2/1955

Hovioikeuden tuomioihin ja päätöksiin haetaan muutosta korkeimmalta oikeudelta.

Joka tahtoo hakea muutosta hovioikeuden tuomioon tai päätökseen jutussa, joka on pantu vireille alioikeudessa, pyytäköön siihen lupaa korkeimmalta oikeudelta.

Muutoksenhakulupa myönnettäköön ainoastaan:

Harkittaessa, onko muutoksenhakulupa myönnettävä, on otettava huomioon myös ratkaisu, jolla juttu on joiltakin osin jätetty tutkittavaksi ottamatta ja jonka muuttamista vaaditaan pääasian yhteydessä.

Riitajutussa, joka koskee ainoastaan saamista, korvausta tai irtaimistoa, ei muutoksenhakulupaa 3 §:n 1 kohdan nojalla voida myöntää asianosaiselle, milloin sen arvo, minkä osalta hovioikeuden ratkaisu on ollut hänelle vastainen, ilmeisesti ei ole enemmän kuin 100 000 markkaa.

Jutussa, jossa rangaistusvaatimus on ollut hovioikeuden käsiteltävänä, älköön muutoksenhakulupaa 3 §:n 1 kohdan nojalla myönnettäkö viralliselle syyttäjälle tai asianomistajalle, ellei vaatimus tarkoita rikosta, josta saattaa säännöllisen rangaistusasteikon mukaan seurata kuritushuonetta enemmän kuin kolme vuotta, viraltapano tai virantoimituksesta erottaminen taikka kansalaisluottamuksen tahi maan palvelukseen kelpaavaisuuden menettäminen, eikä syytetylle, ellei häntä ole siinä tuomittu jostakin rikoksesta vankeuteen kuutta kuukautta pitemmäksi ajaksi tai kuritushuoneeseen tahi viralta pantavaksi tai virantoimituksesta erotettavaksi taikka ellei hovioikeuden päätöksessä ole määrätty, että hän on menettävä kansalaisluottamuksensa tai maan palvelukseen kelpaavaisuutensa tahi oikeuden elinkeinon tai ammatin harjoittamiseen.

Jos hovioikeuden käsiteltävänä rikosjutussa on ollut vaatimus omaisuuden tai sen arvon tahi rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn menettämisestä taikka vahingonkorvauksesta tai irtaimen omaisuuden luovuttamisesta, voidaan asianosaiselle, ei kuitenkaan viralliselle syyttäjälle, myöntää muutoksenhakulupa 3 §:n 1 kohdan nojalla myös, jos sen arvo, jonka osalta hovioikeuden tässä kohden antama ratkaisu on ollut hänelle vastainen, ilmeisesti on enemmän kuin 100 000 markkaa.

Edellä tässä pykälässä tarkoitettua arvoa laskettaessa ei ole otettava lukuun jutun vireille panemisen jälkeen kertynyttä korkoa eikä oikeudenkäyntikuluja.

Muutoksenhakulupaa älköön 3 §:n 1 kohdan nojalla myöskään myönnettäkö:

Mitä edellä 2, 3, 5 ja 6 §:ssä on säädetty, noudatettakoon vastaavasti, kun asianosainen tahtoo hakea muutosta alioikeudessa vireille pannussa jutussa annettuun hovioikeuden päätökseen, joka ei sisällä pääasian ratkaisua ja johon ei ole haettava muutosta pääasian yhteydessä.

Jos asianosaiselle ei voida myöntää muutoksenhakulupaa 3 §:n 1 kohdan vaan ainoastaan sen 2 kohdan nojalla, pankoon hovioikeus tuomioon tai päätökseen siitä ilmoituksen ja mainitkoon lainkohdan, johon ilmoitus perustuu. Milloin muutoksenhakulupa voidaan myöntää myös 3 §:n 1 kohdan nojalla, hovioikeuden on tuomiossaan tai päätöksessään annettava osoitus siitä, miten tyytymättömyys on ilmoitettava, jotta muutoksenhakulupaa voitaisiin anoa, minkä ajan kuluessa ja missä lupaa on pyydettävä, niin myös, mitä asianosaisen lupaa hakiessaan ja, kun on kysymys tuomiolla ratkaistusta jutusta, vastapuolen puhevaltansa valvomiseksi on noudatettava. Osoituksessa on mainittava, onko muutosta haettava nostoteitse vai valittamalla, niin myös että tyytymättömyyden ilmoittamisessa on noudatettava, mitä 9 ja 10 §:ssä säädetään.

