79/2022

Tässä asetuksessa säädetään sellaisista vuodelta 2022 maksettavista tuotantosidonnaisista tuista, joita voidaan myöntää aktiiviviljelijälle yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013, jäljempänä tukiasetus , 52 artiklan mukaisena:

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Tukiasetuksen 52 artiklan mukaista tuotantosidonnaista tukea voidaan myöntää maatalouden tukien tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:ssä tarkoitetuilla tukialueilla AB ja C mainitun asetuksen liitteessä 1 säädetyn aluejaon mukaisesti. Maatila sijaitsee sillä tukialueella, jolla sen talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, maatilan katsotaan sijaitsevan sillä tukialueella, jolla pääosa sen pelloista sijaitsee.

Lypsylehmäpalkkio voidaan myöntää lypsylehmästä, joka on merkitty ja rekisteröity tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä maaeläimiä pitäviä pitopaikkoja ja hautomoja sekä tiettyjen pidettävien maaeläinten ja siitosmunien jäljitettävyyttä koskevien sääntöjen osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 soveltamissäännöistä tiettyjen pidettävien maaeläinten jäljitettävyyden osalta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/520 sekä eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain mukaisesti. Täyden palkkion myöntämisen edellytyksenä on, että tilan kaikki palkkiojärjestelmässä kalenterivuoden aikana tukikelpoiset ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014, jäljempänä hallintoasetus , 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdassa tarkoitetut mahdollisesti tukikelpoiset eläimet on merkitty ja rekisteröity edellä mainitulla tavalla ja että eläimet ovat ilmoitetussa pitopaikassa. Edellytyksenä on lisäksi, että toimija on täyttänyt eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain 3 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.

Lypsylehmien tunnistus- ja rekisteröintivaatimusten täyttymistä arvioitaessa yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 täydentämisestä ja mainitun asetuksen liitteen X muuttamisesta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014, jäljempänä soveltamisasetus , 53 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu päivämäärä on 31 päivä maaliskuuta 2022.

Lypsylehmäpalkkio voidaan myöntää aktiiviviljelijälle, joka on vuonna 2022 hakenut palkkiota Ruokaviraston hyväksymällä lomakkeella. Samasta eläimestä voidaan maksaa palkkio tukivuoden aikana vain yhdelle palkkiota hakevalle. Palkkio eläimestä maksetaan sille hakijalle, joka on eläimen viimeisin haltija tukivuoden aikana.

Lypsylehmäpalkkio voidaan myöntää lypsylehmästä:

Lypsylehmäpalkkion myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että lypsylehmätila toimittaa maitoa myyntiin tai jalostaa sitä sekä muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

Keskimääräinen eläinmäärä, jonka perusteella lypsylehmäpalkkio määräytyy, lasketaan nautarekisterin tietojen perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä määräytyy nautarekisterin perusteella aktiiviviljelijän hallinnassa 1 päivästä huhtikuuta 31 päivään joulukuuta 2022 olleiden palkkion ehdot täyttävien nautaeläinten tukikelpoisuuspäivien perusteella. Jos eläimellä on ollut tukivuoden aikana useampia haltijoita, eläimen tukikelpoisuuspäivät otetaan huomioon keskimääräistä eläinmäärä laskettaessa siltä ajalta, jonka eläin on ollut sen viimeisimmän haltijan hallinnassa. Keskimääräinen eläinmäärä saadaan laskemalla yhteen yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät, jakamalla summa luvulla 275 ja pyöristämällä tulos kahden desimaalin tarkkuuteen.

