314/2023

Kaivoslain (621/2011) 2 §:ssä tarkoitetusta kaivosmineraalista on suoritettava veroa siten kuin tässä laissa säädetään.

Tätä lakia ei sovelleta kullanhuuhdonnasta saataviin kaivosmineraaleihin.

Verovelvollinen on sellainen kaivosmineraalin louhinut toimija, jolta edellytetään kaivoslainsäädännössä tarkoitettua lupaa kaivostoiminnan harjoittamiseen.

Jos 1 momentissa tarkoitettu verovelvollinen siirtää luvan toiselle toimijalle, verovelvollinen on siirron saaja.

Veron suorittamisvelvollisuus syntyy:

Liitteessä tarkoitettujen kaivosmineraalien verotusarvo määritetään kaivosmineraalin kansainvälisten päivittäisten markkinahintojen tai vastaavien muiden julkisten hintatietojen perusteella. Jos kansainvälistä päivittäistä markkinahintatietoa tai vastaavaa muuta julkista tietoa ei ole käytettävissä, verotusarvo määritetään vastaavan tuotteen kansainvälisten päivittäisten markkinahintatietojen tai vastaavien muiden julkisten hintatietojen perusteella. Verotusarvo määritetään edellä mainittujen hintatietojen aritmeettisena keskiarvona kalenterivuoden pituiselta tarkastelujaksolta.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään kunkin kaivosmineraalin verotusarvon perusteena sovellettavasta hintatiedosta ja sen määrittelystä.

Verohallinto vahvistaa verokauden verotusarvot edellisen kalenterivuoden hintatietojen perusteella viimeistään helmikuun 1 päivänä.

Liitteessä tarkoitettujen kaivosmineraalien vero on 0,6 prosenttia kaivosmineraalin sisältämän metallin verotusarvosta.

Muiden kuin liitteessä tarkoitettujen kaivosmineraalien vero on 0,20 euroa tonnilta malmia tai hyötykiveä.

Toimivaltaisiin viranomaisiin sovelletaan, mitä valmisteverotuslain (182/2010) 4 §:ssä säädetään.

Edellä 2 §:ssä tarkoitetun toimijan on rekisteröidyttävä verovelvolliseksi. Rekisteröintimenettelystä säädetään valmisteverotuslain 5 luvussa.

Verohallinnolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tässä laissa tarkoitettua verotusta ja sen valvontaa varten tarpeellisia tietoja kaivosluvista ja kaivospiireistä sekä niiden sisällöstä, kaivoksista, louhituista kaivosmineraaleista ja niiden määristä eri tuotantovaiheissa sekä muita verotukseen vaikuttavia tietoja kaivoslainsäädännössä tarkoitetulta kaivosviranomaiselta.

Verohallinnolla on oikeus antaa pyynnöstä tässä laissa tarkoitettua verotusta varten saamiaan tietoja, kuten tietoja verotettavista kaivosmineraaleista ja niiden määristä ja pitoisuuksista eri tuotantovaiheissa, verotettavasta toiminnasta sekä valvontahavainnoista, 1 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle, jos ne ovat tarpeen tälle kaivoslain noudattamisen valvontaa tai muita kaivoslaissa säädettyjä tehtäviä varten. Tiedot voidaan antaa valmisteverotuslain salassapitosäännösten estämättä.

Valtion jako-osuus kaivosmineraaliverosta on 40 prosenttia ja kaivoksen sijaintikunnan osuus 60 prosenttia. Jos kaivos sijoittuu useamman kuin yhden kunnan alueelle, osuus jaetaan suhteessa sijaintikuntien osuuteen kaivoksen alueen pinta-alasta. Sijaintikunta ja pinta-ala määräytyvät kaivoslainsäädännössä tarkoitetussa lainvoimaisessa luvassa tarkoitetun sijaintikunnan ja kaivoksen alueen pinta-alan perusteella lukuun ottamatta apualueen pinta-alaa.

Verontilitykseen kaivoksen sijaintikunnalle ja valtiolle sovelletaan, mitä verontilityslaissa (532/1998) säädetään lukuun ottamatta verontilityslain 4, 5 ja 5 a §:ää, 6 §:n 1 ja 2 momenttia sekä 3 lukua.

Tässä laissa tarkoitettuihin kaivosmineraaleihin ei sovelleta valmisteverotuslain 2 ja 3 §:ää, 2–4 lukua eikä 8–10 lukua.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.

Lakia sovelletaan kaivosmineraaleihin, joita koskeva veron suorittamisvelvollisuus syntyy lain voimaantulon jälkeen.

Niiden 2 §:ssä tarkoitettujen toimijoiden, jotka harjoittavat toimintaa tämän lain voimaan tullessa, on rekisteröidyttävä verovelvollisiksi kahden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Verohallinto voi hyväksyä rekisteröinnin jo ennen tämän lain voimaantuloa.