissa, myös opetusministeriön alaisten keskusvirastojen toimesta. Tarkempia määräyksiä jatkokoulutuksesta voidaan antaa asetuksella.

Opettajankoulutusta varten korkeakoulussa on hallinnollinen yksikkö. Tällaisen opettajankoulutusyksikön tehtävänä on myös kasvatustieteen opetus ja tutkimus, jollei korkeakoulun perussäännössä toisin säädetä tai määrätä.

Opettajankoulutusyksikön hallinnosta on soveltuvin osin voimassa, mitä asianomaisen korkeakoulun vastaavan yksikön hallinnosta on erikseen säädetty tai määrätty.

Opetusharjoittelua ja tutkimusta varten valtion korkeakoulun opettajankoulutusyksikköön kuuluu tarpeellinen määrä harjoittelukouluja. Yksityisen korkeakoulun opettajankoulutusyksikön vastaavia tehtäviä varten valtio ylläpitää tarpeellisen määrän harjoittelukouluja.

Opetusharjoittelua ja tutkimusta korkeakoulu voi oppilaitoksen ylläpitäjän suostumuksella järjestää muuhunkin oppilaitokseen kuin harjoittelukouluun.

Harjoittelukoulu, joka ei kuulu opettajankoulutusyksikköön, on kouluhallituksen välittömän johdon ja valvonnan alainen.

Opettajankoulutusyksikköön kuuluvia harjoittelukouluja tarkastaa kouluhallitus, niin kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.

Harjoittelukouluun kuuluvat kunnan peruskoulua ja valtion lukiota vastaavat kouluasteet. Erityisestä syystä koulu voidaan järjestää myös niin, että siihen kuuluu vain peruskoulun alaaste tai peruskoulu tai peruskoulun yläaste ja lukio.

Mikäli asetuksella ei toisin säädetä, harjoittelukoulun peruskouluasteen opetus ja muu toiminta järjestetään kunnan peruskoulua ja lukioasteen opetus ja muu toiminta valtion lukiota koskevien säännösten mukaan.

Harjoittelukoulun lukioasteen oppilaiden lukukausimaksusta on voimassa, mitä valtion lukion lukukausimaksusta on säädetty. Peruskouluasteen oppilaille koulu on maksuton, ja heille annetaan muutoinkin samat edut kuin kunnan peruskoulun oppilaille.

Kunnan, jossa harjoittelukoulu sijaitsee, tulee tarvittaessa osoittaa erityinen alue, josta harjoittelukouluun on otettavissa tarvittava määrä lapsia suorittamaan oppivelvollisuuttaan ja alistaa tämä päätöksensä kouluhallituksen vahvistettavaksi. Poikkeustapauksessa voidaan sama velvollisuus ulottaa myös naapurikuntaan.

Kunta on velvollinen harjoittelukoulun ylläpitäjälle suorittamaan omia oppilaitaan vastaavan osuuden kunnan peruskoulua vastaavien luokkien aiheuttamista tarpeellisista käyttömenoista, joista vähennetään saadut tulot ja asianomaisen kunnan hyväksi koulujärjestelmän perusteista annetun lain (467/68) 26 §:n 1―3 momentissa säädettyjä perusteita soveltaen laskettu valtion osuus, kuitenkin niin, että harjoittelukoulun kustannuksiin ei lueta yksinomaan opettajien kouluttamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia.

Kunta, jossa harjoittelukoulu sijaitsee, on velvollinen valtiolle suorittamaan harjoittelukoulun peruskouluastetta varten tarvittavan rakennuksen hankinta- ja perusparannuskustannuksista, jotka syntyvät tämän lain tultua voimaan, sen osan, jota koulujärjestelmän perusteista annetun lain 24 §:n mukaan annettava avustus ja kuoletuslaina eivät kata siinä tapauksessa, että kunta hankkii oman peruskoulurakennuksen tai tekee siinä perusparannuksen. Milloin rakennuskustannukset ylittävät peruskoulurakennukselle valtioneuvoston vuosittain vahvistamien perusteiden mukaan määrättävän normaalihinnan, kunnan osuus kustannuksista lasketaan tästä normaalihinnasta.

Valtion korkeakoulun opettajankoulutusyksikössä voi olla professorin, apulaisprofessorin, lehtorin, opettajan, yliassistentin, assistentin ja amanuenssin virkoja.

