37/1955

Kiinnitysrekisteriä pidetään korttijärjestelmän mukaan, ja on siinä eri kortti jokaisella kiinteistöllä, johon on vahvistettu kiinnitys tai haettu sitä.

Kun rekisteröityyn tontinvuokraoikeuteen tai toisen maalla olevaan laitokseen hallintaoikeuksineen maahan on vahvistettu kiinnitys tai haettu sitä, laaditaan sille oma rekisterikortti.

Kiinnitysrekisteriä pitää maalla tuomiokunnan tuomari ja kaupungissa kiinteistötuomari.

Merkinnän tekeminen kiinnitysrekisteriin kuuluu sille, joka hoiti tuomiokunnan tuomarin tai kiinteistötuomarin virkaa silloin, kun se kiinnitysasia käsiteltiin taikka se ilmoitus tai muu asiakirja saapui, josta merkintä aiheutuu.

Rekisterikortit asetetaan siihen järjestykseen, missä kiinteistöt ovat maarekisterissä tai tonttikirjassa. Edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua tontinvuokraoikeutta tai laitosta varten laadittu rekisterikortti sijoitetaan kiinnitysrekisteriin välittömästi sen kiinteistön kortin jälkeen, johon tontinvuokraoikeus kohdistuu tai jolla laitos sijaitsee, taikka jos sanotulla kiinteistöllä ei ole rekisterikorttia, sille paikalle, mihin sen kortti olisi sijoitettava. Jos sellaisia kortteja on saman kiinteistön kohdalla useampia, asetetaan ne peräkkäin soveliaaksi katsottuun järjestykseen. Sellaisia laitoksia koskevat rekisterikortit, jotka sijaitsevat muulla kuin maarekisteriin omalla rekisterinumerolla merkityn kiinteistön alueella, sijoitetaan asianomaisten kylien tai kuntien kohdalle muiden korttien jälkeen.

Rekisterikortit painetaan tähän liitettyjen kaavakkeiden mukaan ja niiden leveys on 297 mm ja korkeus 210 mm.

Rekisterikortin etusivun yläreunassa olevaan otsakeosaan merkitään kiinteistö niin ilmaistuna, kuin maarekisteri tai tonttikirja osoittaa, sekä tontinvuokraoikeus tai toisen maalla oleva laitos hallintaoikeuksineen maahan ilmoituksin tontinvuokraoikeuden vakuudeksi myönnetystä rekisteröimisestä tai hallintaoikeuden vakuudeksi ehkä voimassa olevasta kiinnityksestä.

Jokaisesta käsitellystä kiinnitysasiasta tehdään merkintä kiinnitysrekisteriin, ei kuitenkaan sellaisesta hakemuksesta, joka on lainvoimaisella päätöksellä heti hylätty. Kullekin kiinnitykselle annetaan rekisterissä oma järjestysnumeronsa, ja samaa kiinnitystä koskevat myöhemmät viennit merkitään samalla numerolla.

Kun kiinnitys on vahvistettu, kirjoitetaan sarakkeeseen 3 kiinnityksensaajan nimi tai, jos kiinnitys on vahvistettu haltijalle vakuudeksi, merkintä siitä, kiinnitetyn oikeuden perusteena olevan asiakirjan laatu ja päiväys, tarpeelliset tiedot oikeuden sisällyksestä tahi, kysymyksen ollessa rahamääräisestä kiinnityksestä, pääomamäärä ja korko merkintöineen koron laskemispäivästä, jollei se ole sama kuin asiakirjaa antamispäivä, sekä muut maksut, joista kiinteistö on vastaava, se päivä, josta kiinnitys tuottaa etuoikeuden, niin myös, jos kiinnitys on metsäkiinnitys, merkintä siitä. Jos kiinnitys koskee määräosaa kiinteistöstä, on maininta siitä samoin kuin osuuden omistajasta sisällytettävä selostukseen.

