Suomen Senaatin päätös, sisältävä ohjesäännön tavaran kuljetuksesta maitse ja meritse käyvässä yhdysliikenteessä Venäjän ja Suomen välillä.
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 49-006/1917
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Suomen Senaatille kuuluvan vallan nojalla on Senaatti vahvistanut seuraavan tavarankuljetusta maitse ja meritse käyvässä yhdysliikenteessä Venäjän ja Suomen välillä koskevan ohjesäännön.
1 §.
Yhtäältä Venäjän valtionrautateiden kaikkien yleiselle liikenteelle avattujen asemien ja toisaalta Suomen valtionrautateiden kaikkien yleiselle liikenteelle avattujen asemien välillä järjestetään rautateitse ja meritse tapahtuva yhdysliikenne rahtitavarain kuljettamista varten Tornion, Kemin, Oulun, Ykspihlajan, Pietarsaaren, Nikolainkaupungin, Kaskisten, Kristiinankaupungin, Mäntyluodon, Rauman, Turun, Hangon, Helsingin, Sörnäsin, Kotkan, Viipurin, Novyi Portin (Merilaituri), Tallinnan, Baltishportin ja Riian satama-asemien kautta käyvässä kulkusuunnassa, siten että merikuljetuksessa käytetään aluksia, joita Itämeren Lastinkuljetusvirasto hankkii.
Muistutus 1. Yksityiset rautatiet, niin hyvin venäläiset kuin suomalaiset, jotka ovat halukkaita ottamaan osaa tässä asetuksessa osoitetuilla perusteilla tapahtuvaan tavarankuljetukseen, tehkööt siitä ilmoituksen Suomen kanssa tapahtuvaan, maitse käyvän tavarayhdysliikenteen Toimi- tuspäällikölle ja mainitkoot samalla ajan, jolloin liittyvät kysymyksessä olevaan yhdysliikenteeseen, ja on Toimituspäällikön viipymättä annettava asiasta tieto kaikille puheenolevassa yhdysliikenteessä osallisina oleville kuljetusyrityksille.
Muistutin 2. Jos Suomeen lähetettävä tavara osoitetaan johonkin yllämainituista suomalaisista satamista taikka Venäjälle lähetettävä tavara johonkin edellämainituista venäläisistä satamista, suoritetaan kyseenalaisen tavaran kuljetus tämän asetuksen määräysten mukaan, ja ottaa asianomainen satamarautatieasema vastuulleen kaikki tästä asetuksesta johtuvat määräaseman velvollisuudet.
Niinikään koskee tämä asetus myöskin sellaisten tavarain kuljetusta: a) joita lähetetään suomalaisista satamista yllämainittujen venäläisten satamien kautta kulkemaan edelleen määräpaikkoihinsa niiden Venäjän ratojen asemille, jotka ovat osallisina tässä yhdysliikenteessä; ja b) joita lähetetään venäläisistä satamista yllämainittujen suomalaisten satamien kautta kulkemaan edelleen määräpaikkoihinsa niiden Suomen ratojen asemille, jotka ovat osallisina tässä yhdysliikenteessä.
Asianomainen satamarautatieasema ottaa näissä tapauksissa vastuulleen kaikki tästä asetuksesta johtuvat lähetysaseman velvollisuudet.
2 §.
Tälle liikenteelle annetaan nimitys: Suomen kanssa tapahtuva, maitse ja meritse käyvä tavarayhdysliikenne.
3 §.
Rautatiet toimittavat rahtitavaran kuljetusta noudattamalla kaikissa suhteissa tammikuun 1 päivästä 1915 voimaansaatettua, Venäjän rautateiden Tariffikokoelman N:ssa 2368 joulukuun 18 päivältä 1914 julkaistua sopimusta tavarankuljetuksesta maitse käyvässä yhdysliikenteessä Suomen kanssa, sekä niissä tapauksissa, joita ei ole edellytetty mainitussa sopimuk- sessa, seuraamalla tätä ohjesääntöä.
