77/2023

Tässä asetuksessa säädetään tuen myöntämisen yleisistä edellytyksistä seuraavien maatalouden pinta-alaperusteisten tukien osalta:

Tätä asetusta sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa myönnettäessä 1 §:ssä tarkoitettuja tukia, jos asia kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) nojalla valtakunnan lainsäädäntövaltaan.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Maatalousmaalla tarkoitetaan tässä asetuksessa maataloustoimintaan käytettävää maata. Maatalousmaan tulee olla maan peittämää alaa. Maatalousmaahan katsotaan kuuluvaksi peruslohkojen sarkaojat ja niiden pientareet, muut tarkoituksenmukaiset lohkojen pientareet, suojakaistat ja muut vastaavat alueet. Vesilain 5 luvun 15 §:n ja Ahvenanmaan maakunnan vesilain 10 luvun 13 §:n mukaisiin suunnitelmiin perustuvien ojiin rakennettujen luonnonmukaisten uomien ja ojaan rakennettujen kaksitasouomien tulvatasanteet pientareineen mitattuna uoman keskeltä katsotaan olevan maatalousmaata, jos niistä ei ole maksettu eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain (1333/2022) 9 §:ssä tarkoitettua tai Ahvenanmaan vastaavan tukijärjestelmän mukaista korvausta taikka jos niitä ei koske mainitun lain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu kosteikkojen hoitoa koskeva ympäristösopimus.

Alojen, joiden pääasiallinen tarkoitus on muu kuin maataloustoiminta, ei katsota olevan maatalousmaata. Maatalousmaalla ei saa kasvaa puita, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä. Maatalousmaaksi ei katsota:

Metsämaalla tarkoitetaan tässä asetuksessa puun tuottamiseen käytettävää tai käytettävissä olevaa maata, jolla puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu suotuisimpien kasvuolojen vallitessa ja ohjekiertoaikaa käytettäessä on vähintään yksi kuutiometri hehtaaria kohden kuorineen. Kitumaalla tarkoitetaan tässä asetuksessa maata, joka on yleensä suoperäistä tai kivistä ja jolla puuston keskikasvu on alle yksi kuutiometriä mutta vähintään 0,1 kuutiometriä hehtaaria kohden vuodessa. Joutomaalla tarkoitetaan tässä asetuksessa aluetta, joka on luontaisesti täysin tai lähes puutonta ja jonka puuntuotoskyky on alle 0,1 kuutiometriä hehtaaria kohden vuodessa. Taimitarhalla tarkoitetaan tässä asetuksessa alueita, joissa kasvatetaan kaupallisiin tarkoituksiin hedelmäpuiden, marjakasvien, koristepuiden ja –pensaiden tai perennakasvien sekä liitteessä 1 tarkoitettujen muiden puutarhakasvien taimia tai juurakoita.

Peltometsäviljelyssä maatalousmaalla voi olla puita ja pensaita tuulensuojaistutuksina sellaisilla peruslohkon reunoilla, jotka eivät rajoitu metsään. Peltometsäviljelyksi hyväksyttävässä tuulensuojaistutuksessa puiden ja pensaiden taimet on istutettava peruslohkon reunalle myötäillen lohkon reunan muotoa. Istutusalueen kokonaisleveys saa olla enintään kaksi metriä.

Maatalousmaalla on oltava tehtynä normaalit maataloustoiminnan edellyttämät peruskunnostustoimenpiteet. Maatalousmaan viljelykunnosta on huolehdittava aktiivisesti tai maatalousmaalla on oltava luonnostaan maataloustuotantoon soveltuvat olosuhteet. Maatalousmaan maaperän tulee soveltua kasvien viljelyyn. Kosteaviljelyn alat voivat olla maatalousmaata, jos aloilla pystytään tekemään kosteaviljelyyn soveltuvien lajien edellyttämät viljelytoimet. Kosteaviljelyllä tarkoitetaan viljelyä maatalousmaalla, jossa pohjaveden pintaa on nostettu säätösalaojituksen tai muiden teknisten ratkaisujen avulla ja jolla on tarkoitus tuottaa tällaisella alalla tuottamiseen soveltuvia maataloustuotteita.

Maatalousmaan katsotaan olevan maankäyttölajiltaan peltoa, jos se on peltoa, jota viljellään kasvien tuotantoa varten. Maatalousmaan katsotaan olevan maankäyttölajiltaan luonnonlaidunta ja -niittyä, jos se on pellon ulkopuolista ja pääosin nurmipeitteistä alaa, jota käytetään maataloustoimintaan.