Kun kiinnitysasia on lykätty tai sen ratkaiseminen määrätty viivähtämään, kirjoitetaan hakemuksesta sarakkeeseen 3 edellä 2 momentissa mainitut tiedot merkinnöin siitä, että asia on lykätty tai määrätty viivähtämään. Sitten kun asiassa on annettu päätös, on sarakkeeseen 3 uutena vientinä merkittävä, että kiinnitys on vahvistettu hakemuksen mukaisesti tai, jos niin ei ole tapahtunut, missä suhteessa hakemuksesta on poikettu. Viimeksi mainitussa tapauksessa on hakemuksesta sarakkeeseen 3 aikaisemmin tehtyjen merkintöjen alle vedettävä punainen viiva niissä kohdin, joissa hakemuksesta on poikettu. Jos hakemus on lainvoimaisella päätöksellä hylätty, tehdään sarakkeeseen 3 sitä koskeva merkintä ja kaikki asiaa koskevat merkinnät yliviivataan punaisella pystyviivalla.

Milloin päätökseen, jolla hakemus on hylätty, on ilmoitettu tyytymättömyyttä, on hakemuksesta kirjoitettava kiinnitysrekisteriin 2 momentissa mainitut tiedot, jollei sitä jo aikaisemmin ole tehty, sekä tehtävä rekisteriin merkintä siitä, että hakemus on hylätty.

Uusina vienteinä kirjoitetaan sarakkeeseen 3 kaikki kiinnityksestä rekisteriin merkityissä seikoissa tapahtuneet muutokset, kuten kiinnityksen kokonaan tai osittain kuolettaminen, asiakirjan haltijan ilmoitus asiakirjan siirtymisestä hänelle, etuoikeusjärjestyksen muutos ja yhteiskiinnityksen vastuunjako, niin myös kiinnityksen uudistaminen ja, jos tällöin havaitaan kiinnityksen haltijan vaihtuneen, sen nimi ja kotipaikka, jolle vakuudeksi kiinnitys on uudistettu, tai jos uudistaminen on tapahtunut haltijalle vakuudeksi, samanlaiset merkinnät siitä, joka on uudistamista hakenut, sekä, milloin rahamääräinen kiinnitys on uudistettu alkuperäistä pienemmästä määrästä, jäljellä oleva määrä. Uusina vienteinä tehdään, myös 19 §:ssä mainittuja seikkoja koskevat merkinnät.

Sarakkeeseen 3 on myös tehtävä merkinnät tyytymättömyyden ilmoituksesta ja siitä, ettei valitusta ole ajettu perille, sekä ylemmän oikeuden päätöksestä, viimeksi mainitusta eri vientinä.

Jos samasta saamismäärästä on vahvistettu kiinnitys useampaan kiinteistöön, kirjoitetaan se täydellisesti ainoastaan yhden kiinteistön rekisterikorttiin ja muiden kortteihin merkitään viittaus mainittuun korttiin. Sama olkoon voimassa myös sellaista kiinnitystä koskevasta hakemuksesta, kun se kiinnitysrekisteriin kirjoitetaan.

Kun kiinnitysrekisteriin merkitään kiinnityksen kuolettaminen tai raukeaminen tahi hakemuksen raukeaminen taikka tehdään merkintä kiinnityksessä tapahtuneesta muutoksesta, yliviivataan, kuolettamisen tai raukeamisen ollessa kysymyksessä, kaikki kiinnityksestä tai hakemuksesta rekisteriin tehdyt merkinnät punaisella pystyviivalla sekä alleviivataan merkinnän koskiessa muutosta punaisella ne kohdat, jotka ovat muuttuneet.

Kiinnitysrekisteriin merkitseminen on toimitettava sen ajan kuluessa, jossa otteet kiinnitysasiain pöytäkirjasta on annettava, huomioon ottaen kuitenkin, että samaa kiinteistöä koskevat merkitsemiset tapahtuvat, mikäli mahdollista, siinä järjestyksessä, missä asiat on käsitelty.

Jos tuomiokunnan arkistossa käsitelty kiinnitysasia on siirretty jatkettuun arkistokäsittelyyn, on hakemuksen rekisteriin kirjoittaminen toimitettava kahden kuukauden kuluessa asian siirtämisestä.

