368/1961

Verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja veroja ovat valtion, kuntien sekä evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien verot.

Edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettuja julkisia maksuja ovat:

Verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja rahasaamisia ovat:

Hakemus tässä asetuksessa tarkoitetun saamisen ulosottamisesta on tehtävä kirjallisesti Jos hakemus koskee 1 §:n 3 momentissa tarkoitettua saamista, hakemuksessa on ilmoitettava, mihin säännökseen hakijan oikeus saada ulosotto ilman tuomiota tai päätöstä perustuu.

Hakemukseen on liitettävä jäämäluettelo tai ote siitä taikka vero- tai maksulippu, pöytäkirjan ote, toimituskirja, lasku tahi muu sellainen täytäntöönpanokirja, jossa ilmoitetaan velallisen ja muun maksuvelvollisen nimi, ammatti tai toimi sekä asuinpaikka ja, mikäli mahdollista, syntymävuosi ja postiosoite taikka kiinteistö, josta saaminen on menevä, maksamatta olevien saamisten määrä ja erääntymispäivä sekä ulosmittauksen toimittamista varten tarpeelliset tiedot maksuvelvollisuuden perusteesta.

Saaminen on ensi sijassa ulosotettava velalliselta. Erityisestä syystä voidaan kuitenkin, vaikka velallisen luona ei ole toimitettu perimisyritystä, saaminen tai osa siitä ulosottaa muulta täytäntöönpanokirjassa mainitulta henkilöltä, jonka on saamista määrättäessä tai maksuunpantaessa todettu olevan siitä hakijaan nähden vastuussa, taikka kiinteistöstä, josta saaminen on menevä.

Jos ulosottomies havaitsee, että saaminen olisi perittävä toisella paikkakunnalla, hänen tulee siirtää asia sen paikkakunnan ulosottomiehelle ja ilmoittaa tälle maksuvelvollisen osoitteesta, työpaikasta ja omaisuudesta saadut tiedot.

Milloin maksuvelvollisen pelkka on ulosmitattu, mutta palkka maksetaan toisella paikkakunnalla, ulosottomies saa, jos hän katsoo siihen olevan aihetta, siirtää asian enempien toimenpiteiden osalta sille ulosottomiehelle, jonka toimialueella palkanmaksu tapahtuu.

Siirtäessään perimisasian ulosottomiehen tulee liittää kirjeeseensä ulosottohakemus ja täytäntöönpanokirja tai ote jäämäluettelosta sekä, jos palkka on ulosmitattu, kaksin kappalein ote ulosmittauspöytäkirjasta. Kaksoiskappale kirjeestä on samalla lähetettävä lopputilityksenä hakijalle.

Jos maksuvelvollinen tarjoaa ulosottomiehelle suoritusta kantoaikana maksamatta jätetystä verosta sen yhteydessä maksuunpannusta maksusta tai muusta, valtiolle perittävästä maksusta, joka ei ole vielä saapunut ulosottotoimin perittäväksi, ulosottomies voi asianmukaisen vero- tai maksulipun nojalla vastaanottaa suorituksen.

Tässä asetuksessa tarkoitetut ulosottoasiat on toimeenpantava joutuisasti. Ulosmittaus on toimitettava ja, jollei täytäntöönpanoa kielletä tai keskeytetä tahi maksuvelvollinen näytä saaneensa maksuajan pitennystä taikka asiassa ilmaannu sellaista viivytystä, jota ulosottomies ei voi välttää, ulosmitattu omaisuus on myytävä niin hyvissä ajoin, että siitä kertyvät varat voidaan hakijalle tilittää säädetyssä tilitysajassa.

Ulosottomies voi määrätä, että ulosottoapulaisen on täytäntöönpanokirjaan merkityllä tai muulla tiedossa olevalla osoitteella lähetettävä maksuvelvolliselle postitse maksukehoitus, sekä asettaa ulosottoapulaiselle määräajan perimistehtävän suorittamista varten.

Ulosmittauksen toimitettuaan ulosottoapulaisen tulee antaa toimituksessa laadittu pöytäkirja ulosottomiehelle.

