166/1961

Valtion virka-ansiomerkki annetaan tunnustukseksi valtion hyväksi sen virassa tai toimessa suoritetusta pitkäaikaisesta palveluksesta.

Virka-ansiomerkin antaa tasavallan presidentti.

Virka-ansiomerkki on soikea tammenlehväseppeleen muodostama kullattu metallisolki jonka leveys on 33 millimetriä ja korkeus 30 millimetriä ja jonka keskellä on roomalaisilla numeroilla luku kolmekymmentä.

Ansiomerkkiä kannetaan rinnan vasemmalla puolella Suomen Leijonan ritariristin nauhasta muodostetulle solmukkeelle kiinnitettynä.

Ansiomerkkiä seuraa omistuskirja, johon merkitään ansiomerkin saajan virka-asema, täydellinen nimi sekä syntymäaika ja -paikka. Omistuskirjan allekirjoittaa 8 §:ssä mainitun toimikunnan puheenjohtaja ja varmentaa sen sihteeri.

Edellytyksenä virka-ansiomerkin saamiselle on, että asianomainen on tai on ollut valtion pääviraksi tai -toimeksi katsottavan viran tahi pysyväisen tai ylimääräisen toimen haltija ja että hän on ollut vähintään kolmekymmentä vuotta valtion palveluksessa.

Palvelukseksi, jota 1 momentissa tarkoitetaan, luetaan siinä mainitussa virassa tai toimessa suoritetun palveluksen lisäksi myös se aika, minkä asianomainen virkasuhteen nojalla on ennen sanottua palvelusta tai sen jälkeen ollut muussa päätoimeksi katsottavassa valtion palveluksessa, sekä aika, minkä hän sotatilan aikana on ollut sotapalveluksessa, samoin kuin lakkautuspalkalla olemansa aika. Sellaiseksi palvelukseksi luetaan samoin edellytyksin palvelus eduskunnan virassa tai toimessa sekä Suomen pankin, kansaneläkelaitoksen ja postisäästöpankin toimessa, niin myös enintään kymmenen vuotta raastuvanoikeuden tai maistraatin jäsenenä tai kaupunginviskaalina suoritetusta palveluksesta.

Jos palvelus samana kalenterivuotena tai yhtäjaksoisesti eri vuosina on keskeytynyt kuutta kuukautta pitemmäksi ajaksi, on keskeytysaika vähennettävä palvelusvuosista,

Mitä 1 momentissa on sanottu ei kuitenkaan ole sovellettava aikaan, jolloin asianomainen on ollut vuosilomalla, eikä milloin keskeytys on johtunut virantoimituksessa saadusta ruumiinvammasta, virantoimituksesta aiheutuneesta sairaudesta, julkisen tehtävän hoitamisesta tai siitä, että henkilö ilman omaa syytään on ollut pidätettynä tai estettynä virkaansa tai tointaan hoitamasta.

Viran tai toimen haltija, joka tuomioistuimen päätöksellä tai kurinpitotoimin on pantu viralta, menettää oikeutensa lukea virka-ansiomerkin saamista varten hyväkseen viraltapanoa edeltäneen palvelusajan.

Mitä 1 momentissa on sanottu on vastaavasti sovellettava, milloin viran tai toimen haltija on tuomittu rikoslaissa viraltapanon sijasta säädettyyn rangaistukseen tai ennen kuin hän sai virkaeron syyllistynyt sellaiseen tekoon, josta hänet kurinpitotoimin olisi ollut pantava viralta, niin myös milloin avoimella kirjeellä nimitetty viran haltija on ennen virkaeron saamista tehnyt teon, josta hänet, jos hänen nimittämiskirjanaan olisi ollut valtakirja tai toimikirja, olisi ollut kurinpitotoimin pantava viralta.

Siltä, jolle tuomioistuimen päätöksellä tai kurinpitotoimin on virkarikoksesta tai -virheestä määrätty muu kuin 6 §:ssä tarkoitettu rangaistus, on laskettaessa aikaa virka-ansiomerkin saamista varten palvelusajasta vähennettävä rikoksen tai virheen laadun mukaan enintään viisi vuotta.

Mitä 1 momentissa on säädetty voidaan hankinnan mukaan vastaavasti soveltaa myös milloin viran tai toimen haltija on tuomittu rangaistukseen muusta rikoksesta.

Virka-ansiomerkki annetaan hakemuksesta.

Hakemusten tarkastamista ja lausuntojen antamista varten niistä on valtion virkaansiomerkkitoimikunta, jossa on viisi tasavallan presidentin määräämää jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Yhden jäsenen ja varajäsenen, jotka eivät osallistu muiden kuin puolustuslaitoksen palveluksessa olevien henkilöiden hakemusten käsittelyyn, tulee olla vähintään everstin arvoinen upseeri. Muista jäsenistä määrätään yksi toimimaan puheenjohtajana ja yksi varapuheenjohtajana.

Toimikunta ottaa itselleen sihteerin.

Hakemus virka-ansiomerkin saamisesta on virallisesti oikeaksi todistetun ansioluettelon ohella ennen syyskuun 1 päivää toimitettava siihen valtion virastoon tai laitokseen, jossa tai jonka alaisena asianomainen palvelee tai viimeksi on palvellut. Viraston tai laitoksen tulee ennen seuraavan lokakuun 1 päivää lähettää hakemuskirjat lausuntonsa ohella valtion virka-ansiomerkkitoimikunnalle, jonka tarkastettuaan hakemukset on oman lausuntonsa ohella toimitettava asiakirjat marraskuun 25 päivään mennessä valtioneuvoston kansliaan tasavallan presidentille esiteltäviksi.

Valtioneuvoston kansliassa pidetään luetteloa ansiomerkin saaneista.

Virka-ansiomerkki ja omistuskirja annetaan maksutta.

Henkilönoka sen jälkeen kun hän on saanut virka-ansiomerkin on tuomittu sellaiseen rangaistukseen tai syyllistynyt sellaiseen tekoon, josta 6 §:ssä on mainittu, voi tasavallan presidentti julistaa menettämään ansiomerkin.

Sille, joka on saanut pitkäaikaisesta nuhteettomasta siviili- ja sotilaspalveluksesta annettavasta kunniamerkistä 29 päivänä joulukuuta 1944 annetussa asetuksessa (1049/44) tarkoitetun kunniamerkin, ei anneta valtion virka-ansiomerkkiä.