Yhdysliikenteessä osallisena oleva Itämeren Lastinkuljetusvirasto nou- dattaa ohjeenaan tätä ohjesääntöä sekä määräyksiä, jotka koskevat Itä- meren kuljetuslaivastoon kuuluvilla aluksilla tapahtuvaa kuljetusta.
Venäjän rautateiden yleisen ohjesäännön 78 artiklan mukaan lähettäjälle kuuluva määräämisoikeus ei ole sallittu tässä yhdysliikenteessä.
Kun tavaroita kuljetetaan sotanäyttämöllä, noudatetaan sitäpaitsi niitä määräyksiä, joita asianomaiset viranomaiset antavat.
4 §.
Tavarankuljetusta toimitetaan tässä yhdysliikenteessä asiakirjojen mukaan, jotka laaditaan noudattamalla maitse käyvästä tavarayhdysliikenteestä Suomen kanssa vahvistettuja määräyksiä.
5 §.
Tässä yhdysliikenteessä kuljetettaviksi otetaan tavaroita, joita otetaan kuljetettaviksi maitse käyvässä tavarayhdysliikenteessä Suomen kanssa.
Muistutus. Jos höyrylaivan kapteeni on sitä mieltä, että vaaralliset esineet, jotka on lähetetty jollakin muulla (väärällä) nimellä, saattavat laivan vaaranalaiseksi, on hän oikeutettu heittämään mainitunlaisen lastin mereen ilman minkäänlaista korvausvelvollisuutta lastin omistajaa kohtaan; jokaisesta tällaisesta tapauksesta on laadittava kapteenin ja kahden todistajan allekirjoituksella varustettu toimituspöytäkirja (17 §.) Sen lisäksi tulee tällaisten väärin nimitettyjen esineiden lähettäjän vastata muille tavaroille tai laivalle tuotetusta vahingosta.
6 §.
Tässä yhdysliikenteessä kuljetettavat tavarat voidaan lähettäjäin toivomuksen mukaan vakuuttaa merivahingon varalta Itämeren Lastinkuljetusviraston asiamiesten välityksellä jossakin vakuutusyhtiössä summasta, jonka lähettäjä kirjaimilla merkitsee rahtikirjaan.
Summan merkitsemistä kirjaimilla pidetään lähettäjän määräyksenä.
7 §.
Kaikki maitse käyvää tavarayhdysliikennettä Suomen kanssa koskevan sopimuksen 15 ja 16 §:ssä mainitut, mereltä Novyi Portin (Merilaituri), Tallinnan, Baltischportin ja Riian satama-asemille siirrettävää lastia seuraavaa ennakkomaksuilmoitusta koskevat muodollisuudet suorittaa näissä satamissa oleva rautatieasema yllämainittujen pykäläin säätämässä järjestyksessä, ja on näiden asemain, merkitessään kuljetusmaksun ennakkomaksuilmoitukseen, otettava huomioon myöskin merikuljetusmaksu.
8 §.
Maksetut jälkivaatimusilmoitukset kumpaiseenkin kulkusuuntaan tapahtuvista kuljetuksista lähetetään rautateitse Pietarin kautta siinä järjestyksessä kuin maitse käyvää, tavarayhdysliikennettä Suomen kanssa koskevan sopimuksen 139 §:ssä on sanottu.
9 §.
Kaikki kuljetusmaksut rautateille ja muut tavarasta suoritettavat maksut todistaa oikeiksi asema, joka luovuttaa tavaran vesitse kuljetettavaksi, noudattamalla kaikissa suhteissa niitä määräyksiä, jotka maitse käyvään tavarayhdysliikenteeseen nähden Suomen kanssa on säädetty Nikolain rautatien Pietarin (Kusheljevkan) välitysaseman noudatettaviksi.
