404/1961

Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, kuvataiteen, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla.

Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista tahi plastillisesti muotoiltua teosta.

Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.

Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa.

Teos saatetaan yleisön saataviin, kun se esitetään julkisesti tai kun sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen tai näytetään julkisesti. Julkisena esittämisenä pidetään myös ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille tapahtuvaa esittämistä.

Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii.

Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.

Oikeudesta, joka tekijällä on tämän pykälän mukaan voi sitovasti luopua vain mikäli kysymyksessä on laadultaan ja laajuudeltaan rajoitettu teoksen käyttäminen.

Sillä, joka on kääntänyt teoksen tai muunnellut sitä tahi saattanut sen muuhun kirjallisuus- tai taidelajiin, on tekijänoikeus teokseen tässä muodossa, mutta hänellä ei ole oikeutta määrätä siitä tavalla, joka loukkaa tekijänoikeutta alkuperäisteokseen.

Jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu tekijänoikeudesta alkuperäisteokseen.

Sillä, joka yhdistämällä teoksia tai teosten osia on aikaansaanut kirjallisen tai taiteellisen kokoomateoksen, on siihen tekijänoikeus, mutta hänen oikeutensa ei rajoita oikeutta ensiksi mainittuihin teoksiin.

Jos kaksi tai useammat ovat yhdessä luoneet teoksen heidän osuuksiensa muodostamatta itsenäisiä teoksia, on tekijänoikeus heillä yhteisesti. Kullakin heistä on kuitenkin valta vaatimusten esittämiseen oikeuden loukkauksen johdosta.

Tekijänä pidetään, jollei näytetä toisin olevan, sitä, jonka nimi taikka yleisesti tunnettu salanimi tai nimimerkki yleiseen tapaan pannaan teoksen kappaleeseen tai ilmaistaan saatettaessa teos yleisön saataviin.

Jos teos on julkaistu tekijää 1 momentissa sanotuin tavoin ilmaisematta, edustaa julkaisija, milloin sellainen on mainittu, ja muutoin kustantaja tekijää, kunnes tämä on ilmaistu uudessa painoksessa tai ilmoitettu asianomaiselle ministeriölle.

Teos katsotaan julkistetuksi, kun se luvallisesti on saatettu yleisön saataviin.

Julkaistuksi teos katsotaan, kun sen kappaleita luvallisesti on saatettu kauppaan tai muutoin levitetty yleisön keskuuteen.

Lakeihin ja asetuksiin sekä viranomaisen tai muun julkisen elimen päätöksiin ja lausumiin ei ole tekijänoikeutta.

Valokuvan oikeussuojasta säädetään erikseen.

Julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutamia kappaleita yksityistä käyttöä varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Mitä 1 momentissa on sanottu, ei tuota oikeutta omaa käyttöä varten toisella jäljennyttää käyttöesinettä tai kuvanveistosta tahi taiteellisin menetelmin jäljennyttää muuta taideteosta eikä myöskään oikeutta valmistaa rakennusteosta.

Asetuksella voidaan arkistoille ja kirjastoille antaa oikeus toimintaansa varten valokuvaamalla valmistaa kappaleita teoksesta asetuksessa määrätyin ehdoin.

Rakennusta ja käyttöesinettä saa omistaja tekijän luvatta muuttaa, mikäli teknilliset tai tarkoituksenmukaisuussyyt sitä vaativat.

Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.

Arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen saa myös ottaa tekstiin liittyviä kuvia julkistetuista taideteoksista. Milloin kansantajuistieteelliseen esitykseen on otettu kuvia saman tekijän kahdesta tai useammasta taideteoksesta, hänellä on oikeus korvaukseen.

Sanomalehteen tai aikakauskirjaan saa toisesta sanomalehdestä tai aikakauskirjasta, jollei siinä ole jälkipainantakieltoa, ottaa uskonnollista, poliittista tai taloudellista päivänkysymystä koskevan kirjoituksen.

Julkistetun taideteoksen, jota ei ole valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi, saa kuvata sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa päiväntapahtumaa.