Kasvinviljelyyn liittyväksi maataloustuotteiden tuottamiseksi katsotaan viljely maatalousmaalla, jossa yksi- tai monivuotinen kasvusto on perustettu kylvämällä tai istuttamalla riittävällä siemen- tai taimimäärällä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta, tarkoituksena tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato tai tarkoituksenmukainen ilmasto- tai ympäristöhyöty. Jos kyse on kasvulohkosta, jolla viljellään liitteessä 1 tarkoitettuja puutarhakasveja, riittää, että lohkolle kylvetään esikasvi viimeistään mainittuna määräpäivänä. Jos lohkolle kuitenkin kylvetään tai istutetaan salaattikasveja, kiinankaalia, kukkakaalia, parsakaalia, kyssäkaalia, naurista, pinaattia tai tilliä, esikasviakaan ei tarvitse kylvää määräpäivään mennessä.

Jos poikkeukselliset sääolosuhteet estävät kylvämisen tai istuttamisen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta, kylvö tai istutus on tehtävä heti olosuhteiden salliessa. Poikkeuksellisena sääolosuhteena pidetään tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt kylvämisen.

Kasvien viljelyssä on käytettävä alueelle soveltuvaa lajia ja lajiketta ja tehtävä 1 momentissa tarkoitettuja tavoitteita tukevia viljelytoimenpiteitä. Viljelykasvien juurilla on oltava mahdollisuus kasvaa maatalousmaan maaperään. Pysyvien puutarhakasvien istutuksessa on käytettävä kasvilajin mukaan soveltuvin osin liitteessä 2 määriteltyä istutustiheyttä. Monivuotisten kasvien kasvustoa on hoidettava siten, että markkinakelpoisen sadon tuottaminen perustamisvuoden jälkeisinä vuosina on kasvikohtaisesti mahdollista. Tarvittaessa monivuotinen kasvusto on uudistettava. Lannoitus, kasvinsuojelu ja muut tavanomaiset viljelytoimet on tehtävä niin, että ne tukevat sadon tuottamista satokasveilla. Heinä- ja muiden nurmirehukasvustojen sato on korjattava tai kasvusto on niitettävä tai uudistettava viimeistään 15 päivänä syyskuuta. (11.4.2024/158)

Peltoalat ja pysyvän nurmen alat, joita ei käytetä maataloustuotteiden tuottamiseen, on hoidettava laiduntamalla, niittämällä tai uudistamalla alat vuosittain viimeistään 15 päivänä syyskuuta, jos niillä on kasvustoa. Sellaisten suunnitelma-asetuksen 31 ja 70 artiklassa tarkoitettuihin sitoumuksiin kuuluvien alojen, joilla ei tuoteta maataloustuotteita, Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain (1332/2022) 5 §:ssä tarkoitettu maatalousmaan avoimena säilyttäminen on hoidettava laiduntamalla, niittämällä tai uudistamalla alat kunkin sitoumukseen sisältyvän toimenpiteen ehtojen mukaisesti.

Puuvartisia kasveja sisältävillä aloilla 1 momentissa tarkoitettu maatalousmaan avoimena säilyttämisvaatimus koskee istutettujen puuvartisten kasvien rivi- ja taimivälejä. Avoimena säilyttäminen on hoidettava niittämällä, laiduntamalla tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Kuolleet puut ja pensaat on poistettava alalta.

Suojakaistat ja monimuotoisuuskaistat sekä suunnitelma-asetuksen 70 artiklan mukaiset ympäristösopimusalat, joilla ei tuoteta maataloustuotteita, on säilytettävä avoimena.

Maataloustoimintaan liittyvät tilapäiset, pienet maataloustuotantoon käyttämättömät alat katsotaan maatalousmaaksi, jos ne täyttävät 4 §:ssä säädetyt edellytykset. Maatalousmaalla voidaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti varastoida säilörehupaaleja, säilörehuaumoja, lannoitteita tai muuta vastaavaa tavaraa. Maatalousmaalla voi olla maataloustuotantoon liittyviä tilapäisiä ja kevytrakenteisia rakennelmia.

