347/1956

suomessa asuva 16 vuotta täyttänyt henkilö on vakuutettu vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalta tämän lain mukaisesti.

Vieraan vallan lähetystöön tai konsulinvirastoon kuuluvat henkilöt palvelusväkineen eivät ole tämän lain mukaan vakuutettuja, jos he ovat ulkomaan kansalaisia.

Tässä laissa säädettyä vakuutusta hoitaa kansaneläkelaitos, jota jäljempänä sanotaan eläkelaitokseksi.

Vakuutetun on suoritettava vakuutusmaksu, sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.

Työnantaja suorittaa, niinkuin siitä erikseen säädetään, työnantajan kansaneläkemaksuna yhden sadalta ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä.

Vakuutetun vakuutusmaksu määrätään hänelle edelliseltä vuodelta, tulovuodalta, pantujen veroäyrien perusteella kunnallisverotuksen yhteydessä.

Jos vakuutusmaksu on jäänyt määräämättä tai se on määrätty liian pieneksi, on taksoituslautakunnan määrättävä vakuutetun suoritettavaksi se vakuutusmaksu tai vakuutusmaksun osa, joka on jäänyt hänelle määräämättä, ei kuitenkaan pitemmältä ajalta kuin viideltä lähinnä edelliseltä vuodelta.

Vakuutusmaksu on yksi markka vakuutetulle kunnallisverotuksessa määrätyltä veroäyriltä.

Avoimelle yhtiölle kunnallisverotuksessa määrätyistä veroäyreistä luetaan osakkaan vakuutusmaksun perusteeksi se osa yhtiön veroäyreistä, joka vastaa hänen osuuttaan yhtiössä. Laki on sama vakuutusmaksun määräämisessä osakkaiden yhteiseen lukuun toimivan kahden tai useamman henkilön jonkin elinkeinon tahi ammatin harjoittamista taikka kiinteistön viljelemistä tahi hallintaa varten muodostaman yhtymän osakkaalle. Kuolinpesän veroäyreistä otetaan osakkaalle määrättävän vakuutusmaksun perusteeksi vain se veroäyrimäärä, joka perustuu hänen pesän hyväksi suorittamansa työn arvoon.

Jos vakuutusmaksun perusteeksi ei ole luettava sitä tuloa vastaavaa äyrimäärää, mikä vakuutetulle kunnallisverotuksessa on määrätty hänen sellaisen lapsensa tai muun perheenjäsenensä hänen taloutensa hyväksi tehdystä työn arvosta, jolle ei 6 §:n 1 momentin mukaan olisi erikseen vakuutusmaksua määrättävä.

Vakuutusmaksua ei määrätä vakuutetulle:

Vakuutusmaksu on kuitenkin määrättävä 63 vuotiaalle tai työkyvyttömäksi todetulle vakuutetulle, jos hänen verotettavaksi tulokseen on kunnallisverotuksessa luettu myös sen työn arvo, jonka hänen muu kuin 1 momentissa tarkoitettu kotona oleva lapsensa tai muu perheenjäsenensä on tehnyt hänen taloutensa hyväksi, tätä tuloa vastaavan veroäyrimäärän perusteella.

Kannossa suoritettavaksi määrättyä vakuutusmaksua ei peritä:

Vakuutetun on suoritettava vakuutusmaksun ennakkoa, niinkuin ennakkoperintälaissa (696/46) säädetään.

Vakuutusmaksun ennakonpidätyksen ja ennakonkannon etumaksun suorittamisesta eläkelaitokselle säädetään ennakkoperintälaissa.

Lääninhallituksen on kunakin kalenterivuonna vuosineljänneksittäin suoritettava eläkelaitokselle työnantajan kansaneläkemaksun etumaksua kunkin kunnan kohdalta yhteensä 90 sadalta viimeksi kulunutta kalenterivuotta edeltäneenä vuonna maksettujen työnantajan kansaneläkemaksujen yhteismäärästä.

Lääninhallituksen tulee maksaessaan kunnalle ennakkoperintälain 49 §:n mukaan tulevan osuuden ennakonpidätyksestä samalla eläkelaitokselle suorittaa työnantajan kansaneläkemaksuista se osa, jota ei ole 2 momentin mukaan suoritettu etukäteen.

Kunnallisen jaoituksen muuttuessa tai milloin yleisen palkkatason muuttuminen taikka muu erityinen syy aiheuttaa työnantajan kansaneläkemaksujen määrään ilmeisen muutoksen etumaksun perusteena olevan vuoden vastaavaan määrään verrattuna, valtiovarainministeriöllä on eläkelaitosta kuultuaan valta määrätä etumaksua vastaavasti korotettavaksi tai alennettavaksi.

Taksoituslautakunnan tulee taksoituksen yhteydessä määrätä vakuutetun vakuutusmaksu ja laatia maksuista luettelo, josta käy ilmi vakuutusmaksun laskemisen perusteena ollut veroäyrimäärä ja vakuutetulle määrätty vakuutusmaksu.

Vakuutetulta kunnallisveroa ja vakuutusmaksua varten pidätetystä tai kannossa suoritettavaksi määrätystä ennakosta käytetään tarvittava osa hänen vakuutusmaksunsa suoritukseksi, niinkuin siitä on erikseen säädetty.

Kunnallishallituksen on toimitettava kunnallisverojen maksuunpanon yhteydessä vakuutusmaksujen maksuunpano ja laadittava siitä luettelo. Tällöin on kunkin vakuutetun vakuutusmaksun lyhennykseksi luettava 11 §:n mukaan käytettävä ennakko ja jäännös pantava vakuutetun maksettavaksi.

Vakuutusmaksuista on vastaavasti voimassa, mitä taksoitusluettelon julkipanosta, muutoksen hakemisesta taksoitukseen sekä muistutuksen tekemisestä kunnallisverotuksen maksuunpano- ja kantoluetteloa vastaan on säädetty.

Jos vakuutetun veroäyrimäärä, jonka perusteella vakuutusmaksu on määrätty, muuttuu kunnallisverotuksesta tehdyn muistutuksen tai valituksen johdosta, on vakuutusmaksu vastaavasti oikaistava.

Vakuutusmaksujen kanto on toimitettava kunnallisverojen kannon yhteydessä. Kannossa suorittamatta jääneet vakuutusmaksut on kunnan toimesta perittävä.

Vakuutusmaksua kunnallisveron kanssa perittäessä on kertyneistä varoista ensin käytettävä tarvittava määrä vakuutusmaksun suoritukseksi.

Vakuutusmaksu vanhenee verojen ja maksujen vanhentumisesta annetun lain (226/25) mukaan.

Joka laiminlyö vakuutusmaksun tai sen osan maksamisen määräaikana, on velvollinen suorittamaan erääntyneelle määrälle maksunlisäyksenä korkoa veronmaksun laiminlyömisen johdosta suoritettavasta veronlisäyksestä annetun lain (1077/43) mukaan.