Jos asianosainen arvelee, että hovioikeuden ilmoitus niistä perusteista, joilla muutoksenhakulupaa lain mukaan ei voida myöntää, on virheellinen, saakoon hän muutoksenhakulupaa pyytäessään saattaa kysymyksen korkeimman oikeuden tutkittavaksi.

Jutussa, jonka hovioikeus on ratkaissut ensimmäisenä oikeusasteena, annettakoon tarpeellinen osoitus tyytymättömyyden ilmoittamisesta ja muutoksen hakemisesta.

Hovioikeuden tuomioihin, olkoonpa kysymys vedotusta jutusta tai hovioikeuden ensimmäisenä oikeusasteena ratkaisemasta riita-asiasta, haetaan muutosta nostoteitse. Muutosta hovioikeuden päätöksiin haetaan valittamalla.

Asianosainen, joka tahtoo varata itselleen oikeuden hakea lupaa hovioikeuden ratkaiseman jutun saattamiseksi korkeimman oikeuden tutkittavaksi, tehköön siitä hovioikeudelle kirjallisen ilmoituksen viimeistään ennen kello 12 yhdentenäkolmatta päivänä sen jälkeen, kun tuomio tai päätös annettiin. Kun kysymys on tuomiosta, suorittakoon samalla nostorahan kaksituhatta markkaa. Jos useilla asianosaisilla on yhteinen puhevalta, käyköön yksi ilmoitus sekä yksi nostoraha kaikkien puolesta. Jos sillä, joka hakee muutosta, on jutussa useita vastapuolia, älköön kuitenkaan vaadittako enempää kuin yksi nostoraha.

Mitä 2 momentissa on sanottu, sovellettakoon vastaavasti, kun kysymys on hovioikeuden ensimmäisenä oikeusasteena ratkaisemasta jutusta.

Joka varattomuuden vuoksi tahtoo nostorahaa suorittamatta saattaa jutun korkeimpaan oikeuteen, antakoon edellä säädetyn ilmoituksensa ohella hovioikeuteen asuinpaikkansa tuomarin, papin, julkisen notaarin, nimismiehen tai sosiaalilautakunnan todistuksen, joka osoittaa, ettei hän, menettämättä mitä omaa ja perheensä elatusta varten tarvitsee, kykene nostorahaa maksamaan.

Nostorahasta on vapaa se, joka käyttää valtion, kunnan, evankelisluterilaisen tai ortodoksisen seurakunnan tai virallisen syyttäjän puhevaltaa. Mikäli on erikseen annettu säännöksiä nostorahavapaudesta, olkoot ne edelleen noudatettavina.

Kun asianosainen on säädetyssä järjestyksessä ilmoittanut tyytymättömyyttä hovioikeuden ratkaisuun, antakoon hovioikeus siitä hänelle todistuksen.

Sitten kun todistus tyytymättömyyden ilmoittamisesta on annettu, lähettäköön hovioikeus korkeimpaan oikeuteen kaikki juttuun kuuluvat asiakirjat sekä jutuissa, jotka on pantu vireille alioikeudessa, myös jäljennöksen tuomiostaan tai päätöksestään. Jäljennöksestä tulee käydä ilmi äänestys, joka asiaa hovioikeudessa ratkaistaessa ehkä on suoritettu. Jos jutussa on toimitettu suullinen kuulustelu, on siitä laaditun pöytäkirjan jäljennös liitettävä asiakirjoihin.

Määräaika muutoksenhakuluvan pyytämiseksi korkeimmalta oikeudelta on 60 päivää sen päivän jälkeen, jona hovioikeuden tuomio tai päätös on annettu.

Asioissa, jotka hovioikeus on ratkaissut ensimmäisenä oikeusasteena, haetaan muutosta 60 päivän kuluessa siitä päivästä, jona tuomio tai päätös on annettu tai asianosaisille julistettu.

