662/1943 | Suomen säädöskokoelma

Leimaverolaki

Säädöksen tyyppi: Laki
Antopäivä: 6.8.1943

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 lukuYleiset säännökset.

1§

Valtiolle on suoritettava leimaveroa tämän lain säännösten mukaan.

2§

Leimaveron suorittamisesta ovat vapaat, sen lisäksi mitä jäljempänä säädetään, valtio ja valtion laitokset sekä kansaneläkelaitos ynnä virka-asioissa valtion viranomaiset.

3§

Tämän lain säännöksistä poiketen noudatettakoon, mitä vieraiden valtioiden kanssa tehdyissä sopimuksissa toisin määrätään.

2 lukuViranomaisten toimituskirjat.

4§

Viranomaiset, joiden toimituskirjoista leimaveroa on suoritettava, luetaan leiman määrän puolesta kuuteen ryhmään seuraavasti:

1 ryhmä:

Tasavallan presidentti, tasavallan presidentin kanslia, valtioneuvosto, valtioneuvoston kanslia, ministeriöt, oikeuskanslerin virasto, eduskunnan oikeusasiamiehen virasto, korkein oikeus ja korkein hallintooikeus.

2 ryhmä:

Hovioikeudet, sotaylioikeus, vakuutusoikeus ja merisotasaalisoikeus.

3 ryhmä:

Valtionsyyttäjät, lääninhallitukset, valtiollinen poliisi, lääkintöhallitus, valtiokonttori, tullihallitus, revisiolaitos, sotatalouden tarkastus, tuomiokapitulit, kreikkalaiskatolinen kirkollishallitus, kouluhallitus, valtionarkisto, maakunta-arkistot, sotaarkisto, maanmittaushallitus, maataloushallitus, metsätieteellinen tutkimuslaitos, ilmatieteellinen keskuslaitos, tie- ja vesirakennushallitus, rakennushallitus, vesistötoimikunta, merenkulkuhallitus, patentti- ja rekisterihallitus, valtion tapaturmatoimisto, rautatiehallitus, posti- ja lennätinhallitus sekä metsähallitus.

4 ryhmä:

Poliisilaitokset, tullitoimistot, maanmittauskonttorit ja metsähallituksen piirikuntakonttorit.

5 ryhmä:

Kihlakunnan-, maanjako-, raastuvan-, järjestys- ja sotaoikeudet sekä niiden puheenjohtajat, maistraatit, paitsi milloin maistraatti toimii ulosottomiehenä, sekä julkiset notaarit.

6 ryhmä:

Maanmittausinsinöörit, kruununvoudit, henkikirjoittajat, nimismiehet, apulaisnimismiehet, kaupunginviskaalit, kaupunginvoudit ja muut ulosmittauksen toimittajat sekä rakennustarkastajat ja rakennuslautakunnat, joista säädetään asemakaavalain 63 §:ssä.

5§

Edellä 4 §:n 1―4 ryhmiin kuuluvain viranomaisten toimituskirjoista suoritetaan ainoastaan leimaveroa.

Ryhmiin 5 ja 6 luettujen viranomaisten toimituskirjoista maksetaan leimaveron lisäksi tai yksinomaan lunastusta tahi muita maksuja, sen mukaan kuin erikseen säädetään. Sama olkoon voimassa myös niistä kartanjäljennöksistä ja -otteista, jotka laaditaan maanmittaushallituksessa ja maanmittauskonttoreissa.

Milloin todistuksesta, joka valtionarkistosta tai maakunta-arkistosta annetaan sinne talletetun, seurakunnalle kuuluvan asiakirjan perusteella, kirkkolain nojalla on suoritettava lunastusta, kannetaan tämä leimamerkkejä käyttämällä.

6§

Mikäli ei tässä laissa toisin säädetä, on kuhunkin 4 §:ssä mainittuun ryhmään kuuluvan viranomaisen antamat toimituskirjat varustettava leimalla seuraavin määrin:

1) päätös, tuomio, diaaritodistus, haaste tai muu toimituskirja, eri paperille tai viranomaiselle annettuun asiakirjaan kirjoitettu, sekä pöytäkirjanote, joka voimassa olevain säännösten mukaan on varsinaisena toimituskirjana annettava asianosaiselle, paitsi 2 kohdassa mainittu, kultakin arkin lehdeltä:

1 ryhmässä 100 markkaa

2 ryhmässä 80 markkaa

3 ryhmässä 60 markkaa

4 ryhmässä 40 markkaa

5 ryhmässä 20 markkaa

6 ryhmässä 10 markkaa

2) jäljennös toimituskirjasta tai muusta viranomaisen hallussa säilytetystä asiakirjasta, välipäätös, joka on viranomaiselle annettuun asiakirjaan kirjoitettu tai liitetty eikä sisällä määräystä takavarikosta tai muusta virka-aputoimesta, sekä muunlainen kuin 1 kohdassa mainittu ote toimitus- tai muusta asiakirjasta, kultakin lehdeltä:

1―2 ryhmässä 40 markkaa

3―4 ryhmässä 25 markkaa

5―6 ryhmässä 10 markkaa

7§

Edellä 6 §:ssä säädetty leima on suoritettava, milloin kullakin täyteen kirjoitetulla sivulla on vähintään kaksikymmentäneljä tai standardikokoisella paperilla vähintään kaksikymmentä riviä ja jokaisella rivillä keskimäärin ainakin kaksikymmentä tavua.

Edellä 1 momentissa säädettyyn leimamaksuun on lisättävä viisikymmentä sadalta, milloin kullekin täydelle sivulle kirjoitetaan vähintään kolmekymmentäkuusi tai standardikokoiselle paperille vähintään kolmekymmentä riviä.

8§

Lehtiluvun mukaan suoritettavan leimaveron lisäksi on tässä pykälässä mainitut asiakirjat varustettava lisäleimalla seuraavin määrin:

1 ryhmässä:

tuomiot ja päätökset nostojutuissa 700 markkaa;

päätökset verotusta tahi valtiolle tai kunnalle tulevain maksujen maksuunpanoa koskevissa valitusasioissa: milloin vaatimus koskee verotuksen tahi maksuunpanon alentamista vähintään 7,000 markan määrällä tai vähintään 800 veroäyrillä, 500 markkaa, muulloin 200 markkaa;

päätökset muissa valitusasioissa: ministeriön päätökset 200 markkaa sekä muiden viranomaisten 700 markkaa;

päätökset erivapaushakemuksiin, jos ne koskevat virkavuosien lukemista tai oikeutta päästä oppilaaksi oppilaitokseen, 200 markkaa, muut 450 markkaa;

päätökset, joilla ulkomaalaiselle myönnetään lupa kuulua yhtiömiehenä kauppayhtiöön tai henkilökohtaisesti vastuunalaisena yhtiömiehenä kommandiittiyhtiöön taikka osakeyhtiön tai osuuskunnan hallitukseen tahi toimia näiden prokuristina tai toimihenkilönä, 500 markkaa;

päätökset muihin, edellä mainitsemattomiin hakemuksiin, joihin ei sisälly erivapausanomusta, 200 markkaa; sekä

jäljennökset 40 markkaa.

2 ryhmässä:

tuomiot ja päätökset haastetuissa, vedotuissa, alistetuissa ja valitusasioissa sekä pöytäkirjanotteet, jotka vedotuissa asioissa tarvitaan muutoksenhakua varten, 200 markkaa;

jäljennökset 40 markkaa.

3 ryhmässä:

päätökset ja sijoituskirjat sekä kuulutukset perinnöksiestosta tai asukasoikeuden hakemisesta kruununtaloon, 50 markkaa;

jäljennökset 20 markkaa.

9§

Edellä 8 §:ssa säädetystä lisäleimasta vapaa on viranomaiselle annettuun asiakirjaan kirjoitettu tai liitetty päätös sekä tasavallan presidentin eri toimituskirjana antama hylkäämispäätös.

Oikeuskanslerinvirastossa ja eduskunnan oikeusasiamiehen virastossa otetaan leimaveroa ainoastaan diaaritodistuksista, otteista ja jäljennöksistä.

10§

Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle esitettyyn asiakirjaan merkityt lupa todistukset, mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat, on 6 ja 8 §:ssä säädetyn leiman sijasta varustettava leimalla seuraavin määrin:

Ajokortti, poliisilaitoksen antama 100 markkaa ja nimismiehen antama 75 markkaa. Kun henkilölle, jolla on ajokortti, myönnetään oikeus muunlaisen moottoriajoneuvon kuljettamiseen kuin mihin ajokortti oikeuttaa, varustettakoon sellainen ajokorttiin kirjoitettava lisäys, poliisilaitoksen antama 50 markan ja nimismiehen antama 30 markan leimalla.

Apteekkioikeuskirja tai päätös, jolla apteekkierioikeuden siirto hyväksytään, apteekin arvioidun tuottoisuuden mukaan, valtioneuvoston harkinnasta riippuen: a) kun apteekkioikeus annetaan, vähintään 4,000 ja enintään 100,000 markkaa; b) kun erioikeus kanta-apteekkiin siirretään edellisen ja uuden haltijan kesken tehdyn sopimuksen nojalla, vähintään 30,000 ja enintään 300,000 markkaa.

Avoin kirje tai muu asiakirja, jolla arvonimi, todellisen viran sitä seuraamatta, annetaan:

henkilölle, jolla on valtion, kunnan tai kirkollinen vakinainen virka tai toimi, valtioneuvoston määräysten mukaan, vähintään 100 ja enintään 25,000 markkaa;

henkilölle, jolla ei ole 1 kohdassa mainittua virkaa tai tointa, valtioneuvoston määräysten mukaan, vähintään 200 ja enintään 50,000 markkaa.

Henkilöllisyystodistus ulkomaalaiselle matkaa varten ulkomaille, enintään kuudeksi kuukaudeksi 75 markkaa, enintään vuodeksi 150 markkaa.

Kansalaiskirja, kansalaisoikeuden saamiseksi, jos hakija ei ole aikaisemmin ollut Suomen kansalainen eikä nauti täällä turvapaikkaoikeutta, hänen tuloistaan ja varallisuudestaan riippuen, valtioneuvoston määräysten mukaan, vähintään 1,000 ja enintään 15,000 markkaa.

Karttajäljennös tai -ote, maanmittaushallituksen, maanmittauskonttorin tai toimitusmaanmittarin antama, jos jäljennöksen tai otteen lunastus on korkeintaan 50 markkaa, 10 markkaa, sekä kultakin 50 markan määrältä tai sen osalta, millä lunastus ylittää 50 markkaa, lisäksi 10 markkaa.