Jumalanpalveluksessa tai opetuksessa käytettäväksi tarkoitettuun kokoomateokseen, joka muodostetaan useiden tekijäin teoksista, saa ottaa vähäisiä osia kirjallisesta tai sävellysteoksesta tahi, milloin sellainen teos ei ole laaja, koko teoksen, kuin viisi vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkaistiin. Tekstiin liittyen olkoon myös lupa ottaa kuva taideteoksesta, kun viisi vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkistettiin. Opetuksessa käytettäväksi valmistettua teosta älköön otettako samaa tarkoitusta varten laadittavaan kokoomateokseen.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta lainaamisesta on tekijällä oikeus korvaukseen.

Opetustoiminnassa saa tilapäisesti käytettäväksi valmistaa julkistetusta teoksesta kappaleita äänen talteen ottamisen avulla; ansiotarkoituksessa valmistettua äänilevyä tai muuta sanaankaltaista laitetta ei kuitenkaan ole lupa suoraan jäljentää. Tämän pykälän nojalla valmistettua kappaletta älköön käytettäkö muuhun tarkoitukseen.

Julkaistusta kirjallisesta tai sävellysteoksesta saa valmistaa kappaleita sokeainkirjoituksella sekä sokeain lainakirjastotarkoituksiin äänittämisen avulla.

Julkaistun vähäisen runon tai runon osan, johon on laadittu sävellys, saa sävellysteoksen tekstinä liittää nuotteihin ja esittää julkisesti, jollei sitä ole runoa julkaistaessa kielletty. Sellaisesta lainaamisesta tai esittämisestä on runon tekijällä oikeus korvaukseen.

Kun sävellysteos esitetään tekstin kanssa, saa tekstin ottaa kuulijain käytettäväksi konserttiohjelmaan tai muuhun sellaiseen.

Teos, joka on julkaistu, on lupa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä.

Julkaistun teoksen saa myös esittää julkisesti tilaisuudessa, jossa sellaisten teosten esittäminen eile pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa, niin myös kansanvalistustoiminnassa sekä hyväntekeväisyystai muussa yleishyödyllisessä tarkoituksessa, jos teoksen esittäjä tai, milloin heitä on useampia, kaikki esittäjät tekevät sen korvauksetta.

Mitä 1 ja 2 momentissa on sanottu, ei kuitenkaan koske näytelmä eikä elokuvateosta.

Toisinnettaessa päiväntapahtumaa radiotai televisiolähetyksessä tahi elokuvana saa lyhyitä kohtia päiväntapahtuman osana esitetystä tai näytetystä teoksesta sisällyttää toisinnokseen.

Jos radio- tai televisioyrityksellä on oikeus lähetyksissään toisintaa teos, yritys saa asetuksessa määrättävin ehdoin ottaa teoksen laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa, käytettäväksi omissa lähetyksissään. Oikeudesta saattaa siten laitteeseen otettu teos yleisön saataviin on voimassa, mitä teoksen julkistamisesta muutoin on säädetty.

Asetuksella määrättävä suomalainen radiotai televisioyritys saa, milloin yrityksellä lukuisia kysymyksessä olevan alan suomalaisia tekijöitä edustavan järjestön kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla on oikeus lähettää kirjallisia tai sävellysteoksia, myös lähettää sellaisen tekijän sanotunlaisen julkaistun teoksen, jota järjestö ei edusta; tekijällä on lähettämisestä oikeus korvaukseen. Mitä näin on säädetty, ei kuitenkaan koske näytelmäteosta eikä muutakaan teosta, jos tekijä on kieltänyt lähettämisen tai muutoin on erityistä aihetta olettaa hänen vastustavan lähettämistä.

Sitten kun kirjellinen tai sävellysteos on julkaistu, saa kappaleita, jotka julkaiseminen käsittää, edelleen levittää sekä näyttää julkisesti; sävellysteoksen nuotteja älköön kuitenkaan tekijän suostumuksetta vuokrattako yleisölle.

