Laki sotilasvammalain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvammalain (404/48) 22 §:n 5 kohta, sellaisena kuin se on 3 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (622/65), muutetaan 2 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 22 päivänä maaliskuuta 1967 annetussa laissa (122/67), 5 §:n 1 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on 9 päivänä helmikuuta 1962 annetussa laissa (138/62) ja 2 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä kesäkuuta 1953 annetussa laissa (289/53), 6 §:n 3 momentti, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 2 momentti, 9 §:n 1 ja 3 momentti, 10 §:n 1 momentti, 14 §:n 2 ja 3 momentti, 15 §:n 1 ja 4 momentti, 16 §:n 1 ja 3 momentti, 17 §, 13 §:n 1 momentti, 19 §, 21 §:n 4 momentti ja 32 §:n 2 momentti, näistä 14 §:n 3 momentti ja 13 §:n 1 momentti sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä joulukuuta 1969 annetussa laissa (809/69) ja muut 3 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (622/65), sekä
lisätään 42 §:ään uusi 2 ja 3 momentti sekä lakiin uusi 43 a § seuraavasti:
2§
Ruumiinvammaa tai sairautta, joka ilmeisesti liittyy 1 tai 2 momentin nojalla korvattavan vamman tai sairauden taikka sotavankeudessa vallinneiden erityisten olojen synnyttämään poikkeukselliseen alttiuteen tai taipumukseen, pidetään olosuhteiden mukaan joko kokonaan tai osaksi korvattavana.
5§
Omaisella tarkoitetaan tässä laissa:
seitsemäätoista vuotta vanhempia lapsia sekä mainittua ikää nuorempia lapsenlapsia ja sisaruksia samoin kuin isovanhempia, jos mainittujen henkilöiden työ tai ansiokyky sekä varallisuus ovat niin vähäiset, että he elatukseensa nähden ovat huomattavasti riippuvaisia vahingoittuneesta tai sairastuneesta.
Lapsena pidetään myös ottolasta, aviopuolison lasta sekä sellaista avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, johon nähden vahingoittuneen tai sairastuneen elatusvelvollisuus on oikeuden päätöksellä tai sopimuksella vahvistettu. Vanhempana pidetään myös ottovanhempaa.
6§
Sen mukaan kuin asetuksella säädetään, korvataan sairaanhoitona myös määräaikainen lääkärintarkastus, työ- tai toimintakyvyn palauttamista tai säilyttämistä tarkoittava kuntouttaminen sekä erityisessä laitoksessa annettu huolto. Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 30 prosenttia, voidaan korvata kuntouttaminen ja laitoshuolto myös milloin niiden tarve johtuu muustakin kuin korvatusta vammasta tai sairaudesta.
7§
Päivärahaa annetaan, jos vahingoittunut tai sairastunut on ollut kykenemätön hoitamaan tehtäviään tai tekemään työtään vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä 21 markkaa päivältä sellaisen työkyvyttömyyden alkamispäivästä siihen saakka, kunnes vamma tai sairaus on parantunut, kuitenkin enintään yhden vuoden ajalta vamman syntymisestä tai sairauden ilmaantumisesta lukien.
8§
Elinkoron täysi määrä on 5 000 markkaa vuodessa. Sen vuoden alusta, jona vahingoittunut tai sairastunut täyttää viisikymmentäkuusi vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää kuusikymmentäviisi vuotta, elinkoron täysi määrä on kuitenkin 5 400 markkaa vuodessa. Elinkoron täydestä määrästä annetaan vahingoittuneen tai sairastuneen työkyvyttömyysasteen osoittama osa.
9§
Päiväraha ja elinkorko maksetaan sille, jonka elätettävänä on hänen aviovaimonsa ja 5 §:ssä tarkoitettuja seitsemäätoista vuotta nuorempia lapsia, korotettuna 30 prosentilla päivärahasta tai elinkorosta ensimmäiseltä ja 20 prosentilla jokaiselta seuraavalta omaiselta.