Katsastuskirja, moottoriajoneuvojen katsastusmiehen antama, milloin on katsastettu:

omnibusauto tai seka-auto, 150 markkaa;

kuorma-auto, 125 markkaa;

muu auto tai traktori, 100 markkaa;

moottoripyörä sivuvaunuineen, 50 markkaa;

moottoripyörä ilman sivuvaunua, 40 markkaa.

Kauppamatkustajalle annettava todistus, niinkuin 66―68 §:ssä säädetään. Kuljettajatutkintotodistus, moottoriajoneuvojen katsastusmiehen antama:

ammattiajoa varten 100 markkaa;

yksityisajos varten 75 markkaa.

Maahantulolupa, joka Suomessa merkitään ulkomaalaisen passiin tai passin sijasta hyväksyttyyn henkilöllisyystodistukseen, vastavuoroisuudesta riippuen, harkinnan mukaan enintään 1.000 markkaa.

Matkakortti, poliisilaitoksen antama 20 markkaa ja nimismiehen antama 10 markkaa.

Oleskelukirja ulkomaalaelle sekä päätös, jolla ulkomaalaisen siihen perustuva oleskelulupa pitennetään, vastavuoroisuudesta riippuen, harkinnan mukaan enintään 1,000 markkaa.

Oleskeluluvan pitennys, joka Suomessa merkitään ulkomaalaisen passiin tai passin sijasta hyväksyttyyn henkilöllisyystodistukseen, vastavuoroisuudesta riippuen, harkinnan mukaan enintään 1,000 markkaa.

Passi, joka Suomessa annetaan Suomen kansalaiselle matkaa varten ulkomaille enintään kuudeksi kuukaudeksi 75 markkaa, enintään vuodeksi 150 markkaa, pitemmäksi ajaksi 300 markkaa; ja sen lisäksi kultakin vieraskieliseltä passitekstiltä 20 markkaa.

Patenttikirja 500 markkaa.

Perintökirja, tilan arvosta riippuen, valtioneuvoston määräysten mukaan, vähintään 100 ja enintään 5,000 markkaa.

Päätös, pöytäkirjanote tai muu toimituskirja, jolla myönnetään lupa tai oikeus:

1) höyrykattilan tai höyryastian käyttämiseen:

laivan höyrykattilasta tai kattilalaitoksesta 75 markkaa, jos kattilalaitoksen tulipinta on enintään 100 m ² ; 150 markkaa, jos tulipinta on enintään 200 m ² ; ja 300 markkaa, jos tulipinta on suurempi kuin 200 m ² ;

maahöyrykattilasta, paitsi sellaisesta, jota käytetään yksinomaan maataloudessa, sekä höyryastiasta 75 markkaa, jos kattilan tulipinta on enintään 100 m ² tai astian tilavuus enintään 1,000 litraa; 150 markkaa, jos kattilan tulipinta on enintään 200 m ² tai astian tilavuus enintään 3,000 litraa; ja 300 markkaa, jos kattilan tulipinta tai astian tilavuus on suurempi;

2) ulkomaalaiselle tai ulkomaiselle yhteisölle taikka sellaiselle suomalaiselle yhteisölle, jonka oikeus omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta on harkinnasta riippuva,

omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta Suomessa, harkinnasta riippuen vähintään 1,000 ja enintään 20,000 markkaa;

omistaa osakkeita suomalaisessa osakeyhtiössä, harkinnasta riippuen vähintään 500 ja enintään 10,000 markkaa;

ulkomaalaiselle taikka ulkomaiselle yhtymälle tai laitokselle muiden kuin 4, 8, 10 tai 11 kohdassa mainittujen elinkeinojen harjoittamiseen tai liikkeen haaraosaston perustamiseen, vähintään 1,000 markkaa ja enintään 20,000 markkaa lääninhallituksen harkinnan mukaan;

4) a) pankkiliikkeen harjoittamiseen pankin osakepääoman suuruuden mukaan, 10,000 markkaa kultakin täydeltä tai alkavalta 1,000,000 markan määrältä, kuitenkin enintään 300,000 markkaa;

pankin sivukonttorin avaamiseen, 7,000 markkaa kustakin sivukonttorista; ja

säästöpankin sivukonttorin avaamiseen, 700 markkaa kustakin sellaisesta konttorista;

vakuutusliikkeen harjoittamiseen 100,000 markkaa;

denaturoitujen alkoholipitoisten valmisteiden maahantuontiin harkinnasta riippuen vähintään 20 ja enintään 300 markkaa;

hirven metsästämiseen muualla kuin Petsamon kihlakunnassa, 300 markkaa kultakin hirveltä, jonka kaatamiseen lupa annetaan;

ravintola-, ruokala- ja kahvila- sekä hotelli-, matkustajakoti- ja yömajaliikkeen harjoittamiseen, valtioneuvoston määräysten mukaan, vähintään 500 ja enintään 30,000 markkaa; milloin tällainen liike on siirtynyt aviopuolisolle, jälkeläiselle, isälle tai äidille, kuitenkin 6 §:n mukaan;

ravintolan, ruokalan tai kahvilan aukioloajan taika tarjoilun pitentämiseen, valtioneuvoston määräysten mukaan, vähintään 300 ja enintään 4,000 markkaa kultakin kalenterikuukaudelta tai sen osalta;

10)

yleisen tanssin tai kabaree-esitysten taikka molempien näiden toimeenpanemiseen ravintolassa tai kahvilassa sekä revyy-, varietee-, illusioniteatteri-, sirkus- ja tivoliesityksiin, valtioneuvoston määräysten mukaan, vähintään 500 ja enintään 15,000 markkaa kultakin kalenterikuukaudelta tai sen osalta;

11) yleisiin huvituksiin:

huvitusta varten valmistetun, maksua vastaan käytettävänä olevan raha-automaatin tai muun sellaisen laitteen pitämiseen, jonka käyttämisestä voi saada voittona rahaa;

maksua vastaan huvitusta varten järjestetyn muunlaisen kuin edellisessä kohdassa mainitun automaatin pitämiseen;

maaliinammunnan, nuolen- tai renkaanheiton tahi muun niihin verrattavan ajanvietteen tai kilpailun toimeenpanemiseen taikka taitavuus- tai onnenpelin tahi muun niihin verrattavan laitteen pitämiseen;

karusellin tai muun sellaisen laitteen pitämiseen;

posetiivinsoiton tai muun sellaisen ulkoilmasoiton tai -laulun harjoittamiseen taikka

ammattimaisiin taitovoimistelu, voimaja urheiluesityksiin, nyrkkeilyesityksiin ja kilpailuihin, joissa esiintyy ammattinyrkkeilijöitä, ammattimaiseen eläinten ja vahakuvaston näyttämiseen, näytäntöihin, joita ammattimaisen tarjoilun harjoittaja toimeenpanee sellaisen tarjoilun yhteydessä, naamaisiin ja karnevaalitanssiaisiin sekä muihin sellaisiin yllämainittuihin verrattaviin ansiotarkoituksessa järjestettyihin tilaisuuksiin, joiden ei voida katsoa palvelevan yksinomaan aatteellisia, tieteellisiä tahi taiteellisia tarkoitusperiä,

valtioneuvoston määräysten mukaan kustakin erikseen vähintään 100 ja enintään 1,000 markkaa kalenterikuukaudelta tai sen osalta.

Kun lupa 11 kohdassa mainituissa tapauksissa myönnetään sellaiseksi määräajaksi, joka sisältyy siihen aikaa, miltä sama vero jo on toisella paikkakunnalla suoritettu, on päätös leimattava 6 §:ssä säädettyyn määrään.

Pankin tai muun yhteisön hakemuksen ne johdosta annetusta päätöksestä, milloin se julkaistaan asetuskokoelmassa, on sen lisäksi, mitä ehkä on maksettava tämän pykälän päätös-nimikkeen 4 kohdan mukaan, suoritettava leimaveroa 450 markkaa kultakin sekä suomen- että ruotsinkielisen asetuskokoelman sivulta, jolle päätös on painettu.

Rekisteriote, kultakin arkilta.

alusrekisteristä 40 markkaa;

kaupparekisteristä, jos ote annetaan patentti- ja rekisterihallituksesta, 60 markkaa, muuten 40 markkaa;

maarekisteristä 40 markkaa;

säätiörekisteristä 50 markkaa;

avustuskassarekisteristä 30 markkaa;

uskonnollisten yhdyskuntain rekisteristä 20 markkaa; sekä

yhdistysrekisteristä 20 markkaa.

Tavarapassitus 20 markkaa.

Todistus, erityisenä toimituskirjana annettu tai viranomaiselle esitettyyn asiakirjaan kirjoitettu:

notariaattitodistus, joka koskee allekirjoitusta, varallisuussuhteita, tavaran alkuperää, todistuksen voimassaoloajan pitentämistä tai muita asioita: jos se annetaan ulkoasiainministeriöstä, 60 markkaa; sekä jos sen antaa tuomari, julkinen notaari, kruununvouti, henkikirjoittaja, nimismies, apulaisnimismies, kaupunginvouti tai kaupunginviskaali, 25 markkaa;

protestitodistus 25 markkaa;

todistus jäljennökseen, joka viranomaiselle tuodaan oikeaksi todistamista varten, kultakin oikeaksi todistetun jäljennöksen lehdeltä tai sen osalta 10 markkaa; sekä

muumainen todistus: poliisilaitoksen 25 markkaa; muun 4 §:ssä mainitun viranomaisen antama leimataan kuten saman viranomaisen päätös, ei kuitenkaan lisäleimalla.

Työlupa, joka Suomessa merkitään ulkomaalaisen passiin, passin sijasta hyväksyttyyn henkilöllisyystodistukseen tai Suomessa annettuun oleskelukirjaan, vastavuoroisuudesta riippuen, harkinnan mukaan enintään 500 markkaa.

Valokopio, jonka koko on 36 X 25 cm, 20 markkaa lehdeltä sekä valokopio, jonka koko on 25 X 13 cm tai tätä pienempi, 10 markkaa lehdeltä. Milloin valokopion koko on suurempi kuin 36 X 25 cm, on leimaveroa suoritettava 2 markkaa kultakin neliödesimetriltä tai sen osalta, kuitenkin vähintään 150 markkaa silta- ja lossipiirustuksista, joita voidaan käyttää työpiirustuksina uusissakin rakennustöissä, ja vähintään 25 markkaa muista, piirustuksista, joita yleensä voidaan käyttää vain asiakirjojen täydentämiseen.