Mitä suullisesti tai kirjallisesti esitetään julkisessa edustajistossa, viranomaisessa tai yleisestä asiasta neuvottelemista varten pidetyssä julkisessa tilaisuudessa, on lupa toisintaa tekijän suostumuksetta. Jutussa tai asiassa annetun lausunnon tai todisteena esitetyn kirjoituksen ja muun sellaisen saa kuitenkin toisintaa vain sitä juttua tai asiaa selostettaessa ja selostuksen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Tekijällä yksin on oikeus julkaista esitystensä kokoelma.

Sitten kun tekijä on luovuttanut toiselle kappaleen taideteoksesta tai teos on julkaistu, saadaan luovutettu kappale tai kappaleet, jotka julkaiseminen käsittää, edelleen levittää sekä teosta näyttää julkisesti. Teos on myös lupa sisällyttää elokuvaan tai televisioesitykseen, jos toisintamisella on elokuvassa tai esityksessä toisarvoinen merkitys.

Taideteoksen, joka kuuluu kokoelmaan tai pannaan näytteille tahi tarjotaan myytäväksi, saa kuvata luetteloon tahi näyttelyä tai myyntiä koskevaan tiedotukseen. Taideteoksen kuvaaminen on muutoinkin sallittua, milloin teos on pysyvästi sijoitettu ulkosalle julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen.

Rakennuksen saa vapaasti kuvata.

Tämän luvun säännöksillä ei rajoiteta tekijälle 3 §:n mukaan kuuluvaa oikeutta laajemmalti kuin 13 §:ssä sanotusta johtuu.

Milloin tässä luvussa olevan säännöksen nojalla teos toisinnetaan julkisesti, on lähde mainittava siinä laajuudessa ja sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Teosta älköön tekijän suostumuksetta muutettako enemmän kuin sallittu käyttäminen edellyttää.

Tekijänoikeus voidaan, 3 §:n säännöksistä johtuvin rajoituksin, luovuttaa kokonaan tai osittain.

Kappaleen luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutus. Tilauksesta tehtyyn muotokuvaan tekijä ei kuitenkaan saa käyttää oikeuttaan tilaajan tai, tämän kuoltua, hänen leskensä ja perillistensä suostumuksetta.

Tekijänoikeuden luovutuksesta eräissä tapauksissa säädetään 30―40 §:ssä; mainittuja säännöksiä on kuitenkin sovellettava vain mikäli ei ole toisin sovittu.

Ellei toisin ole sovittu, ei se, jolle tekijänoikeus on luovutettu, saa muuttaa teosta eikä luovuttaa oikeutta toiselle. Milloin oikeus kuuluu liikkeelle, sen saa luovuttaa yhdessä liikkeen tai sen osan kanssa; luovuttaja on kuitenkin edelleen vastuussa sopimuksen täyttämisestä.

Milloin tekijänoikeuden luovutuksesta tehdyn sopimuksen jonkin ehdon soveltaminen ilmeisesti olisi tekijänoikeuden alalla vallitsevan hyvän tavan vastaista tai muutoin kohtuutonta, voidaan ehtoa sovitella tai jättää se huomioon ottamatta.

Milloin oikeus teoksen julkiseen esittämiseen luovutetaan, on luovutus voimassa kolme vuotta eikä se tuota yksinoikeutta. Jos voimassaoloaika on määrätty kolmea vuotta pitemmäksi ja yksinoikeudesta on sovittu, saa tekijä kuitenkin itse esittää teoksen tai luovuttaa esittämisoikeuden toiselle, mikäli oikeutta kolmen vuoden aikana ei ole käytetty.

Mitä 1 momentissa on sanottu, ei koske elokuvateosta.

Kustannussopimuksella tekijä luovuttaa kustantajalle oikeuden painamalla tai senkaltaista menetelmää käyttäen monistaa ja julkaista kirjallisen tai taiteellisen teoksen.

Käsikirjoitus tai muu teoksen kappale, jonka mukaan teos on monistettava, jää tekijän omaksi.

Kustantajalla on oikeus julkaista painos, joka kirjallisesta teoksesta saa olla enintään 2 000, sävellysteoksesta 1 000 ja taideteoksesta 200 kappaletta.

Painoksella tarkoitetaan sitä määrää, jonka kustantaja yhdellä kertaa valmistuttaa.