Kunnan on kuukauden kuluessa kunkin vuoden vakuutusmaksujen kannon päättymisestä annettava eläkelaitokselle selvitys maksuunpantujen vakuutusmaksujen yhteismäärästä ja suoritettava tästä eläkelaitokselle 98 sadalta vähennettynä ennakkoperintälain mukaan jo eläkelaitokselle samalta tulovuodelta suoritettujen etumaksujen määrällä.

Kunnan on viiden vuoden kuluttua vakuutusmaksujen maksuunpanoa seuranneen vuoden alusta lukien annettava eläkelaitokselle yksityiskohtainen selvitys perimättä jääneistä vakuutusmaksuista. Jos perimättä jääneiden vakuutusmaksujen määrä on pienempi kuin 2 sadalta maksuunpanon kokonaismäärästä, kunnan on suoritettava erotus eläkelaitokselle. Jos se on suurempi, suorittaa eläkelaitos erotuksen kunnalle.

Maksulisäyksinä kertyneet varat jäävät kunnalle.

Mitä kunnallislain (642/48) 124 §:ssä on säädetty kunnan oikeudesta myöntää vapautus kunnallisveron maksamisesta, on vastaavasti voimassa vapautuksen myöntämisestä maksuunpannusta vakuutusmaksusta.

Eläkelaitoksella on oikeus valvoa vakuutusmaksujen määräämistä, maksuunpanoa, kantoa, pakkoperintää ja tilitystä sekä sitä varten tarvittavalta osalta tarkastaa kunnan kirjanpitoa ja siihen liittyviä asiakirjoja sekä tuloilmoituksia ja muita taksoituslautakunnalle kertyneitä asiakirjoja.

Kansaneläkkeenä maksetaan:

Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeeseen kuuluu eläkkeen perusosa ja, sikäli kuin jäljempänä säädetään, eläkkeen tukiosa. Vanhuudentukena annetaan eläkkeen tukiosa. Vanhuudentuen myöntämisen ehtona on, että vakuutetulla on oikeus eläkkeen tukiosaan.

Eläkkeen tukiosaa ei makseta vakuutetulle, joka saa invaliidirahaa sen mukaan, kuin siitä erikseen on säädetty.

Pysyvästi työkyvyttömänä pidetään tätä lakia sovellettaessa henkilöä, joka sairauden, vian tai vamman takia on pysyvästi kykenemätön huolehtimaan itsestään voimiaan ja kykyjään vastaavalla työllä.

Pysyvästi työkyvyttömänä pidetään aina sokeaa ja liikuntakyvytöntä samoin kuin muutakin henkilöä, joka sairautensa, vikansa tai vammansa vuoksi on pysyvästi niin avuttomassa tilassa, ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen henkilön apua.

Kansaneläkettä maksetaan Suomeen muuttaneelle henkilölle vasta sen jälkeen, kun hän on asunut Suomessa yhtämittaisesti viisi vuotta. Jos vakuutettu kuitenkin 16 vuotta täytettyään on yli puolet ajasta ja vähintään viisi vuotta asunut Suomessa, maksetaan kansaneläkettä vuoden kuluttua siitä, kun hän on muuttanut Suomeen asumaan.

Se aika, jonka Suomen kansalainen on ollut Suomen valtion, suomalaisen yhdyskunnan tahi sellaisen laitoksen, yrityksen tai yhdistyksen, jolla on kotipaikka Suomessa, vakinaisessa palveluksessa ulkomailla ja saanut siitä pääasiallisen toimeentulonsa, luetaan tätä pykälää sovellettaessa hänen hyväkseen samalla tavoin kuin se aika, jonka hän on asunut suomessa.

Työkyvyttömyyseläke voidaan evätä tai sitä vähentää enintään siihen saakka, kun vakuutettu on saavuttanut 65 vuoden iän, siltä, joka on tahallisesti ja sitä tarkoittaen aiheuttanut pysyvään työkyvyttömyyteen johtaneen sairauden tai vamman, sekä siltä, jonka rikollinen teko, törkeä huolimattomuus tahi päihtymys on olennaisesti myötävaikuttanut hänen työkyvyttömyytensä syntymiseen.

Eläkkeen tukiosa voidaan evätä tai sitä vähentää joko määräajaksi tai pysyvästi siltä:

Eläkkeen perusosa on 24 000 markkaa vuodessa.

Perusosa korotetaan, jos eläke alkaa vakuutetun täytettyä

Kunnat jaetaan elinkustannusten kalleuden mukaan kolmeen ryhmään, joissa eläkkeen täysimääräinen tukiosa on vuodessa:

Milloin molemmille puolisoille on myönnetty kansaneläke, määrätään heille yhteinen eläkkeen tukiosa, joka täysimääräisenä on 60 sadalta suurempi kuin 1 momentissa tarkoitettu täysimääräinen tukiosa. Yhteinen tukiosa maksetaan puoleksi kummallekin puolisoista. Tukiosan puoliskosta on silloin muutoin voimassa, mitä tukiosasta on säädetty.

Eläkkeen tukiosa maksetaan täysimääräisenä, kun vakuutetun vuositulo ei ylitä seuraavia rajatuloja:

Naimisissa olevalle vakuutetulle maksetaan eläkkeen tukiosa täysimääräisenä, kun puolisoiden yhteinen vuositulo ei ylitä rajatuloa, joka on 60 sadalta suurempi kuin 3 momentissa tarkoitettu rajatulo.

Vuositulon ylittäessä rajatulon suoritetaaneläkkeen tukiosana määrä, joka saadaan, kun täysimääräisestä tukiosasta vähennetään puolet vuositulon ja rajatulon erotuksesta. Tukiosaa tai 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa sen puoliskoa ei kuitenkaan makseta, jos sen määrä jäisi 6 000 markkaa pienemmäksi.

Tukiosa myönnetään sen kuntaryhmän mukaisena, johon se kunta kuuluu, jossa vakuutettu asuu tukiosaa myönnettäessä.

Valtioneuvosto toimittaa kuntien jaon tässä pykälässä tarkoitettuihin ryhmiin enintään kuudeksi vuodeksi kerrallaan.

Milloin puolisoista vain mies saa eläkettä ja vaimo joko on täyttänyt 60 vuotta tai hänellä perheen pienten lasten vaatiman hoidon takia tai muun erittäin pakottavan jatkuvan syyn vuoksi ei voida katsoa olevan mahdollisuutta hankkia tuloa tekemällä työtä omaan tai toisen lukuun, lasketaan eläkkeen tukiosa siten, että 27 §:n 1 momentin mukaisen täysimääräisen tukiosan ja saman pykälän 3 momentin mukaisen rajatulon määriä korotetaan 30:lla sadalta.

Jos vakuutetun 16 vuotta nuorempi lapsi elää samassa taloudessa vakuutetun kanssa tahi jos vakuutettu tai hänen samassa taloudessa asuva puolisonsa muulla tavoin huolehtii lapsen toimeentulosta, lasketaan eläkkeen tukiosa siten, että 27 §:n 1 momentin mukaisen täysimääräisen tukiosan ja saman pykälän 3 momentin mukaisen rajatulon määriä korotetaan 10:llä sadalta kutakin tässä momentissa tarkoitettua lasta kohti. Jos lapsen vanhemmilla ei ole yhteistä taloutta, menetellään, niinkuin edellä tässä momentissa on säädetty, määrättäessä sen vanhemman eläkettä, jonka huollossa lapsi on.