Valtauskirja 500 markkaa tai, milloin se annetaan ulkomaalaiselle tai ulkomaiselle yhteisölle taikka sellaiselle suomalaiselle yhteisölle, jonka oikeus omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta on harkinnasta riippuva, 1,000 markkaa.

11§

Toimituskirjoista säädetyn leimaveron suorittamisesta ovat vapaat

holhouslautakunta ja metsänhoitolautakunta;

suojeluskuntajärjestö, suojeluskuntapiirit ja suojeluskunnat;

vieraan valtion tuomioistuin, viranomainen ja kansalainen sekä kansainvälinen elin asioissa, joita käsitellään soveltaen säännöksiä Suomen ja ulkomaan viranomaisten yhteistoiminnasta oikeudenkäynnissa, ulkomaan tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta, Suomen ja ulkomaan viranomaisten keskinäisestä avusta asiakirjoja tiedoksi annettaessa, todistelusta ulkomaan viranomaisen edessä rikosasioissa, ulkomaan viranomaiselle rikosasioissa annettavasta virka-avusta, eräille kansainvälisille elimille annettavasta virka-avusta tai sellaisten elinten toimivallasta;

uskottu mies toimeensa määrättäessä sekä päämiehensä puolesta ajamassaan asiassa, milloin päämiehellä ei tiedetä Suomessa olevan sellaisia varoja joista leimavero voitaisiin suorittaa: sekä

varattomaksi asianmukaisesti todistettu henkilö hänen etuaan tai oikeuttaan koskevissa asioissa.

12§

Leimaverosta ovat vapaat toimituskirjat:

rikosasioissa, jotka ovat virallisen syytteen alaiset, kun virallinen syyttäjä niissä on tehnyt rangaistus- tai muun vaatimuksen taikka kun sellaista asiaa on virallisen syyttäjän aloitteesta oikeudessa käsitelty, ei kuitenkaan korkeimmassa oikeudessa, hovioikeuksissa eikä sotaylioikeudessa 8 §:ssä säädetystä lisäleimasta, paitsi milloin toimituskirja on annettava sen asian johdosta vangittuna olevalle tahi asevelvollisuuslain nojalla sotapalvelukseen kutsutulle henkilölle;

tilimuistutus-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa; sekä

asioissa, jotka koskevat:

valtiolle, maakunnalle, kunnalle, seurakunnalle tai kunnalliselle tahi rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle tulevan veron tai maksun tahi sen laskemisessa käytettävän perusteen määräämistä, taikka sellaisen veron tai maksun maksuunpanoa tai ulosmittausta, taikka maksuajan pitennystä tai muuta helpotusta sen suorittamisessa, taikka takaisinmaksua, ei kuitenkaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ellei valtiolle suoritettavaa veroa koskeva valitus johda alemman viranomaisen päätöksen kumoamiseen taikka muuttamiseen verovelvollisen eduksi, eikä asioissa, joissa tullietuuden saamiseksi on annettu hakemus tullin peruuttamisesta tai joissa pyydetään ennakkotietoa maahan tuotavalle tavaralle pantavasta tullista;

asevelvollisuutta, työvelvollisuutta, kansanhuoltoa, väestönsuojelua tai sotilasmajoitusta, sotalaitokselle annettavia luontoissuorituksia taikka luvan saantia kansalaisille yleensä kuuluvain oikeuksien tai vapauksien käyttämiseen, milloin sotatilasta annetun lain tahi tasavallan suojelulain nojalla annettu niitä rajoittava säännös sitä edellyttää;

köyhäinhoitoa, lastensuojelua, perhelisäavustuksia, irtolais-, alkoholisti- tai työttömyyshuoltoa, äitiys- tai sokeainavustusta taikka sterilisointia;

armahdusta;

eduskunnan, kirkolliskokouksen tai Ahvenanmaan maakuntapäiväin jäsenten, kunnan valtuutettujen taikka niiden valitsijamiesten valitsemista, jotka toimittavat tasavallan presidentin vaalin;

asutus- tai vuokra-alueiden lunastamislainsäädäntöä, valtion virkatalojen vuokraamista tai luovuttamista taikka maatilan lohkomista tilattomaan väestöön kuuluville tai niihin verrattaville henkilöille, ei kuitenkaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ellei valitus johda alemman viranomaisen päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen verovelvollisen eduksi;

valtion varoilla tuettavaa yleishyödyllistä asunnonrakennustoimintaa, lukuun ottamatta sitä varten tarvittavaa osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hyväksymistä yleishyödylliseksi yhtymäksi:

10)

sellaisten saantojen lainhuutoa, joita koskevat luovutuskirjat 30 §:n 2 kohdan mukaan ovat leimaverosta vapaat, taikka sellaisten lainojen myöntämistä tai kiinnittämistä, joiden saamistodisteet 51 §:n mukaan ovat vapaat sanotusta verosta;

11)

keskinäisen eläin- tai kalastusvakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestyksen, karjanjalostusta varten perustetun siitoseläinosuuskunnan, maataloudellisen koneosuuskunnan, kalastuskunnan tai kalastushoitoyhtymän tahi eläke- tai muun avustuskassan sääntöjen taikka työsääntöjen vahvistamista;

12)

työntekijän tapaturmavakuutusta koskevain säännösten johdosta suoritettavaa korvausta tai maksua, niin myös vamman tai sairauden johdosta muissakin tapauksissa vakuutusyhtiön tai valtion annettavaa korvausta tahi huoltoa;

13)

polttohautausta tai muuta poliisin antamaa hautauslupaa;

14)

sotatilasta tai sen varalta annettujen säännösten mukaan valtion varoista suoritettavaa korvausta taikka sellaista hankintaa tai myyntiä, joka toimitetaan valtion laitoksille tahi jonka nämä toimittavat, ei kuitenkaan oikeudenkäynnissa, niin myös sodasta johtuneiden poikkeuksellisten olojen vuoksi menetetyn määräajan takaisin saamista;

15)

valtion, kunnan tai kirkollisen viran tahi toimen täyttämistä pysyväisesti tai väliaikaisesti tahi virkavapautta tai virkaeroa sellaisesta virasta tai toimesta;

16)

valtion, kunnan tai kirkollisessa palveluksessa olevan tahi olleen henkilön oikeutta virkavuosien lukemiseen taikka virkasuhteesta johtuvia palkka-, eläke-, armovuosi- tai muita etuja;

17)

valtion varoista myönnettävää matkatai muuta apurahaa tahi luontoisavustusta taikka avustusta huoltotoimintaa tai sen edistämistä varten;

18)

valtion vastuunalaisuutta virkamiehen aikaansaamasta vahingosta tarkoittavaa hakemusta:

19)

posti-, lennätin-, kanava- tahi valtion rautatie-, satama-, lento-, puhelin-, radio-, laiva- tai autoliikennettä, ei kuitenkaan oikeudenkäynnissä;

niin myös

20)

toimituskirjat jotka lunastuksetta annetaan sellaisesta virastosta tai tuomioistuimesta, jossa lunastusta yleensä otetaan;

21)

toimituskirjat kunnallisissa ja kirkollisissa asioissa, jotka lain mukaan alistetaan valtion viranomaisen vahvistettavaksi;

22)

asianosaiselle tämän pyytämättä annettu ote tai jäljennös toimituskirjasta tai muusta viranomaisen hallussa säilytettavästä, asiakirjasta;

23)

jäljennös, joka oikeudesta annetaan rikosasiassa laaditusta pöytäkirjasta, sen mukaisesti, mitä toimituskirjasta edellä 1 kohdassa on säädetty;

24)

päätös, jolla myönnetään lupa yömajan pitämiseen hyväntekeväisessä tarkoituksessa taikka rekisteröidylle aatteelliselle yhdistykselle tahi yksinomaan yleishyödyllistä tarkoitusta palvelevalle yhtymälle tai laitokselle lupa toimeenpanemansa huvitilaisuuden yhteydessä järjestää nuolen- tai renkaanheittoa tahi muuta siihen verrattavaa ajanvietettä;

25)

ote tai jäljennös, joka tarvitaan sellaista tilan osittamista varten, jota edellä 8 kohdassa tarkoitetaan, tahi edellä 10 kohdassa mainittuja asioita varten, niin myös maanmittausinsinöörin antama jäljennös toimitusasiakirjasta:

26)

ote, jäljennös tai todistus, joka tarvitaan valtion, kunnan tahi kirkollisen viran tai toimen taikka valtion, kunnan tai kirkollisesta virasta tai toimesta johtuvan eläkkeen tai muun edun hakemista varten;

27)

ote, jäljennös tai todistus, joka kunnalle tai seurakunnalle annetaan sille kuuluvasta, valtionarkistoon tai maakunta-arkistoon talletetusta asiakirjasta, niin myös todistus, joka tällaisen seurakunnalle kuuluvan asiakirjan perusteella muille annetaan;

28)

maanmittaushallituksen vakaustoimiston antama tarkastustodistus;

29)

patentti- ja rekisterihallituksen patentti- ja tavaramerkkiasiassa sekä kaupparekisteriin tehdyn ilmoituksen johdosta annettu välipäätös;

30)

todistus, jonka viranomainen julkisena kaupanvahvistajana merkitsee kiinteistön luovuttamisesta tehtyihin asiakirjoihin;

31)

todistus, jonka 4 §:ssä mainittuun 5 tai 6 ryhmään kuuluva viranomainen kirjoittaa hänelle annettuun asiakirjaan, lukuun ottamatta veronalaista notariaattitodistusta ja oikeaksi todistettavaa jäljennöstä, viranomaiselle esitettävään opintotodistukseen tai -kirjaan erityisten säännösten mukaan kirjoitettava todistus, poliisiviranomaisen antama lupatodistus moottoriajoneuvolla tehtävää määrättyä tai tilapäistä matkaa varten, todistus, joka merkitään passiin, matkakorttiin, oleskelukirjaan tai rajan poikki kulkemista varten annettuun lupatodistukseen, lukuun ottamatta esteettömyysmerkintää, joka tehdään passiin ulkomaille matkustamista varten, todistus määrätylle valtakunnan raja-alueelle tai muulle erikseen määrätylle alueelle matkustamista taikka siellä oleskelua tai liikkumista varten, sotatilasta annetun lain tai tasavallan suojelulain nojalla annettuun säännökseen tai määräykseen perustuva poliisi-, sotilastai muun viranomaisen antama todistus, henkilöllisyyden toteamiseksi annettu todistus, sekä todistus talousspriin ostoa varten;

32)

tullipassi;

33)

valtion kanssa tehty sopimus;

34)

diplomaatti- ja virkapassi;

35)

maahantulolupaa, oleskelukirjaa, oleskelulupaa, passia ja työlupaa koskeva hylkäämis- tai peruuttamispäätös; sekä

36)

avoin kirje, jolla Suomen kunniakonsuliedustajalle joka ei ole Suomen kansalainen, annetaan pääkonsulin tai konsulin arvonimi, niin myös avoin kirje, jolla ulkoasiainhallinnossa palvelevalle palvelusaikanaan käytettäväksi annetaan arvonimi, vastaavan viran sitä seuraamatta, milloin valtioneuvosto määrää sen leimatta annettavaksi.