Lypsylehmäpalkkiota myönnetään tukialueittain enintään seuraava euromäärä eläintä kohden:

Lypsylehmäpalkkiota voidaan myöntää enintään 32 miljoonaa euroa. Palkkiota voidaan myöntää tukialueittain enintään seuraava euromäärä:

Jos eläinkohtainen palkkion määrä kerrottuna palkkioon oikeuttavalla eläinten kokonaismäärällä johtaa edellä mainitun enimmäismäärän ylittymiseen tai alittumiseen, eläinkohtaista palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

Lypsylehmäpalkkio maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäisessä erässä palkkio maksetaan niiden eläinmäärien perusteella, jotka ovat kertyneet tuenmääräytymisvuonna 1 päivästä huhtikuuta 15 päivään syyskuuta. Toinen erä maksetaan niiden eläinmäärien perusteella, jotka ovat kertyneet tuenmääräytymisvuonna 1 päivästä huhtikuuta 31 päivään joulukuuta. Ensimmäisessä erässä palkkio maksetaan eläimen viimeiselle haltijalle 15 päivänä syyskuuta 2022 tilanteen mukaisesti. Toisessa erässä maksettavassa palkkiossa otetaan huomioon mahdollinen eläimen viimeisen haltijan tilanteen muuttuminen 15 päivänä syyskuuta 2022 jälkeen aiemmin maksettua palkkiota tarvittaessa vähentämällä ja siten varmistamalla, että palkkio maksetaan sille hakijalle, joka on eläimen viimeinen haltija tukivuoden aikana. Toisessa erässä maksettavasta palkkion määrästä vähennetään ensimmäisessä erässä maksettu palkkion määrä. Koko vuoden lopullinen eläinmäärä ja valvonnan lopullinen tulos huomioidaan toisessa erässä maksettavan palkkion määrässä.

Nautapalkkio voidaan myöntää sellaisesta sonnista, härästä, emolehmästä, emolehmähiehosta ja saaristohiehosta, joka on merkitty ja rekisteröity noudattaen, mitä 4 §:ssä säädetään lypsylehmien merkitsemisestä ja rekisteröinnistä. Edellytyksenä on lisäksi, että toimija on täyttänyt eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain 3 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa. Eläinten tunnistus- ja rekisteröintivaatimusten täyttymistä arvioitaessa soveltamisasetuksen 53 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu päivämäärä on 31 päivä maaliskuuta 2022 sonneja ja härkiä lukuun ottamatta. Sonneja ja härkiä koskevan nautapalkkion myöntämisen edellytyksenä on vähintään 30 päivän yhtäjaksoisen tilallapitoajan noudattaminen tuenmääräytymisvuonna 1 päivästä huhtikuuta 31 päivään joulukuuta. Sonnien ja härkien tunnistus- ja rekisteröintivaatimusten täyttymistä arvioitaessa soveltamisasetuksen 53 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu päivämäärä on tilallapitoajan alkamista edeltävä päivä.

Nautapalkkio voidaan myöntää sellaisesta teurashiehosta, joka on merkitty ja rekisteröity noudattaen, mitä 4 §:n 1 momentissa säädetään lypsylehmien merkitsemisestä ja rekisteröinnistä. Teurashiehojen tunnistus- ja rekisteröintivaatimusten täyttymistä arvioitaessa soveltamisasetuksen 53 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu päivä on 10 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun hallintajakson alkamista edeltävä päivä.

Nautapalkkio voidaan myöntää aktiiviviljelijälle, joka on vuonna 2022 hakenut palkkiota Ruokaviraston hyväksymällä lomakkeella. Samasta eläimestä voidaan maksaa palkkio tukivuoden aikana vain yhdelle palkkiota hakevalle. Palkkio eläimestä maksetaan sille hakijalle, joka on eläimen viimeisin haltija tukivuoden aikana.

Nautapalkkio voidaan myöntää emolehmästä, emolehmähiehosta ja saaristohiehosta:

Nautapalkkio voidaan myöntää emolehmästä, joka on poikinut tukivuonna tai sitä edeltäneinä kahtena vuonna. Edellytyksenä on lisäksi, että nautapalkkiota hakenut tila myy nautaeläimiä eloon tai teuraaksi ja noudattaa muutoinkin tavanomaista tuotantotapaa.

