Finlex - Etusivulle
Lainsäädäntö

431/2023

Ajantasaistettu lainsäädäntö

Päivitetyt säädöstekstit, joissa lakiin tai asetukseen tehdyt muutokset sisältyvät säädöstekstiin.

Säädöksiä seurattu SDK 59/2025 saakka.

Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä

Ajantasainen
Säädöskäännökset
Asiasanat
Rakennustoiminta, Ympäristöasiat, Rakennusmaa, Tietojärjestelmä
Säädöksen tyyppi
Laki
Hallinnonala
Ympäristöministeriö
Antopäivä
Julkaisupäivä
Voimaantulo
ELI-tunnus
http://data.finlex.fi/eli/sd/2023/431/ajantasa/2024-12-05/fin
Vireillä olevat hallituksen esitykset
HE 89/2024

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Lain soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmän ja sen palvelujen perustamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen sekä tietojärjestelmään toimitettavien ja tallennettavien tietojen käsittelyyn.

Lakia ei sovelleta puolustustarkoitusta varten tapahtuvan alueidenkäytön suunnittelua ja rakentamista koskevien salassa pidettävien tietojen käsittelyyn, kun on kysymys:

1)

Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen tai tukemiseen tarkoitettuja alueita koskevien tietojen käsittelystä, jos näitä koskee Puolustusvoimien määrittämä salassapitotarve;

2)

Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen tai tukemiseen tarkoitettuja tiloja, rakennuksia ja infrastruktuuria koskevien tietojen käsittelystä, jos:

a)

tiedon tallentamisen tarve ei ole muun yhteiskunnan kannalta välttämätön;

b)

kohde sijaitsee Puolustusvoimien alueella; tai

c)

kohde sijaitsee Puolustusvoimien alueen ulkopuolella ja salassapidolle on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1 momentissa säädetty peruste.

2 § (21.4.2023/811)Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tarkoitus ja yleinen rakenne

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä palvelee alueidenkäyttöä ja rakentamista koskevia tiedonsaannin tarpeita. Tiedon keräämisen tarkoituksena on käyttää sitä laissa säädettyihin olennaisiin viranomaiskäyttötarkoituksiin. (5.12.2024/772)

L:lla 772/2024 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2025. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä palvelee alueidenkäyttöä ja rakentamista koskevia tiedonsaannin tarpeita

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä koostuu alueidenkäytön tietovarannosta ja rakennustietovarannosta. Alueidenkäytön tietovaranto sisältää tämän lain 5 §:ssä säädetyt alueidenkäyttöä koskevat tiedot. Rakennustietovaranto sisältää rakentamislain (751/2023) 72 ja 73 §:ssä säädetyt rakentamista koskevat tiedot. Lisäksi tietovarannot voivat sisältää 9 §:n perusteella tallennettuja tietoja.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä ei saa käsitellä arkaluonteisia tietoja.

L:lla 811/2023 muutettu 2 § tulee voimaan 1.1.2025. Aiempi sanamuoto kuuluu:

2 §Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tarkoitus ja yleinen rakenne

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä palvelee alueidenkäyttöä ja rakentamista koskevia tiedonsaannin tarpeita. Tiedon keräämisen tarkoituksena on käyttää sitä laissa säädettyihin olennaisiin viranomaiskäyttötarkoituksiin.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä koostuu alueidenkäytön tietovarannosta ja rakennustietovarannosta. Alueidenkäytön tietovaranto sisältää tämän lain 5 §:ssä säädetyt alueidenkäyttöä koskevat tiedot. Rakennustietovaranto sisältää tämän lain 7 §:ssä säädetyt rakentamista koskevat tiedot. Lisäksi tietovarannot voivat sisältää tämän lain 9 §:n perusteella tallennettuja tietoja.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä ei saa käsitellä arkaluonteisia henkilötietoja.

3 §Suomen ympäristökeskuksen tehtävät

Suomen ympäristökeskus vastaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmän perustamisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä.

Suomen ympäristökeskuksen tehtävänä on koota yhteen ja jakaa rakennetun ympäristön tietoja sekä laatia ja ylläpitää rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tallennettavista tiedoista tarpeellisia tilastoja.

Suomen ympäristökeskuksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä käsitellä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tallennettua tietoa.

4 §Tietovarantojen rekisterinpitäjät ja vastuunjako

Suomen ympäristökeskus, kunnat ja maakuntien liitot ovat alueidenkäytön tietovarannon yhteisrekisterinpitäjiä. Suomen ympäristökeskus ja kunnat ovat rakennustietovarannon yhteisrekisterinpitäjiä.