Milloin ulosottomies määrää ulosottoapulaisen myymään irtaimistoa, määräys siitä on kirjoitettava ulosmittauspöytäkirjaan.

Jos kiinteistön ulosmittaus on tarpeen, ulosottoapulaisen tulee ilmoittaa siitä ulosottomiehelle, joka voi määrätä ulosottoapulaisen toimittamaan sen ulosmittauksen. Ulosottomiehen tulee kuitenkin aina itse huolehtia ulosmittauksesta tehtävien ilmoitusten lähettämisestä.

Lähettäessään keskeytyshakemuksen sille viranomaiselle, jolle valituksen tutkiminen kuuluu, ulosottomiehen tulee liittää asiakirjoihin lausuntonsa keskeytyshakemuksesta.

Keskeytysilmoituksen tekemisestä ja keskeytyshakemuksen jättämisestä ulosottomiehen tulee antaa maksuvelvolliselle tämän pyynnöstä todistus.

Kun ulosottomiehen lähettämä keskeytyshakemus on saapunut sille viranomaiselle, jolle valituksen tutkiminen kuuluu, tämän on annettava päätöksensä ja lähetettävä se ulosottomiehelle 30 päivässä. Jäljennös päätöksestä on liitettävä saamisen määräämisestä tai maksuunpanosta tehtyä valitusta koskeviin asiakirjoihin.

Jos ulosottomies on lähettänyt keskeytyshakemuksen siihen liitettyine asiakirjoineen muulle kuin 1 momentissa mainitulle viranomaiselle, tämän tulee viipymättä lähettää asiakirjat sanotulle viranomaiselle.

Kun keskeytysmääräys on annettu ulosottomiehen lähettämän keskeytyshakemuksen nojalla, viranomaisen tulee lähettää jäljennös saamisen määräämisestä tai maksuunpanosta tehdyn valituksen johdosta antamastaan päätöksestä ulosottomiehelle.

Milloin veron, sen yhteydessä maksuunpannun maksun tai muun, valtiolle perittävän maksun ulosotto kielletään ilman ulosottomiehelle jätettyä keskeytyshakemusta, kiellon antaneen viranomaisen on siitä viipymättä ilmoitettava kantoviranomaiselle, jonka tulee antaa kiellosta tieto sille viranomaiselle, jonka perittävänä vero tai maksu on.

Viranomaisen, joka on kieltänyt veron tai muun saamisen ulosoton ilman ulosottomiehelle jätettyä keskeytyshakemusta, tulee lähettää jäljennös saamisen määräämisestä tai maksuunpanosta tehdyn valituksen johdosta antamastaan päätöksestä kantoviranomaiselle tai muulle velkojalle.

Jos maksuvelvollisella ei ole varoja, jotka saadaan ulosmitata, tai jollei hänen elinpaikastaan eikä hänelle kuuluvasta omaisuudestakaan ole saatu selkoa, perimisyrityksen tehneen ulosottomiehen tai ulosottoapulaisen tulee täytäntöönpanokirjaan merkitä ja allekirjoittaa todistus perimistä kohdanneesta esteestä. Ulosottomiehen on tarkastettava ulosottoapulaisen laatima estetodistus ja, mikäli todistus ei anna aihetta huomautuksiin, vahvistettava se allekirjoituksellaan. Asiakirjat tai ote jäämäluettelosta estetodistuksineen on sen jääkeen viipymättä palautettava hakijalle.

Milloin sen jälkeen kun verotoimiston jäämäluetteloon merkityn saamisen perimistä on kohdannut 1 momentissa mainittu este ja ote jäämäluettelosta estetodistuksineen on lähetetty verotoimistolle, ulosottoviranomainen saa tietoonsa sellaisia seikkoja, joiden perusteella saaminen voidaan saada perityksi, toimenpiteisiin sen ulosottamiseksi alkuperäisen jäämäluettelon nojalla on heti ryhdyttävä. Jos saaminen olisi perittävä toisella paikkakunnalla, saadut tiedot on viipymättä ilmoitettava verotoimistolle.

