247/1954

Osuuskuntana pidetään yhteisöä, jonka jäsenmäärä ja pääoma ovat edeltäkäsin määräämättömät ja jonka tarkoituksena on jäsentensä taloudenpidon tai elinkeinon tulemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet osallistuvat siihen käyttämällä hyväkseen yhteisön palveluksia.

Osuuskunnan jäseninä voivat olla sekä yksityiset henkilöt että yhteisöt ja säätiöt.

Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velasta, ellei sellaista vastuuta, jota jäljempänä nimitetään lisämaksuvelvollisuudeksi, ole määrätty, niinkuin tässä laissa säädetään.

Osuuskunnan perustajia on oleva vähintään viisi. Jos kuitenkin osuuskunnan sääntöjen mukaisen jäsenten enemmistön tulee olla osuuskuntia tai muita yhteisöjä, ei perustajia tarvitse olla useampia kuin kolme.

Perustamisesta on tehtävä kirjallinen sopimus, joka sisältää osuuskunnan säännöt. Tässä perustamiskirjassa on mainittava osuuskunnan ensimmäiseksi hallitukseksi tai, jos hallitus on hallintoneuvoston asetettava, hallintoneuvostoksi valittujen henkilöiden sekä tilintarkastajien täydellinen nimi ja kotipaikka. Niin ikään on siihen merkittävä niiden perustajien osuusmaksujen lukumäärä, jotka osallistuvat osuuskuntaan useammalla kuin yhdellä osuusmaksulla.

Perustamiskirja on päivättävä ja perustajien allekirjoitettava.

Osuuskunnan säännöissä on mainittava:

säännöissä voidaan jäsen oikeuttaa tai niissä määrättyjen perusteiden mukaisesti velvoittaa osallistumaan osuuskuntaan useammalla kuin yhdellä osuusmaksulla.

säännöissä voidaan määrätä:

Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu maksu voidaan myös määrätä jäsenelle palautettavaksi.

Jos osuuskunta perustetaan määrätyksi ajaksi taikka jos tarkoituksena on, että muutkin kuin jäsenet saavat käyttää hyväkseen sen palveluksia, on siitä otettava maininta sääntöihin.

Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenten päättämisvaltaa joko kaikissa tai joissakin asioissa käyttää, osuuskunnan kokouksen sijasta, heidän valitsemansa edustajisto, ja on sääntöihin silloin otettava tarpeelliset määräykset siitä, miten edustajisto asetetaan, sen tehtävistä, siihen valittavien jäsenten lukumäärästä ja toimikaudesta sekä edustajiston täydentämisestä, kun siihen valitun toimi päättyy kesken toimikauden.

Jos osuuskunnassa on hallintoa valvova tai hallintotehtäviä hallituksen ohella hoitava alin, on säännöissä mainittava sen tehtävät ja asettamisjärjestys sekä jäsenten lukumäärä ja toimikausi, niin myös tarpeen vaatiessa tapa, millä heidät on kutsuttava kokoukseen ja tiedonannot heille toimitettava.

Säännöissä voidaan määrätä vaalit jossakin tapauksissa toimitettaviksi noudattamalla suhteellista vaalitapaa, ja on sääntöihin silloin otettava tarpeelliset määräykset äänestäjäryhmien muodostamisesta, toimeenpanoja tarkastuselimistä sekä muustakin, mikä sellaiseen vaaliin kuuluu.

Edustajisto on aina valittava suhteellista vaalitapaa noudattaen. Siihen vaattavien jäsenten jakautuminen vaalipiireittäin, mikäli on tarpeen muodostaa niitä eri alueita varten, voidaan määrätä tapahtuvaksi suhteellisesti vaalipiiriin kuuluvien osuuskunnanjäsenten luvun tai heidän osuusmaksujensa lukumäärän perusteella taikka sen mukaan, missä määrin he ovat käyttäneet hyväkseen osuuskunnan palveluksia.

Osuuskunnan perustamisesta on tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin sillä tavoin, kuin siitä on erikseen säädetty.Ilmoitus on hallituksen kaikkien jäsenten allekirjoitettava.

Jos perustamiskirja havaitaan tehdyksi sillä tavoin, kuin tässä laissa säädetään, ja osuuskunnan säännöt on laadittu tämän lain säännösten mukaisesti sekä aiottu toiminta on sellainen, että sitä laillisesti saadaan harjoittaa, on rekisteröiminen toimitettava.

Ellei ilmoitusta osuuskunnan perustamisesta ole rekisteriviranomaiselle annettu kahden vuoden kuluessa perustamiskirjan päiväyksestä, älköön osuuskuntaa sen nojalla merkittäkö kaupparekisteriin.

Ennen kuin osuuskunta on merkitty kaupparekisteriin, se ei voi saada oikeuksia tai tehdä sitoumuksia eikä myöskään käyttää puhevaltaa tuomioistuimissa tai viranomaisten luona.

Jos joku ennen osuuskunnan rekisteröimistä toimii sen puolesta, vastatkoon siten syntyvästä sitoumuksesta niinkuin omasta velastaan. Milloin heitä on useita, vastatkoot omasta ja toistensa puolesta. Jos sitoumus on nimenomaan tehty perustettavan osuuskunnan lukuun ja osuuskunta kolmen kuukauden kuluessa rekisteröimisestä on ottanut siitä vastatakseen, olkoot osuuskunnan puolesta toimineet vastuusta vapaat, mikäli vastasuoritus on tullut osuuskunnan hyväksi.

Sitten kun osuuskunta on merkitty kaupparekisteriin, älköön se, joka on kirjoittautunut tai hakemuksestaan hyväksytty jäseneksi, kieltäytykö täyttämästä maksuvelvollisuuttaan, vaikka havaittaisiin, että sopimus osuuskunnan perustamisesta 4 tai 5 §:n vastaisena tai muusta syystä on pätemätön.

Jos osuuskunnan toimialaan kuuluu lainausliikkeen harjoittaminen, otettakoon sääntöihin ne lisämääräykset, jotka valtiovarainministeriö liikkeen laatuun ja laajuuteen nähden harkitsee tarpeellisiksi.

Säännöissä voidaan poiketa siitä, mitä jäljempänä 33 ja 34 §:ssä säädetään osuuskunnan vararahaston suuruudesta ja muodostamistavasta.

Osuuskunta, joka harjoittaa lainausliikettä, älköön antako lainoja muille kuin jäsenilleen, paitsi milloin lainanottaja on valtio, kunta, seurakunta tai muu julkisoikeudellinen yhteisö tai niiden yhtymä taikka milloin on kysymys lainojen antamisesta valtiosta määrättyyn tarkoitukseen saaduista varoista.

Lainausliikettä harjoittavien osuuskuntien ja niiden keskuskassojen oikeudesta ottaa vastaan talletuksia olkoon voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Joka tahtoo päästä osuuskunnan jäseneksi, tehköön siitä kirjallisen hakemuksen hallitukselle. Hakemuksen hyväksymisestä päättää hallitus, mikäli päättämisvalta ei sääntöjen mukaan kuulu osuuskunnan kokoukselle, edustajistolle tai hallintoneuvostolle.

Jos osuuskunnan säännöissä on määrätty, että jokainen, joka täyttää jäseneksi pääsemisen edellytykset, on hyväksyttävä osuuskunnan jäseneksi, ja sellaisesta määräyksestä on tehty merkintä kaupparekisteriin, älköön siltä, joka määräyksen mukaan on hyväksyttävä jäseneksi, evättäkö jäsenyyden saamista, ellei osuuskunnan toiminnan laatuun tai laajuuteen katsoen tai muusta syystä ole siihen erityistä aihetta.

Jäsenellä on oikeus erota osuuskunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle.

Sääntöihin voidaan ottaa määräys, ettei jäsen saa erota, ennen kuin hänen osuuskuntaan liittymisestään on kulunut määrätty aika, enintään kolme vuotta.

Jäsen voidaan säännöissä mainituin perustein erottaa osuuskunnasta. se joka on saamastaan varoituksesta huolimatta jättänyt täyttämättä jäsenyydestä johtuvan velvollisuuden, voidaan erottaa, vaikkei sellaista erottamisperustetta olisikaan mainittu säännöissä.

Erottamisesta päättää, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se osuuskunnan elin, jonka tehtävänä jäsenen ottaminen on.

Jos jäsenen erottaminen on osuuskunnan muun elimen kuin kokouksen asiana, on jäsenellä oikeus saattaa erottamispäätös kokouksen tutkittavaksi ilmoittamalla vaatimuksensa kirjallisesti erottamispäätöksen tehneelle osuuskunnan elimelle kuukauden kuluessa siitä, kun erotetulle on pöytäkirjan ottein annettu tieto erottamisesta. Erottamispäätöksen tehneellä osuuskunnan elimellä on oikeus omasta aloitteestaankin saattaa asia osuuskunnan kokouksen tutkittavaksi.

Osuuskunnan kokouksen tekemää päätöstä jäsenen erottamisesta saa erotettu, mikälisäännöistä ei muuta johdu, moittia tuomioistuimessa. Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä.

Eroamisilmoituksen tehneen jäsenen katsotaan, jollei eroamiselle sääntöjen mukaan ole estettä, eronneen osuuskunnasta, kun sanottu ilmoitus on tullut hallitukselle tai henkilölle, jonka hallitus on asettanut ottamaan vastaan sellaisia ilmoituksia.

Milloin jäsen on erotettu, pidettäköön jäsenyys lakanneena niin pian kuin osuuskunnan kokous on tehnyt asiasta päätöksen tai 21 §:n 3 momentissa mainittu aika on kulunut erotetun tekemättä siinä tarkoitettua vaatimusta.

Jäsenyyttä ei voida toiselle luovuttaa.

Jos jäsen on siirtänyt oikeutensa osuusmaksuun toiselle, on siirrosta osuuskunnalle tehdyllä kirjallisella ilmoituksella sama vaikutus, kuin olisi siirtäjä silloin tehnyt eroamisilmoituksen.

Siirronsaajalla, joka kuuden kuukauden kuluessa siirrosta tehdystä hakemuksestaan hyväksytään jäseneksi, olkoon osuusmaksun suorittamista koskevista sääntöjen määräyksistä riippumatta oikeus lukea osuusmaksunsa lyhennykseksi siirtäjän suorittama osuusmaksu siinä määrin kuin tämä olisi oikeutettu saamaan sen takaisin osuuskunnalta. saakoon siirronsaaja silloin myös hyväkseen muut taloudelliset edut, mitkä siirtäjällä olisi ollut, jos hänen jäsenyytensä olisi jatkunut. Ellei siirronsaaja hae pääsyä osuuskuntaan, niinkuin tässä on sanottu, tai jos hänen hakemuksensa evätään, älköön hänellä olko muuta oikeutta, kuin mikä siirtäjälle eroavana jäsenenä kuuluu.

Siitä huolimatta että jäsenyys on kuoleman johdosta lakannut, saakoot kuolleen jäsenen kuolinpesän osakkaat, hallitukselle asiasta ilmoitettuaan, käyttää vainajan oikeutta osuuskunnassa vuoden aikana kuolinpäivästä tai kunnes vainajan oikeudenomistaja sitä ennen on tullut jäseneksi, niinkuin 25 §:ssä sanotaan.