Keskimääräinen eläinmäärä, jonka perusteella nautapalkkio määräytyy, lasketaan 10 §:ssä tarkoitettuja teurashiehoja lukuun ottamatta eläinryhmittäin nautarekisterin tietojen perusteella noudattaen, mitä 5 §:ssä säädetään lypsylehmäpalkkioon oikeuttavan keskimääräisen eläinmäärän laskemisesta.

Nautapalkkio voidaan myöntää nautarekisterin tietojen perusteella hiehosta:

Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei myönnetä palkkiota. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruhosta voidaan myöntää palkkio. Eläimestä ei myönnetä palkkiota, jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa.

Nautapalkkiota ei myönnetä sellaisista teurastetuista hiehoista, joista on maksettu 12 §:ssä tarkoitettua palkkiota emolehmähiehosta tai saaristohiehosta.

Nautapalkkiota voidaan myöntää koko maassa enintään 49,73 miljoonaa euroa. Nautapalkkiota voidaan myöntää tukialueittain enintään seuraava euromäärä:

Nautapalkkiota myönnetään tukialueittain seuraava euromäärä eläimestä:

Jos eläinkohtainen palkkion määrä kerrottuna palkkioon oikeuttavalla eläinten kokonaismäärällä johtaa 11 §:ssä tarkoitetun tukialueittaisen enimmäismäärän ylittymiseen tai alittumiseen, eläinkohtaista palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

Nautapalkkio maksetaan kahdessa erässä noudattaen, mitä 7 §:ssä säädetään lypsylehmäpalkkion maksamisesta. Nautapalkkio teurashiehoista maksetaan kuitenkin yhdessä erässä.

Uuhi- ja kuttupalkkioita sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää sellaisesta uuhesta, kutusta, karitsasta ja kilistä, joka on merkitty ja rekisteröity tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä maaeläimiä pitäviä pitopaikkoja ja hautomoja sekä tiettyjen pidettävien maaeläinten ja siitosmunien jäljitettävyyttä koskevien sääntöjen osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 soveltamissäännöistä tiettyjen pidettävien maaeläinten jäljitettävyyden osalta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/520 sekä eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain mukaisesti. Täyden palkkion myöntämisen edellytyksenä on, että tilan kaikki palkkiojärjestelmässä kalenterivuoden aikana tukikelpoiset ja hallintoasetuksen 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdassa tarkoitetut mahdollisesti tukikelpoiset eläimet on merkitty ja rekisteröity edellä mainitulla tavalla ja että eläimet ovat ilmoitetussa pitopaikassa. Lisäksi edellytyksenä on, että toimija on täyttänyt eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain 3 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.

Uuhien ja kuttujen tunnistus- ja rekisteröintivaatimusten täyttymistä arvioitaessa soveltamisasetuksen 53 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu päivämäärä on 31 päivä maaliskuuta 2022.

Teuraskaritsoiden ja teuraskilien tunnistus- ja rekisteröintivaatimusten täyttymistä arvioitaessa soveltamisasetuksen 53 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu päivä on 19 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun hallintajakson alkamista edeltävä päivä.

Uuhi- ja kuttupalkkioita sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää aktiiviviljelijälle, joka on vuonna 2022 hakenut palkkioita Ruokaviraston hyväksymällä lomakkeella.

Samasta eläimestä voidaan maksaa uuhi- tai kuttupalkkio tukivuoden aikana vain yhdelle palkkiota hakevalle. Jos eläimen hallinta on siirtynyt tukivuoden aikana hakijalta toiselle, palkkio eläimestä maksetaan sille hakijalle, joka on eläimen viimeisin haltija.

Uuhi- ja kuttupalkkiot voidaan myöntää uuhista ja kutuista:

Uuhipalkkiota myönnetään uuhien keskimääräisen määrän perusteella siten, että palkkiokelpoisten uuhien enimmäismäärä voi olla enintään vuonna 2022 syntyneiden karitsoiden määrä. Edellytyksenä on lisäksi, että lammastila myy lampaita eloon tai teuraaksi ja muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

Jos aktiiviviljelijä on vuonna 2022 aloittanut uuhien pidon, karitsoiden määrä ei rajoita palkkiokelpoisten uuhien enimmäismäärää. Uuhien pito katsotaan aloitetuksi, kun hakijalle on syntynyt velvollisuus tehdä ilmoituksia eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain 30 §:ssä tarkoitettuun eläinrekisteriin.

