248/1970

Pysäköintivirhemaksun ajoneuvon pysäyttämistä, seisottamista ja pysäköimistä koskevien kieltojen ja rajoitusten rikkomisesta (pysäköintivirhe). määrää poliisi sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Yhdellä teolla tehdyistä useista pysäköintivirheistä määrätään vain yksi maksu.

Pysäköintivirhemaksua ei voida määrätä, jos virheen johdosta on nostettu syyte tai annettu tiedoksi rangaistusvaatimus.

Lääninhallitus voi kunnallisvaltuuston esityksestä tai sen suostumuksella ja saatuaan asianomaisen poliisipiirin päällikön lausunnon asettamillaan ehdoilla määrätä, että kunta alueellaan tai sen tietyllä osalla poliisin ohella huolehtii pysäyttämistä, seisottamista ja pysäköimistä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvonnasta ja pysäköintivirhemaksujen määräämisestä Lääninhallitus voi peruuttaa määräyksensä tai muuttaa siinä asetettuja ehtoja.

Pysäyttämistä, seisottamista ja pysäköimistä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvontaa poliisipiirissä johtaa ja valvoo poliisipiirin päällikkö, joka toimii myös pysäköinninvalvojana. Lääninhallitus voi kuitenkin määrätä, että pysäköinninvalvojana on poliisipiirin päällikön sijasta muu poliisipiirin toimenhaltija.

Jos valvonta järjestetään 2 §:ssä mainitulla tavalla, tulee kunnan 1 momentissa tarkoitetun pysäköinninvalvojan sijaan asettaa kunnallinen pysäköinninvalvoja.

Kunnallinen pysäköinninvalvoja on valvonnan yleistä järjestelyä koskevissa asioissa poliisipiirin päällikön johdon ja valvonnan alainen.

Kunnallisella pysäköinninvalvojalla pitää olla tarpeellinen määrä apulaisia. Lääninhallitus voi määrätä valvonta-apulaisten vähimmäismäärän. Kunnallisen valvontahenkilökunnan kelpoisuusehdoista sekä virkapuvusta ja tunnusmerkistä säädetään asetuksella.

Kunnallisten valvonta-apulaisten tehtävänä on valvoa pysäyttämistä, seisottamista ja pysäköimistä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamista, antaa maksukehotuksia pysäköintivirheiden johdosta sekä tehdä pysäköintivirheitä koskevia ilmoituksia pysäköinninvalvojalle ja tämän ohjeiden ja määräysten mukaan muutoinkin avustaa pysäköinninvalvojaa valvontatoimeen liittyvissä tehtävissä.

Ajoneuvon kuljettaja on velvollinen vaadittaessa selvittämään henkilöllisyytensä pysäköinninvalvojalle tai hänen apulaiselleen.

Milloin kunnallinen pysäköinninvalvoja tai hänen apulaisensa katsoo, että pysäköintivirheestä on aiheutunut tai voinut aiheutua vakavaa vaaraa tai haittaa, hänen tulee maksukehotusta antamatta ilmoittaa virheestä poliisille.

Jos pysäköintivirhe ilmeisesti on vähäpätöinen, voi poliisimies, kunnallinen pysäköinninvalvoja tai hänen apulaisensa maksukehotuksen sijasta antaa virheen tehneelle huomautuksen.

Pysäköintivirhemaksut saa valtio.

Kunnallisessa valvonnassa olevalla alueella tehdyistä pysäköintivirheistä perittävät maksut saa kuitenkin asianomainen kunta riippumatta siitä, onko maksukehotuksen antanut poliisi vai kunnallinen pysäköinninvalvoja tai hänen apulaisensa.

Kunnallisessa valvonnassa olevalla alueella kunta suorittaa valvontatoimen järjestämisestä ja hoitamisesta sekä lääninhallituksen asettamien ehtojen täyttämisestä aiheutuvat kustannukset.

Pysäköintivirhemaksu on virheen laadusta riippumatta kaksikymmentä markkaa, kuitenkin niin että sisäasiainministeriöllä on valta, milloin liikenteellisten syitten katsotaan vaativan, korottaa maksun määrä enintään viideksikymmeneksi markaksi. Korotus voi koskea myös kuntaa tai kunnan tiettyä aluetta.

Milloin kunnallinen pysäköinninvalvonta on järjestetty, sisäasiainministeriön on ennen korotuksen määräämistä saatava asiasta kunnallisvaltuuston lausunto.

Pysäköintivirhemaksu on virheen tehneen kuljettajan suoritettava. Moottoriajoneuvon, ei kuitenkaan moottoripolkupyörän, osalta maksusta on vastuussa myös se, joka virheen tapahtumisen aikaan oli ajoneuvon omistaja, tai hänen sijastaan se, jolle moottoriajoneuvorekisteriin tehdyn ilmoituksen mukaan on pysyvästi luovutettu ajoneuvon hallinta, jollei omistaja tai haltija saata todennäköiseksi, että ajoneuvo tuolloin oli ollut luvattomasti kuljettajan käytössä, taikka osoita, ettei hän muusta syystä ole velvollinen vastaamaan maksusta.