Milloin ulosottomiehelle esitetään asianmukainen selvitys siitä, että perittävänä olevan saamisen maksunpano on kumottu tai velallinen on vapautettu maksuvelvollisuudesta tahi saaminen on määrätty tai maksuunpantu olemattomalle henkilölle taikka milloin saaminen on sen vähäisyyden vuoksi jätettävä perimättä, ulosottomiehen tulee täytäntöönpanokirjaan merkitä ja allekirjoittaa todistus tällaisesta esteestä sekä palauttaa asiakirjat hakijalle.

Jos ulosottomies havaitsee, että hakemus velallisen velvoittamisesta ilmaisuvalan tekoon tai asettamisesta konkurssiin tahi muu erikoistoimenpiteet saamisen perimiseksi ovat tarpeen, hänen tulee viipymättä ilmoittaa siitä hakijalle ja toimittaa tälle asiassa saadut selvitykset ja, erittäinkin milloin maksuvelvollisen epäillään tehneen sellaisen oikeustoimen, jota tarkoitetaan konkurssisäännön 46 §:ssä tai ulosottolain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 29 §:ssä, jäljennökset asiaan vaikuttavista asiakirjoista. Jos perittävä saaminen on määrältään pieni, ilmoitus voidaan merkitä 11 §:n 1 momentissa mainittuun estetodistukseen.

Jokaisesta rahansuorituksesta, jonka ulosottoviranomainen vastaanottaa on maksajalle tai sille, jota ulosotto koskee, annettava sellainen kuitti, josta säädetään perimiskuitista 1 päivänä joulukuuta 1944 annetussa asetuksessa (1071/44). Jos vain osa perittävästä saamisesta tulee maksetuksi, siitä on tehtävä merkintä perimiskuittiin.

Ulosottoapulaisen tulee viivytyksettä, kaupungissa viimeistään perimistä seuraavana arkipäivänä ja maalla viimeistään neljäntenä arkipäivänä perimisestä tallettaa kertyneet varat ulosottomiehen virkavarain postisiirtotilille tai toimittaa ne ulosottomiehelle.

Ulosottoapulaisen on tehtävä tilitys perimistään varoista ulosottomiehelle tämän määrääminä aikoina, kuitenkin vähintään kahdesti kuukaudessa. Samalla on tilitettävä nekin perimistehtävät, joissa perimistä on kohdannut este. Tilitykseen on tositteina liitettävä postilaitoksen tilillepanoista antamat kuitit.

Ulosotonhaltija voi ulosottomiehen esityksestä erityisistä syistä vahvistaa ulosottoapulaisen noudatettaviksi 1 ja 2 momentin säännöksistä poikkeavia määräaikoja.

Ulosottomiehen tulee viipymättä tallettaa hänelle kertynet varat virkavarain postisiirtotililleen.

Mikäli joistakin varoista ei ole toisin säädetty, tulee ulosottomiehen, kunnes lopputilitys on annettu, viimeistään kunkin kuukauden viimeisenä arkipäivänä postisiirron välityksellä lähettää kuukauden aikana perimänsä ja ulosottoapulaisten hänelle tilittämät varat, jollei niitä sitä ennen ole häneltä nostettu, asianomaiselle ulosoton hakijalle tai hänen tililleen hänen osoittamaansa rahalaitokseen. Milloin ulosottomiehelle on kertynyt jossakin perimisasiassa varoja yhteensä vähintään 50 000 markkaa, on ne sillä välinkin viipymättä mainitulla tavalla lähetettävä asianomaiselle.

Viimeistään kahdeksantena päivänä siitä lukien, kun kertyneet varat on 2 momentin mukaisesti lähetetty ulosoton hakijalle, ulosottomiehen tulee lähettää hakijalle tilitys perittyjen saamisten pääomasta ja mahdollisista koroista.

Valtiolle perittäviä veroja ja maksuja ulosotettaessa kertyneet varat on 2 momentissa määrättyinä aikoina, kuitenkin vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, siirrettävä kutakin vero- tai maksulajia varten avatulle perimisasiakirjoista ilmenevälle postisiirtotilille. Niistä veroista ja maksuista, joita tilisiirto koskee, on 3 momentissa mainitussa ajassa lähetettävä tilityksenä kantoviranomaiselle luettelo, jossa on ilmoitettava tilitettävät verojen ja maksujen määrät sekä veronlisäykset tai viivästyskorot eriteltyinä.