Jos vahingoittuneen tai sairastuneen elätettävänä oleva lapsi seitsemäntoista vuotta täytettyään sitä ennen syntyneen ruumiillisen tai henkisen vajavuuden takia on kykenemätön itseään elättämään, voidaan hakemuksesta määrätä, että päiväraha tai elinkorko on maksettava 1 momentissa mainituin määrin korotettuna niin kauan kuin tämä tila kestää. Jos lapsi seitsemäntoista vuotta täytettyään opiskelun takia ei voi olla ansiotyössä eikä hän voi omilla tuloillaan opiskeluaan kustantaa, suoritetaan päiväraha tai elinkorko hakemuksesta 1 momentissa mainituin määrin korotettuna, kunnes lapsi täyttää kaksikymmentäneljä vuotta.
10§
Päivärahan ja elinkoron lisäysosana voidaan antaa
sille, joka ruumiinvamman tai sairauden johdosta on joutunut niin avuttomaan tilaan, ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen apua tai jonka vaikea vamma tai sairaus muutoin aiheuttaa hänelle poikkeuksellista haittaa, enintään 17 markkaa päivältä niin kauan kuin sanotut edellytykset ovat olemassa, ei kuitenkaan siltä ajalta, jona hänelle annetaan hoitoa sairaalassa tai muussa laitoksessa kahta kuukautta kauemmin;
sille, jonka tekojäsen tai muu apuneuvo taikka vamma tahi sairaus sinänsä aiheuttaa pitovaatteiden erityistä kulumista, enintään 540 markkaa vuodessa;
sille, jolla on moottorikäyttöinen invaliidipyörä tai sen sijasta muu moottorikäyttöinen ajoneuvo, käyttö ja huoltokustannuksia varten 250 markkaa vuodessa;
sokealle, jolla on koulutettu opaskoira, 2 markkaa 70 penniä päivältä; sekä
sille, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 20 prosenttia ja jonka toimeentulo oman taikka 9 §:n 1 tai 3 momentissa tarkoitetun omaisen sairauden aiheuttamien, lääkärin määräämistä hoitotoimenpiteistä johtuneiden kustannusten takia tahi muusta erityisestä syystä on vaikeutunut, enintään 1 700 markkaa vuodessa.
14§
Huoltoeläkkeen vuotuismäärä on:
leskelle 3 200 markkaa;
lapselle 1 800 markkaa ja täysorvolle sen lisäksi 1 800 markkaa;
vanhemmalle 1 800 markkaa; sekä
muulle omaiselle 800 markkaa.
Muussa kuin 1 momentissa mainitussa tapauksessa suoritetaan, milloin vahingoittuneella tai sairastuneella kuollessaan oli vähintään 30 prosentiksi arvioidun työkyvyttömyysasteen mukainen, ainakin yhdeksi vuodeksi vahvistettu elinkorko, hänen 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle omaiselleen huoltoeläkkeenä kolmeneljännestä sen 2 momentissa mainitusta vuotuismäärästä, jos työkyvyttömyysaste oli vähintään 60 prosenttia, puolet sen vuotuismäärästä, jos työkyvyttömyysaste oli pienempi kuin 60, mutta vähintään 50 prosenttia ja kolmannes sen vuotuismäärästä, jos työkyvyttömyysaste oli sitä pienempi. Jos kuoleman johdosta on suoritettava korvausta tapaturmavakuutuslain tai siinä säädettyjen perusteiden mukaisesti, suoritetaan tässä momentissa säädettyä huoltoeläkettä vain sikäli ja siltä osin, kuin se ylittää samalta ajalta tapaturmavakuutuslain mukaisesti määräytyvän korvauksen.
15§
Milloin avioliitto on solmittu ruumiinvamman syntymisen tai sairauden ilmaantumisen jälkeen, ei leskellä ole oikeutta huoltoeläkkeeseen, ellei avioliitosta ole syntynyt lasta tai ellei avioliitto ole kestänyt kolmea vuotta. Aviopuolison lapsella ei ole oikeutta huoltoeläkkeeseen, ellei lapsi ole ollut ainakin kolmea vuotta ennen vahingoittuneen tai sairastuneen kuolemaa hänen elätettävänään. Myöskään ottolapsen, joka on lapseksi otettu ruumiinvamman syntymisen tai sairauden ilmaantumisen jälkeen, ei ole oikeutta huoltoeläkkeeseen, ellei ottolapsisuhde ole kestänyt kolmea vuotta.
