774/1968

Virka- tai työsuhteessa taikka muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon olleen henkilön kuoltua suoritetaan valtion varoista perhe-eläkettä sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Perhe-eläketurvasta huolehtii valtiokonttori.

Perhe-eläkkeen suorittamisen edellytyksenä on, että 1 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä, edunjättäjällä, oli oikeus valtion eläkelain mukaiseen eläkkeeseen tai että hän sai sitä.

Perhe-eläkettä suoritetaan, jäljempänä säädetyin rajoituksin, edunjättäjän

Lapsella tarkoitetaan tässä laissa myös edunjättäjän ottolasta sekä avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, jonka edunjättäjä on laillisesti tunnustanut tai jota koskeva edunjättäjän elatusvelvollisuus on asianmukaisella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu.

Mitä edellä on säädetty edunjättäjän lapsesta, on vastaavasti voimassa edunjättäjän aviopuolison lapsesta tai ottolapsesta, jonka elatuksesta edunjättäjä ja leski ovat yhteisesti huolehtineet.

Perhe-eläkettä ei suoriteta lapselle, joka ennen edunjättäjän kuolemaa on annettu ottolapseksi, eikä henkilölle, joka rikollisella teollaan tahallisesti on aiheuttanut edunjättäjän kuoleman.

Perhe-eläke leskelle ja lapsille on jokaiselta edun jättäjän eläkettä varten eläkeajaksi luettavalta kuukaudelta eläkkeen perusteena olevasta palkasta:

Tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä vähennetään edunsaajille edunjättäjän jälkeen lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain nojalla tuleva perheeläke siltä osin kuin se vastaa sitä osaa edunjättäjälle lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain nojalla tulevasta eläkkeestä, joka valtion eläkelain 10 §:n 4 momentin mukaan on vähennettävä edunjättäjän eläkkeestä. Tällöin ei oteta huomioon lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaisesta perheeläkkeestä muiden eläkkeiden ja korvausten johdosta tehtävää vähennystä.

Jos edunjättäjä kuollessaan ei saanut eläkettä, hänen oikeutensa eläkkeeseen, eläkkeen perusteena oleva palkka ja eläkeaika määräytyvät, niin kuin edunjättäjä kuolinhetkellään olisi tullut työkyvyttömäksi.

Perhe-eläke jakaantuu edunsaajien kesken siten, että leski saa kaksi ja kukin lapsi yhden yhtä suuren osan.

Perhe-eläke saa olla enintään 66 prosenttia valtion eläkelain 7 §:n mukaisesta edunjättäjän eläkkeen perusteena olevasta palkasta.

Myönnettäessä perhe-eläke tämän lain 5 §:n 1 momentin 1 kohtaa soveltaen, perheeläkkeen yhteensovituksessa edunsaajille saman edunjättäjän kuoleman johdosta suoritettavien muiden perhe-eläkkeiden ja korvausten kanssa, noudatetaan soveltuvin osin työntekijäin eläkelain 8 §:n säännöksiä.

Myönnettäessä perhe-eläke tämän lain 5 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohtaa soveltaen, perhe-eläkkeen yhteensovittamiseksi muiden perhe-eläkkeiden ja korvausten kanssa, lasketaan yhteen saman edunjättäjän kuoleman johdosta edunsaajille tulevat

Jos 1 momentissa tarkoitettujen suoritusten yhteismäärä ylittää valtion eläkelain 12 §:n 2 momentissa tarkoitetusta palkasta 30 prosenttia, milloin edunsaajia on yksi, 45 prosenttia, milloin edunsaajia on kaksi, 60 prosenttia, milloin edunsaajia on kolme, tai 66 prosenttia, milloin edunsaajia on neljä tai useampia, ylittävä osa vähennetään tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä. Suorituksia yhteenlaskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon perhe-eläkkeeseen liittyvää määräaikaista korotusta.

Perhe-eläkkeen määrä lasketaan uudelleen, jos edunsaajalla sen jälkeen, kun perhe-eläke edellä säädetyin tavoin on laskettu, todetaan olevan oikeus eläkkeen määrää laskettaessa huomioon otettavaan perheeläkkeeseen tai muuhun korvaukseen.

Perhe-eläkkeen määrä lasketaan niin ikään uudelleen hakemuksesta, jos siihen vaikuttaneen muun perhe-eläkkeen tai korvauksen määrä on olennaisesti muuttunut.