Milloin tuomiokunnan arkistossa käsitelty kiinnitysasia on siirretty oikeuden käsiteltäväksi, kirjoitetaan hakemus merkintöineen asian siirtämisestä viipymättä kiinnitysrekisteriin noudattaen, mitä lykätyn kiinnitysasian kirjoittamisesta rekisteriin on säädetty.

Kun rekisterikortissa ei enää ole tilaa uusille merkinnöille, asetetaan, jollei korttia 11 §:n mukaisesti kirjoiteta uudelleen, sen jatkoksi uusi kortti. Kummankin kortin oikeaan yläkulmaan merkitään järjestysnumero, ja edellisen kortin loppuun ja uuden kortin alkuun kirjoitetaan huomautus siitä, että jälkimmäinen kortti on edellisen jatkoa.

Kun huomattava osa siitä, mitä rekisterikortti sisältää, ei enää ole voimassa taikka kun kortin havainnollisuus monien muutosten tai muiden syiden takia on melkoisessa määrin vähentynyt, on kortti laadittava uudelleen.

Uuteen korttiin otetaan ainoastaan ne kiinnitykset, jotka vielä ovat voimassa, ja niitä koskevat merkinnät kirjoitetaan samassa muodossa, missä ne ovat vanhassa kortissa. Kortille on merkittävä todistus, että kortti on yhtäpitävä sen kanssa, mitä vanhalle kortille tehtyjen merkintöjen mukaan sillä hetkellä oli voimassa.

Samalla kun uusi kortti asetetaan kiinnitysrekisteriin, poistetaan vanha kortti siitä. Kaikki vanhat kortit on säilytettävä asetettuina siihen järjestykseen, missä kortit ovat kiinnitysrekisterissä.

Kun kiinnitysrekisteriin otettu kiinteistö on siirretty toiseen tuomiopiiriin, jonka kiinnitysrekisteriä pitää toinen viranomainen, on mainitulle viranomaiselle viipymättä lähetettävä sanottua kiinteistöä sekä siihen ehkä kohdistuvia 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja oikeuksia koskevat rekisterikortit.

Milloin kiinteistö siirretään toisen oikeuden tuomiopiiriin samassa tuomiokunnassa tahi toiseen kuntaan samassa tuomiopiirissä, on kiinteistöä ja siihen ehkä kohdistuvia 1 momentissa mainittuja oikeuksia koskevat rekisterikortit viipymättä siirrettävä uudelle paikalleen.

Ennen kuin kortin lähettäminen tai siirtäminen suoritetaan, on kiinteistön siirrosta aiheutuva merkintä tehtävä kortin otsakkeeseen vetämällä entisen merkinnän yli punainen viiva ja kirjoittamalla sen yläpuolelle vastaava uusi merkintä sekä huomautuksille varattuun kohtaan viittaus siihen määräykseen, johon siirto perustuu.

Milloin kiinnitys on vahvistettu määräosaan tilasta ja tila on sitten halkomalla jaettu, on siinä tapauksessa, että kiinnitysrekisterin pitäjälle esitetään selvitys siitä, mitä uutta tilaa tai uuden tilan määräosaa kiinnityksen 14 päivänä joulukuuta 1951 annetun jakolain (604/51) 180 §:n mukaan katsotaan koskevan, tästä seikasta tehtävä rekisteriin merkintä asianomaisen kiinnityksen kohdalle.

Jos on saatu selvitys siitä, että määräalan erottaminen, jonka vakuudeksi on vahvistettu kiinnitys, on tapahtunut, on kiinnitysrekisteriin merkittävä, että kiinnitys, jollei se jo sitä ennen ole lakannut olemasta voimassa, on rauennut. Jos erottaminen on tapahtunut erottamisoikeuden vakuudeksi vahvistetun kiinnityksen ollessa voimassa, on rekisteriin samalla kunkin sellaisen muuta kuin erottamisoikeutta koskevan kiinnityksen kohdalle, joka ei rasita määräalasta muodostettua kiinteistöä, tehtävä tästä seikasta merkintä. Viimeksi mainitut merkinnät on tehtävä myös silloin, kun on saatu selvitys sellaisen määräalan erottamisesta, jonka luovutuksesta on, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, erottamisoikeuden vakuudeksi tehty merkintä ulosmitattujen kiinteistöjen luetteloon.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut selvitykset on säilytettävä sillä tavoin kuin 25 §:n 4 momentissa määrätään siinä mainituista asiakirjoista.