Hakijalle lähetettäviin 3 ja 4 momentissa mainittuihin tilityksiin on liitettävä perimiskuittien tilityskappaleet. Jos tilitys koskee vain osaa perittävästä saamisesta, siitä on tilityksessä mainittava. Kun tällainen saaminen on saatu täysin perityksi, on siitäkin tehtävä tilitykseen merkintä.

Ulosotonhaltija voi ulosottomiehen esityksestä erityisistä syistä pitentää 2―4 momentissa säädettyjä määräaikoja enintään 14 päivällä.

Lopputilitys tässä asetuksessa tarkoitetussa ulosottoasiassa on annettava kuudessa kuukaudessa siitä, kun ulosottohakemus tai toisen ulosottomiehen kirje asian siirtämisestä on saapunut ulosottomiehelle.

Kun verotoimisto on perimistä varten lähettänyt jäämäluettelon ulosottomiehelle, jonka toimialueeseen kuuluvassa kunnassa verotus on toimitettu, verotoimiston 15 päivänä tammikuuta 1960 annetun veronkantoasetuksen (21/60) 9 §:n mukaisesti määräämää tilitysaikaa on noudatettava. Jos tilitysaika osoittautuu liian lyhyeksi, ulosottomiehen tulee lääninhallitukselta pyytää sen pitentämistä.

Milloin verotoimisto on pyytänyt ulosottoa muulta kuin 2 momentissa tarkoitetulta ulosottomieheltä tai ulosottomies on siirtänyt verotoimiston vireille paneman perimisasian toiselle ulosottomiehelle, tilitys verotoimistolle on tehtävä 1 momentissa mainitussa ajassa.

Jos lopputilitys ilman syytä viipyy yli 17 §:ssä tarkoitetun tilitysajan, ulosottomies on vastuussa vahingosta, minkä siitä näytetään aiheutuneen. Mikäli viipyminen on johtunut perimistehtävän toimekseen saaneen ulosottoapulaisen virheestä tai laiminlyömisestä, ulosottomies on vastuussa sanotusta vahingosta kuitenkin ainoastaan, jollei hän ole täyttänyt tässä asetuksessa säädettyä valvontavelvollisuuttaan.

Jos ulosottomies jättää kertyneet varat 16 §:n 2 tai 4 momentissa määrättynä aikana hakijalle lähettämättä tahi hakijan postisiirtotilille siirtämättä, ulosottomies on, mikäli viivytys ei ole johtunut hänestä riippumattomasta syystä, velvollinen viivytysajalta suorittamaan varoille korkoa kuusi sadalta.

Kun verotoimisto on lähettänyt veronkantoasetuksen 10 §:ssä tarkoitetun jälkiperintä luettelon ulosottotoimin perittäväksi, jälkiperintää on suoritettava, kunnes oikeus maksun saamiseen on verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain 11 §:n mukaan menetetty. Jälkiperintäluettelon nojalla perityt varat on tilitettävä verotoimistolle edellä 16 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. Perimisen päätyttyä on verotoimistolle palautettava jälkiperintäluettelon toinen kappale, johon on merkittävä perimättä jääneiden verojen ja maksujen ulosottamiseksi suoritetut toimenpiteet ja perimistä kohdanneet esteet.

Ulosottomiehen tulee pitää tässä asetuksessa tarkoitetuista ulosottoasioista perimisasiain päiväkirjaa, jossa on mainittava ulosottohakemuksen järjestysnumero, sen saapumispäivä, hakija, maksuvelvollisen nimi, saamisen laatu sekä perittävä rahamäärä. Päiväkirjaan on myös merkittävä ulosottomiehen asiassa suorittamat toimenpiteet ja niiden aika, niin myös päivä, jolloin periminen on annettu nimetyn ulosottoapulaisen tehtäväksi, asiassa kertyneet ja hakijalle tilitetyt rahamäärät sekä päivä, jolloin lopputilitys on tehty.