Kuolleen jäsenen oikeudenomistajalla, jolle oikeus tämän osuusmaksuun on siirtynyt ja joka vuoden kuluessa kuolinpäivästä tekemästään hakemuksesta hyväksytään osuuskunnan jäseneksi, olkoon oikeus lukea hyväkseen vainajan suorittama osuusmaksu ja saada osakseen myös muut jäsenyydestä johtuvat taloudelliset edut, jotka vainajalla olisi eläessään ollut.

Osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä, että oikeudenomistajalla, jolle oikeus vainajan osuusmaksuun on siirtynyt, on oikeus jäseneksi pääsemiseen, mikäli edellytykset jäsenyyden saamiseen muutoin ovat olemassa. Jos hän haluaa käyttää tätä oikeuttaan, on siitä ilmoitettava osuuskunnalle 1 momentissa mainitun ajan kuluessa.

Jos jäsen tahtoo lisätä tai toiselle siirtämällä taikka muulla tavoin vähentää osuusmaksujensa lukumäärää, olkoon siitä soveltuvin osin voimassa, mitä osuuskuntaan liittymisestä tai siitä eroamisesta on säädetty.

Osuuskunnan jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa, johon on merkittävä jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka, hänen osuuksiensa määrä sekä päivä, jona hän on tullut jäseneksi tai jäsenyys on lakannut. Osuuskunnissa, joissa on voimassa lisämaksuvelvollisuus, on jäsenet ja, jos lisämaksuvelvollisuus määräytyy osuusmaksujen luvun mukaan, myös nämä luetteloitava juoksevassa numerojärjestyksessä.

Jäsenluetteloon on jäsenillä sekä velkojilla ja muilla henkilöillä, jotka osoittavat etunsa sitä vaativan, oikeus tutustua.

Osuusmaksujen tulee olla samansuuruiset. Kertyneet osuusmaksut muodostavat osuuspääoman.

Osuuskunnan sääntöihin on otettava määräykset siitä, onko osuusmaksu suoritettava yhtenä vai useampana eränä ja minkä ajan kuluessa sen tulee viimeistään olla suoritettu.

Puolet osuusmaksusta voidaan säännöissä määrätä lyhennettäväksi siten, että siihen tarkoitukseen ensi sijassa käytetään jäsenelle maksuajan kuluessa tulevaa ylijäämää.

Säännöissä voidaan määrätä, että 2 momentissa mainittu osa osuusmaksusta otetaan, jäsenen siitä muutoin vastaamatta, ylijäämästä, sitä mukaa kuin sitä jäsenenä olon aikana kertyy hänelle annettavaksi.

Kun jonkun jäsenyys osuuskunnassa on lakannut, saakoon hän tai se, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, vuoden kuluttua siitä tilinpäätöspäivästä, joka jäsenyyden lakkaamista lähinnä seuraa, hänen kohdaltaan suoritetun osuusmaksun takaisin, siinä. määrin kuin osuuskunnan varat sanotun päivän tilinpäätöksen mukaan laskien siihen riittävät vararahastoon kajoamatta ja osuuskuntaan silloin kuuluvien jäsenten yhtäläistä oikeutta loukkaamatta.

Jos osuuskunta on asetettu selvitystilaan tai konkurssiin vuoden kuluessa 1 momentissa tarkoitetusta tilinpäätöspäivästä, määräytyy oikeus osuusmaksun takaisin saamiseen niiden perusteiden mukaan, jotka- ovat voimassa osuuskunnan varoja jaettaessa.

Jos 30 §:n 1 momentissa tarkoitetun tilinpäätöksen mukaan laskien osuuskunnan velka, vararahasto siihen lisättynä, on varoja suurempi, on se, jonka jäsenyys on lakannut, 29 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista sääntöjen määräyksistä riippumatta velvollinen suorittamaan, mitä osuusmaksusta puuttuu, kuitenkin enintään sen verran, kuin vajauksesta tulee osuusmaksun osalle. Tällaista suoritusta on osuuskunnan vaadittava vuoden kuluessa sanotusta tilinpäätöspäivästä.

Jäsenyyden lakkaamisesta huolimatta on osuusmaksu suoritettava kokonaisuudessaan, jos osuuskunta asetetaan selvitystilaan tai konkurssiin vuoden kuluessa 30 §:n 1 momentissa tarkoitetusta tilinpäätöspäivästä.

Siinä tapauksessa, josta 2 momentissa on kysymys, tai osuuskunnan joutuessa muutoin selvitystilaan tai konkurssiin, älköön 29 §:n 3 momentissa tarkoitettuun sääntöjen määräykseen osuuskuntaa tai sen konkurssipesää vastaan vedottako.

Suorittamaton osuusmaksu saatakoon sen estämättä, että kuolleen jäsenen oikeudenomistaja on 25 §:n mukaisesti tullut osuuskunnan jäseneksi, periä vainajan pesästä, jos osuuskunta asetetaan selvitystilaan tai konkurssiin vuoden kuluessa kuolemantapausta lähinnä seuranneesta tilinpäätöspäivästä.

Osuuskunnalla tulee olla vararahasto, jota on kartutettava, kunnes se vastaa osuuspää oman kolminkertaista määrää.

Säännöissä voidaan määrätä, että vararahasto on oleva suurempi, kuin 1 momentissa on sanottu.

Vararahastoa älköön käytettäkö muuhun tarkoitukseen kuin sellaisen tappion peittämiseen, jota ei voida kattaa käyttämättömällä ylijäämällä, muilla rahastoilla eikä osuuspääomalla.

Vararahastoon on, kunnes se on kasvanut täyteen määräänsä, siirrettävä vuotuisesta ylijäämästä ainakin kymmenesosa, ei kuitenkaan vähäisempää osaa siitä, kuin mikä vastaa kymmenettä osaa prosenttia osuuskunnan vuosivaihdosta.

Ylijäämä kuuluu kokonaisuudessaan osuuskunnalle, mikäli sitä ei ole säännöissä määrätty käytettäväksi muuhun tarkoitukseen.

Jos jäsenille jaetaan ylijäämää, toimitettakoon jako, ellei säännöissä ole muuta määrätty, sen mukaan kuin kukin jäsen on käyttänyt hyväkseen osuuskunnan palveluksia.

Jäsenelle tulevasta ylijäämäosuudesta on siitä riippumatta, mitä osuusmaksun suorittamistavasta säännöissä on määrätty, aina pidätettävä puolet tai säännöissä mainittu suurempi osa hänen osuusmaksunsa suorittamiseksi, kunnes se on täysin maksettu.

Jos jäsenen suorittama osuusmaksu tai osa siitä on käytetty osuuskunnan tappion kattamiseen, pidätettäköön koko jäsenelle tuleva ylijäämäosuus hänen osuusmaksunsa suorittamiseksi, kunnes käytetty määrä on maksettu.

Osuuskunnan toiminnan aikana ei sen varoista saada jäsenelle jakaa muuta kuin hänelle ehkä tuleva osuus ylijäämästä. Mitä tässä on sanottu, älköön kuitenkaan estäkö jäsentä saamasta takaisin osuusmaksuaan, mikäli osuusmaksuja kokouksen päätöksellä alennetaan.

Jos osuuskunnan varoja on sen toiminnan aikana jaettu tämä lain tai sääntöjen vastaisesti, olkoon jäsen velvollinen maksamaan siten saamansa määrän takaisin kuuden prosentin vuotuisine korkoineen.

Vajauksen täyttämisestä olkoot jäsenen ohella vastuussa 17 luvussa säädettyjen perusteiden mukaisesti ne, jotka ovat osallistuneet varojen jakamista koskevan päätöksen tekemiseen tai sen täytäntöönpanoon.

Ylimääräinen maksu, jota 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetaan, on suoritettava, yhtenä tai useampana eränä, osuuskunnan kokouksen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa.

Uusi jäsen on velvollinen suorittamaan ylimääräisen maksun, mikäli sen suorittamisaika ei hänen jäseneksi tullessaan ollut päättynyt.

Velvollisuus suorittaa ylimääräinen maksu, jonka perimisestä on tehty päätös ennen jäsenyyden lakkaamista, pysyköön senkin jälkeen voimassa, mikäli maksu on suoritettava jäsenyyden lakatessa kulumassa olleelta tai aikaisemmalta tilikaudelta.

Siinä tapauksessa, että oikeus osuusmaksuun on siirtynyt toiselle, joka 23 tai 25 §:ssä mainitussa ajassa tekemästään hakemuksesta on hyväksytty jäseneksi ja joka on velvollinen suorittamaan ylimääräisen maksun, niinkuin 41 §:ssä sanotaan, vastatkoot entinen jäsen tai hänen kuolinpesänsä sekä uusi jäsen omasta ja toistensa puolesta sellaisen ylimääräisen maksun suorittamisesta.

Jos osuuskunta asetetaan selvitystilaan tai konkurssiin, saakoot selvitysmiehet tai konkurssipesä periä ylimääräisen maksun vain, mikäli se olisi ollut suoritettava ennen selvitystilaa tai konkurssia.

Jäsen vastaa säännöissä määrätyn lisämaksuvelvollisuuden rajoissa henkilökohtaisesti osuuskunnan sitoumuksista ja muista veloista siinä tapauksessa, että osuuskunnan jouduttua selvitystilaan tai konkurssiin sen omat varat eivät riitä velkojen maksuun.

Uusi jäsen on lisämaksuvelvollinen myös valoista, jotka osuuskunnalla on hänen siihen liittyessään.

Lisämaksuvelvollisuutta älköön märättäkö jäsenille eri perustein, älköönkä eri suuruiseksi jäsentä tai, jos lisämaksuvelvollisuus määräytyy osuusmaksujen luvun tai muun sellaisen laskemisperusteen mukaan, täten määrättyä perusyksikköä kohden.

Muutoksia lisämaksuvelvollisuuteen voidaan tehdä muuttamalla osuuskunnan sääntöjä, sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.

Kun sääntöjä muutetaan lisämaksuvelvollisuuden vähentämiseksi tai poistamiseksi, voidaan samalla määrätä, että lisämaksuvelvollisuus pysyy muuttumattomana niiden velkojen osalta, jotka osuuskunnalla on ollut ennen sanotun muutoksen voimaantuloa.

Lisämaksuvelvollisuuden perusteella suoritettavaa maksua älköön kuitattako saatavalla, joka jäsenellä on osuuskunnalta.

Jos jäsenet ovat lisämaksuvelvollisia, on osuuskunnan hallituksen säilytettävä hyväksytyt jäseneksipääsyhakemukset, siksi kunnes jäsenyys on lakannut. Eroamisilmoitukset säilytettäköön kolmen vuoden ajan.

Jäsenyyden lakkaamisesta huolimatta lisämaksuvelvollisuus pysyy voimassa, jos osuuskunta asetetaan selvitystilaan tai konkurssiin vuoden kuluessa siitä tilinpäätöspäivästä, joka jäsenyyden lakkaamisen jälkeen ensiksi seuraa.

Sitoumuksista, jotka ovat syntyneet jäsenyyden lakkaamisen jälkeen, ei ole lisämaksuvelvollisuutta. Jos kuitenkin kuolleen jäsenen oikeudenomistajat ovat 24 §:n mukaisesti ilmoittaneet käyttävänsä vainajan oikeutta osuuskunnassa, otettakoon lisämaksuvelvollisuuden nojalla kuolinpesän varoista maksu myös sanotun oikeuden käyttämisaikana syntyneiden sitoumusten täyttämiseksi.