3 lukuerinäiset asiakirjat.

13§

Asiakirja, jonka asiallinen antaa tai esittää korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, hovioikeudelle, kihlakunnanoikeudelle, maanjako-oikeudelle tai raastuvanoikeudelle, on, mikäli 14 ja 15 §:ssä sekä 4―7 luvussa ei toisin säädetä, laveuteen tai lehtilukuun katsomatta, varustettava leimalla seuraavin määrin:

1 ryhmässä 40 markkaa

2 ryhmässä 30 markkaa

5 ryhmässä 10 markkaa

Edellä 1 momentissa säädetystä leimaverosta ovat vapaat:

asiakirjan kaksoiskappale;

samassa asiassa annettu 6 §:ssä tarkoitettu toimituskirja; sekä

asiakirjat niissä asioissa, joissa toimituskirjoista ei suoriteta leimaveroa.

14§

Jäljempänä mainituista asiakirjoista, ilmoituksista ja voitoista, mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat, peritään leimavero seuraavin määrin:

Arvopaperit, jotka myydään tai vaihdetaan, 54―57 §:n mukaan.

Huvitilaisuuksien pääsyliput, 60―65 §:n mukaan.

Ilmoitus höyrykattilasta tai höyryastiasta rekisteröimistä varten:

laivan höyrykattilasta tai kattilalaitoksesta 50 markkaa, jos tulipinta on enintään 100 m ² ; 100 markkaa, jos tulipinta on enintään 200 m ² ja 150 markkaa, jos tulipinta on suurempi kuin 200 m ² ;

maahöyrykattilasta tai höyryastiasta 50 markkaa.

Ilmoitus kaupparekisteriin:

kun toiminimi ensi kerran rekisteriin ilmoitetaan: avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön, osakeyhtiön sekä keskinäisen yhtiön ja vahinkovakuutusyhdistyksen 300 markkaa, osuuskunnan vähintään 50 ja enintään 300 markkaa, muiden 100 markkaa;

kun prokura, haarakonttorin perustaminen tai rekisteriin tehtävä muutos ilmoitetaan: 50 markkaa.

Ilmoitus myönnetyn patenttioikeuden siirtämisestä 1,000 markkaa.

Kauppakirja, vaihtokirja ja muu luovutuskirja, paitsi lahjakirja ja testamentti, 16―32 §:n mukaan.

Lasku, kun se maksun saamiseksi tuodaan oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle, samoin kuin velkakirja 45―53 §:n mukaan.

Metsänhakkuuvälikirja, kun se tuodaan oikeuteen kiinnitettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsänkäyttöoikeudesta sovitun hinnan koko määrän perusteella, 30 penniä kultakin täydeltä 100 markalta.

Jos hakkuuoikeuden ja metsänkäyttöoikeuden vastike ei käy välikirjasta ilmi, leimataan metsänhakkuuvälikirja oikeuden harkinnan mukaan.

Obligatio, 38―44 §:n mukaan.

Osakekirja, 33―37 §:n mukaan.

Pelikortit, 58 §:n mukaan.

Saamistodiste kts. Velkakirja.

Siirtokirja, kruununratsutilan, kruununtalon tai muun kruununtilan, sijoitusta haettaessa siihen, sekä valtion virkatalon tahi siitä muodostetun viljelystilan tai asuntotilan tai muun alueen vuokraoikeuden siirtoa haettaessa, kun siirtokirja annetaan viranomaiselle siirron vahvistamista varten, samoin kuin kiinteistön kauppakirja 16― 25 §:n mukaan.

Warrantti 25 markkaa.

Vekseli, olkoonpa vekselinantajan itsensä taikka jonkun muun maksettavaksi asetettu, kultakin täydeltä 100 markalta:

enintään 3 kuukauden ajaksi tehty, 10 penniä;

enintään 6 kuukauden ajaksi tehty, 20 penniä; sekä

yli 6 kuukauden ajaksi tehty, 30 penniä.

Vekseli, sekä Suomessa että ulkomailla asetettu, on edellä säädetyllä leimalla varustettava, ennenkuin se täällä hyväksyttäväksi tai maksettavaksi esitetään tahi toiselle annetaan tai siirretään.

Kun vekseli, joka on 1 momentin mukaan leimattu, kiinnityksen tai maksun saamiseksi tuodaan oikeuteen taikka alusrekisteri- tai ulosottoviranomaiselle, on sen leimalla varustamisesta noudatettava, mitä jäljempänä velkakirjasta säädetään.

Velkakirja tai muu saamistodiste, 45― 53 §:n mukaan.

Voitto, 59 §:n mukaan.

15§

Edellä 14 §:ssä säädetystä leimaverosta ovat vapaat:

asiakirja, joka on laadittu kuoletettujen asiakirjojen sijaan, jos tämä todistettavasti on ollut säädetyllä leimalla varustettu;

asiakirjan kaksoiskappale;

ilmoitus kaupparekisteriin liikkeen lakkaamisesta, niin myös keskinäistä palo-, eläin- ja kalastusvakuutusyhdistystä, karjanjalostamista varten perustettua siitoseläinosuuskuntaa ja maataloudellista koneosuuskuntaa koskeva rekisteri-ilmoitus, samoin kuin ilmoitus avustuskassarekisteriin;

uudistettu ilmoitus, sitten, kuin asianmukaisesti leimalla varustettu ilmoitus patenttioikeuden siirtämisestä on hylätty; sekä

vekseli, joka on Suomen ulkopuolella maksettava, asianmukaisesti leimalla varustetun vekselin kaksoiskappale ja postilähetysvekseli.

4 lukuKauppakirja, vaihtokirja ja muu luovutuskirja.

16§

Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja varustetaan, kun lainhuutoa haetaan, seuraavin leimamäärin:

Omaisuuden arvon ollessa	Kultakin täydeltä 100 markalta
enintään 100,000 markkaa	3: ―
yli 100,000 markkaa, mutta ei yli 300,000 markan	4: ―
yli 300,000 markan	5: ―

17§

Luovutuskirja, joka on tehty vanhempain ja lasten, ottovanhempain ja ottolasten tahi sisarusten välillä, leimataan 16 §:ssä säädetyn veron puoleen määrään.

Jos kiinteistö luovutetaan 1 momentissa mainitulle ynnä muulle henkilölle yhteisesti eivätkä nämä ole keskenään avioliitossa, on jälkimmäisen osasta kauppahintaa suoritettava täysi leimavero.

18§

Kun kiinteistön vastaanottajana on kotimainen avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, keskinäinen yhtiö, vahinkovakuutusyhdistys tai osuuskunta taikka ulkomaalainen tahi ulkomainen yhtymä tai laitos, suoritetaan edellä 16 ja 17 §:ssä säädetty vero kaksinkertaisena.

19§

Jollei lainhuutoa ole säädetyssä ajassa kaupanteosta lukien haettu, on, kiinteistön luovutuskirjan leiman määrä korotettava 20 prosentilla siltä kalenterivuoden puoliskolta, jonka kuluessa lainhuutoa olisi viimeistään ollut haettava, sekä kultakin seuraavalta vuosipuoliskolta, paitsi siltä, jonka aikana lainhuutoa haetaan. Siten säädetty korotus älköön kuitenkaan nousko enempään kuin 100 prosenttiin säädetyn leiman määrästä.

20§

Milloin useampia eri oikeuksien tuomiopiireissä olevia kiinteistöjä on yhdellä asiakirjalla luovutettu samalle vastaanottajalle on luovutuskirja leimalla varustettava kiinteistöjen yhteenlasketun arvon, perusteella, kun asiakirja esitetään sille oikeudelle, jossa lainhuutoa ensiksi haetaan. Jos muu oikeuksista sitten huomaa, että sen tuomiopiirissä olevan kiinteistön arvo on kauppakirjassa liian alhainen, merkitköön arvionsa kauppakirjaan, ja se oikeus, jossa viimeksi haetaan lainhuutoa, vaatikoon leimauksen täydennettäväksi.

21§

Jos sama omistaja on yhden vuoden kuluessa eri asiakirjoilla luovuttanut saman kiinteistön osia samalle vastaanottajalle, on leimavero suoritettava näiden osien yhteenlasketun arvon perusteella, vähennettynä sillä määrällä, joka tällaisista aikaisemmista luovutuksista jo on suoritettu.

22§

Milloin kiinteistön ohella on, samalle vastaanottajalle luovutettu irtaintakin, omaisuutta, leimattakoon kiinteistöä koskeva luovutuskirja kiinteän ja irtaimen omaisuuden yhteenlasketusta arvosta.

23§

Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo on ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutuskirja leimalla varustettava oikeuden arvion mukaan.

24§

Jos kiinteistö on useamman kerran luovutettu, ennen kuin lainhuutoa haetaan, on jokaisesta aikaisemmastakin luovutuksesta suoritettava tässä laissa säädetty leimavero korotuksineen, ei kuitenkaan, milloin kiinteistö on myyty ulosottotoimin, sitä ennen tapahtuneista luovutuksista.

25§

Kauppakirja ulosottotoimin myydystä kiinteistöstä leimataan sen viranomaisen toimesta, joka asiakirjan antaa, niinkuin edellä on säädetty.

26§

Kaupungissa tai kauppalassa olevaa vuokratonttia rakennuksineen koskeva luovutuskirja on, kun vuokraoikeuden siirto ilmoitetaan kunnalliselle viranomaiselle, varustettava leimalla kiinteistöä koskevan kauppakirjan leimaamisesta säädettyyn määrään. Silloin on myöskin soveltuvin kohdin noudatettava, mitä 17, 18, 20― 25 §:ssä ja 30 §:n 1 kohdassa on säädetty.

27§

Erioikeutta kanta-apteekkiin sekä sellaisen apteekin tavaravarastoa ja kalustoa koskeva luovutuskirja leimataan, kun siirto viranomaisen hyväksyttäväksi alistetaan, kuten kiinteistön luovutuskirja, noudattaen myös soveltuvin kohdin edellä 17 ja 22― 25 §:ssä olevia säännöksiä.