Ellei naimisissa olevalla vakuutetulla ole yhteistä taloutta puolisonsa kanssa, on hänen eläkkeensä tukiosasta ja sen saamisen edellytyksistä voimassa, mitä tässä luvussa on säädetty sellaisen vakuutetun eläkkeen tukiosasta, joka ei ole naimisissa.

Jos mies ja nainen avioliittoa solmimatta jatkuvasti elävät yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa, voidaan eläkkeen tukiosaa määrättäessä heihin soveltaa, mitä tässä luvussa on säädetty puolisoista.

Laki on sama vanhuudentuesta.

Vuositulolla, jonka perusteella oikeus eläkkeen tukiosaan vahvistetaan, tarkoitetaan sitä tosiasiallista tuloa, jota asianomaisen henkilön voidaan kohtuullisen arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain saavan lisättynä kymmenennellä osalla siitä määrästä, jolla hänen omaisuutensa arvo ylittää 2 000 000 markkaa tai, jos hän on naimisissa, jolla puolisoiden yhteisen omaisuuden arvo ylittää 3 000 000 markkaa. Jos joku on luovuttanut omaisuutta toiselle korvauksetta tai suhteettoman vähäistä korvausta vastaan ja saa elatuksensa tai osan siitä omaisuuden vastaanottajalta, voidaan luovutetun omaisuuden kohtuulliseksi arvioitu tuotto joko kokonaan tai osaksi lukea luovuttajan vuosituloksi.

Vuosituloksi ei lueta tämän lain mukaan maksettavaa eläkettä, lapsilisälain mukaan maksettavaa lapsilisää, perhelisälain mukaan maksettavaa perhelisää eikä huoltoapulain mukaan annettua huoltoapua, elatusta tai avustusta. Avioliitosta johtuvan elatusvelvollisuuden perusteella annettua elatusta, avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista annetussa laissa säädettyä elatusapua ja sukulaisuus- tai lankoussuhteen taikka sellaiseen suhteeseen verrattavan muun syyn takia vapaaehtoisesti annettua elatusta tai avustusta ei lueta vuosituloksi, mikäli sen määrä, yhdessä 1 momentissa tarkoitettujen muiden tulojen kanssa, ei sanottavasti ylitä huoltoapulain mukaan omaiselle annettavan elatuksen määrää. Vapaaehtoisen vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläkevakuutuksen perusteella vakuutetulle maksetusta eläkkeestä tai elinkorosta tahi niiden yhteismäärästä sekä oman taikka puolison työ tai virkasuhteen johdosta tai työ tai virkasuhteeseen liittyvän vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläkevakuutuksen perusteella vakuutetulle maksetusta eläkkeestä tahi niiden yhteismäärästä luetaan vuosituloksi vain se osa, joka ylittää 60 000 markkaa vuodessa.

Työkyvyttömyyseläke lakkautetaan, jos eläkkeensaaja tulee työkykyiseksi ennen kuin hän on saavuttanut vanhuuseläkkeen saamiseen oikeuttavan iän.

Eläkelaitos voi vuoden kuluessa siitä ajankohdasta lukien, josta eläke on lakkautettu, määrätä työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden pahentumisen vuoksi eläkkeen maksamisen jälleen aloitettavaksi hyväksymänsä selvityksen perusteella ilman 35 §:ssä säädetyssä järjestyksessä tehtyä hakemusta. Eläke voidaan tällöin määrätä takautuvasti maksettavaksi siltä ajalta, jona eläke on ollut lakkautettuna, tahi sen osalta.

Jos eläkkeen tukiosan määrän vahvistamisen jälkeen eläkkeensaajan taloudellisissa oloissa on tapahtunut sellainen olennainen muutos tai hänen perhesuhteensa ovat muuttuneet siten, että muutos vaikuttaa hänen oikeuteensa saada eläkkeen tukiosaa tai tukiosan määrään, on tukiosan määrä vastaavasti oikaistava tai tukiosa lakkautettava.

Kun eläkkeensaaja on vuoden ajan yhdenjaksoisesti asunut kalliimpaan 27 §:ssä tarkoitettuun kuntaryhmään kuuluvassa kunnassa tai kunnissa kuin se kunta, jonka kalleusryhmän mukainen hänen eläkkeensä tukiosa on, korotetaan tukiosa seuraavan, 38 §:n 2 momentissa mainitun eläkejakson alusta lukien sen kuntaryhmän tukiosan mukaiseksi, johon kuuluvassa kunnassa hän silloin asuu. Vastaavasti alennetaan tukiosa eläkkeensaajan asuttua vuoden ajan halvempaan kuntaryhmään kuuluvassa kunnassa tai kunnissa.

Jos vakuutettu, joka ei saa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä, kuolee, suoritetaan puolisolle ja 16 vuotta nuoremmille rintaperillisille tai, jollei näitä ole, vanhemmille, jotka elatukseensa nähden olivat pääasiallisesti vakuutetusta riippuvaiset, hautausavustuksena peruseläkkeen vuotuinen määrä. Hautausavustus jaetaan heidän keskensä, niinkuin jäämistön jakamisesta on säädetty. Jos vakuutetulla ei ole edellä sanottuja omaisia, suoritetaan hautausavustuksena niille, jotka ovat pitäneet huolta vainajan hautaamisesta, siitä aiheutuneiden kustannusten määrä, ei kuitenkaan 25 000 markkaa enempää.

Mitä 1 momentissa on säädetty, sovellettakoon myös, jos eläkkeensaaja kuolee, ennen kuin hänen eläkkeensä perusosa on erääntynyt maksettavaksi kuolemaa välittömästi edeltäneeltä vuoden pituiselta ajalta. Tällöin vähennetään hautausavustuksen määrästä sanotulta ajalta maksettaviksi erääntyneet eläkkeen perusosat.

Hautausavustusta on uhalla, että oikeus sen saamiseen muuten on menetetty, haettava, siten kuin asetuksella määrätään, yhden vuoden kuluessa vakuutetun kuolinpäivästä.

Pysyvän työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ ja ansiokyvyn palauttamiseksi eläkelaitos voi antaa vakuutetulle lääkintähuoltoa, koulutusta ja työhuoltoa.

Eläke tai sen osa voidaan 1 momentissa tarkoitetun lääkintähuollon ja koulutuksen aikana pidättää sen yhteydessä annetun elatuksen korvaamiseksi.

Eläke myönnetään hakemuksesta. Hakemus on annettava, niinkuin siitä asetuksella tarkemmin määrätään, sen vakuutuspiirin piiriasiamiehelle, jossa eläkkeenhakija asuu.

Jos vakuutettu sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia ei pysty itse hakemaan eläkettä tahi muutoin huolehtimaan eläkettä koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä vakuutetulla ole holhoojaa, voi eläkelaitoksen hyväksymä vakuutetun lähiomainen tai muukin henkilö, joka pääasiallisesti on huolehtinut vakuutetusta, sekä vakuutetun asuinkunnan sosiaalilautakunta vakuutetun edunvalvojana käyttää hänen puhevaltaansa eläke-etua koskevassa asiassa.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja vanhuudentuen saajalle aletaan hakemuksetta maksaa vanhuuseläkettä sen kuukauden alusta, joka seuraa lähinnä hänen täytettyään kuusikymmentäviisi vuotta.