Maksut merikuljetuksesta, vakuutuksesta sekä lastaus- ja purkamistöistä (12 §) merkitsee tavaran luovuttaja, joka luovuttaa lastin aluksesta, leimaan, jonka puheenaoleva luovuttaja panee rahtikirjaan ja matkakirjaan, konnossementtiin pantujen tietojen perusteella, Itämeren Lastinkuljetusviraston asiamiesten lastia mereltä luovuttaessa.
Kun lasti luovutetaan alukseen, jättää satamarautatieasema jäljennöksen matkakirjasta Itämeren Lastinkuljetusviraston asiamiehelle.
Muistutus. Leimassa ei saa olla minkäänlaisia korjauksia eikä raapimia.
10 §.
Tilitykset Venäjän ja Suomen rautateiden sekä Itämeren Lastinkulje- tusviraston välillä kuljetuksista Suomeen päin toimitetaan vertaamalla Suomen rautateiden ja Venäjän satamaratojen laskuja siinä järjestyksessä ja niinä aikoina kuin sopimuksessa maitse käyvästä tavarayhdysliikenteestä Suomen kanssa on edellytetty, ja maksavat Venäjän satamaradat Suomen radoilta Itämeren Lastinkuljetusviraston lukuun kantamansa rahaerät kahden kuukauden kuluttua tilikuukauden jälkeen. Tilitykset taas kulje- tuksista Venäjälle päin tehdään Venäjän määräratojen toimesta, jotka suorittavat asianomaiset rahaerät niin hyvin Venäjän ja Suomen rautateille kuin myöskin Itämeren Lastinkuljetusvirastolle.
11 §.
Lisämaksut kuljetuksesta ja muut suoritukset lasketaan: Venäjän rautateiden osuuteen nähden asianomaisten yleisten (luokkadifferentsiali-) ja poikkeustariffien mukaan, sekä mitä Suomen rautateiden osuuteen tulee, näiden ratojen tariffien mukaan, merikuljetukseen nähden taas Venäjän rautateiden Tariffikokoelmassa julkaistavien rahtien mukaan.
Muistutus. Paitsi rahtimaksuja kannetaan kuljetuksen tapahtuessa vesitse myöskin vakuutusmaksu lastien vakuuttamisesta höyrylaivoja ja proomuja mahdollisesti kohtaavien onnettomuustapausten varalta (§ 6).
12 §.
Kaikki lastien siirtoa niin hyvin vaunuista aluksiin kuin aluksista vaunuihin koskevat toimet suoritetaan Itämeren Lastinkuljetus viraston huolenpidosta ja sen varoilla. Sanottujen toimien suorittamisesta peritään lastinsaajilta erityinen maksu, jonka suuruuden mainittu virasto määrää ja julkaisee Venäjän rautateiden Tariffikokoelmassa.
13 §.
Vastuunalaisuus rautatiematkalla syntyneestä tavaran vajauksesta, vahingoittumisesta tai hukkaantumisesta on määrätty sopimuksessa maitse käyvästä tavarayhdysliikenteestä Suomen kanssa, merimatkalla syntyneestä taas voimassaolevissa määräyksissä, jotka koskevat Itämeren kuljetuslaivastoon kuuluvilla aluksilla tapahtuvaa tavarankuljetusta.
Normalivähennys, joka syntyy tavaroita kuljetettaessa tässä yhdysliikenteessä rautateitse, on määritelty Venäjän rautateiden yleisen ohjesäännön 106 artiklassa (ks. 10 § sopimuksessa maitse käyvästä tavarayhdysliikenteestä Suomen kanssa), meritse tapahtuvassa tavarankuljetuksessa syntyvä normalivähennys taas, joka lasketaan erikseen rautatiematkalla syntyneestä vähennyksestä, säädetään seuraavansuuruiseksi: a) kivihiilestä, antrasiitista ja koksista 2,5 %; b) keitto- ja vuorisuolasta 2,5 %; c) kosteasta suolasta 5 %; d) raffinadisokerista ja sokerihiekasta 0,5%; e) viljalähetyksistä päällyksessä 0,4 %; f) viljalähetyksistä kaatotavarana 1,2 %; sekä g) rakennusaineista Venäjän rautateiden yleisen ohjesäännön 106 artiklassa mainitut määrät kaksinkertaisina.