Jäsenten päättämisvaltaa käyttävät osuuskunnan kokouksessa läsnä olevat jäsenet.

Kokous on, jollei säännöissä ole toisin määrätty, pidettävä osuuskunnan kotipaikassa.

Kutsu kokoukseen on jäsenille toimitettava viimeistään kahta viikkoa ennen varsinaista ja viimeistään yhtä viikkoa ennen ylimääräistä kokousta, jollei säännöissä ole muuta aikaa määrätty.

Jos asia on käsiteltävä kahdessa kokouksessa, älköön kutsua seuraavaan kokoukseen annettako, ennen kuin edellinen on pidetty. Ellei kumpikaan kokous ole varsinainen, tulee niiden välillä kulua vähintään kuukauden aika.

Vaikkei kutsua olisikaan toimitettu, voidaan osuuskunnan kokous pitää, jos kaikki jäsenet ovat saapuvilla ja siihen suostuvat. Hallitukselle on kuitenkin hyvissä ajoin annettava tieto kokouksesta.

Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi ääni. Jos sääntöjen mukaan jäsenten enemmistön tulee olla osuuskuntia tai muita yhteisöjä, voidaan säännöissä kuitenkin määrätä, että sellainen yhteisöjäsen saa äänestää useammalla kuin yhdellä äänellä.

Yksityinen henkilö ei saa käyttää äänioikeuttaan valtuutetun kautta, ellei säännöissä sitä myönnetä.

Kokouksessa älköön kukaan itse tai valtuutetun kautta tai toisen valtuuttamana ottako osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja osuuskunnan välistä sopimusta. Älköön hän myöskään ottako osaa osuuskunnan ja kolmannen henkilön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä on siitä odotettavana olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa osuuskunnan edun kanssa. Mitä tässä on sanottu, olkoon vastaavasti voimassa, kun kysymys on lahjasta, jonka osuuskunta antaa, taikka oikeudenkäynnistä tai muusta puhevallan käyttämisestä häntä tai kolmatta henkilöä kohtaan.

Hallituksen jäsen tai se, jolle hallitus on uskonut juoksevain asiain hoitamisen tai muutoin määrätyn osan hallinnosta, älköön ottako osaa päätöksen tekoon tilinpäätöksen vahvistamisesta tai vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa, älköönkä myöskään päätökseen tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta tai tämän palkkiosta.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sanottu, saa vastaanottava osuuskunta käyttää äänivaltaa 150 §:ssä tarkoitettua sulautumissopimusta käsiteltäessä.

Kokouksessa älköön tehtäkö päätöstä muista asioista kuin niistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan on siinä kokouksessa käsiteltävä tai jotka kokouskutsussa on erikseen mainittu. Kuitenkin voidaan päättää uuden kokouksen kutsumisesta määrättyä asiaa varten, jolloin voidaan tarpeen vaatiessa myös valita sanotun kokouksen kokoonkutsuja.

Jos jäsen haluaa jonkin asian varsinaisessa kokouksessa käsiteltäväksi, ilmoittakoon siitä kirjallisesti hallitukselle ennen, kuin kutsu kokoukseen on annettu.

Kun tehdään sääntöjen muuttamista koskeva ehdotus, jonka käsittelemisessä on noudatettava, mitä 63 §:n 2 tai 3 momentissa säädetään, tai joka koskee osuusmaksun korottamista, on ehdotuksen asiallinen sisältö vähintään kolmeakymmentä päivää ennen ensimmäistä kokousta saatettava jäsenten tietoon. Tällainen tiedonanto ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kaikki jäsenet kirjallisesti yhtyvät ehdotukseen.

Mitä 1 momentissa on sanottu, sovellettakoon vastaavasti, kun kysymys on 152 §:ssä tarkoitetusta asiasta.

Kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa. Jos päätös on äänestyksen tulos, on pöytäkirjaan merkittävä miten äänet ovat jakautuneet. Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun henkilön tarkastettava ja allekirjoitettava.

Kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä on pidettävä varsinainen kokous, jossa on, sitten kun asianmukainen tilintarkastajain lausunto on kokoukselle esitetty, päätettävä:

Sanotussa kokouksessa on niin ikään toimitettava hallituksen ja tilintarkastajain vaali, mikäli se ei sääntöjen mukaan kuulu toiselle varsinaiselle kokoukselle tai sitä ole suoritettava muussa järjestyksessä.

Päätöksen tekeminen 1 momentissa mainituista asioista voidaan siirtää vähintään yksi ja enintään kaksi kuukautta sen jälkeen pidettävään jatkokokoukseen, johon on annettava eri kutsu.

Ylimääräinen kokous on pidettävä, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi taikka jäsenet, jotka edustavat vähintään kymmenettä tai säännöissä määrättyä pienempää osaa jäsenten koko äänimäärästä, sitä ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaativat.

Niin ikään olkoon tilintarkastajilla oikeus, milloin heidän toimittamansa tarkastus antaa siihen aihetta, vaatia ylimääräisen kokouksen kutsumista. Elleivät tilintarkastajat ole asiassa yksimielisiä, on kokous kuitenkin pidettävä, jos vähintään puolet heistä sitä vaatii.

Ellei hallitusta ole tai ellei se, jonka tehtävänä kutsun antaminen on, kutsu kokousta, joka lain, sääntöjen tai kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan on pidettävä, oikeuttakoon lääninhallitus hakemuksesta osuuskunnan tai hallituksen jäsenen toimittamaan kutsun osuuskunnan kustannuksella.

Jos on jätetty antamatta kokouskutsu kahden viikon kuluessa 59 §:ssä tarkoitetusta vaatimuksesta, oikeuttakoon lääninhallitus osuuskunnan jäsenen tai tilintarkastajan toimittamaan kutsun osuuskunnan kustannuksella, jos vähintään sanotussa säännöksessä tarkoitettu osa jäsenistä tai tilintarkastajista sitä vaatii.

Kokouksen päätökseksi katsottakoon, jollei laissa tai säännöissä jostakin asiasta ole toisin määrätty, se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu.

Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee voimaan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

Ellei vaalissa, milloin toimeen tai tehtävään on ehdotettu useampaa kuin kahta henkilöä, kukaan ole saanut annettujen äänten enemmistöä, toimitettakoon niistä ehdokkaista, joita äänestyksessä on kannatettu, uusi äänestys, ja katsottakoon silloin valituksi se, jonka saama äänimäärä on suurin.

Kun useita jäseniä on valittava hallitukseen tai muutoin useita henkilöitä samanlaisiin toimiin tai tehtäviin, noudatettakoon niin ikään edellä tässä pykälässä olevia määräyksiä, ellei sääntöjen mukaan ole käytettävä suhteellista vaalitapaa.

Päätös muutoksen tekemisestä sääntöihin ei ole pätevä, elleivät kaikki jäsenet ole siihen yhtyneet tai ellei päätöstä ole tehty kahdessa perättäisessä kokouksessa ja sen hyväksymisen puolesta ole viimeksi pidetyssä kokouksessa annettu, mikäli jäljempänä ei toisin säädetä, kahta kolmasosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä. sanottu yhtyminen voidaan myös ilmoittaa kirjallisesti ennen kokousta.

Jos päätös koskee osuuskunnan toimialan olennaista muuttamista, sen toiminnan jatkamista yli säännöissä määrätyn ajan, lisämaksuvelvollisuuden tai ylimääräisen maksun määräämistä tai enentämistä tai niihin sovellettavan laskemisperusteen muuttamista, vaaditaan, että viimeksi pidetyssä kokouksessa kolme neljäsosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä on annettu päätöksen hyväksymisen puolesta.

Päätös, joka koskee jäsenen oikeutta erota osuuskunnasta tai jolla rajoitetaan jäsenen oikeutta osuuskunnan omaisuuteen tai ylijäämään, ei ole pätevä, elleivät kaikki äänestykseen osallistuneet ole viimeksi pidetyssä kokouksessa siihen yhtyneet.

Jos sääntöjen mukaan vaaditaan muita ehtoja sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, noudatettakoon niitä. Niin ikään voidaan säännöissä määrätä, että ehdotusta muunlaisen kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitetun tai osuusmaksun korottamista koskevan muutoksen tekemisestä sääntöihin ei tarvitse käsitellä useammassa kuin yhdessä kokouksessa, johon on silloin sovellettava, mitä 1 momentissa on viimeksi pidettävästä kokouksesta sanottu.

Jäsenellä, joka ei ole yhtynyt 63 §:n 2 momentissa tarkoitettuun tai osuusmaksun korottamista koskevaan päätökseen, on oikeus kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen merkitsemisestä kaupparekisteriin erota osuuskunnasta, vaikka säännöissä olisikin eroamisoikeutta rajoitettu, ja on hän tällöin, mikäli päätös sisältää maksuvelvollisuuden enentämisen, vapautunut siihen perustuvasta velvollisuudesta. Joka ei ole yhtynyt jäsenen eroamisoikeutta koskevaan päätökseen, on niin ikään edellä sanotun ajan kuluessa oikeutettu eroamaan osuuskunnasta.

Sääntöjen muutos tulee voimaan, kun siitä on tehty merkintä kaupparekisteriin. Jos muutos tarkoittaa osuusmaksun alentamista tai lisämaksuvelvollisuuden vähentämistä tai poistamista, se käy noudatettavaksi vasta, kun vuosi on kulunut kaupparekisteriin merkitsemisestä.

Kokouksessa älköön tehtäkö päätöstä, jolla siihen osallistuvat jäsenet muun jäsenen tai osuuskunnan kustannuksella hankkivat itselleen tai toiselle ilmeisesti epäoikeutettuja etuja.

Edustajiston kokouksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä osuuskunnan kokouksesta on säädetty; kuitenkaan ei edustajiston jäsen voi käyttää äänioikeutta valtuutetun kautta.

Neljännellä osalla edustajiston jäsenistä on oikeus vaatia edustajiston ylimääräisen kokouksen pitämistä. sellainen oikeus voidaan säännöissä myöntää pienemmällekin osalle sen jäsenistä.

Osuuskunnalla tulee olla hallitus, jonka osuuskunnan kokous tai, jos säännöissä on niin määrätty, hallintoneuvosto valitsee.

Säännöissä voidaan määrätä, että joku tai jotkut hallituksen jäsenistä, kuitenkin vähemmän kuin puolet, asetetaan muussa kuin 1 momentissa mainitussa järjestyksessä.

Hallituksen jäsenenä saa olla ainoastaan tässä maassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole vajavaltainen.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sanottu, valtioneuvosto voi yksittäistapauksessa antaa luvan siihen, että hallituksessa saa olla jäseninä ulkomaalaisia tai ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia, ei kuitenkaan enempää kuin kolmannes hallituksen jäsenten koko luvusta.

Säännöissä voidaan määrätä, että on valittava yksi tai useampia hallituksen varajäseniä, ja olkoon näistä soveltuvin osin voimassa, mitä tässä laissa on hallituksen jäsenestä sanottu.

