Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

365/1925

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Suomen Pankin ohjesääntö

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten Suomen Pankille näin kuuluva ohjesääntö:

Perussäännöksiä.

Suomen Pankin tehtävänä on Suomen rahalaitoksen pitäminen vakavalla ja turvallisella kannalla sekä maan rahaliikkeen edistäminen ja helpottaminen.

Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa.

Pankilla on tasavallassa yksinoikeus setelien antoon.

Pankin rahastot ovat:

kantarahasto, joka on saatettava viidensadan miljoonan markan suuruiseksi ja siinä määrässä pysytettävä; sekä

vararasto, jota on kartutettava niinkuin jäljempänä tässä ohjesäännössä säädetään ja johon ei saa lukea pankin kiinteistöjen ja kaluston eikä pankin omistamien osakkeiden arvoa.

Pankki harjoittaa toimintaansa pääkonttorissa ja haarakonttorissa sekä, tarpeen tullen, asioimistoissa.

Pääkonttorin paikalla on tasavallan pääkaupunki.

Setelinanto.

Pankin setelien liikkeessä oleva määrä saa nousta enintään tuhatkaksisataa miljoonaa markkaa suuremmaksi, kuin mitä pankin kultakassa ja pankin riidattomat saatavat sen ulkomaisilta asiamiehiltä yhteensä ovat.

Mikäli pankin liikkeessä olevien setelien määrä on 1 momentissa mainittujen varojen yhteenlaskettua määrää suurempi, tulee setelien katteena olla:

ulkomailla maksettavia ulkomaan rahan määräisiä vekseleitä;

ulkomaisissa pörsseissä noteerattuja ulkomaisia obligatsioneja;

ulkomaan rahan määräisiä erääntyneitä korkolippuja;

ulkomaisia seteleitä; tai

kotimaisia vekseleitä, joiden maksupäivään ei ole kolmea kuukautta pidempää aikaa ja joiden maksamisesta on vastuussa ainakin kaksi vakavaraista henkilöä tai toiminimeä.

Pankin ulkomaan rahan määräiset varat, joista puhutaan 1 ja 2 momenteissa, saadaan kirjata korkeintaan kursseihin, jotka vastaavat kultakannalla olevien maiden pörssinoteerauksia muunnettuina Suomen markoiksi kultavastineisuuden mukaan, obligatsionit kuitenkin enintään niiden nimellisarvoon.

Liikkeessä oleviin seteleihin luetaan myöskin pankin Suomen rahan määräiset osoitukset ja muut vaadittaessa maksettavat sitoumukset, niin myös myönnettyjen kassakreditiivien ja konttokuranttien nostamattomat määrät.

Kultakassana pidetään pankin rahaksi lyöty ja lyömätön täällä tai pankin lukuun matkalla oleva kulta.

Kultakassaa ei saa pitää kolmeasataa miljoonaa markkaa pienempänä.

Pankki on velvollinen vaadittaessa lunastamaan setelinsä:

Suomen kultarahalla,

kultaharkoilla tai

ulkomaan kultarahassa maksettaviksi asetetuilla, näytettäessä lunastettavilla shekeillä päivän kurssin mukaan, joka ei saa ylittää rahavastineisuutta enemmällä kuin yhdellä sadalta.

Pankin harkinnasta riippuu, mitä 1 momentissa mainituista lunastamistavoista kulloinkin käytetään.

Rikkinäinen pankin seteli on lunastettava, jos siinä on yhdessä kappaleessa joko molemmat allekirjoitukset ja toinen numero tai oikeanpuolinen numero ja joku osa allekirjoituksista ja jos setelin arvomäärä sen ohessa voidaan todeta. Milloin epäilyksiä syntyy setelin kelpaavaisuudesta, on johtokunnan asiana päättää, onko seteli lunastettava.

Kulunutta tai rikkinäistä seteliä älköön uudestaan liikkeeseen laskettako.