Kustantajan on julkaistava teos kohtuullisessa ajassa, tavanmukaisesti huolehdittava sen levittämisestä sekä saatettava julkaiseminen loppuun menekin ja muiden asianhaarojen edellyttämässä laajuudessa. Jos se laimin lyödään, on tekijällä oikeus purkaa sopimus ja pitää saamansa palkkio; saakoon myös korvauksen vahingosta, jota palkkio ei peitä.

Jos teosta ei ole julkaistu kahden tai kysymyksen ollessa sävellysteoksesta, neljän vuoden kuluessa siitä, kun tekijä on luovuttanut täydellisen käsikirjoituksen tai muun monistettavan kappaleen, on tekijällä, vaikka kustantaja ei ole syyllistynyt laiminlyöntiin, oikeus purkaa sopimus ja pitää saamansa palkkio. Laki on sama, jos teos on myyty loppuun ja kustantajalla on oikeus uuden painoksen julkaisemiseen, mutta hän ei vuoden kuluessa siitä, kun tekijä on häneltä pyytänyt sellaista julkaisemista, käytä sanottua oikeuttaan.

Kustantajan tulee toimittaa tekijälle kirjapainon tai teoksen muun monistajan todistus valmistettujen kappaleiden määrästä.

Jos tilivuoden aikana on tapahtunut myyntiä tai vuokraamista, josta tekijällä on oikeus palkkioon, on kustantajan yhdeksän kuukauden kuluessa vuoden päättymisestä toimitettava hänelle tilitys, josta käy ilmi vuoden myynti tai vuokraaminen sekä painoksen jäännösmäärä vuoden vaihteessa. Muutonkin tekijällä on oikeus tilitysajan päätyttyä pyynnöstään saada tieto vuoden vaihteessa jäljellä olleesta määrästä.

Jos uuden painoksen valmistaminen aloitetaan myöhemmin kuin vuoden kuluessa siitä, kun edellinen painos julkaistiin, on tekijän ennen valmistamista saatava tilaisuus tehdä teokseen sellaisia muutoksia, jotka eivät tuota kohtuuttomia kustannuksia eivätkä muuta teoksen luonnetta.

Tekijä ei saa uudelleen julkaista teosta siinä muodossa ja sillä tavoin kuin sopimuksessa on tarkoitettu, ennen kuin painos tai painokset, joiden julkaisemiseen kustantajalla on oikeus, on myyty loppuun.

Kirjallisen teoksen saa tekijä kuitenkin viidentoista vuoden kuluttua siitä vuodesta, jona teoksen julkaiseminen aloitettiin, ottaa koottujen tai valittujen teostensa painokseen.

Kustannussopimusta koskevia määräyksiä älköön sovellettako sanomalehti- tai aikakauskirja-avustukseen. Muuhun kokoomateokseen annetusta avustuksesta ei ole voimassa, mitä 33 ja 34 §:ssä on säädetty.

Kirjallisen tai taiteellisen teoksen elokuvaamisoikeuden luovutus käsittää oikeuden saattaa teos yleisön saataviin esittämällä elokuva teatterissa, televisiossa tai muulla tavoin.

Mitä 1 momentissa on sanottu, ei kuitenkaan koske sävelteosta.

Milloin luovutetaan oikeus kirjallisen tai sävellysteoksen käyttämiseen elokuvaa varten joka on tarkoitettu julkisesti näytettäväksi, tulee saajan kohtuullisessa ajassa valmistaa elokuvateos ja huolehtia sen saattamisesta yleisön saataviin. Jos se laiminlyödään, on tekijällä oikeus purkaa sopimus ja pitää saamansa palkkio; saakoon myös korvauksen vahingosta, jota palkkio ei peitä.

Jos elokuvateosta ei ole valmistettu viiden vuoden kuluessa siitä kun tekijä on täyttänyt, mitä hänen on ollut tehtävä, on tekijällä, vaikka saaja ei ole syyllistynyt laiminlyöntiin, oikeus purkaa sopimus ja pitää saamansa palkkio.

Tekijän kuoltua sovelletaan tekijänoikeuteen avio-oikeutta, perintöä ja testamenttia koskevia sääntöjä.