Harjoittelukoulussa, jota valtio ylläpitää yksityisen korkeakoulun opettajankoulutusyksikköä varten, voi olla lehtorin virkoja.

Tulo- ja menoarvion rajoissa valtion korkeakoulun opettajankoulutusyksikköön ja 2 momentissa tarkoitettuun harjoittelukouluun voidaan ottaa ylimääräisiä toimenhaltijoita, tilapäisiä toimihenkilöitä ja tuntiopettajia sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Yksityisen korkeakoulun opettajankoulutusyksikössä voi olla 1 momentissa mainittuja virkoja vastaavia toimia ja 3 momentissa tarkoitettua muuta henkilökuntaa.

Opettajankoulutusyksikön tai harjoittelukoulun lehtorin tai opettajan viran, toimen tai ylimääräisen toimen haltijalla on, palveltuaan 7 vuotta, oikeus ja, palveltuaan 10 vuotta, velvollisuus, mikäli hänen virkasuhteensa jatkuu, virkavapaana ja virkaan kuuluvin palkkaeduin seuraavan lukuvuoden aikana suorittaa lukukauden kestävä jatko-opiskelu. Sama oikeus uusiutuu seuraavien seitsemänvuotisten ja velvollisuus seuraavien kymmenvuotisten palvelujaksojen jälkeen, kuitenkin niin, että viisikymmentäkahdeksan vuotta täyttäneellä henkilöllä on tämä oikeus mutta ei tätä velvollisuutta.

Edellisessä momentissa tarkoitettuja palveluvuosia laskettaessa otetaan huomioon palvelu kansakoulunopettajain valmistuslaitosten, normaalilyseoiden sekä Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen, Helsingin kotitalousopettajaopiston, Taideteollisen oppilaitoksen kuvaamataidon opettajaosaston, Sibelius-akatemian koulumusiikkiosaston ja Helsingin käsityönopettajaopiston vastaavissa viroissa ja ylimääräisissä toimissa.

Tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetusta jatko-opiskelusta annetaan asetuksella.

Valtionavusta opettajankoulutuksen yksityiselle yliopistolle aiheuttamiin kustannuksiin säädetaan erikseen.

Opiskelijoiden ottamisesta opettajien peruskoulutukseen sekä opettajien peruskoulutukseen kuuluvien opintojen ja tutkintojen perusteista säädetään asetuksella.

Tarkemmat määräykset opertajankoulutusyksiköiden järjestämisestä annetaan korkeakoulujen perussäännöissä siinä järjestyksessä kuin niiden antamisesta on erikseen säädetty.

Tarkemmat määräykset harjoittelukouluista annetaan asetuksella.

Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1973.

Tämä laki kumoaa kansakoulunopettajaseminaareista 9 päivänä tammikuuta 1958 annetun lain (5/58), Helsingin kotitalousopettajaopistosta 26 päivänä kesäkuuta 1959 annetun lain (282/59), Helsingin käsityönopettajaopistosta 13 päivänä kesäkuuta 1967 annetun lain (281/ 67), kotitalouden ja tekstiilikäsityön opettajien valmistamisesta Savonlinnan seminaarissa 7 päivänä heinäkuuta 1970 annetun lain (471/ 70) ja normalilyceumeista Suomessa 29 päivänä toukokuuta 1873 annetun asetuksen sekä muut tämän lain kanssa ristiriidassa olevat säännökset, kuitenkin niin, että Jyväskylän yliopistossa, Oulun yliopistossa, Joensuun korkeakoulussa, kansakoulunopettajaseminaareissa, väliaikaisissa opettajakorkeakouluissa, normaalilyseoissa, Helsingin kotitalousopettajaopistossa ja Helsingin käsityönopettajaopistossa järjestettävään opettajankoulutukseen näitä säännöksiä sovelletaan, jollei tämän lain nojalla toisin säädetä tai määrätä, 31 päivään heinäkuuta 1975 saakka ja että niihin opiskelijoihin, jotka ovat aloittaneet opiskelunsa kumottujen säännösten nojalla mutta jotka eivät ole sitä päättäneet viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 1975, näitä säännöksiä sovelletaan myöhemminkin siltä osin kuin ne koskevat valmistusajan pituutta ja opetussuunnitelmaa.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.