Kukin rekisterinpitäjä vastaa luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus), jäljempänä yleinen tietosuoja-asetus , rekisterinpitäjälle säädetyistä velvollisuuksista ja rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisesta rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tallentamiensa ja toimittamiensa tietojen osalta.

Suomen ympäristökeskus vastaa tietojen luovuttamisesta tietovarannoista.

Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään, Suomen ympäristökeskus vastaa yleisen tietosuoja-asetuksen 13 ja 14 artikloissa tarkoitetusta informointivelvollisuudesta, 15 artiklassa tarkoitetusta rekisteröidyn oikeudesta saada pääsy omiin tietoihinsa, 30 artiklassa tarkoitetusta selosteesta sekä 32 artiklassa tarkoitetusta käsittelyn turvallisuudesta.

Suomen ympäristökeskus toimii yleisen tietosuoja-asetuksen 26 artiklassa tarkoitettuna rekisteröityjen yhteyspisteenä.

2 lukuRakennetun ympäristön tietojärjestelmän tietosisältö

5 §Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään toimitettavat alueidenkäyttöä koskevat tiedot

Kunnan ja maakunnan liiton on toimitettava viivytyksettä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään valtakunnallisesti yhteentoimivassa ja koneluettavassa muodossa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitetut seuraavat tiedot:

1)

tieto kaavan vireille tulosta ja suunnittelualueen rajaus;

2)

kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma;

3)

tieto kaavan valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta;

4)

kaavaehdotus;

5)

tieto kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta;

6)

hyväksytty kaava;

7)

tieto kaavaa koskevan päätöksen muutoksenhaun vireilläolosta;

8)

tieto kaavan tai sen osan voimaantulosta;

9)

lainvoimainen kaava;

10)

hyväksytyn kaavan selostus;

11)

tieto kaavan kumoutumisesta;

12)

voimaantullut tonttijako sekä tieto tonttijaon kumoutumisesta;

13)

rakennuskielto sekä tieto kiellon kumoutumisesta tai raukeamisesta;

14)

rakentamisrajoitus sekä tieto rajoituksen kumoutumisesta tai raukeamisesta;

15)

toimenpiderajoitus sekä tieto rajoituksen kumoutumisesta tai raukeamisesta;

16)

suunnittelutarvealue sekä tieto sen kumoutumisesta tai raukeamisesta;

17)

voimaantullut rakennusjärjestys.

Edellä 1 momentin kohtien 4, 6, 9 ja 12 aineistot on toimitettava myös yhteentoimivassa ja koneluettavassa tietomallimuodossa.

Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä toimitettavien tietojen rakenteesta.

5 §:ää sovelletaan 1.1.2029 alkaen.

6 §Alueidenkäytön tietojen pysyvät yksilöivät tunnukset

Suomen ympäristökeskuksen on annettava rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä pysyvä yksilöivä tunnus 5 §:ssä säädetyille tiedoille.

Pysyvä yksilöivä tunnus annetaan, kun tiedot toimitetaan ensimmäistä kertaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.

Ympäristöministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä pysyvien yksilöivien tunnuksien teknisestä sisällöstä ja muodostamisesta.

7 § (21.4.2023/811)Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään toimitettavat rakentamista koskevat tiedot

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään toimitettavista rakentamista koskevista tiedoista säädetään rakentamislain 72 ja 73 §:ssä.

L:lla 811/2023 muutettu 7 § tulee voimaan 1.1.2025. Aiempi sanamuoto kuuluu:

7 §Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään toimitettavat rakentamista koskevat tiedot

Kunnan on toimitettava viivytyksettä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään maankäyttö- ja rakennuslain 131, 142, 150, 153 ja 153 a §:n mukaiset tiedot rakennuslupahakemuksista, lupapäätöksistä, viranomaiskatselmuksista, loppukatselmuksista sekä osittaisista loppukatselmuksista.

3 lukuRakennetun ympäristön tietojärjestelmän tietojen käsittely, luovuttaminen ja valvonta

8 §Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttö- ja lokirekisteri

Suomen ympäristökeskus toimii rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttö- ja lokitietojen rekisterin rekisterinpitäjänä. Suomen ympäristökeskuksen on hävitettävä henkilöitä koskevat käyttötiedot järjestelmästä viimeistään viiden vuoden kuluttua käyttöoikeuden lakkaamisesta ja lokitiedot viimeistään viiden vuoden kuluttua tiedon tallentamisesta.