Maatalousmaalla saa tehdä viljelykuntoa parantavia kunnostustoimenpiteitä tai muita vastaavia toimenpiteitä, yhdyskuntateknisiä töitä sekä harjoittaa matkailuun ja vapaa-aikaan liittyvää toimintaa ja muuta vastaavaa toimintaa, jos toiminta ei vahingoita kasvustoa, joka on perustettu sadontuottotarkoituksessa. Maatalousmaalla, jota käytetään muuhun kuin maataloustoimintaan, on noudatettava suunnitelma-asetuksen 2 jaksossa säädettyjä ehdollisuuden vaatimuksia. Edellä mainitut vaatimukset koskevat maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuja kasvintuotannon tukia siltä osin kuin kyse on suunnitelma-asetuksen 13 artiklassa säädetyistä vaatimuksista. Käyttö muuhun kuin maataloustoimintaan ei saa vaarantaa alan maatalouskäyttöä seuraavana kasvukautena.

Jos maatalousmaata poistetaan maatalouskäytöstä, siitä on ilmoitettava tukihakemuksessa. Poistettavan alan korvauskelpoisuuteen sovelletaan 14 §:ää.

Jos ala myöhemmin kunnostetaan maatalousmaaksi ja sitä käytetään maataloustoimintaan, se on ilmoitettava tukihakemuksessa. Tuenhakijan tulee pyydettäessä toimittaa alasta paikkaan sidottu valokuva tai muu riittävä todiste, joka osoittaa sen olevan maatalousmaata.

Pysyvän nurmen alaan hyväksytään alat, joilla on heinäkasveja tai muita nurmirehukasveja yli 50 prosenttia kasvulohkon alasta. Jos yli 50 prosenttia kasvulohkon alasta on heinäkasveja tai muita nurmirehukasveja, pysyvän nurmen kasvulohkolla voi olla muita laidunnettavia ja tuotantoeläinten rehuksi soveltuvia kasveja kuin heinä- ja nurmirehukasveja, joista lehtipensaat ja lehtipuiden taimet voivat olla yksittäin tai pieninä ryhminä.

Pysyvän nurmen alaksi ei katsota puhtaita typensitojakasveja sisältäviä kasvustoja ja yksilajisia siemenviljelyksessä olevia nurmikasveja eikä ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (78/2023) 10 §:n 4 kohdassa tarkoitetun lohkokohtaisen toimenpiteen aloja. (19.12.2024/868)

Mitä tässä pykälässä säädetään pysyvästä nurmesta, sovelletaan myös suojakaistaan, joka on Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 2 §:n 8 kohdassa tarkoitettua alaa. Tämän pykälän säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:ssä tarkoitettuun suojakaistaan.

Pysyviin kasveihin kuuluvaksi lyhytkiertoiseksi energiapuuksi katsotaan alat, joille on istutettu puuvartisia monivuotisia kasveja tai joilla on perusrunkoja tai korjuun jälkeen maahan jääneitä kantoja, joihin tulee seuraavalla kasvukaudella uusia versoja. Lyhytkiertoisiksi energiapuiksi katsotaan haapa, hybridihaapa, poppeli ja paju, jos niiden sadonkorjuun enimmäiskiertoaika on korkeintaan seitsemän vuotta. Pajun istutustiheyden on oltava vähintään 6  000 kasvia hehtaarilla ja muiden lyhytkiertoisten energiapuiden istutustiheyden vähintään 2 000 kasvia hehtaarilla.

Hampun lajikkeista tukeen oikeuttavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 täydentämisestä lisävaatimuksilla eräille tukitoimityypeille, jotka jäsenvaltiot täsmentävät mainitun asetuksen mukaisissa, vuosia 2023–2027 koskevissa YMP:n strategiasuunnitelmissaan, sekä säännöillä, jotka koskevat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevassa toimenpidevaatimuksessa (GAEC-toimenpidevaatimus) 1 mainittua osuutta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/126 2 ja 3 artiklassa tarkoitetut lajikkeet, joiden tetrahydrokannabinolipitoisuus on enintään 0,3 prosenttia. Yhdelle kasvulohkolle voi kylvää vain yhtä tukikelpoista hamppulajiketta. Hamppua sisältävä seoskasvusto ei oikeuta tukeen. Tuenhakijan on tukea hakiessaan ilmoitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116 soveltamissäännöistä yhteisen maatalouspolitiikan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/1173 8 artiklan 3 kohdan i alakohdassa tarkoitetut tiedot.

