Laki rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 22 ja 23 §:n muuttamisesta.
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rikoslain voimaanpanemisesta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen 22 §:n 2 momentti ja 23 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä heinäkuuta 1948 annetussa laissa ( 515/48 ), näin kuuluviksi:
22 §.
Nimismiehellä ja apulaisnimismiehellä sekä poliisilaitoksen päälliköllä ja hänen apulaisellaan, poliisilaitoksen rikos-, huolto- tai järjestysosaston päälliköllä ja hänen apulaisellaan, toimiupseerilla, ylikomisariolla, komisariolla sekä kaupunginviskaalilla ja muulla virallisella syyttäjällä kaupungissa taikka sillä, joka on asetettu sellaisen virkamiehen apulaiseksi rikosten syyttämisessä, niin myös ylipoliisipäälliköllä, poliisiylitarkastajalla, keskusrikospoliisin päälliköllä ja apulaispäälliköllä sekä tutkintatoimiston päälliköllä ja komisariolla, poliisitarkastajalla, apulaispoliisitarkastajalla, liikkuvan poliisin päällikkönä olevalla tarkastajalla, rajavartiostojen päälliköllä ja rajavartiolaitoksen tutkintatoimiston päälliköllä sekä hovioikeuden kanneviskaalilla olkoon niin ikään valta, omalla vastuullaan, vangita tai vangituttaa 1 momentissa tarkoitettu henkilö.
23 §.
Jos joku on tehnyt rikoksen, josta saattaa tulla vankeutta, ja hänet tavataan verekseltä tai pakosalta, saa kuka tahansa ottaa hänet kiinni. Jokaisella olkoon niin ikään valta ottaa kiinni se, joka lääninhallituksen, keskusrikospoliisin päällikön, rajavartiostojen päällikön taikka poliisipäällikön antaman kuulutuksen mukaan on vangittava.
Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1956.
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen.Oikeusministeri Arvo Helminen.