1204/2023

Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:ssä tarkoitettua vapaaehtoisen paluun avustusta haetaan sitä varten tehdyllä lomakkeella. Avustusta haetaan siltä vastaanottokeskukselta, jonka asiakkaaksi hakija on merkitty vastaanoton asiakasrekisteriin. Jos hakija ei ole minkään vastaanottokeskuksen asiakas, avustusta haetaan Maahanmuuttovirastolta.

Ennen avustuksen maksamista koskevan päätöksen tekemistä päätöksentekijän on varmistettava, että hakijalle ei jää vireille kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta. Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen peruuttamisesta säädetään ulkomaalaislain (301/2004) 95 b §:ssä .

Lisäksi päätöksentekijän on pyrittävä varmistamaan, että hakijalle ei jää vireille maahantuloon tai oleskeluun liittyviä muita hakemuksia tai asioita.

Ennen avustusta koskevan päätöksen tekemistä vastaanottokeskuksen tai Maahanmuuttoviraston on pyydettävä ulkomaalaisen oleskelukunnan poliisilta lausunto hakijan vapaaehtoisesta paluusta. Poliisin on viipymättä ilmoitettava, jos hakijan vapaaehtoinen paluu ei ole mahdollista.

Kansainvälistä suojelua hakeneelle kolmannen maan kansalaiselle myönnetään avustusta 5 300 euroa, jos hän jättää avustushakemuksen 30 päivän kuluessa ensimmäisen kielteisen kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen tiedoksiannosta tai hakemuksensa peruuttamisesta.

Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kansainvälistä suojelua hakeneelle kolmannen maan kansalaiselle myönnetään avustusta 2 000 euroa hänen peruutettuaan hakemuksensa tai hakemuksen tultua hylätyksi.

Sellaiselle tilapäistä suojelua saaneelle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalain (201/1994) mukaista kotipaikkaa Suomessa, sekä oleskeluluvan ulkomaalaislain 51 §:n nojalla saaneelle myönnetään avustusta 3 000 euroa.

Avustus myönnetään ensisijaisesti hyödykkeinä.

Henkilökohtaisten olosuhteiden perusteella voidaan myöntää 1 000 euron lisäavustus, jonka tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon hakijan ikä, vamma, sairaus, perhetilanne sekä muu näihin verrattavissa oleva syy. Lisäavustusta voidaan myöntää myös ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotipaikkaa Suomessa, ja sellaiseen kolmanteen maahan palaavalle, jonka kansalaisilta ei vaadita viisumia.

Avustusta ei myönnetä, jos hakija palaa toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon, Schengen-valtioon tai sellaiseen kolmanteen maahan, jonka kansalaisilta ei vaadita viisumia, lukuun ottamatta 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuja ihmiskaupan uhreja.

Avustus voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä, että hakijan ilmeisenä tarkoituksena on käyttää väärin avustusjärjestelmää.

Hakijalle, jolle ei myönnetä avustusta, voidaan kuitenkin korvata paluusta aiheutuvat kohtuulliset matkakustannukset.

Avustuksesta voidaan maksaa enintään 200 euroa Suomessa ennen ulkomaalaisen poistumista maasta ja loput ulkomaalaisen kohdemaassa. Jos avustuksen maksaminen kohdemaassa ei ole mahdollista tai on olemassa paluumaan olosuhteisiin liittyvä perusteltu syy, avustus voidaan kuitenkin maksaa Suomessa kokonaisuudessaan tai siitä voidaan maksaa Suomessa 200 euroa suurempi osuus.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024 ja on voimassa vuoden 2025 loppuun.

Asetuksen 4 §:n 2 momenttia sovelletaan 1 päivästä maaliskuuta 2024. Jos avustusta haetaan helmikuun 2024 loppuun mennessä, avustusta myönnetään 4 §:n 1 momentissa säädetty euromäärä riippumatta siitä, kuinka pitkä aika kielteisen kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen tiedoksiannosta tai hakemuksen peruuttamisesta on kulunut hakemusta jätettäessä.