Työkyvyttömyyseläkkeen hakija on velvollinen käymään työkyvyttömyyden selvittä mistä varten tutkittavana eläkelaitoksen määräämän lääkärin luona tai eläkelaitoksen määräämässä sairaalassa. Eläkelaitos suorittaa tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset.

Eläkehakemuksen käsittely voidaan määrätä raukeamaan, jos eläkkeen hakija kieltäytyy antamasta hakemuksen ratkaisemiseksi tarpeellista tietoa tai esittämästä sellaista selvitystä, jota häneltä kohtuudella voidaan vaatia, tai jos työkyvyttömyyseläkkeen hakija ei noudata lääkärintutkimuksen toimittamista koskevaa määräystä.

Eläke maksetaan kuukausittain, ja sen maksamistavasta määrätään asetuksella.

Sitä aikaa, jolta eläke-erä maksetaan, sanotaan eläkejaksoksi.

Eläke maksetaan eläkkeen hakemista seuraavan kuukauden alusta lukien. Eläkettä ei kuitenkaan makseta kuukaudelta, jonka aikana oikeus eläkkeen saamiseen ei vielä ole alkanut. Jos eläkehakemuksen käsittely on viivästynyt eläkkeenhakijan omasta syystä-, voidaan eläke määrätä maksettavaksi myöhemmästä ajankohdasta lukien.

Eläkkeensaajan kuollessa lakkaa oikeus eläkkeen saamiseen kuolinpäivää seuranneen eläkejakson alusta lukien. Kun eläke lakkautetaan muusta syystä, lakkaa sen maksaminen päätöksessä määrätystä ajankohdasta.

Eläke-erä menetetään, jos sitä ei ole nostettu kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä lukien, jonka aikana se on erääntynyt maksettavaksi. Oikeus hautausavustukseen menetetään, jos sitä ei ole nostettu kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä lukien, jonka aikana 33 §:ssä säädetty hakuaika on päättynyt.

Eläkkeen maksaminen ulkomailla oleskelevalle eläkkeensaajalle keskeytetään, kun sitä on suoritettu vuoden ajalta sen eläkejakson päättymisestä lukien, jonka aikana eläkkeensaaja on poistunut maasta. Jos eläkkeensaajan oleskeluun ulkomailla on hyväksyttävä syy, voidaan eläkkeen perusosa ja, jos erityiset syyt sitä puoltavat, myös eläkkeen tukiosa senkin jälkeen määrätä maksettavaksi määräajaksi kerrallaan.

Eläkkeensaajan palattua suomeen asumaan aletaan eläkettä, jonka maksaminen on ollut keskeytettynä 1 momentissa mainitusta syystä, maksaa sen eläkejakson alusta lukien, joka lähinnä seuraa eläkkeensaajan ilmoitettua eläkelaitokselle maahan saapumisestaan.

Eläkkeen maksaminen keskeytetään seuraavan eläkejakson alkamisesta lukien, kun eläkkeensaaja on alkanut kärsiä vähintään kolme kuukautta kestävää vapausrangaistusta, ja asetuksella määrätyissä tapauksissa silloin, kun eläkkeensaaja on joutunut julkiseen laitoshoitoon, jonka voidaan otaksua jatkuvan vähintään kolmen kuukauden ajan.

Eläkettä, jonka maksaminen on ollut keskeytyneenä 1 momentissa mainitusta syystä, aletaan maksaa sen eläkejakson alusta lukien, joka lähinnä seuraa vapausrangaistuksen tai laitoshoidon päättymistä.

Siitä ajalta, jolta eläkkeen maksaminen on keskeytettävä 1 momentissa mainitusta syystä, eläke tai sen osa voidaan määrätä maksettavaksi eläkkeensaajan puolisolle ja 16 vuotta nuoremmille ja sitä vanhemmille työkyvyttömille lapsille, jos heidän elatuksensa on riippuvainen eläkkeestä.

Eläke-erä, joka on maksettu ajalta, jona eläkkeen maksaminen tämän pykälän mukaan olisi ollut keskeytettävä, voidaan vähentää seuraavista eläke-eristä.

Jos eläkkeensaaja huoltoapulain mukaisesti saa laitoshoitoa tahi hoitoa yksityiskodissa, eläkelaitos voi sosiaalilautakunnan esityksestä päättää, että tällaisen hoidon ajalta suoritettava eläke maksetaan lautakunnalle käytettäväksi eläkkeensaajan hoitokustannusten korvaamiseen. Sosiaalilautakunnan on tällöin, jollei eläkelaitos 44 §:n mukaisesti ole toisin määrännyt, heti eläkeerän eräännyttyä annettava eläkkeensaajalle itselleen hänen omaan käyttöönsä henkilökohtaisia tarpeita varten asetuksella erikseen vahvistettu eläkkeen osa tahi, jos tämä eläkkeen osa on pienempi sitä määrää, jolla eläke ylittää huoltoapulain mukaisesti laitostai yksityiskotihoidosta suoritetut kustannukset, viimeksi mainittu määrä.

Laki on sama eläkkeen maksamisesta laitokselle, jos eläkkeensaaja muussa kuin 42 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa saa valtion, kuntayhtymän tai uskonnollisen yhdyskunnan laitoksessa sellaista hoitoa, jonka kustannuksista kunta ei välittömästi vastaa, kuitenkin niin, että esityksen eläkkeen maksamisesta tekee laitoksen johtaja.

Jos eläkkeen maksamista eläkkeensaajalle itselleen ei voida pitää tarkoitustaan vastaavana hänen elämäntapojensa, mielentilansa tai ruumiillisen taikka henkisen heikkoutensa tahi muun erityisen syyn vuoksi, eläkelaitos voi päättää, että eläke maksetaan eläkkeensaajan ja hänen 42 §:ssä tarkoitettujen omaistensa huoltoon käytettäväksi eläkkeensaajan asuinkunnan sosiaalilautakunnalle tai sosiaalilautakunnan suostumuksella, sen jälkeen kun eläkkeen vastaanottajaksi ehdotettua on kuultu, eläkkeensaajan puolisolle tai muulle sopivalle henkilölle.

Esityksen eläkkeen maksamisesta 1 momentin mukaisesti muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen voi tehdä eläkkeensaaja, hänen puolisonsa, muu omaisensa tai se, joka on pää asiallisesti huolehtinut hänen toimeentulostaan, taikka sosiaalilautakunta tahi eläkelaitoksen piiriasiamies.

Jos on perusteltua syytä olettaa, että eläke olisi lakkautettava tai sen määrää vähennettävä, tahi jos eläkeoikeuden tarkistamiseksi 46 §:n mukaisesti asetettua velvoitusta ei noudateta, voidaan eläkkeen tai sen osan maksaminen keskeyttää, kunnes asia on lopullisella päätöksellä ratkaistu.