Milloin kiinnitysasiain pöytäkirjaan on tehty 28 päivänä marraskuuta 1952 annetun jakoasetuksen (407/52) 221 §:ssä tarkoitettu merkintä siitä, että kahdesta tai useammasta tilasta on lohkomalla erotettu alue yhdeksi tilaksi tai että niistä on lohkomalla erotettu niille yhteisesti kuulunut alue, taikka tilojen yhdistämisestä annetun lain soveltamisesta 30 päivänä marraskuuta 1951 annetun asetuksen (581/51) 3 §:ssä tarkoitettu merkintä tilojen yhdistämisestä yhdeksi tilaksi, on sanotuin tavoin muodostetulle tilalle laadittava oma rekisterikortti, jonka otsakkeeseen huomautuksille varattuun kohtaan on merkittävä, mikä määräosa tästä tilasta vastaa kunkin luovuttavan tai yhdistetyn tilan kiinnityksistä.

Milloin kiinnitysasiain pöytäkirjaan on tehty jakoasetuksen 221 §:ssä tarkoitettu merkintä siitä, että alue, osuus tai etuus on siirretty manttaaleja muuttaen toiseen tilaan, on vastaanottavan tilan rekisterikortin otsakkeeseen huomautuksille varattuun kohtaan merkittävä, mikä määräosa tästä tilasta vastaa tilaa ennestään rasittavista sekä luovuttavan tilan kiinnityksistä. Jollei vastaanottavalla tilalla vielä ole rekisterikorttia, on se laadittava.

Sitten kun 24 päivänä huhtikuuta 1931 annetun asemakaavalain (145/31) 53 §:n 2 momentissa tarkoitetut merkinnät on tehty kiinnitysasiain pöytäkirjaan, on niitä vastaavat merkinnät kirjoitettava asianomaisten kiinnitysten kohdalle kiinnitysrekisteriin.

Lohkotilan vastuun rajoittamista tai lohkotilan kokonaan vapauttamista emätilan kiinnityksestä koskevasta hakemuksesta on, sen jälkeen kun siitä on tehty merkintä kiinnitysasiain pöytäkirjaan, kirjoitettava kiinnitysrekisteriin merkintä sen kiinnityksen kohdalle, mitä hakemus koskee.

Sitten kun asia on ratkaistu tai hakemus on rauennut, on päätöksen tai hakemuksen raukeamisen merkitsemisestä kiinnitysrekisteriin vastaavasti voimassa, mitä 1 momentissa on sanottu. Päätöksestä, jolla lohkotilan vastuu on rajoitettu tai se on vastuusta vapautettu, on kirjoitettava tarpeelliset tiedot myös lohkotilalle laadittavan rekisterikortin otsakkeeseen huomautuksille varattuun kohtaan.

Ylemmän oikeuden velvollisuudesta lähettää jäljennös ratkaisustaan olkoon vastaavasti noudatettavana, mitä jäljempänä 19 §:n 2 momentissa säädetään.

Kun lunastettu tai luovutettu tila tai alue on, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, vapautunut vastaanasta saamisesta tahi määrätyn raha- tai tavaratulon kantamisoikeudesta, josta se on kiinnityksen johdosta tai maksamattoman kauppahinnan oikeutta koskevien säännösten mukaan vastaamassa, ja vapautumisesta on tehty merkintä kiinnitysasiain pöytäkirjaan, on vapautuneen tilan rekisterikorttiin tahi, jollei sillä vielä ole korttia, tilalle laadittavaan korttiin samoin kuin alueesta muodostetulle tilalle laadittavaan rekisterikorttiin sen otsakkeessa huomautuksille varattuun kohtaan tehtävä merkintä vapautumisesta.

Kiinnitysasiassa antamastaan päätöksestä tulee ylemmän oikeuden lähettää jäljennös asianomaiselle rekisterinpitäjälle vastaavasti noudattaen, mitä 19 §:n 2 momentissa säädetään. Rekisterinpitäjän tulee pitää huolta siitä, että päätöksestä tehdään tarpeelliset merkinnät kiinnitysrekisteriin.

