Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain muuttamisesta.
Kieliversiot
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muut elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27 päivänä syyskuuta 1919 annetun lain 15 §, sellaisena kuin se on 28 päivänä tammikuuta 1927 annetussa laissa, sekä
lisätään sanottuun lakiin uudet 19 a ja 19 b § seuraavasti:
III LUKU.
Oikeus elinkeinon harjoittamiseen luvan nojalla.15 §.
Yleisessä kaupassa luvallisten tavarain kaupaksi kuljettamiseen talosta taloon maalla voidaan lupa antaa Suomen kansalaiselle. Sellaista lupaa haettakoon lääninhallitukselta ja liitettäköön hakemukseen selvitys siitä, että hakija täyttää 6 §:ssä mainitut. ehdot, sekä lääkärin antama terveystodistus.
Lääninhallitus tutkikoon erikseen kussakin tapauksessa, onko hakemukseen suostuttava vai onko se hylättävä.
Jos hakemukseen suostutaan, antakoon lääninhallitus lupakirjan sellaisen kulkukaupan harjoittamiseen, ei kuitenkaan pitemmäksi ajaksi kuin vuodeksi kerrallaan.
Kaloja sekä kasvi- ja puutarhatuotteita, mikäli ei ole kysymys 14 §:ssä tarkoitetusta kaupasta, saa kansalaisluottamusta nauttiva Suomen kansalainen kuljettaa maalla kaupaksi kotipaikkakuntansa poliisiviranomaisen luvalla.
19 a §.
Sille, joka ilmoituksen nojalla harjoittaa elintarvikkeiden kauppaa, voi lääninhallitus, milloin paikalliset olosuhteet antavat siihen erikoista aihetta, hakemuksesta myöntää määräajaksi luvan maalla myydä elintarvikkeita kulkuneuvosta. Sellainen lupa elintarvikkeiden myymiseen ainoastaan työmaalla voidaan antaa sillekin, joka ei muutoin harjoita niiden kauppaa. Annettu lupa voidaan peruuttaa, milloin aihetta siihen ilmaantuu.
Haettaessa 1 momentissa mainittua lupaa on samalla ilmoitettava, mitä elintarvikkeita hakija haluaa myydä, niin myös millä paikkakunnilla, mistä kunnasta käsin sekä minkälaatuisista ja -suuruisista ja miten varustetuista kulkuneuvoista myynti tulee tapahtumaan.
Lupapäätöksessä on annettava tarkat määräykset 2 momentissa mainituista seikoista. Ulkomaalaiselle älköön lupaa annettako.
Kulkuneuvoa älköön myyntiin käytettäkö, ennenkuin sen kunnan terveydenhoitolautakunta, josta käsin myynti tapahtuu, on sen tähän tarkoitukseen hyväksynyt.
Tämän pykälän säännökset eivät rajoita maalaiskansalle ja maatilain haltijoille 14 §:n mukaan kuuluvaa oikeutta eivätkä muuta sitä, mitä joidenkin elintarvikkeiden kaupasta on erikseen säädetty.
19 b §.
Ennenkuin 19 a §:ssä tarkoitettua myyntiä ryhdytään harjoittamaan, on niissä kunnissa, joissa myynti tulee tapahtumaan, siitä tehtävä sellainen ilmoitus, kuin kaupan harjoittamisesta avoimessa myyntipaikassa on säädetty, sekä annettava lääninhallitukselle tämän hyväksymä vakuus kunnallisverojen suorittamisesta.
Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1941.
Tasavallan Presidentti RISTO RYTI.Kauppa- ja teollisuusministeri Toivo Salmio.