Asetuksella määrätään eläkkeensaajan velvollisuudesta ilmoittaa sekä antaa tietoja ja selvityksiä työkyvyssään, taloudellisissa oloissaan ja muissa olosuhteissaan tapahtuneista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa hänen eläkeoikeuteensa tai eläkkeen maksamiseen.

Työkyvyttömyyseläkkeen saaja on velvollinen käymään työkykynsä uudelleen arvioimista varten tutkittavana eläkelaitoksen määräämän lääkärin luona tai eläkelaitoksen määräämässä sairaalassa. Eläkelaitos suorittaa tarkastuksen kustannukset.

Eläkelaitoksen hallintoelimiä ovat:

Eläkelaitos toimii osastoihin jakautuneena. Osastojaosta määrätään asetuksella.

Eläkelaitoksen piiriasiamiehistä ja eläketoimikunnista säädetään 7 luvussa.

Eläkelaitoksen asioita hoitaa hallitus, mikäli niitä ei tässä laissa ole uskottu lisätylle hallitukselle tai valtuutetuille. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä, jotka tasavallan presidentti valtuutettujen esityksestä nimittää.

Valtioneuvosto vahvistaa hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkka- ja eläkeedut.

Lisättyyn hallitukseen kuuluvat eläkelaitoksen hallituksen jäsenet ja enintään neljätoista lisäjäsentä sekä tarpeellinen määrä viimeksi mainittujen varajäseniä. Valtioneuvosto määrää lisäjäsenet ja heidän varamiehensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan, kuitenkin niin, että lisätylle hallitukselle alistettuja asioita käsittelevän jaoston puheenjohtajaksi määrättävä lakimiesjäsen voidaan nimittää määräämättömäksi ajaksi. Valtioneuvosto määrää lisäjäsenen palkkion ja päätoimisen jäsenen osalta palkka- ja eläke-edut. Lisätyn hallituksen puheenjohtajana toimii hallituksen puheenjohtaja.

Lisätyn hallituksen jäsen voidaan vapauttaa tehtävästään toimikauden kestäessä. Uusi jäsen voidaan määrätä hänen sijalleen jäljellä olevaksi ajaksi.

Lisätyn hallituksen tehtävänä on:

Hallitus ja lisätty hallitus ovat päätösvaltaiset, kun vähintään kaksi kolmannesta jäsenistä on saapuvilla.

Asioita hallituksessa ja lisätyssä hallituksessa käsiteltäessä tulee päätökseksi se mielipide, jota useimmat ovat kannattaneet. Äänten jakautuessa tasan tulee päätökseksi se mielipide, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt; vaali ratkaistaan kuitenkin tässä tapauksessa arvalla.

Käsiteltäessä 73 §:n 1 momentissa mainittua asiaa ei ratkaisun tekoon saa osallistua hallituksen jäsen, joka on ollut tekemässä sanotun momentin perusteella alistettavaa päätöstä.

Hallituksen sekä lisätyn hallituksen jaoston ja jäsenen sekä eläkelaitoksen toimihenkilön oikeudesta toimia hallituksen tai lisätyn hallituksen puolesta määrätään asetuksella.

Valtuutetut valitsee eduskunta, joka myös vahvistaa heille ohjesäännön. Valtuutettujen lukumäärästä on säädetty valtiopäiväjärjestyksessä.

Valtuutettujen tulee:

Valtuutettujen tulee vuosittain antaa toiminnastaan kertomus eduskunnalle.

Tilintarkastajaksi älköön valittako henkilöä, joka on eläkelaitoksen taikka sen hallituksen tai lisätyn hallituksen jäsenen palveluksessa tahi hallituksen tai lisätyn hallituksen jäseneen sellaisessa suhteessa, joka perustaa tuomarin esteellisyyden.

Tilintarkastaja, joka tahallisesti tai huolimattomuudesta jättää tehtävässään noudattamatta hyvän tilintarkastustavan mukaista tarkkuutta, on velvollinen korvaamaan sen vahingon, josta olisi vältytty tällaista tarkkuutta noudattamalla.

Eläkelaitoksen tilit päätetään kalenterivuosittain.

Kultakin vuodelta tulee hallituksen ennen seuraavan maaliskuun loppua laatia kertomus eläkelaitoksen tilasta ja hoidosta.

Tilintarkastajien tulee vuosittain ennen huhtikuun loppua antaa tilintarkastuskertomus lisätylle hallitukselle, joka lähettää sen ynnä oman lausuntonsa valtuutetuille.

Valtuutettujen tulee käsitellä tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä koskeva asia ennen seuraavan kesäkuun loppua.

Eläkelaitoksen hallinnosta johtuvat menot suoritetaan laitoksen varoista.

Eläkelaitoksen rahastot ja muu omaisuus muodostetaan tämän lain tullessa voimaan eläkelaitoksen pohjarahastoksi.

Eläkelaitoksen varat kirjataan tilinpäätöksessä enintään käypiin arvoihin.

Eläkelaitoksen varat on sijoitettava silmällä pitäen varmuutta, tuottoa ja eläkelaitoksen maksuvalmiutta. Varmuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös sijoitusten reaaliarvon säilymiseen.

Varat on sijoitettava tuotannollisiin tarkoituksiin. Sen ohessa voidaan varoja sijoittaa työkyvyn säilyttämistä ja palauttamista välittömästi edistäviin tarkoituksiin sekä vanhusten huoltoa edistävään rakennustoimintaan.

Valtion velkasitoumukset saavat olla yhteensä enintään kymmenen sadalta eläkelaitoksen kaikista sijoituksista. Eläkelaitos saa omistaa saman yhtiön osakkeita enintään kymmenen sadalta osakepääomasta.

Eläkelaitoksen omaisuuden tuotoksi luetaan osingot, laitoksen muiden kuin hallintoa varten tarpeellisten kiinteistöjen tuotot sekä korot rahan arvon vaihtelusta aiheutuneine muutoksineen, sen jälkeen kun niistä on vähennetty 58 §:ssä tarkoitetut menot.

Valtio ja kunnat vastaavat eläkkeiden tukiosien kustannuksista. Kunnat jaetaan kustannusosuutensa suorittamista varten taloudellisen asemansa mukaan viiteen ryhmään, joissa kunnan kustannusosuus on 10, 15, 20, 25 tai 30 sadalta 2 momentissa sanotulla tavalla lasketusta kunnan kustannusosuusperusteesta. Valtio vastaa tukiosien kustannuksista muulta osalta.

Kunnan kustannusosuusperuste on kunnalle vahvistetun painoluvun osoittama osuus kunakin kuukautena koko maassa maksettavaksi lähetettyjen tukiosien yhteismäärästä. Kunnan painoluku vahvistetaan kolmivuotiskaudeksi siten, että se on yhtä suuri kuin kolmivuotiskauden alkamista edeltäneen vuoden huhtikuun aikana kunnassa asuville eläkkeensaajille maksettavaksi lähetettyjen tukiosien yhteismäärän suhde saman huhtikuun aikana koko maassa eläkkeensaajille maksettavaksi lähetettyjen kaikkien tukiosien yhteismäärään.

