Laki konkurssisäännön muuttamisesta.
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun konkurssisäännön 13 ja 15 § sekä 46 §:n h-kohta, 15 § sellaisena kuin se on 3 päivänä joulukuuta 1895 annetussa asetuksessa ja 46 §:n h-kohta sellaisena kuin se on 31 päivänä tammikuuta 1935 annetussa laissa (62/35), sekä
lisätään siihen 3 a §, seuraavasti:
3 a §.
Kuolinpesän osakkaan tekemään hakemukseen pesän omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin on liitettävä perukirja tai sen oikeaksi todistettu jäljennös. Mikäli perunkirjoitusta ei ole toimitettu, on hakemuksen yhteydessä annettava tieto pesän osakkaista ja heidän kotipaikoistaan sekä postiosoitteistaan.
13 §.
Kun velallinen on tehnyt omaisuuden luovuttamista koskevan hakemuksen tai oikeus on velkojan hakemuksesta päättänyt omaisuuden luovutettavaksi, on oikeuden tai sen puheenjohtajan määrättävä pidettäväksi kuulustelu asiassa, kihlakunnanoikeudessa kolmen ja raastuvanoikeudessa kahden viikon kuluessa, ja kutsuttava siihen velallinen, jos hän maassa oleskelee, sekä hänen puolisonsa, se katsotaan tarpeelliseksi, niin myös ne tunnetut velkojat, jotka hankaluudetta voivat kutsun saada, lähinnä ne, joilla on suurehkoja saatavia ilman tiettyä etuoikeutta. Myös virallinen syyttäjä on kutsuttava kuulusteluun. Puheenjohtaja pitäköön lisäksi huolen siitä, että kuulustelussa on käsillä velallisen varoista ja veloista laadittu luettelo sekä todistus hänen holhoustoimistaan ja, kun kiinteää omaisuuta luovutetaan, sitä koskeva rasitustodistus.
Kun kuolinpesän omaisuuden luovuttamista on haettu, on 1 momentissa tarkoitettuun kuulusteluun kutsuttava paitsi ne pesän osakkaat, jotka ovat hakemuksen tehneet, myös muut osakkaat, mikäli heille ehditään ajoissa kutsu toimittaa.
15 §
Velallinen ilmoittakoon kuulustelussa, onko ja mitä pesän omaa muuta kuin ennen on kirjaan pantu, ja vahvistakoon valalla, että pesänkirjoitus sanotuin lisäyksin on oikea, ettei hän itse eikä kukaan muu hänen tietensä ole siitä mitään pois ottanut, ettei hän tahallansa ole ketään velkojaa salannut ja ettei hän myöskään, päätettyään luovuttaa omaisuutensa, taikka jos omaisuuden luovutus on pakollinen, sitten kun velkojan hakemus siitä hänen tietoonsa tuli, ole mihinkään toimeen ryhtynyt tai ryhtyä antanut, joka ehkä on jollekin velkojalle vahingoksi.
Mitä 1 momentissa on sanottu velallisesta, on vastaavasti sovellettava kuolinpesän osakkaaseen, jonka hoidossa pesän omaisuus on ollut, ja käyköön perukirja, jos sellainen konkurssin alkaessa oli tehty, pesänkirjoitukesta. Muu osakas tehköön myös valan, jos velkoja sitä vaatii ja oikeus harkitsee syytä siihen olevan. Jos pesän omaisuus on ollut jonkun muun kuin osakkaan hoidettavana tai hallussa, tehköön hänkin valan, milloin osakas tai velkoja sitä vaatii.
Jos oikeus havaitsee, sitten kun vala on tehty, että luovutetut varat eivät riitä niiden kulujen suorittamiseen, jotka 74 §:n mukaan on niistä maksettava, määrätköön, ettei konkurssiasiaa enää käsitellä.
46 §.
Takaisinsaannista olkoon noudatettava:
Jos velallinen on hänen ja hänen puolisonsa tahi tämän perillisten välisessä osituksessa huomattavassa määrin luopunut oikeudestaan ja jos konkurssin alkaessa on kulunut enintään vuosi siitä, kun osituskirja annettiin oikeuteen, peräytyköön ositus.
Milloin kuolinpesän omaisuus on luovutettu konkurssiin hakemuksesta, joka on tehty kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta tai sen määräajan päättymisestä tahi kuukauden kuluessa siitä, kun pesänselvittäjä ensiksi mainitun kuukauden kuluessa tehdystä hakemukseta määrättiin, purkautukoon pesän puolesta velkojan vahingoksi tehty sopimus, jos sillä, jonka kanssa sopimus tehtiin, oli pätevä syy olettaa, että pesän varat saattavat käydä riittämättömiksi velkojen maksamiseen. Jos velkoja kuolemantapauksen jälkeen on muiden velkojain vahingoksi saanut maksun, on sovellettava, mitä tässä on sanottu sopimuksen purkautumisesta. Jos kuolinpesän osakkaat ovat, ennen kuin kuukausi on kulunut perunkirjoituksesta tai sen määräajan päättymisestä, luovuttaneet pesään kuuluvaa kiinteätä omaisuutta tai sellaisen toisen maalla olevan laitoksen, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, on luovutus vainajan velkojiin nähden tehoton, jos pesän omaisuus sanotun ajan kuluessa luovutetaan konkurssiin.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1966.
Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1965.
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen.Oikeusministeri J. O. Söderhjelm.