28§

Alusta tai sen osuutta koskeva luovutuskirja on, kun luovutus ilmoitetaan alusrekisteriin, varustettava 2 markan leimalla kultakin täydeltä 100 markalta aluksen tai osuuden arvoa, jolloin myöskin soveltuvin kohdin on oleva voimassa, mitä kiinteistön luovutuskirjasta edellä 17 ja 22―25 §:ssä on säädetty.

29§

Kun 16―28 §:n mukaan leimattu kiinteistön tai muun omaisuuden luovutuskirja kiinnityksen tai maksun saamiseksi tuodaan oikeuteen tahi alusrekisteri- tai ulosottoviranomaiselle, on se uudelleen leimalla varustettava, niinkuin jäljempänä 45― 53 §:ssä velkakirjasta säädetään.

Mitä edellä tässä luvussa on säädetty luovutuskirjasta, ei ole sovellettava lahjakirjaan ja testamenttiin.

30§

Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja on leimaverosta vapaa:

kun vastaanottajana on maakunta, kunta, seurakunta tai rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta;

kun luovutus tapahtuu vuokra-alueiden lunastamista koskevan lainsäädännön mukaan tai muutoin sellaisen alueen vuokraajalle, jolla sanotun lainsäädännön nojalla olisi lunastamisoikeus luovutettuun alueeseen, taikka asutuslain nojalla;

kun sellainen tila tai lisämaa, joka valtion, kunnan, osuuskunnan tai yleishyödyllisen asutusosakeyhtiön toimesta tai välityksellä on muodostettu tahi jonka hankkimista ja muodostamista valtio tai kunta on lainoilla helpottanut, ensi kerran luovutetaan asutustarkoituksiin; sekä

kun luovutuskirja on sellaisesta alueesta, jonka tilattomaan väestöön kuuluva henkilö on ostanut uudistilan perustamista tai lisämaan hankkimista varten.

31§

Edellä 18 §:ssä säädettyä korotusta ei suoriteta, milloin kiinteistön omistusoikeus on siirtynyt asunto-osakeyhtiölle tai asuntoosuuskunnalle. Jos asunto-osakeyhtiö tai asunto-osuuskunta muutetaan myöhemmin muunlaiseksi osakeyhtiöksi tai osuuskunnaksi, on veronkorotus suoritettava.

32§

Luovutuskirja on 28 §:ssä säädetystä verosta vapaa, kun alus ensi kerran Suomessa ilmoitetaan kauppamerenkulkua varten rekisteröitäväksi taikka kun rakennusaikana tapahtunut luovutus ilmoitetaan rekisteriin merkittäväksi.

5 lukuOsakekirja.

33§

Osakekirjasta on maksettava leimaveroa:

kun se annetaan yhtiötä perustettaessa, 2 prosenttia osakkeen nimellisarvosta; sekä

kun osakekirja annetaan osakepääomaa korotettaessa, 2 prosenttia osakkeesta yhtiölle suoritetusta määräistä ja 6 prosenttia siitä osasta osakkeen nimellisarvoa, joka annetaan yhtiön omilla varoilla.

Osakekirjasta on maksettava vero sen leimaverolain mukaan, joka on, voimassa osakekirjaan merkittynä antopäivänä.

34§

Jos osakepääoman lisäksi on päätetty muodostaa osakeyhtiölle rahastoja tai niitä kartuttaa siten, että osakkaat suorittavat yhtiölle varoja osakekirjoja niistä saamatta, on sen yhtiökokouksen pöytäkirja, jossa sellainen päätös on tehty, tai asiaa koskeva sopimuskirja leimattava määrään, joka vastaa 1 prosenttia suoritettavaksi päätettyjen erien summasta.

35§

Sama, kuin 34 §:ssä on säädetty, olkoon laki, milloin osakeyhtiö ottaa lainan,jonka korko on määrätty kokonaan tai osaksi riippuvaksi yhtiön vuosivoiton tai osingon suuruudesta tahi joka tuottaa osallisuuden vuosivoittoon, taikka milloin yhtiö ottaa osakkailtaan lainoja pitemmäksi ajaksi kuin kahdeksi vuodeksi tai ehdolla, etteivät he voi niitä irtisanoa.

36§

Edellä 35 §:ssä olevia säännöksiä ei ole sovellettava sellaiseen tapaukseen, jolloin pankin tai säästöpankin tallettajilleen maksaman koron suuruus riippuu osingosta tai vuosivoitosta tahi talletukset tuottavat osallisuuden vuosivoittoon.

37§

Osakekirja, joka annetaan ilman maksun suoritusta korvauksena hukkaan joutuneesta tai hävitetystä samanlaisesta osakekirjasta taikka saman yhtiön tai toiseen osakeyhtiöön sulautuvan yhtiön osakekirjan sijaan, on vapaa leimasta, jos uutta osakekirjaa ei aseteta suuremmalle määrälle, kuin minkä määräinen hukkaan joutunut, hävitetty tai vaihdettu osakekirja oli, taikka, jos uuden osakekirjan on määrä korvata useampia vanhempia osakekirjoja, näiden yhteenlaskettua määrää suuremmaksi, ja jos se tai ne vanhemmat osakekirjat ovat olleet asianmukaisesti leimalla varustetut tai niitä ei ole tarvinnut leimata. Osakekirjaan, joka näin annetaan varustamatta sitä leimalla, on, merkittävä syy siihen.

6 lukuObligatio.

38§

Obligatio, joka Suomessa annetaan, on sitä ennen varustettava leimalla, jonka määrä on 30 penniä kultain täydeltä tai alkavalta 100 markalta.

39§

Ulkomaalla annettu obligatio, jonka antajana on ulkomaalainen, on, ennen kuin se täällä lainoitetaan, myydään tahi muulla tavalla siirretään, varustettava kaksinkertaisella leimalla.

40§

Jos sellainen obligatio, josta leimaveroa ei ole tarvinnut suorittaa, maksun, saamiseksi tuodaan oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle, on obligation leimalla varustamisesta noudatettava, mitä jäljempänä 45, 46, 49 ja 52 §:ssä säädetään.

41§

Milloin jonkin lainamäärän erityisistä osista on annettu juoksevia velkakirjoja, jotka ilmeisesti ovat tarkoitetut yleiseen liikkeeseen laskettaviksi, olkoon sellaisista velkakirjoista, vaikka mitä ei olekaan obligatioiksi merkitty, paitsi 37 §:ssä mainituissa tapauksissa, voimassa, mitä edellä on obligatioista säädetty.

42§

Obligatio, joka annetaan ainoastaan korvaukseksi hukkaan joutuneesta tai hävitetystä tahi saman antajan ja samalla korkokannalla olevan obligation tai obligatioiden sijaan, on leimasta vapaa samanlaisilla ehdoilla, kuin osakekirjasta 37 §:ssä on säädetty. Obligatioon, joka siten annetaan edellä säädettyjen perusteiden mukaan leimaamatta on obligationantajan merkittävä syy siihen.

43§

Milloin annettavien obligatioiden vakuudeksi on pankkiin, vakuutuslaitokseen tai lääninkonttoriin talletettu kiinnitetty velkakirja, joka on leimattu vähintään siihen määrään, mikä samoista obligatioista 38 §:n mukaan kaikkiaan olisi leimaveroa suoritettava, ovat nämä obligatiot sanotusta verosta vapaat.

44§

Leimaverosta ovat vapaat Suomen valtion, tämän maan kunnan, suomalaisen kiinteistöluottolaitoksen ja Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiön obligatiot.

7 lukuVelkakirja tai muu saamistodiste.

45§

Velkakirja tai muu saamistodiste on, kun se kiinnityksen tai maksun saamiseksi tuodaan oikeuteen taikka alusrekisteri- tai ulosottoviranomaiselle, leimattava sen pääomamäärän mukaan, josta kiinnitystä tai maksua haetaan, 30 pennin määrään kultakin täydeltä 100 markalta.

46§

Kun saamistodiste, joka kiinnitystä tai maksua aikaisemmin haettaessa taikka luotonsaannin yhteydessä on leimalla varustettu, kiinnityksen tai maksun saamista tahi kiinnityksen uudistamista varten tuodaan viranomaiselle, on se leimattava ainoastaan, mikäli silloin puheena olevasta saamisesta ei ole aikaisemmin leimaveroa suoritettu 45 §:ssä mainittuun määrään.

47§

Velkakirja ja shekkitili- tai muu lainasopimus on, kun se annetaan valtiokonttorille, pankille, säästöpankille, kiinteistöluottolaitokselle, vakuutuslaitokselle, eläkelaitokselle, osuuskassalle, pankkiiriliikkeelle tai muulle lainausliikettä harjoittavalle laitokselle tai kassalle, leimattava, mikäli siitä ei ole aikaisemmin kiinnitystä tai maksua haettaessa suoritettu niin paljon leimaveroa kuin jäljempänä säädetään, pääoman suuruuden mukaan kultakin täydeltä 100 markalta seuraavin määrin:

enintään 3 kuukauden ajaksi tehty, 10 penniä;

enintään 6 kuukauden ajaksi tehty, 20 penniä; sekä

yli 6 kuukauden ajaksi tehty taikka vaadittaessa tai irtisanomisen jälkeen maksettava, 30 penniä.

48§

Milloin shekkitilivälikirjan taikka muun lainasopimuksen vakuutena on kiinnitetty velkakirja, joka on 45 §:ssä säädettyyn määrään leimattu, on välikirja tai lainasopimus leimaverosta vapaa siltä pääoman osalta, joka suuruudeltaan vastaa kiinnitetyn velkakirjan pääomaa.

49§

Saamistodiste, joka konkurssin tahi vuosihaasteen valvonnassa näytetään tai annetaan oikeudelle, on leimaverosta vapaa.

50§

Saamistodistetta annettaessa suoritettavasta leimaverosta ovat vapaat:

vakuutuslaitokselle annettu velkakirja, milloin lainan ainoana vakuutena on lainanottajan vakuutuskirja; sekä

muu saamistodiste, jonka pääomamäärä on enintään 5,000 markkaa.

Jos lainat, jotka sama lainanottaja yhden kuukauden kuluessa saa samalta lainanantajalta, yhteensä ylittävät 2 kohdassa mainitun määrän, on kaikki sellaisista lainoista annetut saamistodisteet varustettava leimalla edellä säädettyyn määrään.

Tämän pykälän säännöksiä ei ole sovellettava haltijavelkakirjoihin.

