Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

126-003/1917

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Suomen Senaatin päätös pääoma- ja kuponkisuostunnan kantamisesta ja tilityksestä.

Säädöksen tyyppi
Päätös
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
126-003/1917

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Pääoma- ja kuponkisuostunnasta tänään annetun lain 4 §:n perusteella on Senaatti päättänyt julkaista tässä seuraavat määräykset mainitun suostunnan kannosta ja tilityksestä:

1 §.

Joka kerta kun yksityispankin tai säästöpankin vastattaviin merkitään korkoa talletus-, pääoma-, säästökassa-, juoksevalle, konttokurantti- tahi muulle sellaiselle tilille sijoitetuista rahoista, on pankin valtiovaraston hyväksi pidätettävä säädetty vero asianomaiselle hyvitetystä korosta, huolimatta siitä, suoritetaanko korko heti vai ei. Siten pidätetyistä veromääristä hyvitetään erityistä tiliä.

Niissä tileissä, joissa korko koko-, puoli- tai neljännesvuosittain lisätään pääomaan, katsotaan pankin vastattaviin merkintä tapahtuneeksi kunkin ajanjakson päättyessä.

Kalenterikuukauden aikana pidätetyt veromäärät tulee pankin yhden kuukauden kuluessa suorittaa asianomaiseen lääninrahastoon.

Sen veron kannantaa, mikä on menevä pankkiin talletettujen rahain koroista, pitävät silmällä yksityispankeissa niiden julkiset asiamiehet sekä säästöpankeissa säästöpankkientarkastaja, ja tulee yksityispankin näyttää julkiselle asiamiehelleen lääninrahaston antamat kuitit sinne suoritetusta verosta sekä säästöpankin lähettää vuosineljänneksittäin säästöpankkientarkastajalle oikeaksi todistetut jäljennökset sellaisista kuiteista.

2 §.

Korkokupongeista, jotka kuuluvat semmoisiin obligatsionilainoihin, joista maksetaan korkoa Suomessa, menee vero kuponkien lunastuspai- kasta riippumatta, ja se laitos, joka obligatsionit on antanut, saa lunastaessaan veronalaiset kupongit lukea pois edeltäpäin maksamansa veron.

3 §.

Osakeyhtiön, jonka osakkeihin liittyy osinkokuponkeja, tulee yhden kuukauden kuluessa varsinaisen yhtiökokouksen perästä asianomaiseen lääninkonttoriin lähettää oikeaksi todistettu ote kokouksessa tehdystä pöytäkirjasta ynnä muita asiakirjoja, joita ehkä tarvitaan 31 päivänä, joulukuuta 1917 pääoma- ja kuponkisuostunnasta annetun lain 2 §:ssä säädetyn osinkokuponkiveron määräämiseen ja joista tulee käydä ilmi m. m. onko osinkoa päätetty jaettavaksi ja, jos on, kuinka suuri määrä osakepääomaa kohti tulee jaettavaksi, osinkoa saamaan oikeutettujen osakkeiden lukumäärä ja kutakin osaketta kohti lukeutuva osinkorahan määrä kuin myös mistä päivästä alkaen osingonjako asianomaisia osinkokuponkeja lunastamalla toimitetaan. Jos varsinaisessa yhtiökokouksessa ei ole päätetty osingon suuruudesta tai osinkokuponkien lunastamisajasta, niin oh siitä annettava tieto lääninkonttoriin yhden kuukauden kuluessa siitä yhtiökokouksesta, jossa sellainen päätös on tehty.

4 §.

Maistraattien ja kruununvoutien on tehtävä luettelot kaikista heidän piirissään olevista osakeyhtiöistä, mainiten myös jokaisen yhtiön osakepääoman ja mihin aikaan yhtiö järjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous vuosittain on pidettävä, sekä ennen 15 päivää maaliskuuta 1918 lähetettävä nämä luettelot asianomaisiin lääninkonttoreihin, joiden asiana on yllämainitun lain 2 §:n määräysten mukaan menevän veron kannannan silmälläpito ja tilitys.

5 §.

Kustakin eri korkomäärästä tahi kupongin arvosta menevää veromäärää laskettaessa ehkä syntyvät pennin murto-osat jätetään pois.

Helsingissä, 31 päivänä joulukuuta 1917.

Valtiovaraintoimituskunnan v. t. Päällikkö, Senaattori Alexander Frey. Axel Rikberg.

Sivun alkuun