Tekijä saa testamentilla, myös eloon jäänyttä puolisoa sekä rintaperillistä, ottolasta ja tämän jälkeläistä sitovasti, antaa määräyksiä oikeuden käyttämisestä tai valtuuttaa toisen antamaan sellaisia määräyksiä.

Tekijänoikeutta ei ole lupa ulosmitata tekijältä itseltään eikä siltä, jolle se on siirtynyt avio-oikeuden, perinnön tai testamentin nojalla. Laki on sama käsikirjoituksesta, niin myös sellaisen taideteoksen kappaleesta, jota ei ole pantu näytteille, tarjottu myytäväksi tai muutoin hyväksytty julkistettavaksi.

Tekijänoikeus on voimassa, kunnes viisikymmentä vuotta on kulunut tekijän tai, 6 §:ssä tarkoitetun teoksen kohdalta, viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta.

Teokseen, joka on julkistettu tekijän nimeä tahi yleisesti tunnettua salanimeä tai nimimerkkiä ilmoittamatta, on tekijänoikeus voimassa, kunnes viisikymmentä vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkistettiin Milloin teos muodostuu yhteen kuuluvista osista, luetaan aika siitä vuodesta, jona viimeinen osa julkistettiin.

Jos tekijä mainitun ajan kuluessa ilmoitetaan 7 §:ssä sanotuin tavoin tai hänen näytetään kuolleen ennen teoksen julkistamista, on noudatettava mitä 43 §:ssä on säädetty.

Esittävän taiteilijan kirjallisen tai taiteellisen teoksen esitystä ei hänen suostumuksettaan ole lupa ottaa äänilevyyn, elokuvaan tai muuhun laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa, eikä radion tai television välityksellä tahi suoraan siirtämällä saattaa yleisön saataviin.

Edellä 1 momentissa mainittuun laitteeseen otettua esitystä ei taiteilijan suostumuksetta saa siitä siirtää toiseen tuollaiseen laitteeseen, ennen kuin kaksikymmentäviisi vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona laitteeseen ottaminen tapahtui.

Tässä pykälässä tarkoitettuun esityksen laitteeseen ottamiseen, saattamiseen yleisön saataviin ja siirtämiseen on vastaavasti sovellettava, mitä 3 §:ssä, 11 §:n 1 momentissa, 14 §:n 1 momentissa, 17, 20 ja 21 §:ssä, 22 §:n 1 momentissa, 27―29 §:ssä sekä 41 ja 42 §:ssä on sanottu.

Äänilevyä tai muuta laitetta, johon ääni on otettu, älköön valmistajan suostumuksetta jäljennettäkö, ennen kuin kaksikymmentäviisi vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona äänitys tapahtui. Jäljentämisenä pidetään myös äänityksen siirtämistä toiseen sanotunlaiseen laitteeseen.

Menettelyyn, johon 1 momentin mukaan vaaditaan valmistajan suostumus, on vastaavasti sovellettava, mitä 11 §:n 1 momentissa, 14 §:n 1 momentissa, 17 ja 21 §:ssä sekä 22 §:n 1 momentissa on sanottu.

Jos 46 §:ssä tarkoitettua laitetta pykälässä mainittuna aikana käytetään radio- tai televisiolähetyksessä, on valmistajalle sekä esittävälle taiteilijalle, jonka esitys on otettu laitteeseen, suoritettava korvaus. Jos eri taiteilijoita on osallistunut esitykseen, he voivat vain yhdessä toteuttaa oikeutensa. Radio- tai televisioyrityksen suhteen esittävän taiteilijan oikeus toteutetaan valmistajan välityksellä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa on 14 §:n 1 momentin sekä 20 ja 21 § n samoin kuin esittävän taiteilijan oikeuden osalta myös 27―29 §:n sekä 41 ja 42 §:n säännöksiä vastaavasti sovellettava.

Mitä 1 ja 2 momentissa on sanottu, ei koske äänielokuvaa.