10§

Jos pankin seteleistä on ilmestynyt liikkeeseen taitavasti tehtyjä jäljennöksiä, voi valtioneuvosto pankin esityksestä määrätä ja kuuluttaa, että sen sarjan setelit on esitettävä pankille lunastettaviksi tai vaihdettaviksi kuulutuksessa ilmoitetun ajan kuluessa, joka ei saa olla kolmea vuotta lyhempi, uhalla että niitä sen jälkeen ei enää lunasteta eikä vaihdeta.

Esittämättä jääneiden setelien arvolla on hyvitettävä pankin vararahastoa.

Pankkitoiminta.

11§

Suomen Pankki:

1)

harjoittaa rahanvaihtoa;

2)

ostaa ja myy rahaksi lyötyä ja lyömätöntä kultaa;

3)

ostaa ja myy ulkomaan valuuttoja;

4)

diskonttaa vekseleitä;

5)

myöntää muunkinlaista kuin vekseliluottoa, ottaen varteen, että sellaista luottoa annetaan ainoastaan kultaa, obligatsioneja tai kiinnitettyjä velkakirjoja vastaan ja että sen kokonaismäärä ei saa ylittää puolta pankin omista varoista; sekä

6)

harjoittaa muutakin säännölliseen pankkitoimintaan kuuluvaa liikettä.

Tehtävistä, jotka pankin tulee suorittaa valtiota varten, on erikseen säädetty.

12§

Pankin varoja älköön sijoitettako osakkeisiin, paitsi mikäli se katsotaan setelien valmistamiseen käytettävien tarvikkeiden hankkimista ja setelien painattamista varten tarpeelliseksi.

13§

Ulkomaisten kirjeenvaihtajain juoksevalla tilillä olevista varoista on pankki oikeutettu suorittamaan korkoa.

Muissa tapauksissa älköön pankkiin talletetuista varoista korkoa maksettako, ellei erityisten olosuhteiden takia ole poikkeustapauksissa sitä päätetty. Koronmaksu on lakkautettava, sittenkuin syyt, jotka ovat sen aiheuttaneet, ovat lakanneet.

14§

Jos luottoa, jonka vakuudeksi on annettu pantti, ei erääntymispäivänä suoriteta, on pankki oikeutettu luotonsaajaa kuulustamatta ja pankin harkitsemalla tavalla muuttamaan pantin rahaksi.

Milloin pantti myydään huutokaupalla, saa pankki huutaa sen omakseen, mutta se on muutettava rahaksi heti, kun pankin etu sen sallii.

Hallinto ja hoito.

15§

Pankin hallintoa ja hoitoa valvovat eduskunnan pankkivaltuusmiehet, noudattaen tätä ohjesääntöä ja eduskunnan heille antamaa johtosääntöä.

16§

Pankin hallinto ja hoito kuuluu johtokunnalle, mikäli erityisiä tehtäviä ei ole tässä ohjesäännössä pidätetty pankkivaltuusmiehille. Johtokuntana on puheenjohtaja ja enintään neljä muuta jäsentä, joista yhden tulee olla lainoppinut.

Asioita johtokunnassa päätettäessä on kullakin jäsenellä yksi ääni. Päätökseksi katsotaan se mielipide, jota useimmat ovat kannattaneet. Jos äänet menevät tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Johtokunnan tulee kaikessa toiminnassaan niin menetellä, että Suomen raha säilyttää laissa säädetyn arvonsa.

17§

Pankkivaltuusmiesten asiana on:

1)

määrätä pankin diskonttokorko sekä muun luoton korkomäärät ja provisionit;

2)

vahvistaa ne perusteet, joiden mukaan pankin tilinpäätös on tehtävä;

3)

myöntää pankin velallisille niitä helpotuksia, joita olosuhteet voivat vaatia, niin myös päättää akordiehdotuksista sekä saatavien siirtämisestä epävarmoihin ja niiden tileistä poistamisesta;

4)

käsitellä pankkikiinteistöjen hankkimista, rakentamista ja luovutusta sekä tärkeänlaiset setelien valmistusta koskevat asiat;