9 §Suomen ympäristökeskuksen oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta

Suomen ympäristökeskuksella on oikeus saada maksutta Digi- ja väestötietovirastolta, Verohallinnolta ja Maanmittauslaitokselta rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tietojen ylläpidon kannalta välttämättömät tiedot.

Suomen ympäristökeskuksella on lisäksi oikeus saada maksutta Digi- ja väestötietovirastolta rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakennustietovarantoon tiedot salassapitosäännösten estämättä rakennuksen omistajan henkilötunnuksesta ja ajantasaisista yhteystiedoista rakennuksen omistajatiedon luomista ja ylläpitämistä varten.

10 § (5.12.2024/772)Viranomaisten tiedonsaantioikeudet salassapidettävistä tiedoista

Seuraavilla viranomaisilla on oikeus saada tehtäviensä hoitamisen kannalta välttämättömät tiedot maksutta salassapitosäännösten estämättä rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä:

1)

aluehallintovirastot;

2)

Digi- ja väestötietovirasto;

3)

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset;

4)

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus;

5)

Hätäkeskuslaitos;

6)

Maanmittauslaitos;

7)

Museovirasto;

8)

museolaissa (314/2019) tarkoitetut alueelliset vastuumuseot niiden hoitaessa mainitun lain 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tehtävää;

9)

pelastusviranomaiset;

10)

puolustusministeriö;

11)

Puolustusvoimat;

12)

Ruokavirasto;

13)

Tilastokeskus;

14)

Verohallinto.

L:lla 772/2024 muutettu 10 § tulee voimaan 1.1.2025. Aiempi sanamuoto kuuluu:

10 §Viranomaisten tiedonsaantioikeudet salassapidettävistä tiedoista

Puolustusministeriöllä, puolustusvoimilla, Digi- ja väestötietovirastolla, Hätäkeskuslaitoksella sekä pelastusviranomaisilla on oikeus saada tehtäviensä hoitamisen kannalta välttämättömät tiedot maksutta ja salassapitosäännösten estämättä rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä.

11 §Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän julkinen tietopalvelu

Suomen ympäristökeskuksen on pidettävä yleisessä tietoverkossa rakennetun ympäristön tietojärjestelmän julkista tietopalvelua. Julkisesta tietopalvelusta voi hakea yleisessä tietoverkossa olevan karttapalvelun avulla tietoja vain yksittäisenä hakuna.

Julkisessa tietopalvelussa saadaan pitää saatavilla seuraavat tiedot:

1)

edellä 5 §:ssä mainitut tiedot;

2)

pysyvä rakennustunnus;

3)

rakennuskohteen valmistumisvuosi;

4)

rakennuskohteen käyttötarkoitus;

5)

rakentamisluvan päätöspäivämäärä;

6)

rakennuskohteen käytössäolotilanne ja käytöstäpoistumispäivä;

7)

rakennuskohteen julkisivumateriaali;

8)

rakennuskohteen pääasiallinen lämmitystapa ja lämmitysaine;

9)

rakennuskohteen tilavuus, kerrosluku, kerrosala ja kokonaisala;

10)

rakennuskohteen kokonaishuoneistoala;

11)

rakennuskohteen esteettömyystiedot;

12)

rakennuskohteen osoitetiedot;

13)

tieto väestönsuojasta;

14)

tieto siitä, mikä viranomainen on toimittanut 1–13 kohdissa tarkoitetut tiedot ja tieto tietojen julkaisuajankohdasta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetut tiedot saadaan pitää saatavilla julkisessa tietopalvelussa sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentissa säädetään henkilötietojen luovuttamisesta.

4 lukuErinäiset säännökset

12 §Tietojen käsittelyn rajoittamista koskevan säännöksen soveltaminen

Tässä laissa tarkoitettuun henkilötietojen käsittelyyn ei sovelleta yleisen tietosuoja-asetuksen 18 artiklan 1 kohtaa.

13 §Maksut

Viranomaisilla on oikeus saada maksutta tehtäviensä hoitamisen kannalta tarpeellisia tietoja rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään liittyvistä Suomen ympäristökeskuksen suoritteista ja palveluista perittäviin maksuihin sovelletaan muutoin, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.

14 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024. Sen 5 §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2029.

HE 140/2022

YmVM 26/2022

EV 310/2022

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen

21.4.2023/811:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.

HE 139/2022 , YmVM 27/2022, EV 333/2022

5.12.2024/772:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.

HE 89/2024 , YmVM 6/2024, EV 93/2024

Sivun alkuun