Viimeistään 12 §:n 1 momentissa mainitun määräajan päättymispäivänä, ennen kello 12, on hakijan annettava korkeimman oikeuden kirjaajankonttoriin lupahakemus sekä hovioikeuden tuomio tai päätös ynnä todistus tyytymättömyyden ilmoituksesta. Lupahakemukseen on liitettävä tai siihen sisällytettävä muutoksenhakemus ja sen oheen pantava ne asiakirjat, joihin hakija viittaa perusteinaan. Nostojutuissa on lupa- ja muutoksenhakemukset annettava kahtena kappaleena sekä oheistetut asiakirjat myös jäljennöksinä.

Jos lupahakemus koskee juttua, joka voidaan saattaa nostoteitse 3 §:n 1 kohdan nojalla korkeimman oikeuden tutkittavaksi, ottakoon hakijan vastapuoli lupa- ja muutoksenhakemuksen kaksoiskappaleet sekä edellä mainitut jäljennökset ja antakoon viimeistään ennen kello 12 neljäntenätoista päivänä 1 momentissa tarkoitetun määräpäivän jälkeen sanottuun kirjaajankonttoriin kirjallisen vastauksen ynnä ne asiakirjat, joihin hän viittaa todisteinaan, sekä kaksoiskappaleen vastauksestaan ja siihen liitettyjen asiakirjain jäljennökset annettaviksi hakijalle, jos tämä niitä pyytää.

Milloin muutoksenhakulupaa pyydetään nostojutussa, jossa lupa voidaan myöntää ainoastaan 3 §:n 2 kohdan nojalla, määrätköön korkein oikeus, jollei lupahakemusta ole heti jätettävä tutkittavaksi ottamatta tai hylättävä, ajan, jonka kuluessa hakijan tulee, uhalla ettei hakemusta muuten oteta tutkittavaksi, toimittaa määräyksestä tieto vastapuolelle ja antaa siitä todistus korkeimpaan oikeuteen, niin myös määräpäivän, jona vastapuolen viimeistään on ennen kello 12 kirjaajankonttorissa valvottava puhevaltaansa, niinkuin 2 momentissa on sanottu.

Jos valitusasioissa pidetään vastapuolen kuulemista tarpeellisena, on hänen vastauksensa vaadittava virkateitse.

Mitä edellä tässä pykälässä on sanottu, olkoon vastaavasti noudatettavana haettaessa muutosta päätökseen tai tuomioon, jonka hovioikeus on antanut tai julistanut käsitellessään juttua ensimmäisenä oikeusasteena.

Jos syytetty, joka on jutun vuoksi vangittuna, aikoo pyytää muutoksenhakulupaa tai hakea muutosta hovioikeuden päätökseen, on hänellä oikeus toimittaa tyytymättömyyden ilmoituksensa vankilanjohtajan välityksellä sille lääninhallitukselle, jonka virka-alueella häntä pidetään vangittuna, ennen 9 §:ssä säädetyn ajan loppua; ja on lääninhallituksen lähetettävä ilmoitus hovioikeuteen. Niin ikään voi hän saadakseen muutoksenhakulupaa koskevan hakemuksensa tai valituksen toimitetuksi perille korkeimpaan oikeuteen pyytää siihen lääninhallituksen toimenpidettä 12 §:ssä säädetyn ajan kuluessa.

Jos jutussa katsotaan tarvittavan kirjoitusten vaihtoa enemmän, kuin 13 §:ssä on sanottu, antakoon korkein oikeus siitä määräyksen. Korkein oikeus voi samalla antaa tarkempia ohjeita noudatettaviksi kirjoitusten vaihdossa ja rajoittaa sen koskemaan tiettyä kysymystä.

Päätös muutoksenhakuluvan myöntämisestä tehtäköön, sitten kun 13 ja 15 §:ssä tarkoitettu kirjoitusten vaihto on päättynyt.

Jos muutoksenhakulupaa ei myönnetä, on korkeimman oikeuden päätös kirjoitettava hakemuskirjalle, joka siihen liitettyine kappaleineen hovioikeuden tuomiota tai päätöstä on annettava hakijalle takaisin. Korkeimman oikeuden päätöksessä on huomautettava, että hovioikeuden tuomio tai päätös jää pysyväksi.