Yli edellä säädettyjen määrien nousevasta painonvähennyksestä, joka huomataan tavarakollien ollessa eheinä, on Lastinkuljetus virasto vastuunalainen yhtäläisesti kuin rautatietkin niiden määräysten ja asetusten mukaan, jotka ovat voimassa rautatiellä, Itämeren Lastinkuljetus virasto ei missään tapauksessa vastaa:
1) pilaantumisesta, joka on tapahtunut ilman tai kosteuden vaikutuksesta taikka lämpömäärän vaihtelujen takia;
2) pilaantumisesta, joka on johtunut puutteellisesta pakkauksesta, jos lastia lähetettäväksi vastaanotettaessa on noudatettu 53 §:ään sopimuksessa maitse käyvästä tavarayhdysliikenteestä Suomen kanssa sisältyviä, päällystää koskevia määräyksiä;
3) vahingoista, jotka joutuvat tavarain takavarikkoonotosta taikka sotilas- tai siviiliviranomaisten toimesta tapahtuvasta tavarain pidättämisestä taikka myöskin karanteenista;
4) vahingoista, jotka johtuvat sotatoimista, kansanlevottomuuksista ja mellakoista, tulipaloista, rosvouksesta tai väkivallasta;
5) tavaran pilaantumisesta tai hukkaantumisesta, joka johtuu jäiden kulusta taikka muiden sellaisten seikkojen vaikutuksesta tai yhteensattumisesta, joita ei käy ehkäiseminen, eikä myöskään
6) ulkopuolisen päällystän ollessa ehyt, murtumasta, tavaran laadusta tai siitä, ettei tavarakollien sisällys ole lähettäjän rahtikirjaan merkitsemän tavaranimityksen mukaista, ellei ennen näiden seikkojen huomaamista ole toimitettu Venäjän rautateiden yleisen ohjesäännön 60 artiklan mukaista tavarakollien sisällyksen tarkastusta.
14 §.
Korvaussumma tavaraerien vajauksesta, pilaantumisesta tai hukkaan- tumisesta, mikä on tapahtunut kuljetuksen aikana höyrylaivoilla tai proo- muilla muutoin kuin näitä kohdanneiden onnettomuustapausten johdosta, määrätään Venäjän rautateiden yleisen ohjesäännön 107 artiklan mukaan.
Sellaisesta vajauksesta, pilaantumisesta tai hukkaantumisesta taas, mikä on tapahtunut rautatiematkalla, määrätään korvaus Venäjän rautateiden yleisen ohjesäännön 107 ja 108 artiklan mukaan, kuten saman ohjesäännön 113 artiklassa on sanottu (ks. 10 § sopimuksessa maitse käyvästä tavarayhdysliikenteestä Suomen kanssa).
15 §.
Tavarain luovutus satamarautatieasemilta Lastinkuljetusvirastolle ja päinvastoin toimitetaan satamissa senmuotoisten luovutusvälikirjojen mukaan, jollaisia käytetään maitse käyvässä tavarayhdysliikenteessä Suomen kanssa, erityisellä, asianosaisten välisellä sopimuksella säädetyssä järjestyksessä, ja laaditaan tällöin kutakin höyrylaivaa ja kutakin eri lastinsiirtopaikkaa varten erityinen luovutusvälikirja kaksin kappalein, jotka seuraavat mukana siihen satamaan, jossa lasti toistamiseen siirretään; toinen näistä kappaleista jätetään Lastinkuljetusvirastolle, toinen taas jää sen radan haltuun, joka vastaanottaa lastin mereltä.
16 §.
Kaikki tulli- ja aksiisimuodollisuudet toimittavat Itämeren Lastinkuljetusviraston asiamiehet.
