Asetus yleisistä teistä annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerin esittelystä
muutetaan yleisistä teistä 30 päivänä joulukuuta 1957 annetun asetuksen ( 482/57 ) 5, 6, 8, 42 ja 43 § näin kuuluviksi:
5§
Aloite uuden yleisen tien rakentamisesta on tehtävä tie- ja vesirakennushallitukselle. Aloitekirjelmään on liitettävä vähintään mittakaavaan 1:400 000 laadittu kartta, jolle ehdotettu tie ja sen ympäristössä oleva tieverkko on havainnollisesti merkitty.
Milloin aloitteentekijä on muu kuin kunta tai valtion viranomainen ja aloite koskee vain yhden kunnan aluetta, aloite on jätettävä kunnalle, jonka tulee lausuntonsa ohella lähettää se edelleen tie- ja vesirakennushallitukselle.
6§
Tie- ja vesirakennushallituksen tulee aloitteen johdosta hankkia lausunto lääninhallitukselta. Tällöin voidaan pyytää lausuntoa myös siitä, onko aloitteen tarkoittama tie rakennettava maantienä vai paikallistienä. Mikäli kunta ei ole aloitteentekijä tai antanut asiasta lausuntoaan, lääninhallituksen on kuultava asianomaista kuntaa. Tarvittaessa tulee lääninhallituksen hankkia aloitteesta lausuntoja muiltakin viranomaisilta ja järjestöiltä taikka kutsua niitä, joita asia koskee, neuvottelemaan siitä.
Jos 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu kunnan lausunto on kielteinen, tie- ja vesirakennushallitus voi päättää, hankkimatta 1 momentissa mainittua selvitystä, ettei aloitteen johdosta ryhdytä enempiin toimenpiteisiin.
8§
Mikäli aloite ei ole 6 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla rauennut, tie- ja vesirakennushallitus voi, saatuaan lääninhallituksen ja kunnan lausunnon sekä mahdollisen muun selvityksen, määrätä laadittavaksi tiesuunnitelaaan aloitteen tarkoittamaa tietä varten.
Milloin tie- ja vesirakennushallitus katsoo, ettei aloitteen tarkoittamalla tiellä tulisi olemaan yleisistä teistä annetun lain 7 tai 8 §:ssä säädettyjä edellytyksiä tai ettei tiehankkeen toteuttamiseen ajankohtaan nähden tai muutoin ilmeisesti ole taloudellisia mahdollisuuksia, tie- ja vesirakennushallitus voi määrätä, että aloitetta koskeva tutkimus siirretä myöhäisempään ajankohtaan, tai päättää, että aloitteen annetaan raueta. Milloin sekä kunta että lääninhallitus ovat puoltaneet paikallistien rakentamista koskevan aloitteen toteuttamista, tie ja vesirakennushallituksen tulee alistaa aloitteen raukeamista koskeva päätöksensä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ratkaistavaksi.
Milloin tie- ja vesirakennushallitus, katsoessaan 2 momentin säännösten mukaisesti olevan syytä antaa maantien rakentamista koskevan aloitteen raueta, kuitenkin pitää mahdollisena, että aloitteen tarkoittaman tien rakentamiselle paikallistieksi tulisi olemaan yleisistä teistä annetun lain 8 §:ssä säädetyt edellytykset, tie- ja vesirakennushallitus voi tarvittaessa palauttaa aloitteen ja siihen liittyvän selvityksen lääninhallitukselle edelleen käsiteltäväksi paikallistien rakentamista koskevana kysymyksenä.
42§
Milloin 41 §:ssä tarkoitettu yksityisten teiden järjesty tulee kysymykseen sellaisessa tapauksessa, jolloin yleistä tietä tai sen osaa varten ei ole laadittu tiesuunnitelmaa, on lääninhallitukselle tehtävään hakemukseen liitettävä yleisistä teistä annetun lain 50 §:n 3 momentissa mainittu suunnitelma sekä tarpeen mukaan arvio sen toteuttamiskustannuksista. Mikäli yksityisten teiden yksityiskohtaista järjestelyä ei pidetä tarpeellisena, voidaan suunnitelmassa määrätä vain yksityisten teiden liittymiskohdat yleiseen tiehen tai kieltää yksityisen tien liittäminen yleiseen tiehen ilman lääninhallituksen lupaa taikka antaa muita näihin verrattavia määräyksiä pääsyn järjestämisestä yleiselle tielle. Jos hakemuksen tekee muu kuin tieviranomainen, on lääninhallituksen hankittava sen johdosta tieviranomaisen lausunto.
43§
Edellä 41―42 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa tulee lääninhallituksen päätöksestä, jollei se yksinomaan käsitä yleisistä teistä annetun lain 50 §:n 1 momentissa mainittua kieltoa liittää yksityistä tietä yleiseen tiehen ilman lääninhallituksen lupaa, tarpeen mukaan käydä selville järjestelyn alaisen yksityisen tien sijainti, leveys ja, mikäli mahdollista, sen rakennustapa ja määräaika, jonka kuluessa se on rakennettava, sekä kysymykseen tuleva liittymiskohta yleiseen tiehen, jollei sellaista ole jo 41 §:n mukaisesti yleisen tien tiesuunnitelmassa määrätty.
Helsingissä 9. päivänä elokuuta 1963
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Veikko Savela