51§

Saamistodistetta annettaessa sekä kiinnitystä haettaessa suoritettavasta leimaverosta vapaa on saamistodiste, jota vastaan valtion varoista tai rahastoista annetaan laina tahi jokakunnalle, kunnalliselle rahastolle tai osuuskassalle annetaan lainasta, mikä on myönnetty valtion varoista tai rahastoista saaduista varoista, tahi annetaan kunnan hoidettavalle elinkeinojen edistämistä tarkoittavalle lainarahastolle taikka jonka luotto-osuuskunta antaa Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiölle tahi säästöpankki säästöpankkien vakuusrahastolle tai Säästöpankkien Keskus-OsakePankille taikka joka asutusrahastosta annetaan osuuskunnille tai yleishyödyllisille asutusosakeyhtiöille asutustarkoituksiin käytettäväksi. Niin ikään ovat leimaverosta vapaat postisäästöpankin varoista asunnonrakennustoimintaa varten myönnettyjä lainoja koskevat saamistodisteet.

Mitä 1 momentissa on samottu, ei koske haltijavelkakirjoja.

52§

Leimaverosta vapaa on saamistodiste, joka sisältää julkisoikeudellisen maksun tai muun saatavan, joka ilman tuomiota tai päätöstä voidaan periä.

53§

Eräistä lainoista suoritettavasta leimaverosta on säädetty 35 §:ssä.

8 lukuArvopaperien myynti ja vaihto.

54§

Arvopapereilla tarkoitetaan tässä luvussa osakkeita ynnä niiden väliaikaistodistuksia ja muita osuustodistuksia taloudellisissa yhteisöissä sekä sellaisia osakeyhtiön antamia velka- tai muita saamistodisteita, joissa korko on määrätty riippuvaksi yhtiön vuosivoiton tai osingon suuruudesta taikka jotka oikeuttavat osallisuuteen vuosivoitosta. Arvopapereiksi katsotaan myös osakkeiden tai mainitunlaisten saamistodisteiden merkintäoikeudesta annetut todistukset ja sanottua oikeutta koskevat luovutuskirjat.

55§

Arvopapereita myytäessä tai vaihdettaessa on leimaveroa suoritettava:

kun myynti tapahtuu arvopaperipörssin välityksellä, 1 markka kultakin 100 markan määrältä tai sen osalta kauppahinnasta; ja

kun luovutus tapahtuu ilman arvopaperipörssin välitystä, 1 markka 20 penniä kultakin 100 markan määrältä tai sen osalta kauppahinnasta tai vaihtoarvosta.

Valtioneuvostolla on oikeus korottaa edellä 1 momentin 1 kohdassa mainittua veroa enintään 10 markkaan ja 2 kohdassa mainittua veroa enintään 12 markkaan. Asunto-osakeyhtiön osakkeiden luovutuksesta suoritettava leimavero korotettakoon kuitenkin enintään 5 markkaan.

56§

Arvopapereita vaihdettaessa on vaihtoarvoksi laskettava ainakin se pörssi- tai kauppa-arvo, mikä niillä vaihdettaessa on. Jos arvopaperien vaihtoarvot ovat erisuuruiset, suoritettakoon leimavero suuremman arvon mukaan.

57§

Arvopaperien luovutus on leimaverosta vapaa, jos ostajana tai myyjänä on Suomen valtio, kansaneläkelaitos tai Suomen Pankki ja luovutus viimeksi mainitussa tapauksessa tapahtuu pankin omaan tai valtion lukuun.

9 lukuPelikortit ja erinäiset voitot.

58§

Pelikorteista Suomessa valmistetuista tai muualta tuoduista, maksetaan leimaveroa 25 markkaa kultakin korttipakalta.

59§

Raha-arpojen tai palkinto-obligatioiden arvonnassa saaduista voitoista suoritetaan voittoa perittäessä leimaveroa, milloin voitto on 5,000―50,000 markan suuruinen, 10 sadalta sekä 50,000 markkaa suuremmasta voitosta 20 sadalta voiton määrästä.

Urheilukilpailujen yhteydessä asianomaisella luvalla toimeenpannuista vedonlyönneistä on sitä varten perustetun yhtiön ennen voiton jakoa pidätettävä leimaveroa 10 sadalta voittona jaettavasta määrästä.

10 lukuHuvitilaisuuksien pääsyliput.

60§

Pääsylipuista sellaisiin jäljempänä mainittuihin yleisiin huvitilaisuuksiin, joista pääsymaksua kannetaan kaikilta tai joiltakuilta huvivierailta, on leimaveroa suoritettava seuraavat prosenttimäärät lipussa ilmoitetusta pääsymaksusta:

tanssiaisista 40 prosenttia;

elokuvanäytännöstä, kun niissä esitetaan

yksinomaan Suomessa valmistettuja taide-elokuvia, 25 prosenttia;

yksinomaan muunlaisia Suomessa valmistettuja elokuvia, 35 prosenttia;

yksinomaan ulkoa tuotuja taide-elokuvia, 35 prosenttia;

muunlaisia ulkoa tuotuja elokuvia, 50 prosenttia;

autokilpailuista 20 prosenttia;

moottoripyöräkilpailuista 10 prosenttia;

konserteista ja taidetanssiesityksistä, joissa esittäjänä tahi pääasiallisena esiintyjänä tai säestäjänä on vieraan maan kansalainen, sekä opereteista, joissa esiintyjinä pääasiallisesti on vieraan maan kansalaisia, 15 prosenttia; sekä

kabaree-, revyy-, varietee-, illusioniteatteri-, sirkus- ja tivoliesityksistä sekä 10 §:n Päätös-nimikkeen 11 kohdassa mainituista tilaisuuksista 40 prosenttia.

61§

Leimamaksu kustakin 60 §:ssä mainitusta lajista huvituksia on vähintään 40 penniä.

62§

Milloin elokuvanäytännöissä täytekuvana esitetään vähintään 200 metrin pituinen Suomessa valmistettu äänielokuva, joka on katsottava tiede- tai opetusfilmiksi tai kuvaa maan elinkeinoelämää, alennetaan vero 60 §:n 2 kohdassa mainituista näytännöistä 5 prosentilla pääsymaksusta.

Edellisessä momentissa mainittu täytekuva oikeuttaa veronalennukseen ainoastaan silloin, kuin se laadultaan täyttää kohtuulliset vaatimukset.

63§

Jos elokuvanäytännössä esitetään väkijuomien myynnin edistämiseksi tarkoitettuja mainosesityksiä, korotetaan mainituista näytännöistä suoritettava vero 5 prosentilla pääsymaksusta.

64§

Jos huvitilaisuuteen kuuluu erilaatuisia huvituksia, on leimavero suoritettava sen huvilajin mukaan, josta se on suurin.

65§

Tässä luvussa säädettyä leimaveroa ei suoriteta:

elokuvanäytännöstä, jossa esitetaan ainoastaan tiede- tai opetusfilmiohjelmaa;

elokuvanäytännöstä, jonka sotilasviranomaiset järjestävät yksinomaan sotilashenkilöille ja näiden perheenjäsenille kasarmirakennuksessa:

tilaisuudesta, jonka koulu tai muu opisto taikka sen oppilaskunta tai oppilasyhdistys toimeenpanee, ottamatta samaan tai samankaltaiseen laitokseen kuulumattomilta henkilöiltä pääsymaksua;

rekisteröidyn aatteellisen yhdistyksen tai yksinomaan yleishyödyllisiä tarkoitusperiä palvelevan yhteisön tai laitoksen toimeenpanemasta huvitilaisuudesta, jonka pääasiallisena ohjelmana on puheita, esitelmiä, lausuntaa, laulu- ja soittoesityksiä, näytelmiä tai muuta niihin verrattavaa, mutta tanssia ainoastaan ohjelman päätyttyä enintään tunnin aika; eikä

vapaalipusta.

11 lukuKauppamatkustajan toimi.

66§

Jos ulkomaalainen, jolle ei ole myönnetty oikeutta harjoittaa Suomessa elinkeinoa, tai ulkomailla vakinaisesti asuva Suomen kansalainen tahtoo täällä joko omaan lukuunsa taikka toisen nimiin tarjota kaupaksi tahi myydä tavaroita heti tai jälkeenpäin toimitettaviksi, olkoon velvollinen hänelle annettavasta todistuksesta suorittamaan leimaveroa 1,500 markkaa jokaiselta kalenterikuukaudelta tai sen osalta, jonka kuluessa hän haluaa sellaista tointa harjoittaa.

67§

Tässä luvussa säädetystä leimaverosta vapaa on Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen, jos hän toimii sellaisen liikkeen palveluksessa, jonka kotipaikka on Suomessa, tahi sellaisen haaraliikkeen palveluksessa, jonka ulkomainen liike on asianomaisella luvalla Suomeen perustanut. Niin ikään on verosta vapaa ulkomaisen liikkeen johtaja tai edustaja, jos liikkeellä on Suomessa elinkeino-oikeuden saanut edustus, jonka välityksellä myynti yksinomaan tapahtuu.

68§

Leimaveroa ei suoriteta sellaisesta kaupanteosta, josta mainitaan 27 päivänä syyskuuta 1919 elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 2 §:n 5 momentissa.

12 lukuLeimojen käyttäminen ja leimaveron suorittamisen valvonta.

69§

Asiakirja, joka tämän lain mukaan on leimaveron alainen, paitsi huvitilaisuuden pääsylippu, varustettakoon leimamerkeillä.

Jos suoritettavan leimaveron suuruista leimamerkkiä ei ole eikä määrää voida pienemmillä merkeillä tasan suorittaa, käytettäköön lähinnä pienempää leimaa.

70§

Jos asiakirjasta on suoritettava leimaveroa enemmän kuin 5,000 markkaa, voidaan vero maksaa rahassa lääninrahastoon. Tässä tapauksessa on asianmukainen kuittaus suorituksesta kirjoitettava leimaveron alaiseen asiakirjaan. Jollei asiakirjaa ole lääninrahastossa esitetty, on maksusta annettu erillinen kuitti asiakirjaan kiinnitettävä sen toimesta, jonka 73―76 §:n mukaan tulee pitää huolta leimaveron suorituksista.

Valtiovarainministeriö voi muissakin tapauksissa hakemuksesta sallia leimaveron suorittamisen rahassa lääninrahastoon.

Niin ikään voi valtiovarainministeriö hakemuksesta ja määräämillään ehdoilla sallia, että asiakirjat leimamerkillä varustamisen sijasta leimataan sitä varten hyväksytyllä koneella ja kertynyt leimavero määräajoin suoritetaan lääninrahastoon.

