9-023/1917

Suomen Käsityöläis Osakepankin — Handtverkare Aktiebanken i Finland tarkoituksena on harjoittaa pankkiliikettä pankkilain säännösten mukaan ja semmoisella rajoitetulla vastuunalaisuudella kuin laki osakeyhtiöistä määrää, palvelemalla pääasiallisesti käsityöläisten, pienteollisuudenharjoittajain, vähittäiskauppiaitten ja muiden pienluoton käyttäjäin luotontarvetta.

Yhtiön kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhtiön osakepääoma on kaksi miljoonaa (2,000,000) Suomen kultamarkkaa, jaettuna kahteenkymmeneentuhanteen (20,000) sadan (100) markan suuruiseen osakkeeseen.

Osakepääoma voidaan, yhtiökokouksen päätöksen nojalla, - koroittaa aina viiteen miljoonaan (5,000,000) markkaan antamalla uusia sadan (100) markan suuruisia osakkeita, mutta osakepääoman enempään lisäämiseen vaaditaan yhtiön sääntöjen muutos 13 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

Neljäsosa (1/4) osakepääomasta on maksettava ennen perustavaa yhtiökokousta, mikä on pidettävä kahdentoista kuukauden kuluessa siitä kuin kehoitus osakkeenkirjoitukseen on annettu ja osakepääoman jäännös on maksettava kahdentoista kuukauden kuluessa mainitusta yhtiökokouksesta.

Osakepääoman lisäys on maksettava kahdentoista kuukauden kuluessa osakepääoman koroittamista koskevan päätöksen tekemisestä.

Jokainen, joka on merkinnyt yhtiössä osakkeen, on velvollinen suorittamaan osakkeesta menevän maksun sinä aikana kuin yhtiön hallinto vähintään yhdessä suomen- ja yhdessä ruotsinkielisessä Helsingissä ilmestyvässä sanomalehdessä kolmasti kuuluttamalla, ensimmäisen kerran vähintään kolme viikkoa ennen maksuaikaa, on määrännyt.

Määrätyn maksun suorittamisen laiminlyönnin suhteen menetellään kuten laki osakeyhtiöstä säätää.

Sittenkun osake on täysin maksettu, antaa yhtiön hallintoneuvosto määrätylle henkilölle asetetun, järjestysnumerolla ja päivämäärällä varustetun osakekirjan, johon on liitetty talonki ynnä sopiva määrä kuponkeja.

Osakekirjat, jotka ovat asetetut Sarja A yhdelle osakkeelle; ja » B viidelle » allekirjoittaa kaksi hallintoneuvoston jäsentä. Toiseen sarjaan kuuluvat osakekirjat voidaan kohtuullista palkkiota vastaan vaihtaa vastaavaan määrään toisen sarjan osakekirjoja.

Osakkeen voi siirtää, siten, että siirtäjä merkitsee ainoastaan nimensä osakekirjaan, mutta on siirto, tuottaakseen uudelle omistajalle äänivallan yhtiön asioissa, ilmoitettava yhtiön johtokunnalle osakeluetteloon merkittäväksi.

Osakkeista pidetään osakeluetteloa, joka sisältää: a) osakkeen sarjan, numeron ja päivämäärän: b) osakkeenomistajan nimen, arvon ja kotipaikan; c) osakkeesta suoritetut maksut; sekä d) osakkeen omistusoikeutta koskevat muutokset ja ajan, jolloin ilmoitus muutoksesta on tehty.

Varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingin kaupungissa vuosittain ennen huhtikuun 15 päivää.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa on, sittenkun puheenjohtaja on valittu, käsiteltävä seuraavat asiat: a) johtokunnan ja tilintarkastajain kertomus; b) tilinpäätöksen vahvistaminen; e) kysymys vastuuvapauden myöntämisestä yhtiön hoidosta edellisenä vuotena; d) määräys voiton jakamisesta ja ajasta, jolloin jako tapahtuu; e) hallinnon muista kysymyksistä tekemät esitykset; f) palkkion määrääminen hallintoneuvostolle ja tilintarkastajille; g) hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten vaali; h) tilintarkastajain ja niiden varamiesten vaali, ottamalla huomioon, että ainakin yhden varsinaisen ja yhden varatarkastajan tulee olla valantehnyt tilintarkastaja.

Jos muita kuin nyt lueteltuja asioita tulee käsiteltäväksi varsinaisessa yhtiökokouksessa, on niistä erikseen mainittava yhtiökokousta koskevassa sanomalehti-ilmoituksessa.