Maatalousmaa on suunnitelma-asetuksen 16 artiklan 2 kohdassa ja 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tukimuodoissa tukikelpoista, jos sille on perustettu kasvusto tämän asetuksen 6 §:n mukaisesti viimeistään 30 päivänä kesäkuuta sinä vuonna, kun tukea haetaan, tai aiemmin, tai jos se on luonnonlaitumena ja -niittynä pysyvää nurmea, ja kasvulohko on ilmoitettu Ruokaviraston määräämällä tavalla. Kasvulohkon on oltava tukikelpoinen kasvukauden loppuun asti, kuitenkin vähintään 31 päivään elokuuta asti, jollei muualla toisin säädetä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen alojen lisäksi seuraavat alat ovat tukikelpoisia:

(11.4.2024/158)

Jos yli 50 prosenttia kasvulohkon alasta on heinäkasveja tai muita nurmirehukasveja, pysyvän nurmen kasvulohkolla voi olla maisemapiirteenä muita puita kuin laidunnettavia ja tuotantoeläinten rehuksi soveltuvia lehtipuiden taimia enintään 50 kappaletta hehtaarilla, jos ne ovat kasvulohkolla hajanaisesti. Puiden määrässä ei oteta huomioon peltometsäviljelyn tuulensuojapuurivien puita.

Suunnitelma-asetuksen 69 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa korvausmuodoissa korvauskelpoista alaa on sellainen ala, joka oli korvauskelpoista vuonna 2022 ympäristökorvauksessa tai luonnonhaittakorvauksessa. Ala, joka on maankäyttölajiltaan luonnonlaidunta tai -niittyä ja joka oli vuonna 2022 vain luonnonhaittakorvauksessa korvauskelpoista, on korvauskelpoista kuitenkin vain luonnonhaittakorvauksessa.

Ala säilyy korvauskelpoisena, vaikka sillä ei väliaikaisesti harjoiteta maataloustoimintaa, jos se säilyy maatalousmaana. Ala menettää korvauskelpoisuutensa, jos:

(11.4.2024/158)

Korvauskelpoisen alan on täytettävä 13 §:n 3 momentissa säädetyt vaatimukset.

Valtion talousarvion määrärahatilanne huomioon ottaen korvauskelpoisuus voidaan myöntää alalle, joka on tullut aktiiviviljelijän hallintaan tilusjärjestelyiden kautta, jos uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman ja tilukset on otettu haltuun uusjakosuunnitelman mukaisesti. Alan, jolle korvauskelpoisuus myönnetään, on oltava maatalousmaata.

Tilusjärjestelyllä tarkoitetaan:

Edellä 14 ja 15 §:ssä sekä 17 §:ssä tarkoitettuun korvauskelpoiseen maankäyttölajiltaan peltoa olevaan peruslohkoon voidaan valtion talousarvion määrärahatilanne huomioon ottaen ja peltolohkojen digitoinnista vastaavan viranomaisen hyväksynnän perusteella lisätä peltolohkorekisterin päivityksen yhteydessä viljelytoimia hankaloittavien esteiden poistosta tai peruslohkon rajojen muutoksista syntyviä korvauskelvottomia aloja, jotka parantavat peruslohkon muotoa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun alan on:

Maankäyttölajiltaan peltoa oleva korvauskelvoton peruslohko, joka on ilmoitettu hyväksymistä edeltävänä vuonna tukihakemuksessa, voidaan hyväksyä korvauskelpoiseksi valtion talousarvion määrärahatilanne huomioon ottaen. Ruokavirasto hyväksyy korvauskelvottomat peruslohkot korvauskelpoisiksi viljelysvuosien lukumäärän mukaan siten, että korvauskelpoisiksi hyväksytään ensin peruslohkot, jotka ovat olleet viljelyksessä ja ilmoitettuna tukihakemuksella pisimpään ilman korvauskelpoisuutta. Korvauskelpoiseksi ei hyväksytä Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 tai 5 §:ssä tarkoitettua alaa. Peruslohko hyväksytään korvauskelpoiseksi kunkin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella käytettävissä olevan korvauskelpoisuuskiintiön mukaan.