Ajoneuvon kuljettajalle on annettava kirjallinen kehotus suorittaa maksu viikon kuluessa kehotuksen antamispäivästä. Jollei kuljettajaa tavata, voidaan maksukehotus kiinnittää ajoneuvoon näkyvälle paikalle.

Milloin maksukehotusta ei ole voitu antaa 1 momentissa mainitulla tavalla ajoneuvon kuljettajalle, pysäköinninvalvojan on viipymättä annettava maksusta vastuussa olevalle ajoneuvon omistajalle tai haltijalle tiedoksi kehotus suorittaa maksu viikon kuluessa tiedoksisaamisesta.

Jollei maksukehotusta ole määräajassa noudatettu, pysäköintivirhemaksu on suoritettava puolitoistakertaisena. Pysäköinninvalvojan on silloin annettava ajoneuvon omistajalle tai haltijalle tahi, jos nämä eivät ole vastuussa maksusta, kuljettajalle kirjallinen määräys suorittaa korotettu maksu viikon kuluessa maksumääräyksen tiedoksisaamisesta uhalla, että maksu muuten peritään ulosottoteitse.

Oikeus pysäköintivirhemaksun saamiseen on rauennut, jollei maksumääräystä ole annettu tiedoksi kolmen kuukauden kuluessa virheen tekopäivästä.

Pysäköinninvalvoja voi, milloin siihen on pakottavia syitä, myöntää maksuajan pidennystä.

Ajoneuvon kuljettajalla, omistajalla tai haltijalla, joka katsoo pysäköintivirhemaksua koskevan maksukehotuksen tai maksumääräyksen taikka maksun korotuksen aiheettomaksi, on oikeus säädetyn maksuajan kuluessa esittää vastalause pysäköinninvalvojalle. Tämän on viivytyksettä ratkaistava asia ja annettava päätös asianomaiselle tiedoksi.

Jos pysäköinninvalvoja hyväksyy vastalauseen, hänen on peruutettava maksukehotus tai maksumääräys taikka maksun korotus ja milloin maksu jo on suoritettu, määrättävä liikaa maksettu määrä asianomaiselle heti palautettavaksi.

Joka on tyytymätön pysäköinninvalvojan vastalauseen johdosta antamaan päätökseen, saa valittaa siitä lääninhallitukseen 30 päivässä päätöksen tiedoksisaamisesta. Valituskirjaan on sen lisäksi, mitä siitä on erikseen säädetty, liitettävä todistus vaaditun maksun suorittamisesta määräajassa uhalla, että valitus muuten jätetään tutkimatta. Ennen asian ratkaisemista lääninhallituksen on hankittava asiassa pysäköinninvalvojan lausunto. Valituskirjan saa toimittaa myös pysäköinninvalvojalle, jonka tulee silloin oman lausuntonsa ohella toimittaa se lääninhallitukselle. Lääninhallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta.

Maksumääräys pannaan täytäntöön ilman tuomiota tai päätöstä noudattaen verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annettuja säännöksiä.

Kunnalle tulevaan pysäköintivirhemaksuun ei sovelleta, mitä erikseen on säädetty kunnallisesta maksusta vapauttamisesta.

Milloin vastalause on esitetty tai valitus on saapunut perille määräajan jälkeen, voidaan se kuitenkin ottaa tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut erityinen syy ja vastalause tai valitus on tehty niin pian kuin se on ollut mahdollista. Maksukehotuksen johdosta vasta maksumääräyksen antamisen jälkeen esitettyä vastalausetta ei kuitenkaan tutkita.

Milloin pysäköintivirheestä on nostettu syyte tai annettu tiedoksi rangaistusvaatimus, pysäköinninvalvojan on hakemuksesta määrättävä suoritettu pysäköintivirhemaksu palautettavaksi asianomaiselle. Hakemus on tehtävä vuoden kuluessa syytteen nostamisesta tai rangaistusvaatimuksen tiedoksisaamisesta.

Jos pysäköintivirhemaksu on suoritettu saman virheen johdosta kahdesti, pysäköinninvalvojan on määrättävä liikaa suoritettu määrä asianomaiselle palautettavaksi. Jos sekä kuljettaja että omistaja tai haltija ovat suorittaneet maksun, on liikaa suoritettu määrä palautettava omistajalle tai haltijalle.