Hallituksen jäsenen voi se, joka on hänet valinnut, vapauttaa toimestaan, vaikkei hänen toimikautensa ole päättynyt. Osuuskunnan kokouksen tai hallintoneuvoston valitsema jäsen saakoon kuitenkin osuuskunnalta toimeen kuuluvan palkkion myös jäljellä olevalta ajalta, ellei oikeus toisin määrää.

Jos hallituksen jäsenen toimi joutuu kesken toimikautta avoimeksi tai hän menettää 69 §:ssä tarkoitetun kelpoisuutensa sanottuun toimeen, on muiden hallituksen jäsenten huolehdittava siitä, että uusi jäsen viipymättä valitaan aikaisemman jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Mikäli säännöissä ei ole toisin määrätty, voidaan vaali kuitenkin, jos hallitus jäljellä olevine jäsenineen ja varajäsenineen on päätösvaltainen eikä näiden luku ole kolmea vähäisempi, siirtää ajankohtaan, jolloin hallituksen vaali muutoinkin olisi toimitettava.

Hallituksessa, johon kuuluu useita jäseniä, tulee yhden heistä olla puheenjohtaja.

Puheenjohtaja huolehtii hallituksen kokousten pitämisestä.

Kokouksessa on laadittava pöytäkirja, jonka puheenjohtaja todistakoon oikeaksi. Pöytäkirjat on vuosittain pidettävä numerojärjestyksessä ja hallituksen toimesta säilytettävä.

Jollei säännöissä ole toisin määrätty, hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenten koko lukumäärästä. Asiaa älköön kuitenkaan otettako käsiteltäväksi, ellei, mikäli mahdollista, kaikille hallituksen jäsenille tai, jonkun heistä ollessa estyneenä, varajäsenelle ole varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Päätökseksi tulee, ellei sitä sääntöjen mukaan ole tehtävä määräenemmistöin tai yksimielisesti, se mielipide, jota enemmistö on kannattanut tai johon puheenjohtaja, äänten mennessä tasan, on yhtynyt.

Mitä 54 §:n 1 momentissa on säädetty osuuskunnan jäsenen esteellisyydestä, olkoon hallituksen kokouksessa vastaavasti voimassa sen jäsenestä.

Hallitus käyttää osuuskunnan puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisten luona sekä edustaa muutoin osuuskuntaa. Sama edustamisoikeus on sillä tai niillä, joilla 76 §:n mukaan on oikeus merkitä osuuskunnan toiminimi.

Oikeuden toiminimen kirjoittamiseen antaa hallitus tai, jos säännöissä on niin määrätty, hallintoneuvosto tai osuuskunnan kokous. Älköön sellaista oikeutta kuitenkaan annettako henkilölle, joka on vajavaltainen, älköönkä myöskään, ilman valtioneuvoston lupaa, sille, joka ei ole tässä maassa asuva Suomen kansalainen.

Kun toiminimen kirjoittamisoikeus annetaan, voidaan samalla määrätä, että sitä saavat käyttää vain kaksi tai useammat yhdessä. Muuta kuin tässä mainittua rajoitusta älköön merkittäkö kaupparekisteriin.

Toiminimen kirjoittamisoikeuden voi se, joka on sen antanut, milloin tahansa peruuttaa.

Prokuran antaa hallitus, ellei sen antaminen sääntöjen mukaan kuulu hallintoneuvostolle tai osuuskunnan kokoukselle.

Prokuraa annettaessa voidaan määrätä, että prokuristi saa kirjoittaa toiminimen ainoastaan yhdessä 76 §:n mukaan toiminimen kirjoittamiseen oikeutetun henkilön kanssa.

Hallituksen tulee kaikella huolella valvoa osuuskunnan etua ja hoitaa sen asioita lain ja sääntöjen sekä osuuskunnan kokouksen ohjeiden mukaisesti. Älköön hallitus kuitenkaan noudattako tämän lain 92 §:ssä tarkoitettua kokouksen päätöstä, ellei aika, jonka kuluessa kanne sellaisen päätöksen pätemättömäksi julistamisesta on nostettava, ole päättynyt eikä kysymys ole päätöksestä, jonka täytäntöönpano olisi ilmeisesti ristiriidassa osuuskunnan edun kanssa tai jolla on osuuskunnan jäsenen kustannuksella jollekulle hankittu ilmeisesti epäoikeutettuja etuja.

Mitä 1 momentissa on sanottu hallituksesta, sovellettakoon vastaavasti muuhun 75 §:ssä tarkoitettuun osuuskunnan edustajaan. sellainen edustaja ottakoon toiminnassaan varteen myös hallitukselta lain ja sääntöjen puitteissa saamansa ohjeet.

Hallituksen on pidettävä huolta sellaisesta kirjanpidosta, kuin osuuskunnan toiminnan laatu vaatii.

Kultakin tilikaudelta on hallituksen laadittava tilinpäätös ja annettava se tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen sitä kokousta, jossa se on esitettävä vahvistettavaksi.

säännöissä voidaan määrätä, että hallitus saa jollekulle jäsenelleen antaa tehtäväksi sen valvonnassa hoitaa juoksevia asioita tai muutoin määrättyä osaa hallinnosta. Niin ikään voidaan hallitus säännöissä oikeuttaa antamaan sanotunlainen toimivalta hallitukseen kuulumattomalle henkilölle, joka ei ole vajavaltainen, ei kuitenkaan muulle kuin tässä maassa asuvalle Suomen kansalaiselle, ellei valtioneuvosto jossakin tapauksessa myönnä siihen lupaa.

Hallitukselle voidaan säännöissä tai kokouksen päätöksellä antaa ohjeita siitä, kenelle oikeus toiminimen kirjoittamiseen saadaan myöntää.

Mitä 66 §:ssä on sanottu, sovellettakoon vastaavasti hallitukseen tai muuhun 75 §:ssä tarkoitettuun osuuskunnan edustajaan.

Jos hallitus tai muu 75 §:ssä tarkoitettu osuuskunnan edustaja tehdessään sopimuksen osuuskunnan puolesta on ylittänyt toimivaltansa, ei sopimus sido osuuskuntaa, jos kolmas henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että toimivalta ylitettiin.

Hallitus tai muu 75 §:ssä tarkoitettu osuuskunnan edustaja älköön luovuttako älköönkä velasta kiinnityttäkö osuuskunnan kiinteää omaisuutta, ellei sellaiseen toimenpiteeseen ole annettu säännöissä valtuutta tai osuuskunnan kokous ole myöntänyt siihen lupaa. Tällaista lupaa, joka saadaan rajoittaa koskemaan tiettyä omaisuutta, ei voida antaa kahta vuotta pitemmäksi ajaksi.

Mitä 1 momentissa on sanottu, sovellettakoon myös sellaiseen toisen maalla olevaan laitokseen, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulemaa luovuttaa kolmannelle henkilölle.

Haaste katsotaan osuuskunnalle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi jollekulle hallituksen jäsenelle tai sille, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa toiminimi. Sama olkoon laki muusta ilmoituksesta, joka on toimitettava osuuskunnalle.

Jos hallitus tahtoo nostaa kanteen osuuskuntaa vastaan, kutsukoon osuuskunnan kokouksen valitsemaan asiamiehen edustamaan osuuskuntaa. Ellei tällöin valita asiamiestä, annettakoon haaste tiedoksi jollekulle osuuskunnan jäsenistä.

Säännöissä voidaan määrätä asetettavaksi hallintoneuvosto, joka valitaan osuuskunnan kokouksessa ja jossa on oleva vähintään kolme jäsentä.

Hallintoneuvoston tulee valvoa, että hallintoa hoidetaan sopusoinnussa lain, sääntöjen sekä osuuskunnan kokouksen ja hallintoneuvoston omien päätösten kanssa. Säännöissä voidaan hallintoneuvostolle uskoa, paitsi hallituksen vaalia, joitakin hallintoon kuuluvia tehtäviä. Hallituksen 75 §:ään ja hallituksen jäsenen 84 §:ään perustuvaa oikeutta edustaa osuuskuntaa älköön kuitenkaan rajoitettako.

Hallituksen jäsen tai se, jolle on uskottu juoksevain asiain hoitaminen, älköön olko hallintoneuvoston jäsenenä.

Muutoin olkoon hallintoneuvostosta ja sen jäsenistä soveltuvin kohain noudatettavana, mitä hallituksesta ja sen jäsenistä on säädetty.

Hallintoa ja tilejä tarkastamaan on osuuskunnan kokouksen kutakin tilikautta varten valittava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet.

Säännöissä voidaan määrätä, että yksi tai useampia tilintarkastajia, kuitenkin enintään puolet, asetetaan muussa kuin edellä mainitussa järjestyksessä.

Jos tilintarkastaja on sääntöjen mukaan valittava kesken sitä tilikautta, johon tarkastus kohdistuu, hänen velvollisuutensa jatkuvat tilikauden päätyttyäkin, kunnes uusi tilintarkastaja on valittu.

Tilintarkastajana saa olla ainoastaan tässä maassa asuva täysivaltainen Suomen kansalainen. Hänellä tulee olla sellainen kirjanpidon ja taloudellisten asiain tuntemus, mikä osuuskunnan toimintaan katsoen on tarpeen tehtävän suorittamiseksi.

Tilintarkastajaksi älköön otettako:

Jos yhteisöllä, jonka tarkoituksiin kuuluu osuuskuntien yhteisten tehtävien hoitaminen, on erityinen tilintarkastusosasto, voidaan yhteisö valita tilintarkastajaksi. Tilintarkastusta toimittamaan on yhteisön valittava tehtävään sovelias henkilö, jolla on edellä 1 ja 2 momentissa mainittu kelpoisuus, ja on myös häneen sovellettava, mitä jäljempänä tässä laissa säädetään tilintarkastajan vastuusta. Tilintarkastajaksi valittu yhteisö ja tilintarkastuksen toimittaja vastatkoot omasta ja toistensa puolesta siitä vahingosta, jonka viimeksi mainittu on tehtävässään aiheuttanut.

Tilintarkastajan voi se, joka on hänet valinnut, vapauttaa toimestaan, vaikkei hänen toimikautensa ole päättynyt. Mitä 71 §:ssä on säädetty hallituksen jäsenen oikeudesta saada palkkio jäljellä olevalta toimikaudelta, sovellettakoon vastaavasti tilintarkastajaan.

Jos tilintarkastajan toimi joutuu kesken toimikautta avoimeksi tai hän menettää 88 §:ssä tarkoitetun kelpoisuutensa sanottuun toimeen eikä varamies voi astua hänen sijaansa, on hallituksen viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin uuden tilintarkastajan valitsemiseksi.

Hallituksen on varattava tilintarkastajalle tilaisuus tarkastaa osuuskunnan omaisuutta, kirjoja, tiliaineistoa ja muita asiakirjoja sekä annettava muutoinkin sitä selvitystä ja apua, jota hän tarvitsee tehtävänsä suorittamiseen.

Tilintarkastajien on kultakin tilikaudelta annettava osuuskunnan hallinnosta ja tileistä kirjallinen tilintarkastuskertomus hallitukselle vähintään viikkoa ennen sitä osuuskunnan kokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi.

Tarkastuskertomuksen tulee sisältää selostus tilintarkastajien toimittaman tarkastuksen tuloksesta sekä lausunto siitä, onko syytä muistutuksen tekemiseen tilinpäätöksen, osuuskunnan kirjanpidon tai muutoin osuuskunnan asioiden hoidon johdosta.