Lapselle, lapsenlapselle ja sisarukselle huoltoeläkettä suoritetaan seitsemäntoista vuoden ikään saakka. Jos sellainen huoltoeläkkeen saaja tai lapsi, joka vahingoittuneen tai sairastuneen kuollessa oli täyttänyt seitsemäntoista vuotta, sitä ennen syntyneen ruumiillisen tai henkisen vajavuuden takia on kykenemätön itseään elättämään, voidaan hakemuksesta huoltoeläkettä suorittaa niin kauan kuin tämä tila kestää. Samoin suoritetaan huoltoeläkettä saaneelle lapselle, jos lapsi seitsemäntoista vuotta täytettyään opiskelun takia ei voi olla ansiotyössä eikä hän voi omilla tuloillaan opiskeluaan kustantaa, hakemuksesta huoltoeläkettä kunnes hän täyttää kaksikymmentäneljä vuotta. Huoltoeläkettä suoritetaan tässä säädetyin edellytyksin ja saman suuruisena myös vahingoittuneen tai sairastuneen lapselle, joka tämän kuollessa oli hänen elätettävänään ja oli täyttänyt seitsemäntoista vuotta.
16§
Leskelle, joka saa huoltoeläkettä, tai jolta huoltoeläke on 14 §:n 3 momentissa mainitun muun korvauksen vuoksi evätty, voidaan hakemuksesta myöntää määräaikainen lisähuoltoeläke, jos hänen toimeentulonsa omien tulojen turvin on ansiokyvyttömyyden, sairauden tai huoltoeläkettä saavien lastensa sairauden takia tai muusta erityisestä syystä vaikeutunut.
Lisähuoltoeläkkeen vuotuismäärä leskelle ja täysorvolle lapselle on enintään 3 700 markkaa sekä vanhemmalle enintään 2 000 markkaa.
17§
Milloin vamman tai sairauden seurauksena on ollut kuolema tai milloin vahingoittuneen tai sairastuneen työkyvyttömyysaste hänen kuollessaan oli vähintään 20 prosenttia, suoritetaan hautausapua 1 200 markkaa vainajan kuolinpesälle, jos sen varoista on suoritettu hautauskustannukset tai jos hautausta vainajan ruumiin katoamisen vuoksi ei ole voitu toimittaa. Muussa tapauksessa suoritetaan hautausapua sille, joka on pitänyt huolta hautaamisesta, siitä aiheutuneiden kustannusten määrä, ei kuitenkaan enempää kuin kuolinpesälle saadaan suorittaa.
18§
Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste 8 §:n säännösten mukaan on vahvistettu vähintään 20 prosentiksi, voidaan hakemuksesta antaa määräajaksi täydennyskorko. Täydennyskoron täysi määrä on, jos hakijan työkyvyttömyysaste on vahvistettu vähintään 30 prosentiksi, vahingoittuneen tai sairastuneen vakinaisen asuinpaikan kalleudesta riippuen 4 800, 4 100 tai 3 400 markkaa vuodessa sekä, jos työkyvyttömyysaste on vahvistettu pienemmäksi kuin 30 prosentiksi, vastaavasti 3 200, 2 750 tai 2 300 markkaa vuodessa. Paikkakuntien kalleusluokituksen määrää sosiaali- ja terveysministeriö.
19§
Ilman erityisiä syitä älköön 10 §:ssä tarkoitettua päivärahan tai elinkoron lisäysosaa, lukuun ottamatta avuttomuuden perusteella myönnettävää, annettako taannehtivasti pitemmältä ajalta kuin yhdeltä vuodelta eikä lisähuoltoeläkettä, täydennyskorkoa, vanhempien elättämisen perusteella 9 §:n 2 momentin mukaan tai sanotun pykälän 3 momentin mukaan suoritettavaa korotusta tai 15 §:n 4 momentin mukaan suoritettavaa huoltoeläkettä pitemmältä ajalta kuin kolmelta kuukaudelta ennen sitä päivää, jona hakemus on saapunut tapaturmavirastolle.