Perhe-eläkkeen määrä tasoitetaan lähimpään täyteen markkamäärään. Jos kaksi lukua on tällaisena lähimpänä määränä, tasoitus suoritetaan suurempaan niistä.

Jos edunsaajien lukumäärässä tapahtuu muutoksia, perhe-eläkkeen määrä ja sen jakautuminen edunsaajien kesken tarkoitetaan muutosta seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Edunjättäjän eläkkeen perusteena oleva palkka tarkistetaan perhe-eläkettä myönnettäessä ja 8 §:ää sovellettaessa maan yleisessä palkkatasossa tapahtuneiden muutosten johdosta sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 §:n soveltamista varten.

Perhe-eläkkeen määrä tarkistetaan kalenterivuosittain niin ikään 1 momentissa tarkoitetun palkkaindeksiluvun mukaan.

Perhe-eläke suoritetaan edunjättäjän kuolinkuukautta seuraavan kalenterikuukauden alusta, kuitenkin edunjättäjän kuoleman jälkeen syntyneen lapsen osalta syntymää seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Perhe-eläkettä ei ilman pätevää syytä myönnetä takautuvasti pitemmältä kuin vuoden ajalta ennen eläkehakemuksen tekemistä.

Perhe-eläkettä suoritetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana oikeus perhe-eläkkeen saamiseen on lakannut.

Jos edunsaajalla on oikeus virka- ja armovuoden etuun edunjättäjän jälkeen, suoritetaan hänelle virka- ja armovuodelta tulevasta perhe-eläkkeestä ainostaan se osa, jolla hänelle tulvan perhe-eläkkeen määrä ylittää hänelle virka- ja armovuoden etuna maksettavan määrän.

Jos edunsaajalla on oikeus saada valtion ottaman vakuutuksen perusteella perheeläkettä, vähennetään tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä valtion kustannuksella rahoitetuksi katsottava osa vakuutuksen perusteella tulevasta perhe-eläkkeestä.

Tämän lain mukaan suoritettavaa perheeläkettä älköön ulosmitattako.

Sopimus, joka tarkoittaa eläkkeen panttaamista, on mitätön.

Perhe-eläkkeen saaja menettää oikeutensa eläke-erään, jota ei ole nostettu kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä jonka aikana se on erääntynyt.

Perhe-eläkkeen suorittaminen leskelle lakkaa, kun hän on solminut uuden avioliiton.

Perhe-eläkkeen suorittaminen lapselle lakkaa, kun hän on täyttänyt 18 vuotta tai, milloin on kysymys edunjättäjän kuollessa 18 vuotta täyttäneelle lapselle myönnetystä eläkkeestä, kun hänen työkykynsä on palautunut.

Jos 18 vuotta täyttänyt lapsi on 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla työkyvytön, jatketaan perhe-eläkkeen suorittamista sen estämättä, mitä 2 momentissa on säädetty, eri hakemuksesta niin kauan kuin työkyvyttömyys yhdenjaksoisesti jatkuu.

Leskelle, jonka oikeus perhe-eläkkeen saamiseen 1 momentin mukaan lakkaa, maksetaan kertasuorituksena määrä, joka on yhtä suuri kuin perhe-eläke kahden vuoden ajalta olisi ollut, jos hän yksin olisi ollut edunsaajana.

Jos 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu perhe-eläkkeen saaja ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy valtion kustannettavasta hänen työkykynsä palauttamista tarkoittavasta lääkintähuollosta, koulutuksesta tai työhuollosta, hengenvaarallisena pidettävää hoitotoimenpidettä lukuun ottamatta, eläkkeen maksaminen keskeytetään tai maksettavaa määrää alennetaan.

Jos edunsaaja on alaikäinen taikka jos hän sairauden tai muun syyn takia ei pysty itse hakemaan perhe-eläkettä ja jos hänellä ei ole holhoojaa tai tätä tarkoitusta varten määrättyä uskottua miestä, valtiokonttorin hyväksymä edunsaajan lähiomainen tai muu henkilö, joka pääasiallisesti on huolehtinut hänestä, voi edunvalvojana käyttää hänen puhevaltaansa tämän lain mukaista perheeläkettä koskevassa asiassa. Henkilö, joka on täyttänyt 18 vuotta, voi myös, jollei erityistä estettä ole, itse tehdä eläkettään koskevan hakemuksen.

