Laki eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista 5 päivänä joulukuuta 1929 annetun lain ( 379/29 ) 8―13 §, 50 §:n 1 ja 4 momentti ja 51 §:n 2 momentti näin kuuluviksi:
8§
Avioliiton peruutumista, asumuseroa tai avioeroa koskeva kanne voidaan ottaa Suomessa tutkittavaksi, jos
molemmat puolisot ovat Suomen kansalaisia tahi kantaja on Suomen kansalainen ja hänellä on tai on ollut täällä kotipaikka; taikka
kantajalla on viimeksi kahden vuoden ajan ollut tai vastaajalla on täällä kotipaikka.
Milloin puolisot yhteisesti hakevat asumuseroa tai avioeroa, voidaan kanne ottaa Suomessa tutkittavaksi, jos jommankumman puolison vireille panema asumuseroa tai avioeroa tarkoittava kanne voitaisiin 1 momentin mukaan ottaa täällä tutkittavaksi.
Kanne, joka tarkoittaa avioliiton peruutumista, voidaan, paitsi 1 momentissa tarkoitetuin edellytyksin, tutkia Suomessa myös, jos
vihkimisen on toimittanut Suomen viranomainen; tai
kantaja oli avioliittoa päätettäessä Suomen kansalainen.
Milloin virallinen syyttäjä on tehnyt vaatimuksen avioliiton peruutumisesta, voidaan se ottaa Suomessa tutkittavaksi, jos jommankumman vastaajana olevan puolison kanne avioliiton peruutumisesta voitaisiin 1 tai 3 momentin mukaan ottaa täällä tutkittavaksi.
9§
Avioliiton peruutumista, asumuseroa tai avioeroa koskevaan kanteeseen sovelletaan Suomen lakia, mikäli ei jäljempänä olevista säännöksistä muuta johdu.
10§
Avioliittoa älköön tuomittako peruutumaan sillä perusteella, että puoliso oli ennestään avioliitossa, ellei perustetta siihen ole myös sen valtion lain mukaan, johon puolisot avioliittoa päätettäessä kuuluivat, tai, jos he kuuluivat eri valtioihin, kummankin valtion lain mukaan, älköönkä muunkaan syyn nojalla puolison kanteesta, ellei siihen ole perustetta Suomen lain ohella sen valtion lain mukaan, johon hän tähän avioliittoon mennessään kuului.
Jos kumpikaan puolisoista ei ole Suomen kanalainen, älköön heitä tuomittako avioeroon, ellei perustetta siihen ole myös jommankumman puolison kotimaan lain mukaan. Mikäli jommallakummalla puolisolla on viimeksi vähintään kahden vuoden ajan ollut kotipaikka Suomessa, sovelletaan kuitenkin pelkästään Suomen lakia.
11§
Milloin vieraan valtion viranomaisen antamalla päätöksellä on tuomittu avioliitto peruutumaan tahi puolisot asumuseroon tai avioeroon, on päätöstä ilman erityistä vahvistamista pidettävä Suomessa pätevänä,
jos molemmat puolisot päätöstä annettaessa olivat sen valtion kansalaisia, johon viranomainen kuuluu; tai
mikäli päätös koskee puolisoita, joista kumpikaan ei silloin ollut Suomen kansalainen ja joista toinen tai molemmat olivat jonkin muun valtion kansalaisia kuin sen, johon viranomainen kuuluu, ja päätös kumpaisenkin puolison kotimaassa katsotaan päteväksi.
Mikäli vieraan valtion viranomaisen antama päätös koskee
puolisoita, joista ainakin toinen päätöstä annettaessa oli Suomen kansalainen, tai
puolisoita, joita 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetaan, mutta päätös ei täytä sanotussa kohdassa mainittua ehtoa,
on päätös Suomessa pätevä vain, jos se on jäljempänä mainituin tavoin vahvistettu.
12§
Päätös, jota 11 §:n 2 momentissa tarkoitetaan, voidaan täällä vahvistaa, mikäli jommallakummalla puolisolla on kansalaisuuteensa tai kotipaikkaansa nähden ollut sellainen yhteys kysymyksessä olevaan vieraaseen valtioon, että sen viranomaisella on katsottava olleen riittävä aihe ottaa asia tutkittavaksi, ja mikäli päätös ei ole olennaisesti ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen kanssa.
13§
Edellä 12 §:ssä tarkoitettua vahvistamista haetaan Helsingin hovioikeudelta. Hovioikeuden asiasta antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta.
50§
Mitä 8 §:ssä on säädetty oikeudesta täällä ajaa kannetta avioliiton peruutumisesta, on soveltuvin kohdin voimassa myös avioliiton julistamisesta mitättömäksi muotovirheen perusteella.
Vieraan valtion viranomaisen antamaan päätökseen, jolla avioliitto on muotovirheen perusteella julistettu mitättömäksi, on 11, 12 ja 13 §:n säännöksiä vastaavasti sovellettava.
51§
Samassa järjestyksessä voidaan säätää, että 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa tai 50 §:n 4 momentissa tarkoitettu määrätyn vieraan valtion viranomaisen antama päätös, joka koskee Suomen kansalaista, on täällä pidettävä pätevänä ilman 13 §:ssä säädettyä vahvistamista.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivää kesäkuuta 1967.
Avioliiton peruutumista, sen julistamista mitättömäksi muotovirheen perusteella, asumuseroa ja avioeroa koskevat asiat samoin kuin vieraan valtion viranomaisen sellaisessa asiassa antaman päätöksen vahvistamista koskevat asiat, jotka tämän lain tullessa voimaan ovat vireillä Suomen tuomioistuimessa, on käsiteltävä ja ratkaistava uuden lain mukaisesti. Jos vireillä oleva asia on sellainen, että se voidaan täällä ottaa tutkittavaksi ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleen, mutta ei uuden lain mukaan, on tässä kohden kuitenkin sovellettava aikaisempaa lakia. Mikäli kanne olisi hyväksyttävä aikaisemman, mutta ei uuden lain mukaan, on niin ikään aikaisempaa lakia tältä osalta sovellettava.
Milloin puoliso, joka on Suomen kansalainen, ennen tämän lain voimaantuloa on saanut tiedon sellaisesta seikasta, johon avioerokanne avioliittolain 70-73 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa voidaan perustaa, mutta avioero ei tämän lain 10 §:n johdosta, sellaisena kuin se on alkuperäisessä muodossaan, ollut sallittu mainitulla perusteella, voi hän, sen estämättä mitä avioliittolain 83 §:n 3 momentissa on säädetty, vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta panna mainitun seikan perusteella täällä vireille sellaisen kanteen.
Ne 13 §:ssä tarkoitetut asiat, jotka tämän lain voimaan tullessa ovat vireillä Turun hovioikeudessa, siirretään Helsingin hovioikeuteen. Asian siirtämisestä on Turun hovioikeuden toimesta viipymättä sopivalla tavalla ilmoitettava hakijalle tai hänen asiamiehelleen.
Helsingissä 28. päivänä huhtikuuta 1967
Tasavallan Presidentti Urho KekkonenOikeusministeri A. Simonen