21§
Mitä 2 momentissa on korvauksen hakemisesta säädetty, olkoon noudatettavana myös sellaiseen korvauksen lajiin tai lisään nähden, joka on säädetty suoritettavaksi eri hakemuksesta. Vanhempain elättämisen perusteella 9 §:n 2 momentin mukaan ja sanotun pykälän 3 momentin mukaan suoritettavaa korotusta, 15 §:n 4 momentin mukaan suoritettavaa huoltoeläkettä sekä päivärahan tai elinkoron lisäysosaa, lisähuoltoeläkettä ja täydennyskorkoa voidaan kuitenkin hakea määräajasta riippumatta, niin myös vanhemman huoltoeläkettä, jos kysymys siitä, oikeuttaako ruumiinvamma, sairaus, kuolema tai katoaminen tämän lain mukaiseen korvaukseen, on hänen, muun hakijan tai viranomaisen toimesta tullut määräajassa tapaturmavirastossa vireille eikä tätä oikeutta ole evätty.
32§
Näissä tapauksissa maksetaan kuitenkin vahingoittuneen tai sairastuneen 9 §:ssä tarkoitetuille omaisille päivärahan tai elinkoron siinä mainitut korotukset sekä viidennes päivärahan tai elinkoron määrästä.
42§
Aiheettomasti maksettu korvaus tai suoritus saadaan periä takaisin myös siten, että se vähennetään vastaisista korvaussuorituksista. Kulloinkin suoritettavasta korvauserästä älköön kuitenkaan vähennettäkö ilman korvauksen saajan suostumusta enempää kuin kuudennes.
Aiheettomasti maksettu korvaussuoritus voidaan jättää takaisin perimättä, jos sen myöntämisen tai maksamisen ei ole katsottava johtuneen korvauksen saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tahi jos takaisin periminen olisi muutoin ilmeisen kohtuutonta.
43a§
Tämän lain mukaisesti suoritettavien korvausten määrät tarkistetaan kalenterivuosittain maan yleisessä palkkatasossa tapahtuneiden muutosten johdosta sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain soveltamista varten.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1971. Lain 43 a §:ssä säädettyä korvausten tarkistamismenettelyä noudatetaan 1 päivästä tammikuuta 1972 soveltaen tällöin marraskuussa 1971 vahvistettavaa palkkaindeksiä. Lakia sovelletaan myös, jos ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneen vahingoittumisen tai sairastumisen johdosta on suoritettava sotilasvammalain mukaista korvausta.
Omaiselle, jonka huoltoeläke lain voimaan tullessa on tämän lain mukaista huoltoeläkettä pienempi, suoritetaan huoltoeläke ilman eri hakemusta lain voimaan tulosta tämän lain mukaisena.
Jos korvausvaatimus perustuu 2 §:n 3 momentissa tarkoitettuun sotavankeudessa vallinneiden erityisten olojen synnyttämään poikkeukselliseen alttiuteen tai taipumukseen liittyvään vammaan tai sairauteen, on, milloin vamma tai sairaus tahi kuolema on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa, korvausta haettava vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
Muutoin on omaisella, jolla lain voimaan tullessa ei ole ollut oikeutta tässä laissa tarkoitettuun huoltoeläkkeeseen, oikeus hakea huoltoeläkettä määräajasta riippumatta ja otetaan hakemus tutkittavaksi aikaisempien päätösten estämättä. Huoltoeläke suoritetaan aikaisintaan sen kalenterivuosineljänneksen alusta lukien, jolloin hakemus on saapunut tapaturmavirastolle.
Korvauksen hakemisessa ja maksamisessa on sovellettava muutoin sotilasvammalain säännöksiä.
Helsingissä 19. päivänä helmikuuta 1971
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Ministeri Katri-Helena Eskelinen