Jos hakija on laiminlyönyt ylemmän oikeuden päätöksessä mainitun määräajan kuluessa suorittaa hänelle kuuluvan velvollisuuden, on kiinnitysrekisteriin tehtävä tästäkin merkintä.

Kiinnityksen mitättömäksi julistamista tai oikaisemista koskevasta kanteesta on, jollei sitä heti hylätä tai jätetä tutkittavaksi ottamatta päätöksellä, joka saa lainvoiman, tehtävä merkintä kiinnitysrekisteriin, ja on oikeuden puheenjohtajan ellei hän ole kiinnitysrekisterin pitäjä, ilmoitettava sellaisesta kanteesta rekisterinpitäjä ole kymmenen päivän kuluessa käräjien tai yleisen istunnon päättymisestä tahi siitä, kun asia on ollut raastuvanoikeuden käsiteltävänä.

Kun sellainen 1 momentissa tarkoitettu asia, josta on tehtävä merkintä kiinnitysrekisteriin, on lainvoimaisesti ratkaistu, on ratkaisusta niin ikään tehtävä rekisteriin merkintä. Alioikeuden puheenjohtajan on, jollei rekisterin pitäminen kuulu hänelle, ennen 1 momentissa mainitun ajan päättymistä, ei kuitenkaan ennen kuin veto- tai tyytymättömyyden ilmoittamisaika on kulunut, ilmoitettava rekisterinpitäjälle päätöksestä ja siitä, onko asiasta vedottu tai päätökseen ilmoitettu tyytymättömyyttä. Hovioikeus on myös velvollinen sen käsiteltäväksi saatetussa asiassa, sen jälkeen kun tyytymättömyyden ilmoittamisaika hovioikeuden tuomioon tai päätökseen on päättynyt, heti lähettämään rekisterinpitäjälle jäljennöksen tuomiosta tai päätöksestä ja ilmoituksen siitä, onko tuomioon tai päätökseen ilmoitettu tyytymättömyyttä. samoin lähettäköön korkein oikeus jäljennöksen tuomiostaan tai päätöksestään.

Rekisterinpitäjän tulee hankkia selvitys siitä, onko veto tai valitus alioikeuden päätöksestä tahi muutoksenhakemus hovioikeuden tuomioon tai päätökseen ajettu perille.

Kiinnitysrekisterin hakemistoon merkitään kaikki tuomiopiirissä olevat, maarekisteriin omalla rekisterinumerolla merkityt kiinteistöt siihen katsomatta, ovatko ne edelleenkin sellaisinaan olemassa vai onko ne myöhemmin ositettu, sekä tonttikirjaan lopullisesti merkityt tontit.

Hakemistossa on jokaisella talonumerolla ja korttelilla oma alusteensa. Alusteiksi käytetään tähän liitettyjen kaavakkeiden mukaisia irtolehtiä, joiden leveys on 210 mm ja korkeus 297 mm. Alusteet asetetaan siihen järjestykseen, missä vastaavat alusteet ovat maarekisterissä tai tonttikirjassa, sekä kootaan kansiin sen mukaan kuin soveliaaksi havaitaan.

Sellaisia 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja tontinvuokraoikeuksia ja laitoksia varten, joihin on vahvistettu kiinnitys tai haettu sitä, asetetaan erityinen aluste asianomaisten talonumeroiden ja korttelien alusteiden jälkeen tai, mikäli laitos sijaitsee muulla kuin maarekisteriin omalla rekisterinumerolla merkityn kiinteistön alueella, asianomaisen kylän tai kunnan muiden alusteiden jälkeen.

Edellä 2 momentissa mainitulle alusteelle merkitään tilat ja tontit maarekisterin tai tonttikirjan osoittamaan järjestykseen ja sillä tavoin, että siitä käy selville, miten ne ovat osittamisten kautta muodostuneet. Jokaisen tilan tai tontin niin myös 3 momentissa tarkoitetun oikeuden kohdalle on alusteessa sitä varten olevaan sarakkeeseen merkittävä sellaiset viittaukset kiinnityshakemuksiin ja voimassa oleviin kiinnityksiin sekä kunkin tilan tai tontin kohdalta kiinnitysasiain pöytäkirjaan tehtyihin muihin merkintöihin, että ne sanottujen viittausten nojalla ovat löydettävissä kiinnitysasiain pöytäkirjasta.