Edellä 1 momentissa säädetyin edellytyksin valtiokonttori voi myös suorittaa perheeläkkeen sen saajan lähiomaiselle tai muulle henkilölle taikka 18 vuotta täyttäneelle perhe-eläkkeen saajalle itselleen.

Jos selvitystä edunjättäjän kuolemasta ei voida esittää, mutta on ilmeisen todennäköistä, että edunjättäjä on kuollut, perheeläke voidaan myöntää määräajaksi.

Jos edunsaajalla edunjättäjän kuoleman johdosta on oikeus saada tapaturmavakuutuslain säännöksiin perustuvaa huoltoeläkettä, liikennevakuutuslain säännöksiin perustuvaa jatkuvaa korvausta tai sotilasvammalakiin perustuvaa huoltoeläkettä, voidaan tämän lain mukainen perhe-eläke sen estämättä, mitä 6 ja 7 §:ssä on säädetty, suorittaa täysimääräisenä, kunnes huoltoeläkkeen tai korvauksen määrä on lopullisesti ratkaistu. Edunsaajan oikeus mainittuun huoltoeläkkeeseen tai korvauksen siirtyy valtiokonttorille perhe-eläkkeestä huoltoeläkkeen tai korvauksen johdosta vähennettävää määrää vastaavalta osalta.

Asianosainen ja valtiokonttorin eläkeasiamies, joka on tyytymätön päätökseen perhe, eläkettä koskevassa asiassa, saa hakea siihen muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen siten kuin on säädetty muutoksenhausta hallintoasioissa. Eläkeasiamiehen valitusaika luetaan päätöksen tekemisestä.

Päätös saadaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevanakin, jollei muutoksen hakeminen täytäntöönpanon vuoksi käy hyödyttömäksi tai valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanemista.

Milloin perhe-eläkettä koskeva lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteellisen selvitykseen taikka ilmeisesti ei ole lainmukainen, valtiokonttori saa ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi, jos on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä.

Jos valtiokonttori on tehnyt esityksen perhe-eläkettä koskevan lainvoimaisen päätöksen purkamisesta, se voi, kunnes asia on ratkaistu, keskeyttää perhe-eläkkeen maksamisen tai maksaa perhe-eläkkeen sen suuruisena kuin purkuesityksen mukaan on pidettävä oikeana.

Aiheettomasti maksettu perhe-eläke saadaan periä takaisin myös siten, että se vähennetään vastaisista perhe-eläke-eristä. Kulloinkin suoritettavasta perhe-eläke-erästä älköön kuitenkaan vähennettäkö enempää kuin kuudennes siitä perhe-eläke-erän osasta, joka jää jäljelle sen jälkeen, kun perheeläke-erästä ennakkoperintälain nojalla on pidätetty ennakko.

Aiheettomasti maksettu perhe-eläkemäärä voidaan jättää takaisin perimättä, jos sen myöntämisen tai maksamisen ei ole katsottava johtuneen saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä.

Kunnan ja muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen tai laitos, eläketurvakeskus, vakuutus- ja eläkelaitos sekä sairaala ovat velvolliset pyynnöstä antamaan maksutta valtiokonttorille hallussaan olevat tiedot, jotka voivat vaikuttaa käsiteltävänä olevan perhe-eläkeasian ratkaisemiseen, noudattaen kuitenkin mitä muussa laissa on salassapitovelvollisuudesta säädetty. Lääkärinlausunnosta ja -todistuksesta on kuitenkin suoritettava kohtuullinen korvaus.

Valtiokonttori saa valtiovarainministeriön antamien ohjeiden mukaan sopia eläketurvan toimeenpanossa tarpeellisesta yhteistoiminnasta ja. siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta virka- tai työsuhteeseen perustuvasta eläketurvasta huolehtivien viranomaisten ja laitosten sekä eläketurvakeskuksen kanssa.

Edunjättäjä ja henkilö, jolla on oikeus tämän lain mukaiseen perhe-eläkkeeseen, on velvollinen alistumaan siihen, mitä vastaisuudessa mahdollisesti säädetään hänelle samanaikaisesti tulevien eläkkeiden, sairausvakuutus-, tapaturmavakuutus-, sotilasvamma- tai liikennevakuutuskorvausten yhteensovittamisesta tämän lain mukaisen perhe-eläkkeen kanssa.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.