Milloin perimistä kohtaa este taikka jos periminen viipyy keskeytyshakemuksen, ulosmittausvalituksen, palkan ulosmittauksen tai muun sellaisen seikan johdosta, jota ei ole voitu välttää, päiväkirjaan on merkittävä myös ulosottoapulaisen suorittamat toimenpiteet sekä mainittu este tai lopputilityksen viipymisen syy.

Perimisasioista, joissa täytäntöönpano perustuu jäämä tai jälkiperintäluetteloon, päiväkirjaan merkitään ulosottohakemuksen järjestysnumero ja saapumispäivä, kantoviranomainen, luettelon tunnus sekä sen nojalla perittävä, niin myös rahana tai estetodistuksin hakijalle tilitetty markkamäärä. Muut 1 ja 2 momentissa mainitut merkinnät tehdään ainoastaan jäämäluettelon, sen lyhennysotteen tai jälkiperintäluettelon vastaavaan sarakkeeseen.

Toimeksi saamistaan perimistehtävistä ulosottoapulaisen tulee pitää tilikirjaa, jossa on mainittava tehtävän järjestysnumero, päivä, jolloin ulosottoapulainen on saanut perimisen suoritettavakseen, asian numero ulosottomiehen perimisasiain päiväkirjassa, maksuvelvollisen nimi, saamisen laatu sekä perittävä rahamäärä. Lisäksi ulosottoapulaisen tulee päivittäin merkitä tilikirjaansa ne toimenpiteet, joihin hän saamisten perimiseksi on ryhtynyt, sekä perimänsä rahamäärät, niin myös perimistä kohdanneet viivytykset ja esteet. Maksukehoituksen lähettämisestä saadaan merkintä kuitenkin tehdä täytäntöönpanokirjaan.

Milloin ulosottoapulainen on saanut kappaleen jäämä tai jälkiperintäluetteloa haltuunsa perimisen toimittamista varten, tilikirjaan merkitään ainoastaan saapumispäivä ja luettelon tunnus, ja muut 1 momentissa mainitut merkinnät tehdään tilikirjan asemesta sanottuun luetteloon.

Kun saaminen on täysin peritty tai ulosottoapulaisen perimistehtävä muutoin päättynyt ja tilitys siitä on tehty ulosottomiehelle, asia on tilikirjassa tai jäämäluettelossa yliviivattava. Milloin verotoimiston jäämäluetteloon merkityn saamisen perimistä on kohdannut este maksuvelvollisen varattomuuden taikka tuntemattomuuden johdosta, asia saadaan kuitenkin yliviivata vasta sitten, kun oikeus maksun saamiseen on menetetty. Jälkiperintäluettelon saavuttua on sen nojalla perittävistä saamisista aikaisemmin tilikirjaan tai jäämäluetteloon tehdyt merkinnät yliviivattava.

Ulosottomiehen vastaanottamien varojen merkitsemisessä kassapäiväkirjaan on noudatettava, mitä siitä on erikseen määrätty. Kunkin kuukauden alussa on kassasäästö merkittävä kassapäiväkirjaan eriteltynä.

Ulosottomiehen tulee vuosittain tammikuun kuluessa lähettää lääninhallitukselle siirtoluettelo ennen edellisen vuoden alkua saapuneista ja vuoden päättyessä vielä vireillä olleista perimisasioista, jälkiperintäluetteloita lukuun ottamatta. Samassa ajassa ulosottomiehen on lähetettävä kahtena kappaleena kullekin verotoimistolle sen ulosottohakemuksia koskeva ote siirtoluettelosta.

Perittävät saamiset merkitään siirtoluetteloon perimisasiain päiväkirjan numerojärjestyksessä ja markkamäärät lasketaan yhteen jäämäluetteloittain, perimisasiain päiväkirjan sarakkeita vastaavasti ryhmiteltyinä. Luetteloon on myös merkittävä ne toimenpiteet, joihin saamisten perimiseksi on ryhdytty, sekä, jos 17 §:ssä mainittu tilitysaika on ylitetty, lopputilityksen viipymisen syy.