Valtioneuvosto toimittaa kuntien ryhmityksen 1 momentissa tarkoitettuihin ryhmiin enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sosiaaliministeriö vahvistaa 2 momentissa tarkoitetut painoluvut. Kunnallisen jaoituksen muuttuessa tai muiden painavien syiden vaatiessa voi painolukujen vahvistaminen tapahtua ennen 2 momentissa säädetyn kolmivuotiskauden päättymistä.

Muut kuin 58 ja 62 §:ssä tarkoitetut eläkkeistä, avustuksista tai muusta tämän lain toimeenpanosta eläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset suoritetaan samana vuonna eläkelaitoksen tileihin kirjatuista vakuutusmaksuista ja laitoksen omaisuuden tuotosta.

Jos eläkelaitoksen tulot eivät riitä 1 momentissa tarkoitettuihin menoihin, suoritetaan puuttuva osa valtion varoista.

Valtion tulee kuukausittain viimeistään maksatusten edellisenä päivänä suorittaa eläkelaitokselle 75 sadalta niiden tukiosien yhteismäärätä, jotka kuukauden aikana toimitetaan maksettaviksi. Maksetuista tukiosista tehdään valtion ja eläkelaitoksen kesken tilitys maksukuukautta seuraavan kolmannen kuukauden 15 päivään mennessä. Tällöin on kunnan myös suoritettava eläkelaitokselle kustannusosuutensa.

Valtion tulee myös kuukausittain etukäteen suorittaa 63 §:n 2 momentissa tarkoitettu osuutensa sosiaaliministeriön vahvistaman arviolaskelman mukaisesti. Tilitys valtion osuudesta tehdään kuukauden kuluessa siitä, kun eläkelaitos on esittänyt sitä koskevan selvityksen sosiaaliministeriölle.

Maa on jaettu vakuutuspiireihin vakuutuksen paikallista hoitamista varten.

Eläkelaitos toimittaa vakuutuspiirijaon ja määrää kuhunkin vakuutuspiiriin piiriasiamiehen.

Eläkelaitos antaa piiriasiamiehille ohjeet ja valvoo heidän toimintaansa.

Jokaisessa kunnassa on kolmijäseninen eläketoimikunta. Eläketoimikunnan puheenjohtajana on sen vakuutuspiirin piiriasiamies, johon kunta kuuluu. Lääninhallitus ja sosiaalilautakunnan ehdotuksesta kunnallisvaltuusto määräävät kumpikin neljäksi vuodeksi kerrallaan toimikuntaan yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varamiehen, joiden tulee olla kunnassa vakinaisesti asuvia ja sen olosuhteisiin perehtyneitä henkilöitä. Lääninhallitus ja kunnallisvaltuusto voivat vapauttaa määräämänsä jäsenen ja varajäsenen toimikauden aikana tehtävästään, jolloin uusi jäsen tai varajäsen on määrättävä hänen sijaansa toimikauden loppuun saakka.

Eläkelaitos voi kuultuaan asianomaista kuntaa päättää, että kuntaan alueellisen jaon pohjalla perustetaan useampia eläketoimikuntia. Jos vakuutuspiiriin kuuluu useampia eläketoimikuntia, voi eläkelaitos valita toimikunnan puheenjohtajaksi muunkin henkilön kuin vakuutuspiirin piiriasiamiehen.

Eläketoimikunnan jäseneksi tai varajäseneksi määrätty henkilö voi kieltäytyä toimesta, jos hän on täyttänyt 60 vuotta taikka jos hän neljän lähinnä edellisen vuoden ajan on toiminut eläketoimikunnan jäsenenä tai kunnallisvaltuuston, kunnallishallituksen tai kunnallisen lautakunnan puheenjohtajana. Lääninhallitus voi hyväksyä kieltäytymisen muustakin pätevästä syystä.

Jos eläketoimikunnan puheenjohtaja on estynyt tehtävänsä hoitamisesta tahi esteellinen siihen, on eläkelaitoksen määrättävä toinen henkilö hänen sijaansa.

Eläketoimikunta on päätösvaltainen täysilukuisena.

Eläketoimikunnan tehtävänä on:

Sosiaalilautakunnan jäsen ja sen palveluksessa oleva henkilö ovat velvollisia saapumaan eläketoimikunnan kokoukseen antamaan eläkkeenhakijaa tai -saajaa koskevia tietoja ja selvityksiä.

Eläkelaitos suorittaa eläketoimikunnan kustannukset. Kunnan on kuitenkin varattava eläketoimikunnan kokouksia varten tarvittava huonetila valoineen ja lämpöineen sekä suoritettava 67 §:n 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle palkkio toimikunnan kokoukseen osallistumisesta ja siitä johtuvien matkakustannusten korvauksesta saman perusteen mukaan, kuin on voimassa vastaavan korvauksen maksamisesta sosiaalilautakunnan jäsenelle.

Valtioneuvosto päättää eläkelaitosta kuultuaan lääninhallituksen ja kunnallisvaltuuston määräämän eläketoimikunnan jäsenen palkkiosta ja hänen matkakustannustensa korvaamisen perusteista.

Sosiaalilautakunnan ja verotusviranomaisen tulee antaa piiriasiamiehille ja eläketoimikunnan jäsenille näiden toiminnassa tarpeellisia tietoja ja selvityksiä.

Sosiaalilautakunnan tulee ilmoittaa piiriasiamiehelle tapauksista, joissa sen käsityksen mukaan eläke olisi myönnettävä, oikaistava tai lakkautettava taikka joissa lautakunnan mielestä eläkkeen maksaminen eläkkeensaajalle itselleen ei ole tarkoituksenmukaista.

Eläkelaitos antaa toimintaohjeet eläketoimikunnille. Eläkelaitoksen on valvottava eläketoimikuntien toimintaa kiinnittäen erityisesti huomiota siihen, että vuosituloja vahvistettaessa noudatetaan yhtenäisiä perusteita.

Eläketoimikunnan päätös, joka koskee vuositulon vahvistamista, on viipymättä annettava asianomaisen vakuutetun tiedoksi. Päätös on vakuutetun pyynnöstä alistettava eläkelaitoksen tarkastettavaksi. sitä koskeva kirjallinen pyyntö on annettava asianomaisen vakuutuspiirin piiriasiamiehelle 14 vuorokauden kuluessa sen päivän jälkeen, jona päätös on annettu hakijan tai hänen edustajansa tiedoksi.

Eläketoimikunnan vuositulosta tekemä päätös on niin ikään alistettava eläkelaitoksen tarkastettavaksi,

Jos eläketoimikunta katsoo, että sen tutkittavaksi saatettu asia ei kuulu toimikunnan käsiteltäviin, koska vakuutettu ei asu sen toimipiirissä, on eläkelaitoksen ratkaistavaksi viipymättä alistettava kysymys siitä, minkä eläketoimikunnan on käsiteltävä asia. Eläketoimikunnan puheenjohtaja voi, jo ennen kuin asia on esitelty toimikunnassa, myös alistaa saman kysymyksen eläkelaitoksen ratkaistavaksi. Eläkelaitoksen on alistuksen johdosta viipymättä määrättävä asia käsiteltäväksi sopivaksi katsomassaan toimikunnassa.