Jos osakkeenomistaja tahtoo esittää huomautuksia tahi ehdotuksia varsinaiselle yhtiökokoukselle, tulee hänen ennen edellisen helmikuun 1 päivää jättää ne kirjallisesti laadittuina hallinnolle, jonka tulee ottaa ne ilmoitukseen sekä antaa niistä yhtiökokoukselle lausuntonsa.

Ylimääräinen yhtiökokous kokoonkutsutaan, jos varsinainen yhtiökokous on sen päättänyt tahi hallintoneuvosto pitää sen tarpeellisena sekä myös silloin kun yhteensä vähintään kymmenettä osaa osakepääomasta edustavat osakkeenomistajat sitä vaativat.

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa käsiteltävät kysymykset ovat mainittavat kokousilmoituksessa; älköönkä muita asioita ylimääräisessä yhtiökokouksessa käsiteltäkö.

Kutsumus yhtiökokoukseen on julkaistava kolme kertaa vähintään yhdessä suomen- ja yhdessä ruotsinkielisessä Helsingissä ilmestyvässä sanomalehdessä, ensi kerran viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta.

Muut tiedonannot yhtiön osakkaille toimitetaan vähintään kerran samalla tapaa julkaistavalla ilmoituksella.

Oikeus ottaa yhtiökokouksessa osaa asiain käsittelyyn ja äänestykseen sekä vaaliin on sillä, joka osakeluettelon mukaan on neljän edellisen viikon ajan ollut yhtiön osakkaana.

Osakkaat, jotka haluavat ottaa osaa yhtiökokoukseen, ovat velvolliset, saadakseen äänioikeuden yhtiökokouksessa, viimeistään samana päivänä, jolloin kokous pidetään, ennen kello 12 päivällä ottamaan äänestyslipun pankin toimistosta.

Yhtiökokouksessa äänestettäessä lasketaan kultakin osakkeelta yksi ääni.

Osakkeenomistaja saa myös valtakirjan nojalla käyttää pubeja äänivaltaa yhtiökokouksessa yhden tahi useamman poissaolevan osakkeenomistajan puolesta.

Älköön kuitenkaan kukaan äänestäkö suuremmalla äänimäärällä kuin yhdellä kahdeskymmenesosalla (1/20) yhtiökokouksessa edustetusta äänimäärästä.

Kuitenkin olkoon osakas, joka omistaa vähintään puolet yhtiön koko osakepääomasta, oikeutettu äänestämään kymmenesosalla (1/10) yhtiökokouksessa edustetusta äänimäärästä.

Yhtiökokouksen avaa hallintoneuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tahi iältään vanhin läsnäoleva jäsen ja pöytäkirjaa pitää hallintoneuvoston määräämä henkilö.

Kokouksen puheenjohtajan valitsevat läsnäolevat osakkeenomistajat avonaisella äänestyksellä henkilöluvun mukaan, mutta kaikissa muissa vaaleissa sekä muutoinkin, kun joku äänivaltainen sitä vaatii, tapahtuu äänestys suljetuin lipuin.

Yhtiökokouksessa pidetty pöytäkirja on pöytäkirjurin allekirjoitettava sekä puheenjohtajan ja kahden kokouksessa saapuvilla olleen osakkeenomistajan oikeaksi todistettava.

Päätös yhtiösääntöjen muuttamisesta on pätevä, jos sitä on kannattanut kaksi kolmannesta (2/3) yhtiökokouksessa annetusta äänimäärästä, paitsi mikäli muutosehdotus koskee 1 ja 2 §§, jolloin päätöksen voimaanastumiseksi vaaditaan kolme neljännestä (3/4) koko annetusta äänimäärästä kahdessa vähintään kuukauden väliajalla peräkkäin pidetyssä yhtiökokouksessa.

Muissa asioissa on yhtiökokouksen päätöksenä pidettävä se mielipide, jota enimmät äänet ovat kannattaneet.

Jos vaalissa kaksi tahi useammat henkilöt saavat yhtä monta ääntä, ratkaisee arpa. Mutta jos äänestettäessä äänet jakautuvat tasan, on päätöksenä pidettävä se mielipide, jota enimmät äänestäjät henkilöluvun mukaan ovat kannattaneet. Jos tämäkin luku on molemmin puolin sama, olkoon kokouksen päätöksenä se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa.

Yhtiön toimintaa valvoo hallintoneuvosto, jonka muodostaa yhdeksän osakkeenomistajani keskuudesta valittua jäsentä ja kolme varajäsentä.