Ulosottomiehen tulee siirtoluettelon ohella lähettää lääninhallitukselle siirtoilmoitus edellisenä vuonna saapuneiden ulosottohakemusten vuoden lopussa tilittämättä olevista markkamääristä, jotka on laskettava yhteen 2 momentissa mainituin tavoin ryhmiteltyinä. Verotoimiston jäämäluetteloita koskeva ote siirtoilmoituksesta on samalla kahtena kappaleena lähetettävä asianomaiselle verotoimistolle.

Valtionvarainministeriö voi vapauttaa ulosottomiehen 1―3 momentin mukaisesta velvollisuudesta tai myöntää pitennystä 1 momentissa mainittuun määräaikaan.

Ulosottomiehellä on oikeus maksutta saada valtion julkaisutoimistosta tarpeelliset lomakkeet päiväkirjoja, ulosottoapulaisen tilikirjaa, tilityksiä, siirtoluetteloa ja siirtoilmoitusta varten.

Ulosottomiehen tulee säilyttää arkistossaan perimisasiain päiväkirjat ja kassapäiväkirjat erikseen aikajärjestyksessä sekä jäämäluettelot ja jälkiperintäluettelot myös erikseen siinä järjestyksessä kuin ne ovat ulosottomiehelle saapuneet. Vastaavat tositteet on myös säilytettävä.

Kun kaikki ulosottoapulaisen tilikirjaan tai hänelle perimisen toimittamista varten annettuun jäämäluetteloon tahi jälkiperintä luetteloon merkityt perimistehtävät on yliviivattu 21 §:n 3 momentissa mainituin tavoin tai siirretty uuteen tilikirjaan, ulosottoapulaisen tulee luovuttaa tilikirja tai luettelo ulosottomiehelle säilytettäväksi. Jos asianomaisen toimi ulosottoapulaisena lakkaa, hänen on luovutettava kaikki perimisasiakirjat ulosottomiehelle. Asiakirjojen vastaanottamisesta ulosottomiehen on annettava ulosottoapulaiselle kuitti.

Siitä, millä edellytyksillä 1 ja 2 momentissa mainitut asiakirjat saadaan siirtää muualle tai hävittää, on säädetty erikseen.

Ulosottomiehen tulee valvoa, että ulosottoapulainen noudattaa lakia sekä häntä koskevia määräyksiä ja hänelle annettuja ohjeita, viivytyksettä toimittaa hänelle uskotut perimistehtävät sekä määrätyssä ajassa tallettaa ja tilittää perimänsä varat. Tilityksien yhteydessä on myös perimiskuittilehtiöt tarkastettava ja varustettava tarkastusmerkinnällä.

Vähintään kerran kunkin vuosineljänneksen aikana ulosottomiehen tulee tarkastaa ulosottoapulaisen tilikirja ja 21 §:n 2 momentissa mainitut luettelot sekä perimistehtävien toimittaminen niissä asioissa, jotka ovat tarkastuksen tapahtuessa olleet ulosottomiehen luona vireillä yli neljä kuukautta. Toisen vuosineljänneksen aikana toimeenpantavassa tarkastuksessa on kaikki ulosottoapulaisen toimitettavaksi annetut perimistehtävät ja niitä koskevat asiakirjat tarkastetava. Perusteellinen tarkastus on toimitettava myös aina, kun asianomaisen toimi ulosottoapulaisena lakkaa.

Tarkastuksen toimittamisesta on tilikirjaan ja 21 §:n 2 momentissa mainittuihin luetteloihin tehtävä merkintä, joka on päivättävä ja allekirjoitettava.

Jos ulosottoapulaisen toiminnassa ilmenee virheitä tai laiminlyöntejä, ulosottomiehen tulee niistä huomauttaa hänelle. Milloin aihetta on, ulosottomies voi ilmoittaa niistä ulosotonhaltijalle ja tarvittaessa ottaa ulosottoapulaiselta pois perimistehtävät.

Lääninhallituksen tehtävänä on valvoa ja ohjata tässä asetuksessa tarkoitettujen saamisten ulosottoa. Lääninhallituksen tulee tarkastaa 23 §:ssä mainitut siirtoluettelot ja, jos perimisen toimittamista varten säädettyjä määräaikoja ei ole noudatettu, tutkia viipymisen syyt. Ulosottomiesten luona on säännöllisesti toimitettava tarkastuksia.