71§

Milloin asiallisen sallitaan oikeudelle tai virastolle pääkirjan asemasta esittää tai antaa oikeaksi todistettu jäljennös, on samalla, jollei pääkirjaa esitetä asianmukaisesti leimattuna, ulosottolain 2 luvun 13 §:ssä säädetyllä tavalla todistettava, että pääkirja on varustettu leimalla ja mihin määrään sekä että leima on asianmukaisesti tehty kelpaamattomaksi. Jos tätä ei noudateta taikka jos jotakin on laiminlyöty pääkirjan asianmukaiseen leimaamiseen nähden, varustettakoon jäljennös leimalla, kuten pääkirjasta on säädetty, tai sillä leimamäärällä, joka pääkirjasta puuttuu.

72§

Jos toimituskirja on varmennettava, tulee varmentajan määrätä, paljonko siitä on leimaveroa suoritettava, ja vastatkoon hän tästä toimenpiteestään. Kirjaaja tai muu virkamies, joka toimituskirjan antaa asialliselle, on vastuunalainen siitä, että toimituskirja varustetaan varmentajan määräämällä leimalla. Muissa tapauksissa vastatkoon toimituskirjan leimaamisesta se virkamies, joka on toimituskirjan antanut.

Siitä viranomaisesta, jonka asiana on määrätä harkinnasta riippuva leimavero, säädetään 10 §:ssä tai sen soveltamisesta annettavissa määräyksissä.

73§

Osakekirjojen ja obligatioiden varustamisesta leimamerkillä tai sen syyn merkitsemisestä, minkä vuoksi leimaaminen on jätetty toimittamatta, vastatkoot sen yhteisön hallituksen jäsenet, joka osakekirjat tai obligatiot antaa, taikka, jos leimaamisen valvonta yhteisön päätöksen mukaan on annettu yhdelle tai useammalle heistä, nämä jäsenet.

74§

Vekselin ja leimaveron alaisen velka- tai muun asiakirjan leimamerkillä varustamisesta pitäköön huolta vekselin tahi velkatai asiakirjan antaja. Vastatkoon kuitenkin myös jokainen, joka hankkimansa oikeuden todistukseksi vastaanottaa vekselin tai asiakirjan taika joka sellaisen siirtää tahi vekselin hyväksyttäväksi tai maksettavaksi esittää, siitä, että leimaamisvelvollisuus asianmukaisesti täytetään.

75§

Kiinteistöä koskevan kauppakirjan tai muun sellaisen asiakirjan, joka viranomaiselle annettaessa tai näytettäessä on leimattava, varustakoon leimamerkillä asiakirjan antaja tai esittäjä.

76§

Virkamies, joka vastaanottaa yksityisen asiakirjan, joka viranomaiselle annettaessa tai muulloin on leimamerkillä varustettava, vastatkoon siitä, että asiakirja on leimattu kutakin eri tapausta varten säädettyyn määräää. Viranomaiselle postitse lähetetty asiakirja, joka ei ole riittävästi leimamerkeillä varustettu, palautetaan käsiteltäväksi ottamatta lähettäjälle takaisin, niinkuin, siitä on erikseen säädetty.

Virkamies tai raha-arpajaistoimiston virkailija, joka asianomaiselle suorittaa rahaarpojen tai palkinto-obligatioiden arvonnassa langenneen voiton, vastatkoon siitä, että raha-arvasta, obligatiosta tai muusta asiakirjasta, jota vastaan voitto maksetaan, suoritetaan 59 §:n 1 momentissa säädetty leimavero.

77§

Se, joka 72, 73 ja 76 §:n mukaan on vastuunalainen siitä, että leimavero on, oikein suoritettu olkoon velvollinen valtiolle korvaamaan perimättä jätetyn leimaveron silloinkin, kun valtion puolesta ei ole valitettu 92 §:n mukaan eikä hän ole syypää rangaistavaan tekoon.

78§

Leimamerkki, jolla toimitus- tai muu asiakirja on varustettava, on heti tehtävä kelpaamattomaksi merkitsemällä siihen leimasinta käyttäen, tai musteella kirjoittaen sana ,,mitätön'' tai ,,kelpaamaton'' ynnä päivä, jolloin tämä tehdään.

Se, jonka 73 ja 74 §:n mukaan tulee vastata siitä, että yksityinen asiakirja on asianmukaisesti leimamerkillä varustettu vastatkoon myös siitä, että merkki tehdään yllämainitulla tavalla kelpaamattomaksi. Leimamerkki, joka kiinnitetään yksityiseen asiakirjaan, kun se annetaan viranomaiselle, tai viranomaisen toimituskirjaan, on sen virkamiehen tehtävä kelpaamattomaksi, joka asiallisilta vastaanottaa tai heille antaa asiakirjoja.

79§

Jos vekselissä, velkakirjassa tai muussa asiakirjassa mainittu arvo, jona perusteella leimavero on suoritettäva, on ilmaistu ulkomaan rahassa, on tämä arvo asiakirjaa rahassa Suomen Pankin silloin voimassa olevan myyntikurssin mukaan.

80§

Kun lainhuutoa haetaan, on, jollei kauppakirja koske sekä kiinteää että irtainta omaisuutta, oikeudelle myöskin esitettävä kiinteistön ohella samalle ostajalle myytyä irtaimistoa koskeva kauppakirja taikka, jollei sellaista ole laadittu, hakijan kirjallinen ilmoitus irtaimiston kauppahinnasta tai kirjallinen vakuutus siitä, ettei irtaimistoa ole mainitulla tavalla myyty. Samoin on meneteltävä muissakin tapauksissa, milloin asiakirja on leimattava, kuten 16―32 §:ssä on säädetty.

81§

Jos lainhuutoa ei ole haettu yhden vuoden kuluessa siitä ajankohdasta lukien, jota ennen lainhuutoa olisi ollut haettava, on saannosta 16―25 §:n mukaan suoritettava leimavero, sitten kuin lääninkonttori sen on maksuunpannut, säädettyine korotuksineen ulosotettava siltä, joka puheena olevassa luovutuksessa oli omaisuuden vastaanottaja.

Milloin leimavero tai osa siitä on 1 momentissa mainitulla tavalla ulosotettu, on saantokirja lainhuutoa haettaessa varustettava leimalla ainoastaan, mikäli osa leimaverosta tai sen korotuksesta vielä on suorittamatta tahi mikäli korotuksen määrä on myöhemmin lisääntynyt.

Edellä säädettyä leimaveron maksuunpanoa varten tulee maistraatin ja henkikirjoittajan aina tammikuun kuluessa lähettää lääninkonitorille ilmoitus niistä kaupanvahvistajan vahvistamista kiinteistön saannoista, joiden lainhuudatus edellisen vuoden kuluessa on laiminlyöty.

82§

Kun kaupparekisteriin ilmoitetaan osakeyhtiö tai osakepääoman korotus, on postilaitoksen todistuksella näytettävä, että sieltä on ostettu annettavien osakekirjojen leimaamiseen tarvittava määrä tällaiseen tarkoitukseen käytettävää lajia olevia leimamerkkejä. Milloin valtiovarainministeriö on sallinut osakekirjojen leimaamiseen tarvittavan leimaveron määrän suorittamisen rahassa lääninrahastoon, on sanottua kaupparekisteri-ilmoitusta tehtäessä veron suoritus näytettävä lääninrahaston todistuksella.

Kun kaupparekisteriin tehdään ilmoitus yhtiöjärjestyksen sellaisesta muutoksesta, että asunto-osakeyhtiö tai asunto-osuuskunta muodostetaan muunlaiseksi osakeyhtiöksi tai osuuskunnaksi, on samalla esitettävä selvitys sitä, että luovutuskirja, jolla kiinteistö on siirretty asunto-osakeyhtiölle tai asuntoosuuskunnalle, on asiaan kuuluvalta osalta varustettu leimalla sen mukaan, kuin 18 §:ssä on säädetty sen tapauksen varalta, että kotimainen osakeyhtiö tai osuuskunta on kiinteistön vastaanottajana.

83§

Milloin osakeyhtiölle päätetään hankkia varoja 34 ja 35 §:ssä mainitulla tavalla, on asiasta laadittava pöytäkirja tai sopimuskirja. Tämä asiakirja on säädettyyn määrään leimattuna kolmen kuukauden kuluessa siitä, kuin asiaa koskeva päätös tai sopimus on tehty, näytettävä kruununvoudille tai julkiselle notaarille, jonka tulee siitä kirjoittaa asiakirjaan todistus.

84§

Leimavero, joka on suoritettava arvopapereita myytäessä arvopaperipörssin välityksellä, kannetaan siten, että pörssinjohto kuukausittain laatii kunkin pörssinjäsenen pörssivaihtoa osoittavan laskelman ja varustaa sen leimamerkillä puoleen 55 § 1 momentin 1 kohdassa säädetystä määrästä. Leimavero on pörssinjäsenen maksettava. Pörssinjohto on kuitenkin oikeutettu suorittamaan rahassa sen kannettavana olleen leimaveron lääninrahastoon. Tällöin tulee suorituksen tapahtua kuukausittain, kahdenkymmenenviiden päivän kuluessa kunkin kuukauden päätyttyä.

85§

Kun arvopaperien myynti tai vaihto tapahtuu ilman arvopaperipörssin välitystä, on, milloin molemmat sopimuksentekijät ovat arvopaperikauppiaita, kumpaisenkin laadittava luovutuksesta laskelma, joka on varustettava leimamerkeillä puoleen 55 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitusta määrästä. Muissa tapauksissa on, jos toinen sopimuksentekijä on arvopaperikauppias taikka jos luovutus tapahtuu huutokaupalla joko pörssihuoneistossa tai muualla tahi muuten kolmannen henkilön välityksellä, arvopaperikauppiaan, huutokaupantoimittajan tai välittäjän, mutta muuten arvopapereita myytäessä myyjän ja vaihdettaessa jommankumman sopimuksentekijöistä laadittava luovutuksesta laskelma. Sen, joka on velvollinen laatimaan laskelman, on varustettava se viimeksi mainitussa lainkohdassa säädettyyn täyteen määrään leimamerkeillä.

Jos se, jonka 1 momentin mukaan on laadittava säädetyllä leimamerkillä varustettu laskelma, laiminlyö tämän velvollisuutensa, tulee toisen sopimuksentekijän tai, jos luovutus on tapahtunut kolmannen henkilön välityksellä, sopimuksentekijäin täyttää, mitä sanotussa momentissa on säädetty.