5)

päättää ulkomaisen luoton ottamisesta sekä vahvistaa sen määrä ja ehdot;

6)

päättää 13 § 2 momentissa mainitusta koronmaksusta ja sen lakkauttamisesta;

7)

päättää ulkomaisten asiamiesten ottamisesta;

8)

huolehtia pankin kassojen, kassaholvien, lainaus- ja vakuuskirjojen sekä panttien ja talletusten inventtauksista ja antaa niitä koskevia määräyksiä;

9)

tarkastaa pankin lainausliikettä- ja sijoituksia sekä valuuttakauppaa;

10)

päättää eduskunnalle tai valtioneuvostolle tehtävistä esityksistä ja ehdotuksista;

11)

antaa pankkivaliokunnalle kultakin vuodelta kertomus pankin tilasta, liikkeestä ja hoidosta sekä tärkeimmistä asioista, joita pankkivaltuusmiehet ovat käsitelleet sinä vuonna;

12)

vahvistaa työnjako johtokunnan jäsenten kesken;

13)

päättää tilintarkastajain lausunnon perusteella vastuuvapauden antamisesta johtokunnalle;

14)

päättää haarakonttorien perustamisesta ja, sovittuaan valtioneuvoston kanssa, niiden lakkauttamisesta;

15)

päättää asioimistojen perustamisesta, niiden tehtävistä ja hoitamistavasta sekä niiden lakkauttamisesta;

16)

nimittää haarakonttorien johtajat;

17)

määrätä 18 §:ssä mainitut diskonttovalvojat ja niiden varamiehet;

18)

vahvistaa johtokunnan jäsenten ja pankin tointen haltijain palkkaedut sekä ratkaista muut palkkaus- ynnä eläke- ja avustusasiat; sekä

19)

ratkaista virantoimituksestapidättämis- ja kurinpitoasiat, jotka koskevat johtokunnan jäsentä tai haarakonttorin johtajaa.

Asiat, joista puhutaan 1―7 ja 14―17 kohdassa, niin myös 18 ja 19 kohdassa mainitut asiat, mikäli ne eivät koske johtokunnan jäseniä, on käsiteltävä johtokunnan esityksen perusteella.

Pankkivaltuusmiesten kokouksissa ovat johtokunnan jäsenet saapuvilla ja oikeutetut käyttämään puhevaltaa.

Haarakonttorit ja asioimistot.

18§

Haarakonttoria hoitaa johtaja. Kaikki luotonantoasiat on käsiteltävä diskonttokomiteassa, jossa puheenjohtajana on konttorin johtaja ja jäseninä kaksi valvojaa.

Valvojat ja heille tarpeelliset varamiehet määrätään vuodeksi kerrallaan.

19§

Diskonttovalvojien tulee toimittaa haarakonttorin inventtauksia ja suorittaa muita valvontatehtäviä pankkivaltuusmiesten ja johtokunnan määräysten mukaan.

20§

Asioimiston tehtävien laajuus ja laatu sekä sen hoitamistapa järjestetään sen mukaan, kuin olosuhteet kussakin tapauksessa vaativat.

Viran- ja toimenhaltijat.

21§

Pankissa on, paitsi johtokunnan jäsenen virkoja, pankkivaltuusmiesten vahvistaman palkkaussäännön rajoissa konttorinjohtajain tointen ohella seuraavat pysyväiset toimet, nimittäin sihteerin, asiamiehen, ylikamreerin, ylikassanhoitajan, aktuarin, kirjeenvaihtajain, kamreerien, kassanhoitajain, kirjanpitäjäin ja konttorikirjurien toimet, niin myös tarpeellinen määrä kassa- ja konttoriapulaisia, rahanlaskijoita ja muita ylimääräisiä toimenhaltijoita sekä vahtimestareita ja niiden apulaisia.

22§

Suomen Pankin virkakielestä on voimassa, mitä kaksikielisen virka-aineen virkakielestä on säädetty.