Viittaus, mikä tarkoittaa kiinnitystä, joka on kuoletettu tai rauennut, tahi kiinnityshakemusta, joka on rauennut, alleviivataan punaisella.

Kiinnityksiä koskevat merkinnät on hakemistoon tehtävä sen ajan kuluessa, jossa kiinnitysrekisteriin merkitseminen on toimitettava.

Kun kiinteistö on siirretty toiseen tuomiopiiriin tai toiseen kantaan samassa tuomiopiirissä, on asianomaiselle hakemisten alusteelle tehtävä merkintä siirrosta, minkä jälkeen alusteen tai, mikäli vain osa talonumerosta tai korttelista on siirretty, alusteesta tarpeellisin osin kirjoitettavan jäljennöksen kohdalta on noudatettava, mitä 12 §:n 1 ja 2 momentissa on rekisterikortista säädetty.

Rekisterinpitäjän tulee kerran vuodessa tarkastaa kiinnitysrekisteri hakemistoineen kiinnitysten raukeamisesta aiheutuvien merkintäin tekemistä varten. Rasitustodistusta annettaessa on myös asianomaista kiinteistöä tai oikeutta koskevien kiinnitysten raukeamisesta tehtävä merkinnät kiinnitysrekisteriin.

Rasitustodistuksen antaja ei ole velvollinen tarkastamaan kiinnitysasiain pöytäkirjoja muulta kuin siltä ajalta, jolta kiinnitysrekisteriin merkitsemisiä 8 §:n mukaan ei ole vielä ollut toimitettava taikka rasitustodistuksen antajan tieten ei ole toimitettu.

Jos havaitaan, että kiinnitys on jäänyt määräajassa rekisteriin viemättä tai siihen tehtävä merkintä tekemättä, on puutteellisuus heti korjattava. Näin tehtävä merkintä on päivättävä ja sen tekijän allekirjoitettava.

Kiinnitystä rekisteriin kirjoitettaessa tai merkintää siihen tehtäessä sattunut virhe on korjattava heti, kun se on havaittu. Virheellistä merkintää älköön ylipyyhkien tai raaputtaen korjattako, vaan on korjausmerkintä, joka on päivättävä ja korjauksen tekijän allekirjoitettava, tehtävä uutena vientinä, jota paitsi se kohta alkuperäistä merkintää, joka tulee korjauksessa muuttumaan, pannaan sulkeisiin ja alleviivataan punaisella.

Tämän asetuksen 20 §:ssä mainitun hakemiston ensimmäistä laatimista varten tarvittavat talonumeroiden ja korttelien alusteet kirjoitetaan maanmittauskonttorin, maistraatin tai järjestysoikeuden toimesta maarekisterin ja tonttikirjan perusteella, ja on ne päivättävä ja asianomaisen virkamiehen allekirjoituksella vahvistettava.

Kun halkominen tai lohkominen on maarekisteriin merkitty, tulee maanmittauskonttorin kuuden päivän kuluessa sen jälkeen asianomaiselle kiinnitysrekisterin pitäjälle lähettää siitä ilmoitus, joka osoittaa sekä ositetun tilan että toimituksessa syntyneet tilat niin myös päivän, jona osittaminen on merkitty maarekisteriin. sama olkoon soveltuvin kohdin voimassa, kun muussa maanmittaustoimituksessa muodostettu uusi tila on maarekisteriin merkitty tai kun jossakin kiinnitysrekisteriin hakemistoon merkittävässä kohdassa maarekisteri on muuttunut.

Samoin lähettäköön maistraatti tai järjestysoikeus 1 momentissa mainitun ajan kuluessa siitä, kun tontinmuodostus on lopullisesti merkitty tonttikirjaan, tonttikirjanotteen kiinnitysrekisterin pitäjälle.