86§

Arvopaperikauppiaalla tarkoitetaan sellaista henkilöä, yhtiötä tai muuta yhteisöä, joka yksinomaan tai muun toiminnan ohella harjoittaa arvopaperien kauppaa tai vaihtoa omaan lukuunsa tai komissiotoimin taikka välittää sellaista kauppaa tai vaihtoa.

Arvopaperikauppiaan tulee, ennen kuin aloittaa toimintansa, tehdä siitä kirjallinen ilmoitus pankkitarkastusvirastolle, niin ikään liikkeen lopettamisesta.

Liiketoiminnastaan arvopaperikauppiaan on pidettävä tarpeellista kirjaa ja päiväkirjaa sekä vaadittaessa esitettävä asianomaiselle valvontaviranomaiselle valvontaa varten tarvittavat asia- ja tilikirjat ynnä muu tarpeellinen selvitys.

87§

Jokainen, joka arvopaperien myynnin tai vaihdon tapahtuessa ilman arvopaperipörssin välitystä on ollut sopimuksen tekijänä, on velvollinen kahden kuukauden kuluessa myynnin tai vaihdon tapahtumisesta asianomaiselle tulo- ja omaisuusverolautakunnan puheenjohtajalle näyttämään 85 §:n 1 tai 2 momentissa mainitun laskelman.

Milloin 1 momentissa tarkoitettu myynti tai vaihto on tapahtunut kolmannen henkilön välityksellä, on välittäjä velvollinen tulo- ja omaisuusverotuslautakunnan puheenjohtajan kehoituksesta näyttämään tälle arvopaperien myynnistä tai vaihdosta laatimansa laskelman.

88§

Kun osakkeen tai osuustodistuksen siirtyminen ilmoitetaan osakeyhtiön, osuuskunnan tai muun taloudellisen yhteisön osaketai osuustodistusluetteloon merkittäväksi, älköön siirtoa, milloin ilmoituksen tekijä on saanut osakkeen tai osuustodistuksen myynnin tai vaihdon kautta, luetteloon merkittäkö, ellei ilmoituksen tekijä esitä selvitystä siitä, että siitä siirrosta, jolla hän on osakkeen tai osuustodistuksen saanut, on säädetty leimavero suoritettu.

Edellä 1 momentissa mainituista luetteloon merkityistä siirroista suoritettavasta leimaverosta on myös yhteisön hallitus vastuussa.

89§

Joka toimeenpanee huvitilaisuuden, josta leimaveroa on suoritettava, on velvollinen siinä kävijälle, paitsi 65 §:n 5 kohdassa mainitun vapaalipun saajille, antamaan valtion toimesta valmistetun pääsylipun, jossa ilmoitettu pääsymaksu on ainakin yhtä suuri kuin se määrä, joka lipusta, n. s. etuostossa tapahtuvaa korotusta lukuunottamatta, on suoritettu.

Pääsylipuista suorittaa huvien toimeenpanija valtiolle ainoastaan säädetyn leimaveron. Tätä älköön pääsylipussa mainitun hinnan lisäksi huvivierailta perittäkö. Todistettavasti myymättä jääneet pääsyliput lunastetaan, takaisin suorittamalla niistä maksettu leimavero.

90§

Valtiovarainministeriö voi hakemuksesta sallia huvitilaisuuden toimeenpanijan valtion toimesta valmistettujen lippujen sijasta käyttää sellaisella koneella valmistettuja pääsylippuja, joka luotettavasti osoittaa veronalaisten lippujen lukumäärän ja hinnan. Kertynyt leimavero on tällaisessa tapauksessa määräajoin suoritettava rahassa lääninrahastoon.

91§

Pääsylippu on kahtia repimällä tehtävä kelpaamattomaksi, kun sen haltija päästetään huvitilaisuuteen.

Jollei huvien toimeenpanija noudata leimaverosta annettuja määräyksiä, on poliisi, viranomainen oikeutettu estämään tai keskeyttämään huvitilaisuuden toimeenpanon.

13 lukuMuutoksenhaku ja leimaveron takaisinmaksu.

92§

Viraston, oikeuden tai virkamiehen, paitsi 2 momentissa mainitun, toimenpiteestä, mikäli, se koskee leimaveron suorittamisvelvollisuutta tai maksettavan leimaveron määrää, on asianomaisella oikeus valittaa lääninhallitukselle. Joka ei tyydy päätökseen, jonka lääninhallitus on antanut sellaiseen valitukseen tahi jolla lääninhallitus muussa tapauksessa on leimaveron määrännyt, saa valittaa siitä korkeimpaan hallintooikeuteen kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös on tiedoksi saatu, sitä päivää lukuun ottamatta.

Tasavallan presidentin kansliapäällikön, valtioneuvoston ja sen kanslian sekä ministeriöiden, niin myös valtioneuvoston, oikeuskanslerinviraston, eduskunnan oikeusasiamiehen viraston, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden esittelijöiden toimenpiteistä leimaveroa koskevissa asioissa voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Valitus voidaan tehdä myöskin valtion edun valvomiseksi. Valtion puhevaltaa käyttää silloin valtiovarainministeriö.

93§

Sellaisissa tapauksissa, joita varten valitusaikaa ei ole edellä säädetty, ei valitusta oteta tutkittavaksi, jollei sitä ole tehty kolmen vuoden kuluessa siitä, kuin puheena oleva toimituskirja on lunastettu tai asiakirja annettu viranomaiselle tahi leimavero muulla tavoin suoritettu.

94§

Leimamerkistä, joka virastossa on pilaantunut taikka erehdyksestä käytetty, sekä allekirjoitetusta ja leimatusta toimituskirjasta, jota varattomuuden tähden ei ole lunastettu tai muun laillisen syyn takia ei ole pois annettu, suoritettakoon leimavero takaisin, kun leimamerkit ja toimituskirja lähetetään lääninkonttorille.

Jos leimamerkki on viranomaisen hallussa tahi asiakirjaan kiinnitettynä ennen asiakirjan lunastamista todistettavasti tuhoutunut, suoritettakoon leimavero niin ikään takaisin.

95§

Jos yksityinen henkilö tai yhteisö erehdyksestä on käyttänyt leimamerkkiä, kun sitä ei olisi tarvittu, taikka korkeampaa leimaa, kuin on säädetty, on asianomaisella oikeus hakemuksesta saada lääninhallitukselta leimavero tai liikaa suoritettu veromäärä takaisin.

Sama oikeus olkoon asianomaisella, milloin kauppa-, vaihto- tai muu sopimus taikka muu oikeustoimi, joka on leimaveron maksuunpanon perusteena, on käynyt osaksi tai kokonaan mitättömäksi.

96§

Kun yksityisen henkilön tai yhteisön ostama leimamerkki on pilaantunut tai jäänyt käyttämättä, suorittakoon lääninhallitus hakemuksesta takaisin leimamerkin määrän, jos leimamerkki ja, milloin on kysymys osakekirjojen leimaamiseen hankitusta leimamerkistä, myöskin postilaitoksen näiden merkkien ostosta antama todistus hakemuksen mukana lääninhallitukselle toimitetaan.

97§

Jos kiinnitettyä velkakirjaa vastaan, joka on asetettu kiinteistöluottolaitokselle, pankille, säästöpankille tai muulle yleiselle laitokselle, lainaa ei ole annettu, olkoon lainanhakijalla oikeus asianomaisen laitoksen antaman todistuksen nojalla ja näytettyään, että kiinnitys on kuoletettu, lääninhallitukselta saada suoritettu leimavero takaisin.

98§

Milloin suoritettu leimavero on ylemmän viranomaisen toimesta poistettu tai sitä on alennettu taikka milloin perintö- ja lahjaveroa on lainvoiman saaneella päätöksellä vahvistettuun määrään suoritettu sellaisesta omistusoikeuden siirrosta, josta 16―32 §:n mukaan on myöskin maksettu leimaveroa, on lääninhallituksen asianomaisen pyynnöstä suoritettava liikaa maksettu leimavero takaisin sekä korkoa siitä päivästä, jolloin väärin leimattu asiakirja on annettu viranomaiselle tai leimavero on muuten suoritettu, veromäärän takaisinmaksupäivään saakka Suomen Pankin viimeksi mainittuna päivänä ottaman alimman diskonttokoron mukaan.

99§

Kun päätöksestä tai pöytäkirjanotteesta, jolla on myönnetty tai vahvistettu jokin lupa tai oikeus, tämän lain mukaan on suoritettava leimaveroa, voi valtiovarainministeriö, milloin on erityisiä syitä, hakemuksesta määrätä, että lääninhallituksen on suoritettava maksettu veromäärä taikka kohtuulliseksi katsottu osa siitä verovelvolliselle takaisin, taikka vastaavasti poistaa tai vähentää maksamatta oleva veromäärä.

Yhteisölle, laitokselle tai säätiölle, jonka varat käytetään yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen, voi valtiovarainministeriö hakemuksesta muutoinkin myöntää helpotusta tai vapautuksen leimaveron suorittamisesta.

14 lukuErinäisiä säännöksiä.

100§

Joka vilpillisesti pidättää tai yrittää pidättää valtiolta leimaveroa, rangaistakoon, niinkuin rikoslaissa säädetään, ja olkoon sen ohessa velvollinen suorittamaan kolminkertaisena sen veron, jonka hän pidätti tai yritti pidättää, kuitenkin vähintään 100 markkaa.

Huvitilaisuudesta suoritettavan veron vilpilliseksi pidättämiseksi on katsottava myös pääsymaksun ottaminen joko kokonaan tai osaksi korotetun ohjelma-, puvustotai virvokemaksun muodossa tahi niiden maksujen yhteydessä taikka muulla sellaisella välillisellä tavalla.

101§

Jos joku muu kuin asianomainen virkamies muulla tavoin, kuin 100 §:ssä on mainittu, rikkoo tämän lain säännöksiä taikka niiden soveltamisesta annettuja määräyksiä, rangaistakoon enintään kahdellasadalla päiväsakolla. Hänet voidaan myös velvoittaa sakon tai vankeuden uhalla täyttämään velvollisuutensa taikka, jos se ei enää ole mahdollista korvaamaan valtiolle se määrä, mikä leimaveroa on jäänyt suorittamatta.

102§

Valtioneuvosto antaa tarkemmat määräykset tämän lain soveltamisesta.

103§

Tämä laki, jolla kumotaan leimaverolaki 28 päivältä joulukuuta 1929, tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1943.

Helsingissä 6. päivänä elokuuta 1943

Tasavallan Presidentti Risto Ryti Valtiovarainministeri Väinö Tanner