Aktiiviviljelijä voi siirtää korvauskelpoisuuden omistuksessaan olevien 14 §:ssä tarkoitetun korvauskelpoisen alan ja korvauskelvottoman alan välillä. Alojen, joiden välillä korvauskelpoisuus siirretään, on oltava samaa maankäyttölajia. Kosteikoksi tai suon kaltaiseksi alueeksi muutettavalta turvepellolta ei saa siirtää korvauskelpoisuutta Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:ssä tarkoitetulle alalle. (19.12.2024/868)

Korvauskelpoisuuden saa siirtää vain sellaiselta korvauskelpoiselta peruslohkolta, joilla on siirtoa edeltävänä vuonna ollut hyväksyttyjä kasvulohkoja. Korvauskelpoisuus on siirrettävä koko peruslohkolta. Peruslohkon, jolta korvauskelpoisuus siirretään, on oltava suurempi tai yhtä suuri kuin peruslohkon, jolle korvauskelpoisuus siirretään. Korvauskelpoista alaa on siirrettävä yhteensä vähintään 0,2 hehtaaria. Korvauskelpoisuuden siirto peruslohkojen välillä on toteutettava yhtäaikaisesti.

Peruslohkon, jolle korvauskelpoisuus siirretään, on oltava viljelykelpoinen siten, että peruskunnostustoimenpiteet on tehty viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. Peruslohkolta, joka on maankäyttölajiltaan luonnonlaidun tai -niitty, voi siirtää korvauskelpoisuuden ainoastaan samaa maankäyttölajia olevalle peruslohkolle.

Korvauskelpoisuutta ei saa siirtää alalle, jolta se on ympäristön- tai ilmastonsuojelun edistämiseksi aikaisemmin siirretty pois.

Korvauskelpoisuuden siirtämisen hakumenettelyyn sovelletaan tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (1334/2022) 3 lukua .

Jos maatalouskäytöstä poistettu ala, jolta korvauskelpoisuus on poistettu vuonna 2023 tai sen jälkeen, otetaan takaisin maatalouskäyttöön, ala voi saada korvauskelpoisuuden takaisin. Jos korvauskelpoisuus on poistettu vuosien 2015–2022 aikana, peruslohko voi saada korvauskelpoisuuden takaisin vain hakemuksesta ja valtion talousarvion määrärahatilanne huomioon ottaen.

Aktiiviviljelijän on 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa hakiessaan korvauskelpoisuuden palauttamista toimitettava pyydettäessä paikkaan sidottu valokuva alasta tai muu riittävä todiste, joka osoittaa sen olevan maatalousmaata. (11.4.2024/158)

Korvauskelpoisuutta ei voi palauttaa alalle, jolta se on aikaisemmin siirretty pois. Jos ala ei ole maatalousmaata, sille ei voi palauttaa korvauskelpoisuutta.

Tukeen ja korvaukseen oikeuttavan vähimmäisalan laskennassa otetaan huomioon myös peltolohkorekisterissä sijainniltaan ja pinta-alaltaan määritellyt alat, joista ei makseta tukea tai korvausta ja jotka ovat kooltaan vähintään 0,01 hehtaaria.

Peruslohkon on oltava maatalousmaata paitsi, jos on kyse eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta ympäristösopimusalasta.

Peruslohkon on oltava maantieteellisesti yhtenäistä maatalousmaata tai muuta aluetta. Peruslohkoa rajoittaa:

Peruslohko voi olla samanaikaisesti vain yhden tuenhakijan hallinnassa. Peruslohko voi kuitenkin olla usean tuenhakijan hallinnassa, jos on kyse yhteiskäyttölohkoista.

Peruslohko digitoidaan peltolohkorekisteriin. Peruslohkon digitoitu pinta-ala on laadunarviointiasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukainen tukikelpoinen enimmäisala. Peruslohkon tukihakemukselle esitäytetty enimmäispinta-ala, sijainti ja rajat on korjattava tämän asetuksen 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettujen tukien osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116 soveltamissäännöistä yhteisen maatalouspolitiikan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/1173 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa määräajassa.

Eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta sopimusalasta on muodostettava uusi peruslohko, jollei alaa ole jo aiemmin ilmoitettu omana peruslohkonaan.

Peruslohkoja, joista ei haeta tukea ja jotka ovat kooltaan alle 0,05 hehtaaria, ei tarvitse ilmoittaa vuosittaisessa tukihakemuksessa, jos lohkojen kokonaispinta-ala on enintään yksi hehtaari. Tuenhakijan on kuitenkin tukihakemuksessa ilmoitettava, jos hänellä on tällaisia lohkoja hallinnassaan.

Kasvulohkolla tarkoitetaan peltolohkorekisterissä sijainniltaan ja tukikelpoiselta enimmäisalaltaan rajattuun yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä maatalousmaahan tai muuhun alaan kuuluvaa aluetta, jossa viljellään yhtä kasvilajia, kasvilajiketta, useamman kasvilajin seosta tai joka on kesantoa tai erityiskäytössä maataloustoiminnalle tai muulle alalle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Kasvulohko voi olla enintään peruslohkon suuruinen. Kasvulohko voi liittyä vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain.

