219/1965

Yleisessä kaupassa ja liikkeessä, yleisellä myyntipaikalla sekä julkisessa toiminnassa on mittaaminen, joka on perusteena taloudellisen edun määräämiselle mitan mukaan, toimitettava käyttäen tämän lain mukaisia mittaamisvälineitä.

Mittaamisen, josta säädetään 1 §:ssä, sekä muun lakisääteisen mittaamisen tulee perustua jäljempänä 2 luvussa mainittuihin perusyksikköihin.

Mittaamisvälineet, joita käytetään 1 §:ssä tarkoitetussa mittaamisessa, ajan sekä sähkö- tai valosuureiden mittaamista lukuun ottamatta, on vaattava niin kuin 3 luvussa säädetään.

Sellaisen tavaran paljous, joka toimitetaan kuljetusastiassa, saadaan kuitenkin määrätä astian ilmoitetun tilavuuden mukaan, jos astia on tämän lain mukaisella tavalla merkitty.

Pituuden perusyksikkö on metri, sellaisena kuin sen on määritellyt pariisissa vuonna 1960 pidetty yhdestoista yleinen paino- ja mittakonferenssi.

Massan perusyksikkö on kilogramma, sellaisena kuin sen on määritellyt Pariisissa vuonna 1889 pidetty ensimmäinen yleinen paino- ja mittakonferenssi.

Ajan perusyksikkö on sekunti, sellaisena kuin sen on määritellyt Pariisissa vuonna 1960 pidetty yhdestoista yleinen paino- ja mittakonferenssi.

Sähkövirran voimakkuuden perusyksikkö on ampeeri, sellaisena kuin sen on määritellyt Pariisissa vuonna 1948 pidetty yhdeksäs yleinen paino- ja mittakonferenssi.

Lämpötilan perusasteikko on Kelvin-asteikko, sellaisena kuin sen on määritellyt Pariisissa vuonna 1954 pidetty kymmenes yleinen paino- ja mittakonferenssi.

Valovoiman perusyksikkö on kandela, sellaisena kuin sen on määritellyt Pariisissa vuonna 1948 pidetty yhdeksäs yleinen paino- ja mittakonferenssi.

Tarkemmat säännökset mittaamisessa käytettävistä edellä 4―9 §:ssä mainittujen perusyksiköiden avulla määriteltävistä muista mittayksiköistä sekä niiden kerrannaisista ja jaannaisista annetaan asetuksella.

Perusyksiköiden toteamista varten tarvittavista perusmalleista ja menetelmistä säädetään asetuksella.

Mittaamisvälineen vakaamisella tarkoitetaan asianomaisen viranomaisen suorittamaa toimitusta, jossa välineen rakenne ja osoitukset tarkistetaan sekä väline hyväksytään ja varustetaan säädetyllä vakausleimalla. Mittaamisväline saadaan vaata täsmävälineenä, jos se täyttää sellaisille välineille asetetut erityiset vaatimukset.

Kuljetusastian merkitsemisellä tarkoitetaan asianomaisen viranomaisen suorittamaa toimitusta, jossa astian rakenne tarkastetaan ja hyväksytään, sen tilavuus mitataan ja astia varustetaan tilavuusmerkinnällä sekä säädetyllä merkitsemisleimalla.

Mittaamisvälineen on oltava vaattu ennen kuin se otetaan 1 §:ssä tarkoitettuun käyttöön. Sen jälkeen se on vaattava uudelleen ennen elokuun loppua kolmantena vuonna, lämpömittari ja kiintonainen mittasäiliö kuitenkin kuudentena vuonna sen kalenterivuoden jälkeen, jolloin väline viimeksi vaattiin.

Jos mittaamisvälinettä on korjattu tai sen osoitusten poikkeamien oikeasta havaitaan kalumisen tai vahingoittumisen vuoksi ylittävän vahvistetut virherajat, on väline vaattava uudelleen siitä riippumatta, milloin se on viimeksi vaattu.

Kuljetusastia on merkittävä uudelleen ennen elokuun loppua kolmantena vuonna sen kalenterivuoden jälkeen, jolloin astia viimeksi merkittiin.

Jos kuljetusastian vahingoittumisen takia syntyy epävarmuutta siitä, onko sen tilavuus enää merkinnän mukainen, on astia merkittävä uudelleen siitä riippumatta, milloin se on viimeksi merkitty.

Tarkemmat säännökset niistä mittaamisvälineistä, joita saadaan vaata, sekä virherajat eli ne osoitusten suurimmat poikkeamat oikeasta, jotka mittaamisvälineille sallitaan käytettäessä niitä 1 §:ssä tarkoitettuun mittaamiseen, samoin kuin säännökset mittaamisvälineen vakaamisen ja kuljetusastian merkitsemisen toimittamisesta annetaan asetuksella.

Mittaamisvälineiden vakaamisesta ja kuljetusastioiden merkitsemisestä sekä muista vakausviranomaisen virkatoimista on suoritettava maksuja, jotka määrätään eräiden viranomaisten toimituskirjoista ja virkatoimista suoritettavien maksujen perusteista 17 päivänä lokakuuta 1942 annetussa laissa (806/4) säädettyjen yleisten perusteiden mukaan. Tarkemmat säännökset mainituista maksuista annetaan asetuksella.

Joka yleisessä kaupassa tai liikkeessä, yleisellä myyntipaikalla tai julkisessa toiminnassa määrätessään taloudellisen edun mitan mukaan käyttää mittaamisvälinettä tai ku7jetusaStiaa, joka lain mukaan ei ole luvallinen taikka jota ei ole tämän lain mukaisesti vaattu tai merkitty, tuomittakoon, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, laittoman mitan käyttämisestä sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.

Jos elinkeinonharjoittaja pitää myyntipaikalla vakaamatta olevaa mittaamisvälinettä, olkoon laki sama. Kuitenkin saadaan myyntipaikalla pitää myytävänä tai muuten näytteillä sellaista mittaamisvälinettä, mikäli on ilmeistä, että sitä ei käytetä 1 momentissa mainittuun tarkoitukseen.

Rikoksentekijä sekä se, jonka puolesta tai hyväksi hän on toiminut, voidaan tuomita menettämään laittomasti käytetty mittaamisväline tai kuljetusastia taikka sen arvo joko kokonaan tai osaksi, mikäli rikoksen laatu antaa siihen ainetta.

Joka muulla kuin 15 §:ssä mainitulla tavalla rikkoo tämän lain säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyksiä, tuomittakoon mittamääräysten rikkomisesta sakkoon.

Valmiissa vähittäismyyntipäällyksessä ulkomailta maahan tuotuja tarvikkeita saadaan pitää kaupan sen estämättä, mitä tässä laissa on säädetty.

Asetuksella voidaan säätää, että määrätynlaisten tavaroiden kaupassa tai muussa erityistä laatua olevassa toiminnassa, erittäinkin ulkomaankaupassa, mittaaminen saa perustua muihinkin kuin 2 luvussa mainittuihin perusyksikköihin, sekä määrätä poikkeuksia siitä, mitä 3 §:ssä on säädetty. Yksityisessä tapauksessa voi tällaisen poikkeuksen myöntää valtioneuvosto.

Erityistä laatua olevan toiminnan osalta voidaan niin ikään asetuksella säätää, että ajan tai sähkösuureiden mittaamisessa saadaan käyttää ainoastaan vaattuja mittaamisvälineitä.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.