Eläkelaitos voi oikaista eläketoimikunnan päätöksen, vaikka sitä ei ole alistettu laitoksen ratkaistavaksi. Eläkelaitos voi myös palauttaa asian eläketoimikunnan uudelleen käsiteltäväksi.

Eläkelaitoksen hallituksen, hallituksen jaoston tai jäsenen taikka eläkelaitoksen toimihenkilön päätös on siihen tyytymättömän asianosaisen hakemuksesta alistettava eläkelaitoksen lisätyn hallituksen ratkaistavaksi, jos päätös koskee:

Joka on tyytymätön eläkelaitoksen lisätyn hallituksen päätökseen, mikäli se koskee oikeutta eläkkeeseen, eläkkeen tukiosan määrää, eläkkeen epäämistä tai vähentämistä 24 ja 25 §:ssä mainituissa tapauksissa tai 1 momentin 2 kohdassa mainittuja tapauksia, saa hakea muutosta valittamalla lisätyn hallituksen päätöksestä vakuutusoikeuteen.

Tässä pykälässä tarkoitettu hakemus ja valituskirjelmä on annettava eläkelaitoksen piiriasiamiehelle viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä.

Eläkelaitoksen ja vastaavasti lisätyn hallituksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes lisätty hallitus tai vastaavasti vakuutusoikeus on ratkaissut asian.

Jos 73 §:ssä tarkoitetussa asiassa annettu päätös on perustunut väärään tai puutteelliseen selvitykseen tahi ilmeisesti ei ole ollut lainmukainen, vakuutusoikeus voi sanotussa lainkohdassa asetetun määräajan päätyttyäkin eläkelaitoksen esityksestä tai sen hakemuksesta, jota asia koskee, kuultuaan muita asianosaisia, poistaa päätöksen ja ottaa tai määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Tehtyään edellä sanotun esityksen eläkelaitos voi, kunnes asia on uudelleen ratkaistu, väliaikaisesti keskeyttää eläkkeen maksamisen tai maksaa sen esityksensä mukaisin määrin.

Jos kysymys on evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, voi eläkelaitoskin aikaisemman päätöksen estämättä käsitellä asian uudelleen.

Tämän lain mukaan aiheettomasti maksettu etu voidaan jättää takaisin perimättä, jos sen myöntämisen tai maksamisen ei ole katsottava johtuneen eläkkeensaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai törkeästä tuottamuksesta.

Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän on tässä laissa säädettyä tehtävää täyttäessään saanut tietää jonkun henkilön taloudellisista oloista, terveydentilasta taikka ammatti- tai liikesalaisuuksista, rangaistakoon sakolla, jollei teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta.

Tässä pykälässä mainitusta rikoksesta älköön virallinen syyttäjä tehkö syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.

Tätä lakia sovellettaessa pidetään vakuutetun lapsena myös hänen ottolastaan sekä hänen puolisonsa ja puolisovainajansa lasta ja ottolasta sekä sellaista avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, johon kohdistuva vakuutetun elatusvelvollisuus on oikeuden päätöksellä tai asianmukaisella sopimuksella vahvistettu, sekä rintaperillisenä myös hänen ottolastaan ja tämän jälkeläisiä.

Mitä edellä 1 momentissa säädetään ottolapsesta, sovellettakoon myös vakuutetun kasvattilapseen, jonka toimeentulosta vakuutettu tai hänen samassa taloudessa asuva puolisonsa huolehtii.

Vakuutetun, joka pitää itseään pysyvästi työkyvyttömänä ja jolla 23 §:n mukaan ei vielä ole oikeutta eläkkeeseen, on vakuutusmaksusta vapautuakseen annettava eläkelaitokselle selvitys työkyvyttömyytensä toteamista varten. Selvityksen antamisesta ja sen käsittelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä työkyvyttömyyseläkehakemuksesta on vastaavasti säädetty.

Tässä laissa säädetyt maksut, joiden suoritus on laiminlyöty, peritään ilman tuomiota ja päätöstä siinä järjestyksessä, kuin verojen ja yleisten maksujen ulosotosta on erikseen säädetty.

Tähän lakiin perustuvaa eläkettä älköön ulosmitattako.

Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin perustuvan eläkkeen siirtämistä toiselle tai panttaamista, on mitätön.

Valtioneuvostolla on valta myöntää vieraan raaan kansalaisille vastavuoroisuuden perusteella poikkeuksia tämän lain säännöksistä. Jos vieraassa maassa asuminen tällöin rinnastetaan Suomessa asumiseen tämän lain mukaisen edun saamisen edellytyksenä, on valtioneuvostolla valta päättää vastaavan edun myöntämisestä myös Suomen kansalaiselle.

Käsiteltävänä olevan asian selvittämiseksi eläkelaitoksella on oikeus, asianosaisen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, kuulustuttaa todistajia tai asiantuntijoita yleisessä alioikeudessa.

Eläkelaitoksella ja sen piiriasiamiehellä on oikeus saada virka-apua viranomaisilta.

Valtion kunnan ja muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, vakuutus- ja eläkelaitos pankki ja muu rahalaitos sekä työnantaja on velvollinen pyynnöstä antamaan eläkelaitokselle, eläkelaitoksen piiriasiamiehelle ja eläketoimikunnalle sekä vakuutusoikeudelle tietoja, jotka ovat tarpeen eläkkeenhakijan ja -saajan sekä hänen puolisonsa suorittaman työn ynnä heidän tulojensa ja omaisuutensa määrän selvittämiseksi.

Eläkkeen tai elinkoron maksaja ja myöntäjä voidaan asetuksella velvoittaa ilmoittamaan eläkelaitokselle eläkkeen myöntämisestä ja eläkkeen määrän muuttumisesta, silloin kun on todennäköistä, että se vaikuttaa tämän lain nojalla annettavan eläkkeen määrään.

Valtion, kunnan ja muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, julkisessa virassa oleva lääkäri, sairaala sekä vakuutus- ja eläkelaitos on velvollinen pyynnöstä antamaan eläkelaitokselle ja vakuutusoikeudelle hallussaan olevat työkyvyttömyyseläkkeen hakijan ja saajan sekä 77 §§:ssä tarkoitetun selvityksen antajan terveydentilaa koskevat tiedot. Eläkelaitos on velvollinen maksamaan kohtuullisen palkkion tässä momentissa säädetyn velvoituksen perusteella annetusta lääkärinlausunnosta.

Asetuksella määrätään eläkelaitoksen velvollisuudesta antaa vakuutettuja koskevia tietoja, jotka ovat tarpeen muun lainsäädännön perusteella annettavan edun vahvistamista tai suorittamista varten.

Asetuksella voidaan määrätä, onko 2 ja 4 momentissa säädetyn ilmoituksen kustannuksista maksettava korvausta, sekä tämän korvauksen määrästä.