Tarkastuskertomuksessa on annettava erityinen lausunto:

Jos osuuskunnan pysyväiseen käyttöön tarkoitetun omaisuuksineen arvoa on korotettu siinä järjestyksessä, kuin kirjanpitolaissa on säädetty, on siitäkin tarkastuskertomuksessa erityisesti mainittava.

Milloin jäsenet ovat lisämaksuvelvollisia, tilintarkastajain on tilintarkastuskertomuksessa jäsenluettelon, 48 §:ssä mainittujen hakemusten ja ilmoitusten sekä pöytäkirjojen nojalla todettava jäsenten ja osuusmaksujen lukumäärä sekä tilikauden kuluessa siinä kohden tapahtuneet muutokset.

Jos osuuskunnan tai hallituksen jäsen katsoo, ettei kokouksen päätös ole syntynyt oikeassa järjestyksessä tai että se muutoin on lain tai sääntöjen vastainen, nostakoon osuuskuntaa vastaan kanteen, ennen kuin kolme kuukautta on kulunut päätöksestä.

Mitä 1 momentissa on sanottu, älköön sovellettako, jos osuuskunnan kokouksen päätöstä sen vuoksi, että se tarkoittaa varojen laitonta jakamista tai sen sisältö on ristiriidassa julkisen edun takia annetun säännöksen kanssa, tai muusta syystä on pidettävä sellaisena, että sen pätemättömyyteen tulee voida vedota kannetta määräajassa nostamatta.

Milloin päätökseen, joka koskee kaupparekisteriin merkittävä seikkaa, ei ole yhtynyt tarpeellinen määräenemmistö, saadaan kanne sellaisen päätöksen julistamisesta pätemättömäksi nostaa 1 momentissa mainitun määräajan päätyttyäkin. Jos merkintä kaupparekisteriin on 96 §:n vastaisesti tehty, älköön kannetta kuitenkaan sen jälkeen nostettako.

Jos kokouksen päätös osuuskunnan jäsenen kanteesta julistetaan kokonaan tai osittain pätemättömäksi, olkoon tuomio voimassa niidenkin jäsenten hyväksi, jotka eivät ole ajaneet kannetta.

Kun ajetaan kannetta osuuskunnan kokouksen päätöksen julistamisesta pätemättömäksi, oikeudella on valta ennen asian lopullista ratkaisemista kieltää päätöksen täytäntöönpano sellainen kielto voidaan, kun aihetta siihen ilmaantuu, peruuttaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta kiellosta tai sen peruuttamisesta älköön erikseen valitettako.

Kiellosta, jota 94 §:ssä tarkoitetaan, oikeuden on viipymättä lähetettävä rekisteröimisvirastolle tieto kaupparekisteriin merkitsemistä varten, milloin osuuskunnan kokouksen päätös on sellainen, että siitä lain mukaan aiheutuu merkinnän tekeminen rekisteriin. Jos kielto peruutetaan, on siitäkin sanotuin tavoin tiedoitettava.

Kaupparekisteriin älköön tehtäkö merkintää päätöksen perusteella, jota 92 §:n mukaan on pidettävä pätemättömänä. Jos päätös on sellainen, että kanne sen julistamisesta pätemättömäksi on nostettava 92 §:n 1 momentissa mainitussa ajassa, eikä kannetta ole sen kuluessa pantu vireille, tapahtukoon kuitenkin rekisteröinti, mikäli siihen muutoin ei ole estettä.

Vastuuvapaus on hallituksen jäsenelle myönnetty, jos siitä on tehty päätöstä osuuskunnan kokouksessa eikä päätöstä ole vastustanut vähemmistö, joka edustaa vähintään neljättä osaa osuuskunnan tai, kun päätös on tehty edustajiston kokouksessa, sen jäsenten koko äänimäärästä.

Jollei kannetta hallinnosta sinä tilikautena, jolta kokoukselle on esitetty tili, ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa kokouksesta, pidettäköön vastuuvapaus myönnettynä.

Vastuuvapauden estämättä voidaan hallituksen jäsentä vastaan nostaa kanne sellaisen toimenpiteen johdosta, johon ryhtymisestä tai jonka merkityksestä osuuskunnalle hallitus tai hallituksen jäsen on tahallaan tai huolimattomuudesta tilinpäätöksessä tai muutoin kokoukselle taikka kirjanpidossa tai muutoin tilintarkastajille antanut olennaisesti virheellisiä tai puutteellisia tietoja. Kanne, joka perustuu siihen, että hallituksen jäsen on menetellyt rikollisesti, saadaan muutoinkin nostaa häntä vastaan, ellei myönnetty vastuuvapaus ole ilmeisesti tarkoittanut myös sellaista menettelyä.

Jollei vastuuvapautta ole hallituksen jäsenelle myönnetty, saavat ne, jotka yhteensä edustavat vähintään neljättä osaa osuuskunnan tai, kun vastuuvapautta koskeva asia on käsitelty edustajiston kokouksessa, sen jäsenten koko äänimäärästä, ajaa osuuskunnan lukuun häntä vastaan kannetta hallinnosta. Sama olkoon laki sellaisen kanteen ajamisesta, joka voidaan panna vireille vastuuvapauden estämättä.

Kun kanne on nostettu, ei se seikka, että joku, joka on ollut sitä nostamassa, on luopunut kanteesta, estä muita jatkamasta sitä, vaikka he edustavat vähempää kuin neljättä osaa osuuskunnan tai edustajiston jäsenten äänimäärästä.

Joka on 1 momentin nojalla pannut vireille kanteen, vastatkoon oikeudenkäyntikuluista, mutta olkoon hänellä kuitenkin oikeus periä osuuskunnalta korvaus kustannuksistaan, mikäli osuuskunnalle voitetut varat siihen riittävät.

Jos osuuskunnan tai edustajiston kokous on hyväksynyt ehdotuksen kanteen nostamisesta tilintarkastajaa vastaan 160 §:n nojalla tai ehdotukseen on yhtynyt niin suuri vähemmistö, kuin 97 §:ssä tarkoitetaan, olkoon osuuskunnan tai edustajiston jäsenen oikeudesta nostaa osuuskunnan lukuun sellainen kanne voimassa, mitä 98 §:ssä on sanottu. Kanne on pantava vireille kahden vuoden kuluessa siitä osuuskunnan kokouksesta, jossa tilintarkastuskertomus on esitetty.

Osuuskunta älköön jäsentään vastaan nostako vahingonkorvauskannetta 159 §:n nojalla, sitten kun kaksi vuotta on kulunut siitä päätöksestä, johon kanne perustuu.

Milloin kannetta ajetaan rikoksen perusteella, noudatettakoon sen nostamisaikaan nähden, mitä siitä erikseen on säädetty.

Jos osuuskunta asetetaan konkurssiin kahden vuoden kuluessa siitä kokouksesta, jossa tilinpäätös on esitetty, saa konkurssipesä sen estämättä, että vastuuvapaus on katsottava myönnetyksi, ajaa hallituksen jäsentä vastaan kannetta hänen hallinnostaan tilinpäätöksen tarkoittamana tilikautena.

Niin ikään saa konkurssipesä ajaa kannetta tilintarkastajaa ja osuuskunnan jäsentä vastaan, jos osuuskunta joutuu konkurssiin, ennen kuin 99 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu aika on päättynyt.

Kanne, jota tässä pykälässä tarkoitetaan, on pantava vireille, ennen kuin kuukausi on kulunut valvontapäivästä tai, jos osuuskunnan lukuun ajettavan kanteen määräaika ei silloin vielä ole kulunut loppuun, ennen tämän ajan päättymistä.

sen estämättä, mitä riita-asiain oikeuspaikasta muutoin on voimassa, tässä luvussa tarkoitettua kannetta saadaan ajaa osuuskunnan kotipaikan oikeudessa.

Oikeus, jota 1 momentissa tarkoitetaan, saa käsitellä myös korvausvaatimuksen, jota, ajetaan rikoksen perusteella.

Osuuskunnan kokouksen on päätettävä osuuskunta asetettavaksi selvitystilaan, kun osuuskunnan on sääntöjensä mukaan lopetettava toimintansa tai kun jäsenten luku on alentunut 4 §:n 1 momentissa mainittua määrää pienemmäksi eikä osuuskuntaan ole kuuden kuukauden kuluessa liittynyt riittävää määrää jäseniä.

Päätös selvitystilaan asettamisesta voidaan tehdä muustakin kuin 102 §:ssä mainitusta syystä. Älköön päätös silloin kuitenkaan olko pätevä, elleivät kaikki jäsenet ole yhtyneet päätösehdotukseen tai ellei päätöstä ole tehty kahdessa perättäisessä kokouksessa ja sen hyväksymisen puolesta ole viimeksi pidetyssä kokouksessa annettu kahta kolmasosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä. Sanottu yhtyminen voidaan myös ilmoittaa kirjallisesti ennen kokousta. Jos sääntöjen mukaan vaaditaan muita ehtoja sen lisäksi, mitä tässä on sanottu, noudatettakoon niitä.

Kun kokouksessa on päätetty osuuskunta asetettavaksi selvitystilaan, valitkoon kokous yhden tai useampia selvitysmiehiä.

Ellei kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun osuuskunta 102 §:n mukaan olisi asetettava selvitystilaan, rekisteriin ole 111 §:ssä mainitun ilmoituksen nojalla tehty merkintää osuuskunnan selvitystilaan asettamisesta, määrätköön oikeus osuuskunnan tai hallituksen jäsenen hakemuksesta ja osuuskuntaa kuultuaan sen asetettavaksi selvitystilaan; ja velvoittakoon oikeus osuuskunnan määräajassa, joka ei saa olla kuutta viikkoa lyhyempi, antamaan oikeuteen todistuksen siitä, että rekisteriin on tehty sanotunlainen merkintä, uhalla että oikeus muutoin määrää yhden tai useampia selvitysmiehiä.

Jollei osuuskunnalla ole kaupparekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta, saakoon osuuskunnan tai hallituksen jäsen taikka velkoja tai muu, jonka oikeutta asia voi koskea, oikeudelle tai, jos osuuskunnan kotipaikka on kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä, myös kihlakunnantuomarille tehdä hakemuksen osuuskunnan asettamisesta selvitystilaan.

Kun hakemus on tehty, kutsuttakoon osuuskunta sekä sen jäsenet ja velkojat, jotka tahtovat antaa lausuman asiassa, saapumaan määrättynä päivänä oikeuteen. Kutsu on annettava kuulutuksella, joka oikeuden tai tuomarin toimesta julkaistaan virallisessa lehdessä ja ainakin yhdessä osuuskunnan kotipaikan sanomalehdessä vähintään kaksi ja enintään neljä kuukautta ennen sanottua määräpäivää. Oikeus tai tuomari voi asian vireilläolon ajaksi määrätä yhden tai useampia toimitsijoita hoitamaan osuuskunnan omaisuutta ja asioita sekä edustamaan osuuskuntaa.

Ellei ennen asian ratkaistavaksi ottamista näytetä, että osuuskunnalla on toimikelpoinen hallitus, oikeus päättäköön, että osuuskunta on asetettava selvitystilaan, ja määrätköön yhden tai useampia selvitysmiehiä.