Kuttupalkkiota myönnetään kuttujen keskimääräisen määrän perusteella, joka vastaa 400 litran keskimääräistä maidontuotantoa kuttua kohti 1 päivästä tammikuuta ja 31 päivään joulukuuta 2022. Edellytyksenä on lisäksi, että vuohitila toimittaa vuohenmaitoa tai vuohenmaidosta valmistettuja tuotteita myyntiin ja muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

Kuttupalkkiota myönnettäessä otetaan huomioon maitomäärä, joka on:

Eläinten ravinnoksi tai kutun maidosta valmistettujen tuotteiden valmistuksen testaukseen käytettävää maitomäärää ei lasketa mukaan 2 momentissa tarkoitettuun maitomäärään. Edellä 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun käyttötarkoitukseen hyväksytään yksi litra maitoa henkilöä kohti päivässä. Kuttupalkkiota hakevan talouteen kuuluviksi luetaan kaikki ne, joiden väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) tarkoitettu asuinpaikka on sama kuin palkkion hakijalla.

Kuttujen maidontuotannosta on pidettävä kirjaa, johon on merkittävä kuukausittain litroina:

Maidon suoramyynnistä on lisäksi pidettävä päivittäistä luetteloa, joka toimitetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos kutun maidosta tehdään myyntiä varten muita tuotteita kuin juustoa, maidon käytöstä on pidettävä erillistä tuotekohtaista kuukausikohtaista kirjaa, johon on lisäksi merkittävä kunkin kuukauden aikana myyntiin valmistettujen tuotteiden määrä. Kuukauden aikana valmistetun juuston määrä kiloina on ilmoitettava juustotyypeittäin.

Kuttupalkkion hakijan on toimitettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta 2022 tuotetusta kutun maidon määrästä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Muita tuotteita kuin juustoa valmistavan hakijan on toimitettava 2 momentissa tarkoitettu erillinen tuotekohtainen kuukausittainen kirjanpito edellä mainitulta ajanjaksolta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Keskimääräinen eläinmäärä, jonka perusteella uuhi- ja kuttupalkkiot määräytyvät, lasketaan lammas- ja vuohirekisterin tietojen perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä määräytyy rekisterin perusteella aktiiviviljelijän hallinnassa 1 päivästä huhtikuuta 31 päivään joulukuuta 2022 olleiden palkkion ehdot täyttävien eläinten tukikelpoisuuspäivien perusteella. Jos eläimellä on ollut tukivuoden aikana useampia haltijoita, eläimen tukikelpoisuuspäivät otetaan huomioon keskimääräistä eläinmäärä laskettaessa siltä ajalta, jonka eläin on ollut sen viimeisimmän haltijan hallinnassa. Keskimääräinen eläinmäärä saadaan laskemalla eläinryhmittäin yhteen yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät, jakamalla summa luvulla 275 ja pyöristämällä tulos kahden desimaalin tarkkuuteen.

Poikimisilmoitukset lammas- ja vuohirekisteriin on tehtävä viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2023. Määräajan jälkeen tehtyä ilmoitusta ei oteta huomioon laskettaessa keskimääräistä eläinmäärää.

Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää lammas- ja vuohirekisterin tietojen perusteella karitsasta ja kilistä:

Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta palkkiota. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia, ruhosta voidaan myöntää palkkio. Eläimestä ei myönnetä palkkiota, jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon eläinsuojassa.

Teurastusilmoitukset lammas- ja vuohirekisteriin on tehtävä viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2023. Määräajan jälkeen tehtyä ilmoitusta ei oteta huomioon laskettaessa eläinmäärää.