Radio- tai televisiolähetystä ei lähettäjäyrityksen suostumuksetta saa lähettää edelleen tai ottaa laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa. Ilman sellaista suostumusta ei televisiolähetystä myöskään ole lupa toisintaa yleisölle elokuvateatterissa tai siihen verrattavassa huoneistossa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun laitteeseen otettua lähetystä ei lähettäjäyrityksen suostumuksetta saa siirtää laitteesta toiseen sellaiseen laitteeseen, ennen kuin kaksikymmentäviisi vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona lähettäminen tapahtui.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa on vastaavasti sovellettava, mitä 11 §:n 1 momentissa, 14 §:n 1 momentissa, 17, 20 ja 21 §:ssä sekä 22 §:n 1 momentissa on sanottu.

Luetteloa, taulukkoa, ohjelmaa ja muuta sellaista työtä, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, ei valmistajan suostumuksetta ole lupa jäljentää, ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona työ julkaistiin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun työhön on vastaavasti sovellettava, mitä 11 §:n 1 momentissa ja 14 §:ssä on sanottu. Jos sellainen työ tai sen osa on tekijänoikeuden kohteena, voidaan siihen oikeuteen nojata.

Sanomalehtitiedotusta, jonka ulkomainen uutistoimisto tai ulkomailla oleva kirjeenvaihtaja sopimuksen nojalla antaa, ei ole lupa vastaanottajan suostumuksetta saattaa yleisön saataviin sanomalehden tai radion välityksellä, ennen kuin kaksitoista tuntia on kulunut siitä, kun se julkistettiin Suomessa.

Kirjallista tai taiteellista teosta ei ole lupa saattaa yleisön saataviin käyttäen sellaista teoksen nimeä tahi tekijän salanimeä tai nimimerkkiä, että teos tai tekijä helposti voidaan sekoittaa aikaisemmin julkistettuun teokseen tai sen tekijään.

Taideteoksen kappaleeseen saa toinen vain tekijän toimeksiannosta panna hänen nimensä tai nimimerkkinsä.

Taideteoksen jäljennökseen ei tekijän nimeä tai nimimerkkiä saa panna sillä tavoin, että jäljennös voidaan sekoittaa alkuperäisteokseen.

Jos kirjallisen tai taiteellisen teoksen suhteen tekijän kuoltua menetellään julkisesti sivistyksellisiä etuja loukkaavalla tavalla, on asetuksella määrättävällä viranomaisella valta, vaikka tekijänoikeus on lakannut tai sitä ei ole ollut, kieltää sellainen menettely.

Jos se, jota kielto koskee, on siihen tyytymätön, hän voi saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Edellä 14 §.n 2 momentissa, 16 §:n 2 momentissa, 19 §:n 1 momentissa, 22 §:n 2 momentissa tai 47 §:n 1 momentissa tarkoitettu korvaus määrätään erimielisyyden sattuessa siten, kuin asetuksella säädetään.

Vaitioneuvosto voi asettaa asiantuntijalautakunnan avustamaan asianomaista ministeriötä asioita tämän lain mukaan käsiteltäessä.

Tarkemmat määräykset sellaisesta lautakunnasta annetaan asetuksella.

Joka tahallaan tai törkeästä varomattomuudesta rikkoo 1 tai 2 luvussa tekijänoikeuden suojaksi annettua säännöstä tai toimii vastoin 41 §:n 2 momentin nojalla annettua määräystä, 51 tai 52 §:n säännöstä tahi 53 §:n 1 momentissa tarkoitettua kieltoa, rangaistakoon sakolla tai vankeudella enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Laki on sama, jos joku tuo maahan yleisön keskuuteen levitettäväksi teoksen kappaleen, joka on valmistettu maan ulkopuolella sellaisissa olosuhteissa, että tuollainen valmistaminen tässä maassa olisi ollut rangaistava sen mukaan kuin 1 momentissa on sanottu.

Sen, joka käyttää teosta vastoin tätä lakia tai 41 §:n 2 momentin nojalla annettua määräystä, on käyttämisestä suoritettava tekijälle tai hänen oikeudenomistajalleen kohtuullinen hyvitys.

