1001/1942

Jos on todennäköistä, että viisitoista mutta ei kahtakymmentäyhtä vuotta täyttänyt henkilö on tehnyt rikoksen, on alustavaa tutkintaa toimittavan viranomaisen tarkoin tutkittava, paitsi itse rikosta, myös sen vaikuttimia sekä hankittava joko huoltolautakunnan tai lastensuojelulautakunnan välityksellä taikka muulla tavalla selvitys rikokseen syypääksi epäillyn henkilöllisyydestä, hänen aikaisemmista elämänvaiheistaan ja niistä oloista, joissa hän on elänyt.

Kun asianomistaja on tehnyt syytteen, johon virallinen syyttäjä ei ole yhtynyt, voi oikeus määrätä virallisen syyttäjän hankkiman 1 momentissa sanotun selvityksen.

Tutkittavan henkilöllisyyttä koskeva tutkinta on kohdistettava tutkittavan ruumiilliseen, älylliseen ja siveelliseen kehitykseen ja erityisesti niihin luonteenominaisuuksiin, jotka ehkä ovat johtaneet hänet rikokseen.

Tutkittavan aikaisempia elämänvaiheita selvitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota myös siihen, onko tutkittavan suvussa ilmennyt rikollisuutta tai muuta pahantapaisuutta tai mielisairautta.

Tutkittavan ulkonaisiin elämänoloihin kohdistettavalla tutkinnalla on pyrittävä selvittämään, missä määrin tutkittava ehkä on tehnyt rikoksensa epäedullisen ympäristön vaikutuksesta.

Kun oikeus on tuominnut nuoren rikoksentekijän ehdollisesti, tulee sen, ellei samalla ole määrätty, ettei tuomittua ole asetettava valvottavaksi, viipymättä ilmoittaa päätöksestään oikeusministeriölle. Jos alioikeuden päätökseen on ilmoitettu tyytymättömyyttä, on siitäkin ilmoitettava.

Saatuaan 1 momentissa mainitun ilmoituksen oikeusministeriön on joko määrättävä tuomitun valvojaksi siihen sopivaksi katsomansa henkilö tai huoltoyhdistys ja sen ohessa ilmoitettava määräyksestään asianomaiselle huoltolautakunnalle tahi, milloin se harkitaan sopivaksi, siirrettävä valvonnan järjestäminen sanotun huoltolautakunnan tehtäväksi.

Henkilön, joka määrätään ehdollisesti tuomitun valvojaksi, tulee olla hyvämaineinen ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan muutenkin valvojaksi sopiva. Hänen tulee sitäpaitsi asua niin lähellä valvottavan asuin- tai työpaikkaa, ettei hänen luonaan käyminen tuota valvottavalle sanottavaa kustannusta eikä ajanhukkaa.

Jos huoltoyhdistys on määrätty valvojaksi tai jos valvonnan järjestäminen on siirretty huoltolautakunnan tehtäväksi, tulee yhdistyksen tai lautakunnan uskoa valvonta henkilölle, jota 4 §:n mukaan voidaan pitää siihen sopivana.

Valvojan on koetettava tarkoin perehtyä valvottavan tekemään rikokseen ja sen vaikuttimiin sekä sen lisäksi valvottavan henkilöllisyyteen, hänen aikaisempiin elämänvaiheisiinsa ja niihin oloihin, joissa valvottava on elänyt, voidakseen päättää, mitkä toimenpiteet, neuvot tai määräykset ovat tarpeellisia valvottavan avustamiseksi karttamaan pahantapaista elämää ja täyttämään velvollisuutensa.

Valvojan on kohdeltava valvottavaa hyväntahtoisesti ja, huolehtimalla hänen parhaastaan, koetettava saavuttaa hänen luottamuksensa, mutta myöskin tarpeen tullen osoitettava ankaruutta ja lujuutta.

Valvojan on tehtäväänsä suorittaessaan mahdollisuuden mukaan vältettävä saattamasta valvottavaa tämän ympäristön huomion alaiseksi, vaikeuttamasta hänen luvallista ja hyödyllistä toimintaansa sekä aiheuttamasta hänelle kustannuksia.