Keskimäärin enintään neljä metriä leveät suoja- ja monimuotoisuuskaistat voidaan hyväksyä kasvulohkolle tukihakemuksessa ilmoitetun kasvin tai käyttömuodon pinta-alaan.

Marja-, hedelmä- ja vihanneskasveista sekä muista kasvilajeista voidaan kustakin muodostaa kasviryhmittäin yksi kasvulohko, jos samaan ryhmään kuuluvia eri kasvilajeja viljellään vierekkäin siten, että yksittäisen kasvilajin pinta-ala on alle 0,05 hehtaaria. Edellä mainittua kasviryhmittäistä kasvulohkoa ei voi muodostaa, jos osa lohkosta on puutarhakasvien vaihtoehtoisia kasvinsuojelumenetelmiä koskevan lohkokohtaisen toimenpiteen kohteena.

Eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun ympäristösopimukseen sisältyvä aidattava tai raivauksella kunnostettava ala on erotettava omaksi kasvulohkokseen.

Edellä 4 §:n 4 momentissa tarkoitettu tuulensuojaistutus luetaan kasvulohkolle ilmoitetun viljelykasvin alaan. Metsään rajautuvan peruslohkon reunan tuulensuojaistutusta ei kuitenkaan lueta kuuluvaksi kasvulohkon viljelykasvin alaan.

Kasvulohko muodostaa paikkatiedon sisältävän tukihakemuksen hakukelpoisen yksikön, jota voidaan tarkastella yhdessä useamman kasvulohkon tai niiden osien kanssa pinta-alamonitoroinnissa tehtävää tarkastelua varten. Kasvulohkon tukeen ja korvaukseen oikeuttava vähimmäiskoko on 0,05 hehtaaria.

Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva enintään kolme metriä leveä reunaoja voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan peruslohkon rajalle asti. Peruslohkon raja on tällöin reunaojan keskikohdassa. Jos reunaoja on yli kolme metriä leveä, pellon peruslohkon raja on reunaojan ja pellon taitekohdassa.

Peruslohkon rajalta viljellyn kasvuston reunaan mitatun reunaojan ja sen viljelemättömän pientareen yhteinen leveys voi olla enintään kaksi metriä. Viljelemättömällä pientareella tarkoitetaan piennarta, jolla ei kasva kasvulohkon viljelykasvia.

Jos reunaoja on vesilain mukaiseen ojitukseen liittyvä kaksitasouoma, uoma tulvatasanteineen voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon pinta-alaan uoman keskeltä mitattuna.

Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva enintään yhteensä kolme metriä leveä sarkaoja tai muu kapea oja pientareineen voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon pinta-alaan. Sarkaojalla tarkoitetaan tässä asetuksessa ojaa, joka on peruslohkon sisällä ja johtaa pääasiassa vain kyseiseltä peruslohkolta kertynyttä vettä sekä on tarpeen pellon peruskuivatuksen takia.

Puut ja pensaikot on vähennettävä peruslohkon alasta. Vähennystä ei kuitenkaan tehdä, jos kyseessä on:

Jos peruslohkoon kuuluvassa ojassa on yli 1,5 metrin korkuista pensaikkoa tai puita, nämä alueet on vähennettävä peruslohkon alasta. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun pysyvällä nurmella olevan puun tai 3 kohdassa tarkoitetun puun tai puuryhmän osalta vähennystä ei tehdä. (11.4.2024/158)

Kasvin normaaliin viljelytapaan kuuluvat välttämättömistä viljelyteknisistä syistä jätetyt viljelyssä tarkoituksenmukaiset päisteet voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon pinta-alaan.

Puutarhakasvien viljelytapaan kuuluvat hoitokäytävät ja viljely- tai sadonkorjuukoneiden liikkumisen kannalta välttämättömät ajokäytävät voidaan hyväksyä kasvulohkon pinta-alaan. Hoito- ja ajokäytävien on oltava maatalousmaata sekä kyseisen kasvin viljelyn kannalta välttämättömiä ja kooltaan, sijainniltaan ja määrältään tarkoituksenmukaisia.

Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä tammikuuta 2023.

Tällä asetuksella kumotaan perus- ja kasvulohkoista annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (344/2015) .