Jos käyttäminen tapahtuu tahallisesti tai varomattomuudesta, on saamatta jääneen hyvityksen lisäksi suoritettava korvaus muustakin menetyksestä, niin myös kärsimyksestä ja muusta haitasta.

Joka muutoin kuin teosta käyttämällä syyllistyy 56 §:n mukaan rangaistavaan tekoon, korvatkoon tekijälle tai hänen oikeudenomistajalleen rikoksesta aiheutuneen menetyksen, kärsimyksen ja muun haitan.

Jos teoksen kappale on valmistettu, tuotu maahan tai saatettu yleisön saataviin tahi sitä on muutettu vastoin tätä lakia tai 41 §:n 2 momentin nojalla annettua määräystä, 51 tai 52 §:n säännöstä tahi 53 §:n 1 momentin mukaista kieltoa, oikeus voi asianomistajan vaatimuksesta, sen mukaan kuin katsoo kohtuulliseksi, määrätä, että kappale sekä sen valmistukseen tarkoitettu painoladelma, kuvalaatta, kehilö tai muu apuväline on hävitettävä tai että omaisuutta on määrätyin tavoin muutettava tahi että se on luovutettava asianomistajalle valmistamiskustannuksia vastaavasta korvauksesta taikka saatettava sellaiseksi, ettei sitä voida käyttää väärin.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei ole sovellettava siihen, joka vilpittömässä mielessä on hankkinut omaisuuden tai erityisen oikeuden omaisuuteen, eikä rakennusteokseen; kuitenkin voidaan asianhaarojen mukaan rakennusta määrätä muutettavaksi.

Sen estämättä, mitä 58 §:n 1 momentissa on säädetty, voi oikeus, jos sanotussa momentissa tarkoitetun kappaleen taiteellisen tai taloudellisen arvon taikka muiden seikkojen perusteella harkitaan kohtuulliseksi, tehdystä vaatimuksesta antaa luvan siihen, että kappale asianomistajalle suoritettavaa erityistä korvausta vastaan saatetaan yleisön saataviin tai sitä muutoin käytetään aiottuun tarkoitukseen.

Mitä 56―59 §:ssä on sanottu, sovellettakoon vastaavasti oikeuteen, jota suojataan 5 luvun säännösten mukaan.

Laillinen tuomioistuin tämän lain vastaista radio- tai televisiolähetystä koskevassa jutussa on Helsingin raastuvanoikeus.

Rikos 51 tai 52 §:ssä olevaa säännöstä vastaan on virallisen syytteen alainen, mutta muutoin älköön virallinen syyttäjä nostako syytettä tässä laissa tarkoitetusta rikoksesta ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.

Oikeus vaatimusten esittämiseen 3 §:n säännösten tai 41 §:n 2 momentin mukaisen määräyksen rikkomisen johdosta on aina eloon jääneellä puolisolla, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevalla sukulaisella ja sisaruksella sekä sillä, joka ottolapseksi ottamisen perusteella on vastaavassa suhteessa tekijään. Edellä 53 §:n 1 momentissa mainitun kiellon rikkomisen ilmoittaa siinä tarkoitettu viranomainen syytteeseen pantavaksi.

Edellä 58 §:n 1 momentissa mainittu omaisuus on asianomistajan vaatimuksesta takavarikoitava, jos todennäköisillä syillä voidaan päätellä tässä laissa tarkoitetun rikoksen tapahtuneen. Takavarikko suoritetaan virallisen syyttäjän toimesta, kun asia on ilmoitettu hänelle syytteeseen pantavaksi sekä kustannuksista ja vahingosta on asetettu vakuus, tai oikeuden määräyksestä.

Tämän lain tekijänoikeutta koskevia säännöksiä on sovellettava Suomen kansalaisen ja Suomessa kotipaikan omaavan henkilön valmistamaan teokseen, sellaisen kansalaisuutta vailla olevan tai pakolaisen teokseen, jonka tavallinen oleskelupaikka on täällä, niin myös muutoin teokseen, joka ensiksi on julkaistu Suomessa, täällä valmistettuun rakennusteokseen sekä täällä olevaan rakennukseen liitettyyn taideteokseen. Mitä 51―53 §:ssä on säädetty, sovellettakoon kuitenkin siitä riippumatta, kuka teoksen on valmistanut ja missä se ensiksi on julkaistu.