Valvojan on avustettava valvottavaa työn saamisessa. Jos valvottava on työssä, jota sen laadun tai muiden samassa työssä olevien vuoksi on pidettävä valvonnan tarkoituksen kannalta sopimattomana, valvojan on koetettava hankkia valvottavalle sopivampaa työtä. Valvojan on myös pidettävä silmällä valvottavan käytöstä ja harrastuksia tämän vapaa-aikoina sekä ohjattava ja neuvottava valvottavaa hyviin ja hyödyllisiin ajanvieteharrastuksiin.

Jos valvottava tahtoo muuttaa asuin- tai työpaikkaa, pyytäköön siihen valvojan suostumuksen. Muuttoon antakoon valvoja suostumuksensa, jos valvottava esittää tärkeän syyn eikä ole aihetta otaksua, että hän palaa säännöttömään elämään.

Jos valvottava muuttaa pysyväisesti toiseen kuntaan, tulee huoltolautakunnan ilmoittaa tästä oikeusministeriölle ja uuden asuinpaikkakunnan huoltolautakunnalle sekä lähettää viimeksi mainitulle tarpeelliset tiedot ja asiakirjat. Vastaanotettuaan asiakirjat ja merkittyään valvottavan asianomaiseen luetteloon, on uuden asuinpaikkakunnan huoltolautakunnan viipymättä ilmoitettava siitä kirjallisesti aikaisemman asuinpaikkakunnan huoltolautakunnalle, minkä jälkeen tämä saa poistaa valvottavan luetteloistaan merkitsemällä niihin, mihin kuntaan valvottava on muuttanut.

Huoltolautakunnan on sekä valvojalle että valvottavalle annettava oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukainen valvontakirja.

Valvojan on sekä omaansa että valvottavan hallussa olevaan valvontakirjaan merkittävä käyntinsä valvottavaa tapaamassa ja valvottavan käynnit valvojan luona sekä tärkeimmät valvottavalle antamansa ohjeet ja määräykset. Valvottavan muuttoilmoitus on valvontakirjaan niinikään merkittävä.

Valvojan on vähintään joka kolmas kuukausi näytettävä valvontakirja huoltolautakunnan puheenjohtajalle.

Jos valvoja tahtoo luopua toimestaan, ilmoittakoon siitä yhtä kuukautta aikaisemmin määräyksen antajalle.

Milloin oikeusministeriö on määrännyt valvojan, on sen ilmoitettava huoltolautakunnalle valvojan vapauttamisesta toimestaan ja uuden valvojan määräämisestä. Jollei uutta valvojaa ole määrätty, ilmoitettakoon asiasta huoltolautakunnalle valvonnan järjestämistä varten.

Toimestaan vapautuneen valvojan on viipymättä luovutettava hallussaan oleva valvontakirja huoltolautakunnalle, jonka on toimitettava se eronneen sijaan valvojaksi määrätylle.

Milloin oikeusministeriö on nuorista rikoksentekijöistä annetun lain 12 §:n nojalla lakkauttanut valvonnan, on sen ilmoitettava tästä huoltolautakunnalle.

Huoltolautakunnan tulee pitää sen toimialueella olevista valvottavista oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaista valvontaluetteloa, josta ote edelliseltä vuodelta on lähetettävä oikeusministeriölle ennen maaliskuun loppua seuraavana vuonna.

Kun oikeusministeriö tai vankilaoikeus pyytää saada jäljennöksiä nuorta rikoksentekijää koskevista, alioikeuden hallussa olevista asiakirjoista, on ne viivyttelemättä ja viimeistään kahdenkymmenen päivän kuluessa toimitettava sanotuille viranomaisille.

Todistus oikeuden ratkaisusta, jolla syytetyn avustajalle on nuorista rikoksentekijöistä annetun lain 23 §:n nojalla tuomittu maksettavaksi valtionvaroista palkkio, on hänelle pyynnöstä maksutta annettava.

Milloin vankilaoikeus on määrännyt nuoren rikoksentekijän kärsimään rangaistuksensa nuorisovankilassa, on sen ilmoitettava tästä ja tuomitun rangaistusajan pitentymisestä rikosrekisteriin. Niinikään on vankilaoikeuden toimitettava ilmoitus rikosrekisteriin määrättyään nuorisovankilassa rangaistusta kärsivän nuoren rikoksentekijän lopullisesti vapautettavaksi ennen rangaistusajan päättymistä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1943. Tarkempia määräyksiä sen soveltamisesta antaa tarvittaessa oikeusministeriö.