Pankin viran- ja toimenhaltijoilta vaaditaan sellainen ja sillä tavalla osoitettava kielitaito, kuin pankkivaltuusmiehet määräävät.

23§

Johtokunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet nimittää tasavallan presidentti avoimella kirjeellä. Kun sellainen virka joutuu avoimeksi, tulee pankkivaltuusmiesten ryhtyä toimenpiteisiin viran täyttämiseksi ja tehdä valtioneuvostolle esitys sopivan henkilön nimittämisestä siihen.

Pankin tointen haltijat, jotka eivät ole pankkivaltuusmiesten nimitettävät, määrää tai ottaa johtokunta tai se esimies, jolle johtokunta on ottamisvallan antanut.

Pankin pysyväisten tointen haltijoille annetaan toimikirjat. Muuten noudatetaan pankin tointen täyttämisessä, mitä pankin johtosäännössä siitä määrätään.

24§

Pankin virkain ja tointen haltijain eläkeoikeudesta on oleva voimassa, mitä pankkivaltuusmiesten vahvistamassa eläkesäännössä määrätään. Eläke ei saa olla suurempi kuin 60 % virkaan tai toimeen kuuluvista palkkaeduista ja korkeintaan neljäkymmentätuhatta markkaa.

Viran tai toimen haltijan eläkeoikeutta älköön vähennettäkö siitä, mitä se oli, kun hänet virkaan tai toimeen nimitettiin.

25§

Erittäin säälittävissä tapauksissa voi pankin viran tai toimen entinen haltija tai hänen leskensä ja lapsensa saada pankin varoista vähäisempää avustusta pankkivaltuusmiesten harkinnan mukaan.

Tilinpäätös ja tilintarkastus.

26§

Pankin tilit päätetään kalenterivuosittain.

Neljä kertaa kuukaudessa on pankin tilasta tehtävä bilanssi, joka on julkaistava virallisissa lehdissä.

Kultakin vuodelta tulee johtokunnan ennen seuraavan helmikuun 15 päivää antaa kertomus pankin liikkeestä, hoidosta ja tilasta. Vuosikertomus on painettuna julkaistava.

27§

Tilintarkastuksen toimittavat vuosittain valtiopäiväjärjestyksen mukaan valitut tilintarkastajat, noudattaen johtosääntöä, jonka eduskunta heille antaa.

28§

Johtokunnan tulee pitää tilintarkastajain saatavina kaikki ne kirjanpito- ja muut asiakirjat, jotka tilintarkastajat katsovat itselleen tarpeellisiksi, sekä muutenkin antaa tilintarkastajille kaikki heidän pyytämänsä tiedot.

29§

Tilintarkastajain tulee päätettyään tarkastuksen antaa pankkivaltuusmiehille kirjallinen tarkastuskertomus, jossa on myös annettava lausunto siitä, onko ja miltä osin johtokunnalle tilivuodelta annettava vastuuvapaus.

Pankkivaltuusmiehet älkööt vastuuvapautta evätkö, elleivät samalla päätä, että johtokunnan jäsenet on pantava syytteeseen virkavirheestä.

Voiton käyttö.

30§

Kunnes pankin kanta- ja vararahastot ovat, kumpikin erikseen, nousseet viiteensataan miljoonaan markkaan, on pankin vuosivoitto kokonaan käytettävä niiden kartuttamiseen. Sen jälkeen on vähintään kolmannes vuosivoitosta siirrettävä vararahastoon. Sen osan voitosta, joka ei ole menevä pankin rahastojen kartuttamiseen, saattaa eduskunta määrätä yleisiin tarkoituksiin kättettäväksi.

Jos pankin liike on tuottanut tappiota, on se korvattava pankin käyttämättömistä voittovaroista. Elleivät ne tarpeeseen riitä, on vajaus peitettävä vararahastosta. Jos vararahasto on siten vähentynyt, on seuraavien vuosien voitto lähinnä käytettävä rahaston palauttamiseksi sen entiseen määrään.