Edellä 1 momentissa mainitun ilmoituksen tai tonttikirjanotteen nojalla on viipymättä tehtävä merkinnät 20 §:ssä mainittuun hakemistoon. Milloin tiedot eivät ole tähän tarkoitukseen riittävät, on rekisterinpitäjän vaadittava tarpeelliset lisätiedot.

Edellä 1 ja 2 momentissa mainitut ilmoitukset ja tonttikirjanotteet on sopivin tavoin järjestettyinä säilytettävä.

Kiinnitysrekisteri, tarpeen mukaan erityisiin koteloihin sijoitettuna, sekä rekisterin hakemisto säilytetään lukitussa kaapissa tai laatikossa.

Kiinnitysrekisterikortteja ja korttikoteloita sekä hakemistoa varten tarvittavia irtolehtiä ja kansia pidetään valtion julkaisutoimistossa asianomaisten viranomaisten maksutta saatavana.

Yksityiskohtaisempia ohjeita kiinnitysrekisterin pitämisestä antaa tarvittaessa oikeusministeriö.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa käsiteltyjä kiinnitysasioita ei viedä kiinnitysrekisteriin, ellei niiden käsittely ole jatkunut mainitun ajankohdan jälkeen.

Kun kiinnitys, joka on vahvistettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa, uudistetaan tai siinä tapahtuu sellainen muutos, josta tämän asetuksen mukaan olisi tehtävä merkintä kiinnitysrekisteriin, on kiinnitys, säädetyin merkinnöin uudistamisesta tai muutoksesta, kirjoitettava rekisteriin noudattaen soveltuvin kohdin, mitä vahvistetun kiinnityksen rekisteriin kirjoittamisesta on sanottu.

Mitä edellä 2 momentissa on säädetty, älköön sovellettako, milloin ennen tämän asetuksen voimaantuloa vahvistettu kiinnitys, jota ei ole sanotussa momentissa mainitulla perusteella kiinnitysrekisteriin kirjoitettu, kokonaan kuoletetaan.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1956, kuitenkin niin, että toimenpiteisiin rekisterikorttien ja korttikoteloiden sekä hakemistoa varten tarvittavien irtolehtien ja kansien hankkimiseksi samoin kuin 24 §:ssä mainittujen alusteiden kirjoittamiseksi on ryhdyttävä niin hyvissä ajoin ennen sanottua päivää, että kiinnitysrekisterin pitäminen voidaan aloittaa asetuksen voimaan tullessa.

Niin kauan kuin on voimassa ennen tämän asetuksen voimaantuloa vahvistettuja kiinnityksiä, joita ei ole viety kiinnitysrekisteriin, on rasitustodistusta annettaessa tarkastettava kiinnitysasiain pöytäkirjat siltä ajalta, kuin on tarpeellista.

Poiketen siitä, mitä 29 §:ssä on sanottu, on ennen tämän asetuksen voimaantuloa käsitellystä kiinnitysasiasta vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta tehtävä 14 §:ssä, 16 §:n 2 momentissa tai 17 §:ssä tarkoitettu merkintä asianomaiselle tilalle laaditun tai laadittavan rekisterikortin otsakkeeseen, milloin asia on koskenut merkinnän tekemistä kiinnitysasiain pöytäkirjaan siitä, että lohkotila on vapautettu emätilan kiinnityksestä tai sen vastuuta emätilan kiinnityksestä on rajoitettu taikka että kiinteistö on vapautunut vastaanasta saamisesta tahi määrätyn raha- tai tavaratulon kantamisoikeudesta, josta se tahi kiinteistö, mistä lunastetusta tai luovutetusta alueesta se on muodostettu, on kiinnityksen johdosta tai maksamattoman kauppahinnan oikeutta koskevien säännösten mukaan ollut vastuussa, taikka kun kiinnitysasiain pöytäkirjaan on tehty 14 päivänä joulukuuta 1951 annetun jakolain (604/51) 201 tai 249 §:n tahi tilojen yhdistämisestä 29 päivänä kesäkuuta 1951 annetun lain (403/51) 11 §:n säännöksistä aiheutuva merkintä.