Asiakirjojen lähettämisestä annettua lakia (74/54) sovelletaan eläkelaitokseen ja sen lisättyyn hallitukseen sekä eläketoimikuntiin ja piiriasiamiehiin. Jollei sanotusta laista muuta johdu tahi jollei muuta näytetä, katsotaan lähetetyn päätöksen, ilmoituksen ja kehoituksen tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös, ilmoitus tai kehoitus on pantu postiin. Päätöksen, ilmoituksen ja kehoituksen katsotaan niin ikään tulleen vakuutetun tiedoksi, jos se esitetään silloin, kun eläke nostetaan.

Tämän lain mukaan annettavia tiedonantoja, todistuksia ja ilmoituksia varten tarvittavat kaavat ja lomakkeet vahvistaa eläkelaitos.

Eläkelaitoksen on annettava toimituskirjat maksutta.

Eläkelaitos on vapautettu maksamasta vetoja nostorahoja sekä toimituskirjojen lunastusta.

Vakuutetulla ja eläkkeensaajalla sekä heidän 33 §:ssä tarkoitetulla omaisellaan on oikeus saada häntä koskevia tietoja eläkelaitoksen piiriasiamiehen välityksellä eläkelaitoksessa ja vakuutusoikeudessa olevista asiakirjoista.

Eläkelaitos voi päättää, että tämän lain mukaan eläkelaitokselle suoritettavaa maksua ei peritä tai sellaisessa maksussa taikka sen tilityksessä olevaa virhettä ei oikaista, jos maksu tai virhe on niin vähäinen, että sen perimisen tai oikaisemisen on katsottava aiheuttavan suhteettoman paljon työtä tai kustannuksia.

Tämän lain mukainen eläkesuoritus pyöristetään täysiksi sadoiksi markoiksi siten, että jos täyden satamarkkaluvun ylittävä suorituksen osa on 50 markkaa pienempi, suorituksen määrä alennetaan, ja jos se on 50 markkaa tai sitä suurempi, suorituksen määrä korotetaan lähimpään täyteen satamarkkalukuun.

Riita-asiat, joissa eläkelaitos on vastaajana, käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin raastuvanoikeus.

Valtuutettua sekä hallituksen ja lisätyn hallituksen jäsentä syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa.

Hallituksen ja lisätyn hallituksen jäsen korvatkoon vahingon, jonka hän toimimalla vastoin lakia tai asetuksia tahi muutoin tahallisesti tai huolimattomuudella on eläkelaitokselle aiheuttanut. Jos useammat ovat vahinkoon syypäät, vastatkoot sen korvaamisesta omasta ja toistensa puolesta.

Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta ja eläkelaitoksen toiminnasta annetaan asetuksella.

Tämän lain säännöksiä vakuutusmaksuista noudatetaan soveltuvin osin myös tulovuoden 1956 tulojen perusteella määrättyihin vakuutusmaksuihin nähden.

Aikaisempaan kansaneläkelakiin, vanhuusavustuslakiin tai työkyvyttömyysavustuslakiin perustuva oikeus eläkkeeseen tai avustukseen muuttuu tämän lain mukaiseksi oikeudeksi kansaneläkkeeseen. Kuitenkaan ei eläkkeeseen, jonka saaja jo ennen tämän lain voimaantuloa oli täyttänyt 65 vuotta, makseta 26 §:n 2 momentin mukaista korotusta.

Aikaisemman kansaneläkelain mukainen lisäeläke, vanhuusavustuslain mukainen vanhuusavustus ja työttömyysavustuslain mukainen työkyvyttömyysavustus muunnetaan tämän lain mukaiseksi eläkkeen tukiosaksi. Tukiosaa laskettaessa käytetään tällöin perusteena kansaneläkelain mukaisen lisäeläkkeen väliaikaisesta korottamisesta annetun lain nojalla muunnettua lisäeläkkeentai vanhuus- tai työkyvyttömyysavustuksensaajan vuosituloa korotettuna samassa suhteessa, kuin sanotun lain mukaan lisäeläkkeen määrää korotetaan, ja vähennettynä aikaisemmalla vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä. Jos täten saatu eläkkeen tukiosa olennaisesti poikkeaa tämän lain mukaan laskettavasta eläkkeen tukiosasta, voidaan se vakuutetun hakemuksesta tai eläkelaitoksen toimesta oikaista. Oikaisu voidaan toimittaa ilman eläketoimikunnassa tapahtuvaa käsittelyä, jollei samalla ole esillä kysymys vakuutetun ja hänen puolisonsa vuositulojen määrän muuttumisesta.

Jos aikaisemman kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen täydennysosa tahi työkyvyttömyysavustuslain mukainen työkyvyttömyysavustus on evätty tai sen määrää on vähennetty sanotun kansaneläkelain 48 §:n nojalla taikka työkyvyttömyysavustuslain 6 §:n nojalla kansaneläkelain 48 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa, niin muunnettaessa eläkettä tai avustusta tämän lain mukaiseksi eläkkeen tukiosa evätään tai sitä vähennetään enintään siinä suhteessa kuin täydennysosaa tai avustusta oli vähennetty. Tätä momenttia sovelletaan kuitenkin vain siihen saakka, kun vakuutettu täyttää 65 vuotta.

Jos aikaisemman kansaneläkelain mukainen lisäeläke, vanhuusavustuslain mukainen vanhuusavustus tahi työkyvyttömyysavustuslain mukainen työkyvyttömyysavustus on evätty tai sen määrää on vähennetty sanotun kansaneläkelain 49 §:n, vanhuusavustuslain 5 §:n taikka työkyvyttömyysavustuslain 6 §:n nojalla kansaneläkelain 49 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, niin muunnettaessa eläkettä tai avustusta tämän lain mukaiseksi eläkkeen tukiosa evätään tai sitä vähennetään enintään siinä suhteessa, kuin lisäeläkettä tai avustusta oli vähennetty.

Milloin 20 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävä vakuutettu on vakuutusmaksujen suorituksen laiminlyömisen takia menettänyt oikeutensa aikaisemman kansaneläkelain mukaisen eläkkeen saamiseen, on hänellä oikeus hakemuksesta saada tämän lain mukainen eläke.

Aikaisemman kansaneläkelain mukaan työ kyvyttömäksi todettua henkilöä pidetään tämän lain mukaan pysyvästi työkyvyttömänä.

Tämän lain voimaan tullessa vahvistetaan 62 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi kunnan painoluvuksi luku, joka määrätään kertomalla 2 momentin mukainen osamäärä 3 momentissa mainitulla kertoimella.

Osamäärä saadaan, kun kunnassa asuville eläkkeensaajille lain voimaantuloa edeltäneen kalenterivuoden toisen vuosineljänneksen aikana aikaisemman kansaneläkelain tai vanhuusavustuslain nojalla maksettujen lisäeläkkeiden ja vanhuusavustusten yhteismäärä jaetaan kaikissa samaan kuntaryhmään kuuluvissa kunnissa asuville eläkkeensaajille vastaavana aikana maksettujen lisäeläkkeiden ja vanhuusavustusten kokonaismäärällä.

Kerroin on ensimmäisessä kuntaryhmässä 0.14, toisessa kuntaryhmässä 0.20 ja kolmannessa kuntaryhmässä 0.66.