Virkavastuu.

31§

Pankkivaltuusmiestä älköön pantako syytteeseen virkavirheestä, ellei eduskunta ole sitä päättänyt.

Jos pankin toimenhaltija, joka ei ole haarakonttorin johtaja, on syytteessä tai tutkimuksen alaisena rikoksesta, voi johtokunta määrätä hänet syytteen tai tutkimuksen ajaksi pidätettäväksi virantoimituksesta ja menettämään palkkaetunsa osaksi tai kokonaan. Sama valta on pankkivaltuusmiehillä, jos johtokunnan jäsen tai haarakonttorin johtaja on syytteessä tai tutkittavana.

Jos muu toimenhaltija kuin haarakonttorin johtaja on syypää virkavirheeseen, joka ei vaadi hänen erottamistaan toimesta eikä syytteen nostamista tuomioistuimessa, tulee johtokunnan joko yksityisesti puheenjohtajansa kautta varottaa syyllistä tai kokouksessaan pöytäkirjaan merkittäviksi antaa hänelle nuhteet taikka pidättää hänet virantoimituksesta enintään kahdeksi kuukaudeksi, samalla määräten pitääkö hänen ja minkä verran menettää palkkaansa siltä ajalta. Haarakonttorin johtajaan nähden on pankkivaltuusmiehillä samamainen kurinpitovalta.

32§

Pankkivaltuusmiestä ja johtokunnan jäsentä vastaan virkavirheestä tehdyt syytteet käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena Turun hovioikeus.

Erinäisiä säännöksiä.

33§

Pankin puolesta kantaa ja vastaa johtokunta.

34§

Riita-asiat, joissa pankki on vastaajana, käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin raastuvanoikeus.

Pankki on vapautettu maksamasta vetoja nostorahoja.

35§

Pankkivaltuusmiehet, tilintarkastajat, diskonttovalvojat sekä johtokunnan jäsenet ja pankin tointen haltijat ovat velvolliset pitämään salassa kaiken, mikä koskee yksityisten suhteita pankkiin tai mitä pankin etuun katsoen ei saa ilmaista. Johtokunnalla olkoon kuitenkin, kun tarve vaatii, oikeus jonkun jäsenensä kautta toisen pankkilaitoksen johtajan kanssa keskustella asiakkaan luotosta.

Pankkivaltuusmiesten ja pankin johtokunnan tulee pankkivaliokunnalle antaa sellaisia tietoja pankin yleisestä toiminnasta, jotka ovat tarpeellisia pankkivaliokunnan tehtävien suorittamiseksi.

36§

Kaikkien viranomaisten tulee joutuisasti antaa pankille virka-apua, ja on johtokunnalla ja haarakonttorien johtajilla oikeus sitä virkakirjeellä pyytää.

Välittäviä säännöksiä.

37§

Ne pankin johtokunnan jäsenet ja muut virkain ja tointen haltijat, jotka on nimitetty virkoihinsa tai toimiinsa ennen tämän ohjesäännön voimaan tuloa, pysytetään heille aikaisempain määräysten mukaan kuuluvissa oikeuksissa.

38§

Määräykset pankin toiminnasta, jotka tämän ohjesäännön säännösten lisäksi katsotaan tarpeellisiksi, annetaan pankkivaltuusmiesten vahvistamassa johtosäännössä, joka julkaistaan lakikokoelmassa.

39§

Tämä ohjesääntö, jolla kumotaan Suomen Pankille 19 päivänä helmikuuta 1895 annettu ohjesääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä 19 päivänä maaliskuuta 1908 annettu asetus, joka sisältää vuosirahasäännön Suomen Pankille, ynnä muut sen kanssa ristiriidassa olevat säännökset, tulee heti voimaan.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Helsingissä 21. päivänä joulukuuta 1925

Tasavallan Presidentti Lauri KR. Relander Valtiovarainministeri H. M. J. Relander

Sivun alkuun