Hallintoneuvostosta luopuu arvalla vuoden kuluttua yhtiön perustamisesta kolme jäsentä ja kahtena sitä seuraavana vuotena kolme jäsentä myöskin arvalla. Sittemmin luopuvat vuosittain ne kolme jäsentä, jotka ovat olleet hallintoneuvostossa kauimman ajan ilman uutta vaalia.

Ellei osakas, joka omistaa vähintään puolet yhtiön koko osakepääomasta, hallintoneuvoston jäseniä valittaessa hyväksy ensi kerran kolmea ja seuraavina vuosina yhtä neuvostoon valituista henkilöistä, on uusi jäsenten vaali toimitettava.

Yhtiökokouksessa valitut hallintoneuvoston jäsenet astuvat toimiinsa eroamisvuorossa olleiden sijaan heti yhtiökokouksen jälkeen.

Hallintoneuvoston jäseniä valittaessa on myös vuodeksi kerrallaan valittava kolme varajäsentä, jotka astuvat hallintoneuvostoon jäsenen erottua toimestaan ennen määräkauden päättymistä.

Tässä tapauksessa kutsuu hallintoneuvosto ensimmäisen varajäsenen eronneen sijaan ensitulevaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, jolloin täydennysvaalilla määrätään uusi jäsen niin kauaksi kuin eronneen toimintakausi oikeastaan olisi kestänyt.

Luopuva jäsen tai varajäsen voidaan valita uudelleen.

Hallintoneuvosto valitsee vuosittain keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vaali toimitetaan varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen ensiksi pidettävässä hallintoneuvoston kokouksessa. Esteen sattuessa molemmille johtaa käsittelyjä iältään vanhin läsnäoleva jäsen. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tahi, näiden estettyinä ollessa, iältään vanhimman jäsenen kutsusta niin usein kuin asiat vaativat tahi johtokunta sitä pyytää ja on päätösvaltainen, kun kuusi jäsentä on saapuvilla tahi viisi, jos päätös on yksimielinen. Kun äänet jakautuvat tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Hallintoneuvoston kokouksissa pidetään pöytäkirjaa.

Hallintoneuvoston velvollisuutena on:

1) valvoa että pankkia hoidetaan lain ja tämän yhtiöjärjestyksen mukaisesti;

2) ottaa ja eroittaa johtokunnan jäsenet sekä määrätä heidän palkkaehtonsa; kuitenkin huomioonottamalla, että päätös pääjohtajan ottamisesta ja eroittamisesta on alistettava sellaisen osakkaan hyväksyttäväksi, joka omistaa ainakin puolet yhtiön koko osakepääomasta;

3) vähintään joka toinen kuukausi edeltäpäin ilmoittamatta kahdella sitä varten valitulla jäsenellänsä yhden johtajan läsnäollessa tarkastuttaa pankin kassa ja arvopaperit sekä vähintään kahdesti vuodessa tarkastuttaa pankin vekselisalkku, kirjat, vakuudet, tilinteko- y. m. asiapaperit;

4) puheenjohtajallaan ja jollakin muulla jäsenellään tarkastuttaa se pankin tilaa koskeva selvitys, jonka johtokunta on velvollinen kuukausittain tekemään;

5) tarkastaa tilinpäätös ja vuosikertomus ennen niiden jättä- mistä tilintarkastajille sekä sen ohessa valvoa, että bilanssin varat eivät ole arvioidut liian suuriksi ja että mahdollisten tappioiden varalta on tehty tarpeelliset poistot;

6) kutsua kokoon yhtiökokoukset ja valmistaa niissä käsiteltävät asiat;

7) johtokunnan ehdotuksesta ja yhdessä sen kanssa: a) vahvistaa johtokunnan noudatettavaksi luoton myöntämistä ja konttorin hoitoa koskevat ohjeet; b) päättää pankin korkomääristä; c) ratkaista kysymykset kiinteän omaisuuden ostamisesta, yhtiön toimintaa varten tahi tällaisen omaisuuden myymisestä.; d) laatia ehdotus jälellä olevan vuosivoiton käyttämisestä sitten kun määrätty siirto vararahastoon y. m. on tapahtunut; e) ottaa asiamiehiä ja määrätä heidän toimivaltansa ja palkkaehtonsa; sekä f) antaa valtuuksia pankin toiminimen kirjoittamiseen.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tahi neuvoston sitä varten valtuuttama muu jäsen saakoon milloin tahansa nähtäväkseen johtokunnan pöytäkirjat, pankin kirjeenvaihdon, tilikirjat ja muut asiakirjat.