Ajoneuvon omistajalla tai haltijalla, joka on suorittanut pysäköintivirhemaksun, on oikeus saada siitä korvaus kuljettajalta siltä osin kuin maksua ei ole 1 momentin mukaisesti palautettu, ei kuitenkaan maksun korotuksen osalta, jos korotus on johtunut korvauksensaajan omasta laiminlyönnistä. Sellaista korvausta koskeva vaatimus voidaan tehdä myös maksamismääräysmenettelystä säädetyssä järjestyksessä.

Virheellisesti pysäköity ajoneuvo voidaan poliisipiirin päällikön tai hänen sijaansa pysäköinninvalvojaksi määrätyn taikka kunnallisen pysäköinninvalvojan tahi, heidän antamiensa ohjeiden mukaisesti, poliisimiehen tai valvonta-apulaisen toimesta siirtää toiseen paikkaan. Siirrettävä ajoneuvo on sijoitettava, mikäli se sopivasti käy päinsä, niin lähelle sen alkuperästä pysäköintipaikkaa, että se voidaan helposti löytää (lähisiirto), tai muussa tapauksessa muuhun sopivaan paikkaan kunnan alueella (kaukosiirto).

Ajoneuvon siirtämistä ei saa suorittaa niin, että ajoneuvolle aiheutuu tarpeetonta vahinkoa. Ajoneuvoa ei saa siirtää paikkaan, jossa on olemassa ilmeinen vaara, että sitä vahingoitetaan tai käytetään luvattomasti.

Ajoneuvon siirtämisestä on, mikäli mahdollista, viipymättä ilmoitettava ajoneuvon omistajalle tai haltijalle. Lähisiirrosta on ilmoitus tehtävä kuitenkin vain, jos ajoneuvo on siirretty alkuperäiseltä pysäköintipaikalta näköetäisyyden ulkopuolelle.

Ajoneuvon omistaja tai haltija on velvollinen korvaamaan ajoneuvon siirtämisestä ja säilyttämisestä aiheutuneet kustannukset, joiden perimisessä noudatettavaksi lääninhallitus voi vahvistaa taksan kuntaa tai sen tiettyä osaa varten. Omistajalla tai haltijalla on kuitenkin oikeus saada suorittamansa määrä takaisin ajoneuvon kuljettajalta. Jos omistaja tai haltija saattaa todennäköiseksi, että ajoneuvo on ollut luvattomasti kuljettajan käytössä, taikka osoittaa, ettei hän muusta syystä ole velvollinen vastaamaan kustannuksista, peritään korvaus suoraan kuljettajalta.

Kunta on velvollinen korvaamaan valtiolle ajoneuvon siirtämisestä ja säilyttämisestä aiheutuneet kustannukset, jos kunnallisessa valvonnassa olevalle alueelle pysäköity ajoneuvo on siirretty poliisin toimesta. Kunnalla on oikeus periä kustannuksista korvaus maksuvelvolliselta. Jos maksuvelvollisuus vastalauseen tai valituksen johdosta poistetaan tai sitä vähennetään, kunnalla on oikeus saada valtiolta takaisin liikaa suorittamansa korvauksen määrä.

Pysäköinninvalvojan on annettava korvausvelvolliselle omistajalle tai haltijalle tahi kuljettajalle tiedoksi kirjallinen määräys suorittaa korvaus kahden viikon kuluessa tiedoksisaamisesta uhalla, että korvaus muuten peritään ulosottoteitse. Vastalauseesta, maksuajan pidennyksestä, muutoksenhausta ja maksumääräyksen täytäntöönpanosta sekä maksamismääräysmenettelyn käyttämisestä omistajan tai haltijan korvausvaatimusta toteutettaessa on vastaavasti voimassa, mitä niistä on pysäköimisvirhemaksun kohdalla säädetty, kuitenkin niin, että se kolmen kuukauden määräaika, jonka kuluessa oikeus säilytyskustannusten korvauksen saamiseen on rauennut, luetaan säilytyksen päättymispäivästä ja että todistusta korvauksen suorittamisesta ei tarvitse liittää valituskirjaan.

Siirretystä ajoneuvosta tavattu irtain omaisuus saadaan omistajan vastuulla jättää ajoneuvoon. Poliisipiirin päällikkö tai hänen sijaansa pysäköinninvalvojaksi määrätty taikka kunnallinen pysäköinninvalvoja saa kuitenkin ottaa sellaisen omaisuuden talteen, jos hän olosuhteet huomioon ottaen katsoo tavaran arvon tai laadun sitä vaativan. Talteen otetusta omaisuudesta on voimassa, mitä löytötavarasta on säädetty.

Tiedoksiannossa on tätä lakia sovellettaessa, lukuunottamatta 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tapauksia, noudatettava, mitä tiedoksiannosta hallintoasioissa 15 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (232/66) on erityistiedoksiannosta säädetty.

Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1970. Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan kuitenkin ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.