Jos huomataan, että tavaraa seuraavat asiakirjat kaikki tai osa niistä ovat hukkaantuneet, toimittaa se paikka, missä tämä hukkaantuminen havaitaan, asiakirjojen etsinnän siinä järjestyksessä, joka on säädetty maitse käyvää tavarayhdysliikennettä Suomen kanssa koskevan sopimuksen 68 §:ssä.
17 §.
Kaikista aluksilla lastaamisen tai purkamisen aikana havaituista lastin vahingoittumisista, vajauksista tai liikamääristä sekä siitä, ettei tavara ole asiakirjoissa mainitun nimityksen mukaista, laatii aluksen kapteeni, samalla kuin tällaista havaitaan, säädetyssä järjestyksessä toimituspöytäkirjan kahden todistajan myötävaikutuksella, jotka eivät ole aluksen palveluksessa eivätkä ota osaa tavarain purkamiseen.
Laaditut toimituspöytäkirjat ovat perusteena vastuunalaisen kuljetusyrityksen määräämiselle.
Muistutus. Jäljennökset kaikista laadituista toimituspöytäkirjoista on lähetettävä satamarautatieaseman kautta yhdessä rahtikirjan kanssa määräasemalle.
18 §.
Oikeuspaikkaan, kanneoikeuden vanhentumiseen ja maksettaviksi tuomittujen rahaerien perimisjärjestykseen nähden on Itämeren Lastinkuljetusviraston noudatettava niitä määräyksiä, jotka on vahvistettu sopimuksessa maitse käyvästä tavarayhdysliikenteestä Suomen kanssa.
19 §.
Pian tapahtuvasta purjehduskauden alkamisesta tai lopettamisesta lastinsiirtosatamien kautta käyvässä yhdysliikenteessä on Itämeren Lastinkuljetusviraston kullakin kerralla annettava tieto Suomen kanssa tapahtuvan, maitse käyvän tavarayhdysliikenteen Toimituspäällikölle, mikäli mahdollista, hyvissä ajoin, jotta asiasta voidaan ilmoittaa asianomaisille radoille ja aluekomiteoille.
Tavaraerät, joita otetaan vastaan rautatieasemilla kuljetettaviksi tämän asetuksen 1 §:ssä mainittujen satamain kautta käyvässä kulkusuunnassa, on niissä tapauksissa, jolloin tavaran edelleen kuljetus rahtikirjassa osoitettua kulkusuuntaa osoittautuu mahdottomaksi sen johdosta, että purjehduskausi kyseenalaisessa lastinsiirtosatamassa on loppunut, asianomaisten ratojen hallitusten toimesta lähetettävä menemään toista kulkusuuntaa, jota puheenaolevana aikana voidaan käyttää, ja on kuljetusmaksu tällaisessa tapauksessa laskettava sen kuljetusmatkan mukaan, jonka tavara todella kulkee.
20 §.
Kuljetustoimen väliaikainen keskeyttäminen taikka tämän asetuksen voimassaolon täydellinen lakkauttaminen voi tapahtua milloin hyvänsä Itämeren merisotapäällystön vaatimuksesta.
21 §.
Tullivelvollisuudet, tullimaksun maksaminen ja niiden siirtäminen vastaanottajan vastuulle suoritetaan siinä järjestyksessä, joka on voimassa kuljetustoimeen nähden maitse käyvässä tavarayhdysliikenteessä Suomen kanssa.
22 §.
Kaikenlaisia muutoksia ja lisäyksiä tähän asetukseen, jotka ovat tarpeen vaatimia, mutta joilla ei ole olennaista merkitystä, voidaan saattaa voimaan, sittenkuin Rautateitten hallitus, Suomen valtionrautateiden hallitus ja Itämeren Lastinkuljetusvirasto ovat niitä yhteisesti käsitelleet.
Helsingissä, heinäkuun 26 päivänä 1917.
Kulkulaitostoimituskunnan Päällikkö, Senaattori Väinö Voionmaa. Einar von Bonsdorff.