Johtokunta, johon kuuluu pääjohtaja ja niin monta muuta johtajaa kuin hallintoneuvosto katsoo tarpeen vaativan, edustaa yhtiötä, kantaa ja vastaa yhtiön puolesta ilman eri valtakirjaa, johtaa sen liikettä, toimittaa asiat ja hoitaa kaikkea sen omaisuutta.

Johtokunta on oikeutettu pankin puolesta ostamaan ja myymään kiinteistöjä niissä tapauksissa, kuin mainitaan yhtiön harjoittamasta pankkiliikkeestä toukokuun 10 päivänä 1886 annetun asetuksen 6 §:ssä.

Tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona käyttäköön yksityinen johtokunnan jäsen ilman eri valtakirjaa puhevaltaa yhtiön puolesta.

Johtajat olkoot läsnä hallintoneuvoston kokouksissa ja tehkööt niissä esityksiä, lausuen mielipiteensä ilman äänivaltaa, paitsi 16 §:n 7:nnessä kohdassa lueteltuja asioita käsiteltäessä, jolloin johtajillakin on äänioikeus.

Johtokunnan velvollisuutena on pitää huolta siitä, että hallintoneuvoston päätökset tulevat toimeenpannuiksi.

Johtokunta järjestää pankin kirjanpidon ja vastaa siitä sekä tekee tilinpäätökset ja antaa vuosittain yhtiökokoukselle kertomuksen yhtiön toiminnasta edellisenä kalenterivuotena.

Johtokunta ottaa ja eroittaa pankin toiminnassa tarvittavat virkailijat sekä määrää heidän tehtävänsä ja palkkaehtonsa.

Johtokunnan ja hallintoneuvoston jäsenet sekä yhtiöt, joiden johtokunnan jäsenenä joku näistä on, nauttikoot luottoa pankilta ainoastaan hallintoneuvoston yksimielisellä, suostumuksella.

Yhtiön toiminimen kirjoittavat yhteisesti kaksi johtajaa tahi yksi johtaja ja hallintoneuvoston siihen valtuuttama henkilö.

Pankin kirjanpito päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätöksen pitää olla valmiina ennen 15 päivää helmikuuta. Yhtiön saatavista poistettakoon tilinpäätöstä tehtäessä, mitä niistä on pidettävä epävarmoina.

Tilintarkastajat, joita yhtiökokous valitsee niin monta kuin tarvitaan, antakoot toimittamastaan tarkastuksesta ennen 15 päivää maaliskuuta hallintoneuvostolle lausuntonsa, varsinaiselle yhtiökokoukselle esitettäväksi.

Sittenkun vuosivoitosta on tehty tarpeelliset arvonvähennykset ja poistot, jaetaan jäännös seuraavalla tavalla: ensin viedään siitä vähintään 10 % vararahastoon N:o 1.

Kun tämä vararahasto nousee 25 %:iin osakepääomasta, on yhtiökokouksen ratkaistava, lisätäänkö sitä edelleen; sen jälkeen viedään aina 6 %:iin saakka osakepääomasta voitto-osinkorahastoon; tämän perästä jälellä olevasta voittomäärästä viedään: 30 % voitto-osinkorahastoon; 30 % vararahastoon N: o 2; 25 % tallettajani voittorahastoon; ja 15 % yhtiökokouksen käyttörahastoon.

Vararahaston N:o 2 pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa pankille lisää liikepääomaa, mutta voi yhtiökokous määrätä sen käytettäväksi mahdollisten vahinkojen suorittamiseen, jollei voitto- osingon vähenemistä muutoin voitaisi välttää.

Tallettajain voittorahasto muodostaa tallettajain osuuden voittoon ja sitä käytetään lisäkoron maksuun talletuksista, jotka yhtämittaa koko voitonjakoa edelläkäyneen kalenterivuoden ovat olleet pankissa.

Lisäkorko maksetaan yhtiökokouksen päätökseni mukaan tasaisissa kymmenesosa prosenteissa ja ainoastaan täysiltä sadoilta markoilta.

Lisäkorko suoritetaan toukokuun I päivästä lähtien. Ennen kalenterivuoden loppua nostamatta jääneet lisäkorkomäärät ovat menetetyt ja jäävät seuraa van vuoden tallettajain voittorahastoon.

Yhtiökokouksen käyttörahaston määrää varsinainen yhtiökokous käytettäväksi pienyrittäjäin taloudellisen toiminnan kehittämistä edistävään tarkoitukseen.

Yhtiökokouksen määräämä osinko maksetaan asianomaista kuponkia vastaan sen haltijalle.

Osinko, jota ei nosteta 10 vuoden kuluessa maksupäivästä, siirtyy yhtiölle.