Edellä 45―48 §:ssä olevia määräyksiä on sovellettava Suomessa tapahtuvaan esitykseen, äänen laitteeseen ottamiseen sekä radio- ja televisiolähetykseen.

Mitä 49 ja 50 §:ssä on säädetty, on sovellettava, jos se, jonka oikeus on kysymyksessä, on Suomen kansalainen tai suomalainen yhteisö tahi omaa kotipaikan Suomessa taikka on sellainen kansalaisuutta vailla oleva tai pakolainen, jonka tavallinen oleskelupaikka on täällä, niin myös milloin 49 §:ssä tarkoitettu työ ensiksi on julkaistu Suomessa.

Tasavallan presidentti voi, vastavuoroisuuden ehdolla, antaa määräyksiä tämän lain soveltamisesta toiseen maahan nähden, samoin kuin teokseen, jonka kansainvälinen järjestö on ensiksi julkaissut, ja julkaisemattomaan teokseen, jonka julkaiseminen sellaisella järjestöllä on oikeus.

Tätä lakia on, ottaen huomioon mitä 67― 71 §:ssä sanotaan, sovellettava myös kirjalliseen ja taiteelliseen teokseen, joka on valmistunut ennen lain voimaan tuloa.

Aikaisemman lain nojalla valmistettuja teoksen kappaleita saa vapaasti levittää ja näyttää. Sävellysteosten nuottien vuokraamiseen ja oikeuteen tietyn maksun määräämiseen asetuksella on kuitenkin sovellettava, mitä 23 §:ssä on säädetty.

Painoladelmaa, kuvalaattaa, kehilöä ja muuta apuvälinettä, joka aikaisemman lain nojalla on valmistettu tietyn teoksen monistamista varten, saa vapaasti käyttää tarkoitukseensa vuoden 1962 loppuun sen estämättä, mitä tässä laissa on säädetty. Tämän nojalla valmistettuun kappaleeseen sovellettakoon vastaavasti, mitä 67 §:ssä on sanottu.

Sanomalehteen, aikakauskirjaan tai muuhun teokseen, jonka muodostavat eri avustajien itsenäiset avustukset ja joka on julkaistu ennen tämän lain voimaan tuloa, kuuluu 5 §:ssä tarkoitettu tekijänoikeus julkaisijalle ja suoja-aika luetaan 44 §:n mukaan.

Ennen tämän lain voimaan tuloa tekijänoikeuden luovuttamisesta tehtyyn sopimukseen on sovellettava aikaisempaa lakia, kuitenkin niin, että sellaisenkin sopimuksen suhteen on noudatettava, mitä 29 §:ssä on sanottu.

Erioikeudet ja kiellot, jotka tämän lain voimaan tullessa ovat noudatettavina, jäävät edelleenkin voimaan.

Milloin tekijä ennen tämän lain voimaantuloa on luovuttanut taideteoksen tai tehnyt tilauksesta piirustuksen, on hänen oikeuteensa luovuttaa toiselle saman taideteoksen kaksoiskappale tai valmistaa teos toiselle saman piirustuksen mukaan sovellettava, mitä aikaisemmassa laissa siitä on säädetty. Tekijän oikeudesta ennen tämän lain voiman tuloa tehtyyn muotokuvaan noudatettakoon myös aikaisempaa lakia.

Mitä 66―68 §:ssä on sanottu, on vastaavasti sovellettava oikeuteen, jota suojataan 5 luvussa olevan säännöksen mukaan. Radiotai televisioyrityksellä on kuitenkin oikeus lähetyksessään korvauksetta käyttää ennen tämän lain voimaan tuloa hankkimaansa äänilevyä tai muuta laitetta, johon ääni on otettu.

Jos 45 §:ssä tarkoitettu sopimus laitteeseen ottamisesta on tehty ennen tämän lain voimaan tuloa, on vastaavasti sovellettava, mitä 70 §:n 1 momentissa on sanottu.