Uuhi- ja kuttupalkkioita sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää koko maassa enintään 2,8 miljoonaa euroa. Tästä tukialueella AB uuhipalkkion osuus voi olla enintään 1,5 miljoonaa euroa ja kuttupalkkion osuus enintään 0,2 miljoonaa euroa. Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää koko maassa enintään 1,1 miljoonaa euroa.

Uuhipalkkiota voidaan myöntää tukialueittain enintään seuraava euromäärä:

Uuhi- ja kuttupalkkioita sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota myönnetään tukialueittain seuraava euromäärä eläimestä:

Jos eläinkohtainen palkkion määrä kerrottuna palkkioon oikeuttavalla eläinten kokonaismäärällä johtaa 20 §:ssä määritellyn enimmäismäärän ylittymiseen tai alittumiseen, eläinkohtaista palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

Peltokasvipalkkioon oikeuttavia, valkuaiskasvien ryhmään luettavia kasveja ovat peltoherne, härkäpapu, makea lupiini, syysrapsi, syysrypsi, kevätrapsi, kevätrypsi, auringonkukka, öljypellava, öljyhamppu ja ruistankio. Makean lupiinin osalta edellytyksenä on lisäksi, että käytetään sellaisen hyväksytyn lajikkeen siementä, jonka alkuperä pystytään osoittamaan. Öljyhampun lajikkeista palkkioon oikeuttavat soveltamisasetuksen 9 artiklassa tarkoitetut lajikkeet.

Peltokasvipalkkioon oikeuttavat myös ruis sadonkorjuuvuonna, sokerijuurikas, tärkkelysperuna ja liitteessä tarkoitetut ihmisravinnoksi käytettävät avomaanvihannekset.

Peltokasvipalkkiota voidaan myöntää palkkioon oikeuttavasta kasvilajista, jonka aktiiviviljelijä on ilmoittanut tukihakemuksessa. Edellytyksenä on lisäksi, että aktiiviviljelijä tekee tärkkelysperunan viljelyalasta viljelysopimuksen perunatärkkelysteollisuuden kanssa viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2022. Peltokasvipalkkiota voidaan myöntää sellaisesta viljelysopimuksen mukaisesta tärkkelysperunan viljelyalasta tai palkkioon oikeuttavan muun kasvilajin viljelyalasta, jonka aktiiviviljelijä on ilmoittanut tukihakemuksessa. Jos tukihakemuksessa ilmoitettu pinta-ala eroaa viljelysopimuksen mukaisesta pinta-alasta tai valvonnassa todetusta pinta-alasta, palkkio myönnetään pienimmän pinta-alan perusteella.

Peltokasvipalkkiota ei myönnetä tärkkelysperunan siemenlisäysalasta. Peltokasvipalkkiota ei myönnetä sellaisesta viljelystä, jossa viljelykasvien juuret eivät ole yhteydessä maaperään.

Aktiiviviljelijän on tehtävä sokerijuurikkaan viljelystä sopimus sokeriteollisuuden kanssa viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2022.

Pienin peltokasvipalkkioon oikeuttava kasvulohko on 0,05 hehtaaria.

Peltokasvipalkkiota voidaan myöntää koko maassa enintään 16,9 miljoonaa euroa. Peltokasvipalkkiota voidaan myöntää valkuaiskasveista enintään 9,0 miljoonaa euroa, rukiista enintään 1,5 miljoonaa euroa ja sokerijuurikkaasta enintään 1,5 miljoonaa euroa sekä tärkkelysperunasta enintään 3,7 miljoonaa euroa. Avomaanvihanneksista voidaan myöntää peltokasvipalkkiota tukialueella AB enintään 1,2 miljoonaa euroa.

Peltokasvipalkkiota myönnetään tukialueittain seuraava euromäärä hehtaarilta:

Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava palkkion määrä ylittää tai alittaa 24 §:ssä säädetyn enimmäismäärän, palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2022.