Jos kaupparekisteriin merkitystä osuuskunnasta ei ole kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana tullut ilmoitusta rekisteriin ja asianhaarat antavat aihetta olettaa, että osuuskunta on lopettanut toimintansa, on rekisteröimisviraston osuuskunnalle osoitetussa kirjeessä tai muulla sopivalla tavalla tiedusteltava, onko osuuskunta olemassa. Jollei tällöin käy selville, että osuuskunta on edelleen olemassa, on rekisteröimisviraston virallisessa lehdessä julkaistavalla kuulutuksella kehoitettava osuuskuntaa kolmen kuukauden kuluessa kuulutuksen julkaisemisesta antamaan tieto itsestään. Ellei ennen määräajan päättymistä saada selkoa siitä, että osuuskunta on olemassa, on se katsottava purkautuneeksi ja poistettava rekisteristä.

Jos osuuskunta jättää valitsematta selvitysmiehet, vaikka jäsenten luku on alentunut 4 §:n 1 momentissa mainittua määrää vähemmäksi eikä osuuskuntaan ole kuuden kuukauden kuluessa liittynyt riittävää määrä jäseniä, olkoot ne, jotka tietäen asianlaidan myötävaikuttavat osuuskunnan toiminnan jatkamista tarkoittavan päätöksen tekoon tai toimivat sen lukuun, omasta ja toistensa puolesta vastuussa syntyvistä sitoumuksista niinkuin omasta velastaan. Jos mainittujen kuuden kuukauden kuluttua riittävä määrä jäseniä liittyy osuuskuntaan, älköön vastuuta kuitenkaan olko sitoumuksesta, joka syntyy sen jälkeen, kun säädetty jäsenten vähimmäismäärä on jälleen saavutettu.

Jollei osuuskunnalla, jonka selvitystilaan asettamisesta on tehty merkintä kaupparekisteriin, ole rekisteriin merkittyjä toimikelpoisia selvitysmiehiä, määrätköön oikeus tai, jos osuuskunnan kotipaikka on kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä, myös kihlakunnantuomari selvitysmiehet, kun osuuskunnan jäsen, velkoja tai muu, jonka oikeutta asia voi koskea, tekee siitä hakemuksen.

Kun oikeus tai tuomari on määrännyt osuuskunnan asetettavaksi selvitystilaan, on siitä viran puolesta viipymättä lähetettävä tieto rekisteröimisvirastolle kaupparekisteriin merkitsemistä varten. Milloin oikeus tai tuomari on määrännyt selvitysmiehen, on tieto määräyksestä, jossa on mainittava hänen täydellinen nimensä ja postiosoitteensa, viipymättä lähetettävä rekisteröimisvirastolle. Jos 106 §:n 2 momentissa tarkoitettu toimitsija määrätään, on siitä kaupparekisteriin merkitsemistä varten lähetettävä tieto, josta käy ilmi hänen täydellinen nimensä ja postiosoitteensa.

Selvitysmiesten on viipymättä tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin osuuskunnan asettamisesta selvitystilaan.Ilmoituksessa on oleva maininta selvitysmiehistä ja heidän kotipaikastaan sekä toiminimen kirjoittamisesta selvitystilan aikana.

Osuuskunnan kokouksen on selvitysmiehen vaalin yhteydessä valittava yksi tai useampia tilintarkastajia ja, mikäli sitä pidetään tarpeellisena, näille varamiehet tarkastamaan hallintoa ja tilejä selvitystilan aikana. Jos oikeus on määrännyt selvitysmiehet, on näiden viipymättä kutsuttava kokoon osuuskunnan kokous tilintarkastajain vaalia varten. Ellei tällaista kokousta saada pidetyksi, pyytäkööt selvitysmiehet oikeutta tai, jos osuuskunnan kotipaikka on kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä, kihlakunnantuomaria määräämään tilintarkastajat.

Jos säännöissä on määrätty, että yksi tai useampia tilintarkastajia on asetettava muussa järjestyksessä kuin toimittamalla vaali osuuskunnan kokouksessa, on tätä määräystä sovellettava myös selvitystilan tilintarkastajiin.

Mitä tässä laissa on säädetty tilintarkastajista, olkoon soveltuvin kohdin voimassa selvitystilan tilintarkastajista.

Kun osuuskunta on asetettu selvitystilaan, hallituksen on viipymättä laadittava ja selvitysmiehille annettava tilinpäätös siltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ei ole ennen esitetty kokouksen vahvistettavaksi.

Selvitysmiehet toimittakoot viipymättä tilinpäätöksen selvitystilan tilintarkastajille, joiden on kuukauden kuluessa annettava tilintarkastuskertomus. Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus on niin pian kuin mahdollista esitettävä kokoukselle; ja on kokouksessa otettava käsiteltäväksi kysymys vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille tilinpäätöksen tarkoittamalta ajalta.

Niiden toimikausi, jotka selvitystilan alkaessa ovat edustajiston jäseniä, jatkuu selvitystilan päättymiseen saakka. Kuitenkin voi edustajiston kokous päättää, että edustajiston vaali toimitetaan sääntöjen mukaan selvitystilan aikanakin.

Selvitysmiesten tulee hankkia vuosihaaste osuuskunnan velkojille. Heidän on laadittava sekä osuuskunnan inventaari- ja tasekirjaan kirjoitettava luettelo ja tase osuuskunnan varoista ja veloista. Taseeseen on varat merkittävä myyntiarvon mukaan.

Laaditusta taseesta on kappale selvitysmiesten allekirjoittamana annettava selvitystilan tilintarkastajille.

Selvitysmiehet hoitavat osuuskunnan asioita selvitystilan aikana. Heidän tulee muuttaa osuuskunnan omaisuutta rahaksi, mikäli kuin selvitystä varten on tarpeellista, maksaa osuuskunnan velka sekä jakaa jäljellä oleva omaisuus jäsenten kesken tai käyttää se osuuskunnan purkautumisen varalta säännöissä määrättyyn tai niissä olevan ehdon mukaan osuuskunnan kokouksen määräämään tarkoitukseen. Osuuskunnan toimintaa jatkettakoon ainoastaan siinä määrin kuin tarkoituksenmukainen selvitys vaatii.

Selvitysmiehet älkööt ilman kokouksen erityistä lupaa luovuttako kiinteää omaisuutta muutoin kuin myymällä sen julkisessa huutokaupassa.

Mikäli muuta ei johdu edellä tässä pykälässä olevista tai selvitystilaa muutoin olevista säännöksistä, olkoon selvitysmiehistä soveltuvin kohdin voimassa, mitä hallituksesta tai sen jäsenestä on säädetty.

Selvitystilassa olevan osuuskunnan toiminimi on kirjoitettava lisäämällä siihen sama ,,selvitystilassa''.

Joka selvitystilan alkamisen jälkeen kirjoittaa osuuskunnan toiminimen noudattamatta, mitä 1 momentissa sanotaan, vastatkoon siten syntyneestä sitoumuksesta niinkuin omasta velastaan, olipa sitoumus samalla osuuskuntaa velvoittava tai ei. Jos useat yhdessä sen tekevät, vastatkoot omasta ja toistensa puolesta. Sellaista vastuuta, kuin nyt on sanottu, älköön kuitenkaan olko, jos se, jolle sitoumus on annettu, tiesi osuuskunnan olevan selvitystilassa.

Kultakin tilikaudelta selvitysmiesten on kahden kuukauden kuluessa sen päättymisestä annettava tilintarkastajille tili, joka on kaikkien selvitysmiesten allekirjoitettava. Ellei selvitystä ole saatettu loppuun kahden vuoden kuluessa, on selvitysmiesten samalla ilmoitettava, mitkä syyt ovat aiheuttaneet viivytyksen.

Tilintarkastajien on kuukauden kuluessa siitä, kun tili on heille jätetty, annettava selvitysmiehille kertomus hallinnon ja tilin tarkastuksesta. Selvitysmiesten on sen jälkeen viipymättä esitettävä tili ja tarkastuskertomus osuuskunnan kokoukselle.

Jos omaisuutta jää, sen jälkeen kun vuosihaasteessa määrättynä paikalletulopäivänä ilmoittautuneet tai ennen ilmoittautumisajan päättymistä tiedossa olleet velkojat ovat saaneet täyden suorituksen sekä tarpeelliset varat on pantu erilleen riitaista, erääntymätöntä tai muuta sellaista saamista varten, jonka maksamista ei voida välittömästi toimittaa, palautettakoon kertyneet osuusmaksut tai, jos varat eivät siihen riitä, se osa niistä, mikä kullekin suoritettujen osuusmaksujen suhteen mukaisesti laskien on tuleva. Jos vielä sen jälkeen on säästöä, jaettakoon se, ellei sitä 116 §:n 1 momentin mukaan ole käytettävä muuhun tarkoitukseen, osuuskunnan jäsenten kesken pääluvun tai muun, säännöissä määrätyn perusteen mukaan.

Jos osuusmaksuja on palautettu tai varoja jaettu vastoin 1 momentin säännöksiä eikä osuuskunta sen johdosta voi täyttää sitoumuksiaan, olkoon jäsen velvollinen suorittamaan näin saamansa määrän takaisin. Tällöin syntyvän vajauksen täyttämisestä olkoot selvitysmiehet vastuussa 160―162 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Suoritettuaan tehtävänsä selvitysmiesten tulee viivytyksettä antaa tilintarkastajille lopputili, johon on liitettävä kertomus heidän hallinnostaan selvitystilan alkamisesta lukien, selostus omaisuuden johdosta tai sen määrätarkoitukseen käyttämisestä sekä tiliaineisto koko selvitysajalta. Tilin suhteen on sen jälkeen noudatettava, mitä 119 §:ssä on sanottu.

Kun 121 §:ssä tarkoitettu tili on kokoukselle esitetty, katsotaan osuuskunta puretuksi, ja on tästä tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin.Ilmoitukseen, joka on kaikkien selvitysmiesten allekirjoitettava, on liitettävä jäljennös siinä kokouksessa pidetystä pöytä kirjasta, jossa lopputili on esitetty.

Jäsen, joka katsoo, ettei hän ole osuusmaksun palauttamisessa tai jaossa saanut hänelle kuuluvaa osaa, nostakoon puhevallan menettämisen uhalla kanteen osuuskuntaa vastaan kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lopputili on esitetty osuuskunnan kokoukselle. Jäsenen velvollisuudesta suorittaa saamansa määrä takaisin ja selvitysmiehen vastuusta on vastaavasti voimassa, mitä 120 §:n 2 momentissa on sanottu.

Jos on aihetta olettaa, että selvitystilaan joutuneella osuuskunnalla ei ole varoja tai että ne eivät riitä selvityskustannusten peittämiseen, on oikeuden päätettävä, että selvitys on jätettävä sikseen ja osuuskunta katsottava puretuksi.

Oikeuden päätöksestä on viran puolesta lähetettävä tieto rekisteröimisvirastolle kaupparekisteriin merkitsemistä varten.

Jos sen jälkeen, kun osuuskunta 122 tai 124 §:n mukaan on katsottava puretuksi, ilmaantuu uusia varoja tai osuuskuntaa vastaan nostetaan kanne taikka muutoin tarvitaan selvitystoimenpiteitä, jatkukoon selvitystila; ja tehkööt selvitysmiehet siitä viipymättä ilmoituksen kaupparekisteriin.

Jos selvitystoimenpiteitä tarvitaan, sitten kun osuuskunta on 107 §:n mukaisesti kaupparekisteristä poistettu, määrätköön oikeus tai, jos osuuskunnan kotipaikka oli kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä, myös kihlakunnantuomari sen hakemuksesta, jonka oikeutta asia voi koskea, yhden tai useampia selvitysmiehiä, ja noudatettakoon sen jälkeen, mitä edellä tässä luvussa on säädetty selvityksen toimeenpanosta.

Kokous voi päättää nostettavaksi korvauskanteen selvitysmiehiä ja selvitystilaan tilintarkastajia vastaan. Myös jäsen voi osuuskunnan lukuun ajaa sellaista kannetta, ja sovellettakoon tällöin vastaavasti oikeudenkäyntikuluihin, mitä 98 §:n 3 momentissa on sanottu.

Kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun lopputili on esitetty kokoukselle. Jos selvitysmies tai tilintarkastaja on vapautettu tehtävästään tai siitä eronnut taikka kuollut ennen selvityksen loppuunsaattamista, on kanneaika laskettava siitä kokouksesta, jossa on esitetty tilit siltä vuodelta, jolloin vapauttaminen, eroaminen tai kuolema sattui.

Selvitysmieheen ja selvitystilan tilintarkastajaan on vastaavasti sovellettava, mitä 97 §:n 3 momentissa ja 99 §:n 3 momentissa on hallituksen jäsenestä ja tilintarkastajasta säädetty.

Jos osuuskunta asetetaan konkurssiin selvitystilan aikana tai kahden vuoden kuluessa sen päättymisestä, olkoon konkurssipesällä oikeus ajaa tässä pykälässä tarkoitettua kannetta. sellainen kanne on pantava vireille kuukauden kuluessa valvontapäivästä, mikäli ei ole kysymys 3 momentissa tarkoitetuista tapauksista.

Edellä 126 §:ssä tarkoitettua kannetta saadaan sen estämättä, mitä riita-asiain oikeuspaikasta muutoin on voimassa, ajaa osuuskunnan kotipaikan oikeudessa

Oikeus, jota 1 momentissa tarkoitetaan, saa käsitellä myös korvausvaatimuksen, jota ajetaan rikoksen perusteella.

Jos osuuskunta on 103 §:n mukaisesti asetettu selvitystilaan, kokous voi, ellei sen jälkeen ole syntynyt tilannetta, josta selvitystila 102 §:n mukaan on aiheutuva, ennen osuusmaksujen palauttamiseen tai lisämaksujen perimiseen ryhtymistä päättää, että selvitystila on peruutuva.

Ennen kuin kysymys selvitystilan peruuttamisesta otetaan käsiteltäväksi, on selvitysmiesten annettava tilintarkastajille kertomus, jossa on esitettävä syyt osuuskunnan toiminnan jatkamiseen. Tilintarkastajien on kertomuksen johdosta niin pian kuin mahdollista annettava lausuntonsa. Kertomus ja lausunto on vähintään viikon ajan ennen kokousta pidettävä jäsenten nähtävinä, ja on ne myös esitettävä kokoukselle.

Selvitystilan peruuttamista tarkoittava päätös älköön olko pätevä, ellei sitä ole tehty siinä järjestyksessä, kuin 103 §:ssä säädetään.

Kun selvitystilan peruuttamisesta on tehty päätös, selvitysmiesten on viipymättä kutsuttava osuuskunnan kokous valitsemaan hallitusta ja tilintarkastajia.

Hallituksen on tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin selvitystilan peruuttamisesta.

Kun selvitystila peruutetaan, käy osuuskunnan velkojille hankittu vuosihaaste mitättömäksi.

Jos oikeus, kihlakunnantuomari tai raastuvanoikeuden puheenjohtaja, jolle on annettu hakemus tässä luvussa tarkoitetussa asiassa, katsoo, ettei hakemusta väärälle tuomioistuimelle tehtynä tai muusta syystä voida ottaa käsiteltäväksi, merkitköön päätöksensä asiakirjoille ja antakoon ne hakijalle takaisin.

Kihlakunnantuomarin tai raastuvanoikeuden puheenjohtajan tämän luvun säännösten nojalla antamaan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla, siten kuin muutoksen hakemisesta alioikeuden päätökseen on säädetty.

Asioista, joita kihlakunnantuomari tai raastuvanoikeuden puheenjohtaja tämän luvun säännösten nojalla käsittelee, tehdään, pöytäkirjaa pitämättä, merkintä konkurssiasiain luetteloon.

Osuuskunnan omaisuus on hallituksen toimesta luovutettava konkurssiin, jos osuuskunnan on pakko lakkauttaa maksujensa suorittaminen tai sen velat ovat varoja suuremmat.

Jos osuuskunnan jäsenet ovat lisämaksuvelvollisia ja valat voidaan lisämaksuja perimällä saada suoritetuiksi, on hallituksen, luovuttamatta omaisuutta konkurssiin, tehtävä oikeudelle hakemus osuuskunnan asettamisesta selvitystilaan. Kun sellaiseen hakemukseen suostutaan, pantakoon samalla lyhyt määräaika, jonka kuluessa osuuskunnan on valittava yksi tai useampia selvitysmiehiä ja näiden tehtävä 111 §:ssä tarkoitettu ilmoitus kaupparekisteriin uhalla, että oikeus muutoin määrää selvitysmiehet. Jollei ole oikeuden istuntopäivä, käsitelköön kihlakunnantuomari tai raastuvanoikeuden puheenjohtaja tässä tarkoitetun asian.

Mitä 131 ja 132 §:ssä on sanottu, sovellettakoon myös asioissa, joita edellä 2 momentissa tarkoitetaan.

Jos selvitystilan aikana ilmenee, että osuuskunnan velat ovat varoja suuremmat, on selvitysmiesten, elleivät jäsenet ole lisämaksuvelvollisia, heti luovutettava osuuskunnan omaisuus konkurssiin.

Sellaisen selvitystilassa olevan osuuskunnan asettamisesta konkurssiin, jonka jäsenet ovat lisämaksuvelvollisia, säädetään 15 luvussa.

Konkurssin aikana edustaa osuuskuntaa konkurssivelallisena hallitus taikka 106 §:n 2 momentissa tarkoitetut toimitsijat tai selvitysmiehet, mikäli sellaiset oli valittu ennen konkurssin alkamista kuitenkin voidaan asianmukaisessa järjestyksessä valita hallitus toimitsijain sijaan taikka uusia hallituksen jäseniä tai uusia selvitysmiehiä.

Jollei konkurssimenettelyn päättymisen jälkeen jää varoja, katsotaan osuuskunta purkautuneeksi silloin, kun konkurssihallinto on antanut lopputilin; ja tehköön konkurssihallinto tästä ilmoituksen kaupparekisteriin.

Jos konkurssimenettelyn päättymisen jälkeen on jäänyt varoja eikä osuuskunta ollut selvitystilassa, kun sen omaisuus luovutettiin konkurssiin, on hallituksen kutsuttava kokous päättämään, onko osuuskunnan toimintaa jatkettava vai onko se asetettava selvitystilaan. Jos osuuskunta oli selvitystilassa joutuessaan konkurssiin, noudatettakoon, mitä 125 §:n 1 momentissa on säädetty.

Jos selvitystilan aikana ilmenee, että osuuskunnan velat ovat varoja suuremmat, on selvitysmiesten, milloin jäsenet ovat lisämaksuvelvollisia ja velat voidaan lisämaksuja perimällä saada suoritetuiksi, heti kutsuttava kokous päättämään lisämaksujen perimisestä.

Selvitysmiesten on kokouksessa esitettävä kirjallinen selonteko osuuskunnan asemasta, varojen ja velkojen luettelo, johon varat on merkittävä myös myyntiarvon mukaan, ja tähän arvoon perustuva osittelulaskelma perittävistä lisämaksuista.

Ellei kokous päätä periä lisämaksuja tai ellei, sen päätettyä periä niitä, vajauksen koko määrää ole osuuskunnalle suoritettu kuudenkymmenen päivän kuluessa kokouksesta, on selvitysmiesten heti luovutettava osuuskunnan omaisuus konkurssiin.

Jos osuuskunta joutuu konkurssiin sen jälkeen, kun kokouksessa on tehty päätös lisämaksujen perimisestä, älköön päätöksen täytäntöönpanoa jatkettako.

Mitä 137 ja 138 §:ssä on sanottu, olkoon soveltuvin kohdin noudatettavana myös, kun osuuskunta on 133 §:n 2 momentin nojalla asetettu selvitystilaan.

Kun osuuskunta, jonka jäsenet ovat lisämaksuvelvollisia, on joutunut konkurssiin eivätkä sen varat, sitten kun varmat saatavat on peritty ja muu riidaton omaisuus muutettu rahaksi, riitä velkojen maksuun, on konkurssihallinnon laadittava osittelulaskelma vajauksen peittämiseksi perittävistä lisä maksuista.

Jos lisämaksuvelvollisuus on eri sitoumusten kohdalta erilainen eikä suoritettu määrä riitä kaikkien sitoumusten täyttämiseen, jaetaan kertyneet maksut sitoumusryhmien kesken niiden perusteiden mukaan, jotka säännöissä on määrätty noudatettaviksi lisämaksuja perittäessä.

Milloin lisämaksuvelvollisuus on rajaton, pannaan tämän luvun säännösten mukaan toimitettavassa osittelussa jäsenen maksettavaksi se määrä, mikä hänen osalleen tulee niiden jäsenten pääluvun mukaan laskien, joiden kesken osittelu tapahtuu. Jos säännöissä on määrätty muu ositteluperuste, noudatettakoon sitä.

Edellä 137 ja 140 §:ssä tarkoitetussa lisämaksujen osittelussa voidaan, lisämaksuvelvollisuuden rajoissa, tarvittavan määränlisäksi samalla ositella maksettavaksi enintään kaksikymmentäviisi sadalta vajauksesta.

Konkurssissa tehty osittelulaskelma on esitettävä asianmukaisesti kuulutetussa velkojain kokouksessa, johon myös osuuskunnan jäsenet on kutsuttava siinä järjestyksessä, kuin säännöissä on määrätty tiedonantojen toimittamisesta jäsenille.

Jos jäsen tahtoo moittia 137 §:ssä tarkoitettua osittelulaskelmaa, nostakoon osuuskuntaa vastaan kanteen kolmenkymmenen, päivän kuluessa siitä, kun laskelma on esitetty osuuskunnan kokouksessa.

Konkurssissa tehtyyn osittelulaskemaan tyytymätön velkoja tai jäsen saa moittia sitä haasteen nojalla, joka on annettava tiedoksi konkurssihallinnolle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä velkojain kokouksesta, jossa laskelma on esitetty.

Niin pian kuin osittelulaskelma on 137 tai 144 §:n mukaisesti esitetty, selvitysmiehet tai konkurssihallinto vaatikoon, tiedonantojen toimittamisesta säännöissä määrätyllä tavalla, kutakin jäsentä suorittamaan hänen maksettavakseen pannun määrän kolmenkymmenen päivän kuluessa vaatimuksen tiedoksi antamisesta. suorittamatta jätetyt maksut periköön ulosottomies selvitysmiesten tai konkurssihallinnon pyynnöstä osittelulaskelman nojalla, niinkuin lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta on säädetty. Tällainen periminen voidaan toimittaa, vaikka osittelua on moitittu, mutta peritty maksu saadaan silloin nostaa ainoastaan panttia tai takausta vastaan.