Asianosainen, joka ei ole ilmoittanut tyytymättömyyttä hovioikeuden tuomioon tai päätökseen, kuten 9 ja 10 §:ssä sanotaan, tai joka ei määrätyn ajan kuluessa pyydä muutoksenhakulupaa tai aja perille muutoksenhakemustaan eikä näytä laillista estettä, on menettänyt puhevaltansa. Jos hän on jättänyt korkeimpaan oikeuteen antamatta sen tuomion tai päätöksen, jota lupa- tai muutoksenhakemus koskee, tai todistuksen tyytymättömyyden ilmoittamisesta eikä toinenkaan asianosainen ole niitä antanut, on puhevalta tuomiota tai päätöstä vastaan niin ikään menetetty.

Jos vastapuoli ei anna vastausta sitä varten määrätyssä ajassa, on hän menettänyt oikeuden sen antamiseen.

Jollei asianosainen ole hakemuskirjan tai vastauksen ohessa antanut säädettyä jäljennöstä siitä tai oheistetuista todistuksista ja jos näitä tarvitaan, kirjoitettakoon ne asianomaisen virkamiehen toimesta laiminlyöjän kustannuksella.

Jos asianosainen arvelee voivansa näyttää, että asiaa hovioikeudessa käsiteltäessä on tapahtunut sellainen virhe, kuin 25 luvun 21 §:ssä sanotaan, saa hän, muutoksenhakulupaa pyytämättä, tehdä siitä valituksen korkeimpaan oikeuteen viimeistään ennen kello 12 kuudentenakymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona hovioikeuden tuomio tai päätös on annettu tai asianosaisille julistettu.

Jos poissa oleva, jota ei ole haastettu, tuomitaan taikka jos henkilö, jota ei ole kuultu, muutoin kärsii haittaa hovioikeuden ratkaisusta, on hänellä valta, muutoksenhakulupaa pyytämättä, valittaa siitä korkeimpaan oikeuteen vuoden kuluessa ratkaisusta tiedon saatuaan.

Jos asianosainen pyytää hovioikeudelta selitystä tuomioon tai päätökseen ja jos selityksessä, joka hänelle annetaan, on jotakin sellaista, jota tuomiossa tai päätöksessä ei ole selvästi sanottu, saa asianosainen tehdä siitä valituksen korkeimpaan oikeuteen, mikäli muutoksenhakuluvan myöntäminen jutussa on sallittu.

Korkeimmassa oikeudessa älköön muutoksenhakemuksen tueksi vedottako muihin seikkoihin ja todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty hovioikeudessa tai alioikeudessa, paitsi milloin asianosainen saattaa uskottavaksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen alemmassa oikeudessa tai että hänellä muutoin on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin.

Jos vasta korkeimmassa oikeudessa esitetään kuittausvaatimus, älköön sitä otettako tutkittavaksi, ellei sitä voida haitatta käsitellä jutun yhteydessä.

Jos asianosainen tahtoo, että häntä korkeimmassa oikeudessa suullisesti kuulusteltaisiin tai että hän jostakin seikasta saisi esittää ilmoitettuja todisteita, saa hän, niin kauan kuin juttu on esittelemättä, kirjallisesti sitä pyytää Asianosaisen kuulustelun toimittaa jutun esittelijä toisen esittelijän ja pöytäkirjanpitäjän läsnä ollessa.

Jos asianosaiset sopivat asian, ennen kuin se on tullut korkeimpaan oikeuteen, antakoot siitä tiedon hovioikeuteen ja sovinto vahvistettakoon siellä. Jos he sittemmin sopivat, vahvistakoon korkein oikeus sovinnon.

Hovioikeuden ratkaisuun nähden, jonka osalta muutoksenhakulupa voidaan myöntää ainoastaan 3 §:n 2 kohdan nojalla, olkoon noudatettavana, mitä laissa on säädetty lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta.

Kun hovioikeus on tuominnut jonkun kuolemanrangaistukseen, on juttu, mikäli se häntä koskee, alistettava korkeimman oikeuden tarkastettavaksi. Hovioikeuden on lähetettävä korkeimpaan oikeuteen päätöksensä ja pöytäkirja sekä kaikki asiakirjat 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu tai julistettu.

Asianosaisella on oikeus tehdä muistutuksia hovioikeuden päätöstä vastaan, ennen kuin juttu esitellään korkeimmassa oikeudessa.

Jos joku korkeimpaan oikeuteen annetuissa kirjoituksissaan solvaa tuomioistuinta tai muuta viranomaista taikka vastapuolta, rangaistakoon sakolla.