Laki oikeudenkäymiskaaren 24 luvun muuttamisesta.
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1921 annetussa laissa ( 274/21 ), näin kuuluvaksi:
3 §.
Jokainen tuomio perustettakoon syihin ja lakiin eikä mielivaltaan, ja pantakoon siihen selvästi ne pääsyyt ja se lainkohta, joihin päätös perustuu. Tuomari älköön sivuuttako mitään asianhaaraa, jonka kantaja haasteen nojalla on asiassa tuonut esiin taikka mitä vastaaja tavalla tai toisella on sitä vastaan väittänyt, vaan antakoon siitä päätöksen, sen laadun mukaan. Älköön hän panko päätökseensä mitään, joka ei oikeastaan asiaan kuulu, älköönkä myöskään antako aihetta uuteen oikeudenkäyntiin toisen kanssa, jota ei ole siihen asiaan haastettu eikä siinä kuultu. Oikeudenkäyntikuluista tuomittakoon pääasian yhteydessä, samoin myös milloin riitapuoli on sillä tavalla sopimattomasti menetellyt, kuin 14 luvun 7 §:ssä on sanottu.
Jos jossakin asiassa olisi sovellettava vieraan valtion lakia, mutta sen sisällyksestä ei saada selvitystä, on Suomen lakia sovellettava.
Tuomio rikosasiassa on oleva joko syypääksi tuomitseva tai vapauttava.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1949.
Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1948.
Tasavallan Presidentti J. K. Paasikivi.Oikeusministeri Eino Pekkala.