Jos ulosottomiehen antaman todistuksen mukaan jäseneltä ei heti saada perityksi osittelussa hänen maksettavakseen pantua määrää, on selvitysmiesten tai konkurssihallinnon ositeltava puuttuva määrä muiden jäsenten kesken lisämaksuvelvollisuuden rajoissa ja perittävä se heiltä siten, kuin 146 §:ssä on sanottu.

Jos siinä tapauksessa, että 137 §:ssä tarkoitettu päätös lisämaksujen perimisestä on tehty, jäsen on suorittanut osuuskunnalle lisämaksuja enemmän, kuin hänen osalleen osittelulaskelman mukaan tulee, korvattakoon liikasuoritus hänelle niistä varoista, mitkä osittelulaskelman mukaan saadaan muilta jäseniltä perityiksi. Jos osuuskunta on joutunut konkurssiin ennen, kuin sellainen korvaus on suoritettu, puuttuva määrä on otettava huomioon konkurssissa tehtävässä osittelulaskelmassa, ja maksettakoon se tämän nojalla perityistä varoista hänelle, mikäli niin saattaa tapahtua velkojien oikeutta loukkaamatta.

Kun kysymys on 49 §:n 1 momentissa tarkoitetusta tapauksesta, sovellettakoon siihen, jonka jäsenyys on lakannut, tai tämän kuolinpesään, mitä edellä tässä luvussa on jäsenestä sanottu.

Osuuskunnat voivat tehdä sopimuksen purkautuvan osuuskunnan sulautumisesta toiseen eli vastaanottavaan osuuskuntaan siten, että purkautuvan osuuskunnan jäsenet tulevat sopimuksessa määrätyin ehdoin vastaanottavan osuuskunnan jäseniksi ja että purkautuva osuuskunta lakkaa selvitysmenettelyttä vastaanottavan osuuskunnan saadessa omakseen sen varat ja joutuessa vastuuseen sen veloista.

Sulautumissopimusta älköön tehtäkö, ellei purkautuvan osuuskunnan kokous ole hyväksynyt sopimusehdotusta.

Seuraavat asiakirjat on esitettävä kokouksessa ja vähintään viikon ajan ennen kokousta pidettävä purkautuvan osuuskunnan jäsenten nähtävinä:

Sulautumisehdotuksen hyväksymisestä tehty päätös älköön olko pätevä, elleivät kaikki jäsenet ole siihen yhtyneet tai ellei päätöstä ole tehty kahdessa perättäisessä kokouksessa ja sen hyväksymisen puolesta ole viimeksi pidetyssä kokouksessa annettu kahta kolmasosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä. Sanottu yhtyminen voidaan myös ilmoittaa kirjallisesti ennen kokousta. Jos sääntöjen mukaan vaaditaan muita ehtoja sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, noudatettakoon niitä.

Neljän kuukauden kuluessa siitä, kun purkautuvan osuuskunnan kokouksessa on tehty päätös sulautumisesta tai, jos päätöstä on moitittu, siitä, kun kanne on lainvoimaisesti hylätty, on kummankin osuuskunnan hallituksen haettava purkautuvan osuuskunnan kotipaikan oikeuden suostumus sulautumiseen. Hakemukseen on liitettävä kaksi jäljennöstä purkautuvan osuuskunnan siinä kokouksessa, jossa ehdotus sulautumisesta on hyväksytty, pidetystä pöytäkirjasta, jonka tulee sisältää täydellinen ehdotus sulautumissopimukseksi, ja pantakoon hakemuksen oheen myös purkautuvan osuuskunnan hallituksen allekirjoittama luettelo osuuskunnan tunnetuista velkojista ilmoituksin heidän postiosoitteistaan.

Oikeus kehoittakoon kuulutuksella kaikkia velkojia, jotka haluavat varata itselleen oikeuden saada saamisistaan maksun purkautuvalta osuuskunnalta, ilmoittamaan siitä kirjallisesti oikeudelle määräpäivänä kuuden kuukauden kuluttua. Kuulutus on heti pantava nähtäville oikeuden ovelle ja oikeuden toimesta julkaistava virallisessa lehdessä kolme kertaa, ensimmäisen kerran viimeistään viittä ja kolmannen kerran viimeistään kahta kuukautta ennen paikalletulopäivää. Lääninhallitukselle ja kaikille tunnetuille velkojille on kuulutuksesta erikseen ilmoitettava ja on sellainen ilmoitus oikeuden toimesta lähetettävä kotimaiselle velkojalle vähintään kuukautta ja ulkomaalaiselle vähintään kolmea kuukautta ennen paikalletulopäivää. Jos esitetään selvitys, että velkojat, jotka ovat tehneet edellä mainitun varauksen, ovat saaneet maksun saamisistaan tai että saamisista on asetettu oikeuden hyväksymä vakuus, on oikeuden annettava suostumus sulautumiseen.

Kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun oikeus on antanut 154 §:ssä tarkoitetun suostumuksen, tulee sekä purkautuvan että vastaanottavan osuuskunnan hallituksen tehdä kaupparekisteriin ilmoitus sulautumisesta. Ilmoitukseen on liitettävä jäljennös sulautumissopimuksesta, oikeuden päätös tai sen jäljennös sekä lainvoimaisuustodistus.

Ellei ilmoitusta ole tehty, niinkuin 1 momentissa on sanottu, on sulautumissopimus rauennut.

Sulautumisen katsotaan tapahtuneen, kun siitä on tehty merkintä kaupparekisteriin.

Osuuskunnan selvitystila ei estä sen sulautumista toiseen osuuskuntaan.

Purkautuvan osuuskunnan jäsenellä, joka ei ole yhtynyt sulautumispäätökseen, on oikeus sellaisin vaikutuksin, kuin 64 §:ssä on sanottu, kolmenkymmenen päivän kuluessa kokouksen lopullisesta päätöksestä erota osuuskunnasta, vaikka säännöissä olisikin eroamisoikeutta rajoitettu.

Jos 1 momentissa tarkoitettu jäsen on siinä mainitun ajan kuluessa eronnut osuuskunnasta tai jos hänen jäsenyytensä on saman ajan kuluessa muusta syystä lakannut, olkoon hänellä tai hänen oikeudenomistajallaan oikeus heti sulautumisen tapahduttua saada vastaanottavalta osuuskunnalta koko se määrä, minkä hän on osuusmaksuna suorittanut. Sillä, jonka jäsenyys on lakannut aikaisemmin, olkoon yhtäläinen oikeus osuusmaksun takaisin saamiseen, jos jäsenyyden lakattua ei ole ollut tilinpäätöspäivää, ennen kuin sulautumisesta on kokouksessa lopullisesti päätetty.

Milloin jäsenyyden lakkaaminen on sattunut myöhemmin kuin 1 momentissa on sanottu, määräytyköön oikeus osuusmaksun takaisin saamiseen niiden perusteiden mukaan, jotka 30―32 §:n nojalla ovat voimassa vastaanottavan osuuskunnan jäseniin nähden. sama olkoon laki siitä, jonka jäsenyys on lakannut sen jälkeen, kun hän on yhtynyt sulautumispäätökseen.

Milloin osuuskunta tai sen jäsen on kärsinyt vahinkoa kokouksen päätöksen johdosta, jolla siihen osallistuneet jäsenet ovat hankkineet itselleen tai toiselle ilmeisesti epäoikeutettuja etuja, korvatkoot vahingon ne, jotka päätökseen osallistumisellaan ovat sen tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta aiheuttaneet.

Hallituksen jäsen ja muu 75 §:ssä tarkoitettu osuuskunnan edustaja, 80 §:ssä tarkoitettu osuuskannan hallinnon hoitaja, tilintarkastaja, selvitysmies, selvitystilan tilintarkastaja sekä 106 §:ssä tarkoitettu toimitsija korvatkoon vahingon, jonka hän tehtävässään on tahallisesti tai huolimattomuudesta osuuskunnalle aiheuttanut.

Hallituksen jäsen ja jokainen muu, jota 160 §:ssä tarkoitetaan, korvatkoon vahingon, jonka hän rikkomalla lakia tai sääntöjä tahallisesti tai huolimattomuudesta on aiheuttanut jäsenelle, osuuskunnan velkojalle tai muulle kolmannelle henkilölle.

Jos vahingonkorvaukseen 160 tai 161 §:n nojalla velvollisen syyksi jää vain lievä huolimattomuus, voidaan korvauksen määrää alentaa, milloin se vahingon suuruuteen ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi.

Jos tässä luvussa tarkoitettu vahinko on useiden tuottama, vastatkoon kukin omasta ja toistensa puolesta sen korvaamisesta, kuitenkin niin, että se, jonka kohdalta vahingonkorvausta on 1 momentin mukaisesti alennettu, vastaa vain siten alennetulla määrällä. Korvausvelvollisten kesken on korvausmäärä jaettava sen mukaan, kuin harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon kunkin korvausvelvollisen viaksi jäävän syyllisyyden määrän ja muut asianhaarat.

Perustamiskirja (4 §), hakemus jäseneksi pääsemisestä (19 §), eroamisilmoitus (20 §), ilmoitus siitä, että oikeus osuusmaksuun on siirretty (23 §), kuolleen jäsenen oikeudenomistajan hakemus jäseneksi pääsemisestä tai ilmoitus liittymisoikeuden käyttämisestä (25 §) sekä 56, 63, 103 ja 152 §:ssä tarkoitettu ilmoitus päätökseen yhtymisestä on oleva kahden henkilön oikeaksi todistama. Jos jäsenet ovat lisämaksuvelvollisia, on eroamisilmoitus tehtävä kaksin kappalein, joista toinen on annettava takaisin, ja on tähän kappaleeseen tehtävä merkintä, milloin ilmoitus on tullut hallitukselle tai henkilölle, jonka hallitus on asettanut ottamaan vastaan sellaisia ilmoituksia.

Kaupparekisteriin tehtävän ilmoituksen allekirjoitusten, milloin ilmoituksen antaa asiamies, sekä toiminimen kirjoittajien nimikirjoitusten, kun tehdään toiminimen kirjoittamista koskeva ilmoitus, tulee olla sillä tavoin oikeiksi todistetut, kuin 1 momentissa sanotaan.

Osuuskunnasta kaupparekisteriin tehtävistä ilmoituksista olkoon sen lisäksi, mitä tässä laissa on määrätty, voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Milloin rekisteriin on ilmoitettava muutoksesta, joka koskee jäsenyyttä osuuskunnan hallituksessa tai oikeutta toiminimen kirjoittamiseen, olkoon sillä,jonka jäsenyys tai toiminimen kirjoittamisoikeus on lakannut, oikeus tehdä sellainen ilmoitus.

Jos osuuskunnan sääntöjen mukaan riidat toiselta puolen osuuskunnan ja toiselta puolen hallituksen jäsenen tai muun 75 §:ssä tarkoitetun osuuskunnan edustajan, selvitysmiehen tai osuuskunnan jäsenen välillä on välimiesten ratkaistava, olkoon tällaisella sääntöjen määräyksellä sama vaikutus kuin välityssopimuksella.