Jollei valtiovarainministeriö erityisistä syistä toisin määrää, lääninhallituksen on vähintään kerran vuodessa toimitettava ulosottomiehen kanslian perusteellinen tarkastus. Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, johon on liitettävä mahdollisesti ilmenneiden virheiden ja puutteiden johdosta asianomaiselta ulosottomieheltä tai ulosottoapulaiselta vaadittu selitys. Kappale pöytäkirjaa selityksineen on viipymättä lähetettävä valtiovarainministeriölle ja valtiontalouden tarkastusvirastolle sekä, milloin kaupunginvuodin luona toimitetussa tarkastuksessa on ilmennyt aihetta muistutukseen, myös maistraatille.

Tarkastuksen toimittaneen virkamiehen on tehtävä tarkastuksesta perimisasiain päiväkirjaan ja kassapäiväkirjaan merkintä, joka on päivättävä ja allekirjoitettava.

Perimisasiain päiväkirjaan saadaan merkitä myös muita kuin tässä asetuksessa tarkoitettuja ulosotto- ja täytäntöönpanoasioita sen mukaan kuin siitä erikseen määrätään.

Oikeusministeriön tulee pitää luetteloa 1 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista yhdyskunnista ja laitoksista, joille on myönnetty oikeus saada kantamiensa maksujen ulosotto ilman tuomiota tai päätöstä. Luettelosta on ulosottomiehille pyynnöstä annettava tietoja maksutta.

Verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain 13 §:ssä tarkoitetun perimismaksun suuruudesta säädetään toimituskirjain lunastuksesta ja toimituspalkkiosta annetussa asetuksessa.

Perimismaksun saa ulosottomies perimisasiassa, jossa hän sen vuoksi, että tiettyä toimitusta ei lain mukaan ole voitu antaa ulosottoapulaisen tehtäväksi, tai muutoin erityisistä syistä on suorittanut toimeenpanon kokonaisuudessaan itse.

Muissa tapauksissa saa ulosottomies toimeenpanon valvonnasta ja vastuusta perimisasiassa viidenneksen perimismaksusta sekä ulosottoapulainen perimistehtävän toimittamisesta neljä viidennestä siitä.

Valtiovarainministeriö voi kuitenkin, huomioon ottaen olosuhteet ulosottomiehen toimialueella, ulosotonhaltijan esityksestä tai omasta aloitteestaan, ulosotonhaltijaa kuultuaan, määrätä, että ulosottomiehen osuus perimismaksusta on oleva pienempi ja ulosottoapulaisen osuus suurempi kuin mitä 2 momentissa on säädetty.

Tarkempia ohjeita verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain sekä tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta, mikäli on kysymys ulosmittauksen toimittamisesta, täytäntöönpanon kieltämisestä tai keskeyttämisestä, ulosmitatun omaisuuden rahaksi muuttamisesta ja kertyneiden varojen jakamisesta, milloin eri jakomenettely on tarpeen, antaa oikeusministeriö. Muulta osalta sanotut ohjeet antaa valtiovarainministeriö, kuitenkin niin, että sisäasiainministeriö antaa nimismiespiirien osalta työnjakoa koskevat yleiset ohjeet.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1961, ja sillä kumotaan eräitä määräyksiä ulostekojen, yleisten maksujen, toimituskirjain lunastuksen tahi muun sellaisen ulosmittauksesta sisältävä 27 päivänä helmikuuta 1897 annettu asetus (17/97) ja ulosottomiehistä veroja ja maksuja perittäessä 4 päivänä maaliskuuta 1927 annettu asetus (69/27) niihin tehtyine muutoksineen, niin myös erinäisten valtiolle tulevien maksujen maksuunpanosta sekä verojen ja maksujen kannosta ja tilittämisestä 28 päivänä elokuuta 1953 annetun asetuksen (346/53) 4, 5, 6 ja 8 luvut, mikäli nämä luvut koskevat ulosottomiehen tai ulosottoapulaisen menettelyä.

Verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain 16 §:n 3 momentissa mainittujen erityisten ulosottomiesten toimituksissa on kuitenkin edelleen noudatettava tämän asetuksen sijasta 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä.