Valtioneuvoston asetus jätteistä
Ajantasainen"Jäteasetus"
- Säädöskäännökset
- Asiasanat
- Jätehuolto
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Hallinnonala
- Ympäristöministeriö
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Voimaantulo
- Huomautus
- sis. liitteet 1–5
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/2021/978/ajantasa/2022-06-30/fin
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
jäteöljyllä kokonaan tai osittain mineraaliöljystä tai synteettisestä öljystä koostuvaa, alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa soveltumatonta voiteluainetta tai teollisuusöljyä;
öljyjätteellä jäteöljyä tai muuta öljyä sisältävää jätettä;
yhdyskuntajätevesilietteellä yhdyskuntien jäteveden tai muun laadultaan siihen rinnastettavan jäteveden puhdistamossa syntyvää lietettä, ei kuitenkaan saostus- ja umpisäiliölietettä;
taajamalla rakennusryhmää, jossa on vähintään 200 asukasta ja jossa rakennusten välinen etäisyys on yleensä enintään 200 metriä.
2 §Jätteen hyödyntämis- ja loppukäsittelytoimet
Tämän asetuksen liitteessä 1 on luettelo toimista, jotka ovat jätteen hyödyntämistä, ja liitteessä 2 toimista, jotka ovat loppukäsittelyä.
3 §Jätteen vaaraominaisuudet
Ominaisuuksista, joiden perusteella jäte luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi, säädetään jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY, jäljempänä jätedirektiivi , liitteessä III, sellaisena kuin se on jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III korvaamisesta annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1357/2014 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden HP 14 ”ympäristölle vaarallinen” osalta annetussa neuvoston asetuksessa (EU) 2017/997.
4 §Jäteluettelo ja vaarallinen jäte
Liitteessä 3 säädetään luettelo jätteistä ( jäteluettelo ) sekä siitä, mitkä jäteluettelossa mainituista jätteistä luokitellaan vaarallisiksi jätteiksi.
5 §Vapaa-ajan asunnossa syntyvä jäte
Jätelain 32 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vapaa-ajan asunnossa syntyvää jätettä on pääasiassa omaan käyttöön tarkoitetuissa kesämökeissä, vuokrattavissa lomamökeissä ja -osakkeissa ja muissa vastaavissa vapaa-ajan asuinrakennuksissa syntyvä jäte. Tällaisena jätteenä ei kuitenkaan pidetä hotellinomaisia palveluja tarjoavassa lomakylässä syntyvää jätettä.
6 §Jätelain soveltaminen puolustusvoimien toimintaan
Jätelakia ei sen 4 §:n 1 momentissa säädetyin edellytyksin sovelleta seuraaviin puolustusvoimien toimintoihin:
alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen kuuluvien johtokeskusten sekä valvonta- ja viestiasemien toiminnot;
teollisuus-, tuotanto-, varikko- ja korjaamotoiminnot;
valmiusmateriaalivarastointiin liittyvät toiminnot;
sotilasilmailu ja siihen liittyvät toiminnot;
alus- ja linnaketoiminnot sekä sotasatamissa suoritettavat toiminnot;
koe- ja tutkimustoiminnot;
ampuma- ja räjäytystoiminnot;
sotilaalliset harjoitus- ja koulutustoiminnot;
normaaliolojen vakaviin häiriötilanteisiin liittyvät toiminnot.
2 lukuJätehuollon järjestämistä koskevat yleiset vaatimukset
7 §Jätteen pakkaaminen ja merkitseminen sekä jätteestä annettavat tiedot
Jäte on tarpeen mukaan pakattava, merkittävä ja siitä on annettava tiedot siten, että jätteen säilyttämisestä ja kuljettamisesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja että jätteelle voidaan järjestää sen laadun mukainen käsittely.
8 §Vaarallisen jätteen pakkaus
Vaarallisen jätteen pakkauksen on oltava tiivis ja tiiviisti uudelleen suljettava ja sen on kestettävä tavanomaisesta käytöstä, siirtämisestä ja säilytysolosuhteista aiheutuva kuormitus ja rasitus. Pakkauksen ja sulkimen materiaalit eivät saa reagoida vaarallisen jätteen kanssa siten, että jätteestä aiheutuu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Vaarallisen jätteen pakkaus on 1 momentissa säädettyjen vaatimusten mukainen, jos se täyttää aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008, jäljempänä CLP-asetus , 35 artiklan 1 kohdassa säädetyt vaarallisia aineita tai seoksia sisältäviä pakkauksia koskevat vaatimukset.
9 §Vaarallisen jätteen merkitseminen
Vaarallisen jätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen haltijan nimi, jätteen nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset.
Jos vaarallisella jätteellä on jokin 3 §:ssä mainituissa Euroopan unionin säädöksissä tarkoitetuista vaaraominaisuuksista HP 1–8, 10, 11 tai 14, on pakkaukseen lisäksi merkittävä jätteen pääasiallisia vaaraominaisuuksia aiheuttavat aineet sekä tehtävä CLP-asetuksessa säädetyt varoitusmerkinnät. Jos jäte ei koostumukseltaan ja ominaisuuksiltaan olennaisesti poikkea siitä aineesta, josta jäte on pääosin muodostunut, ja jäte säilytetään aineen alkuperäisessä pakkauksessa, voidaan myös käyttää pakkauksessa ennestään olevia vastaavia merkintöjä täydentämällä niitä 1 momentissa säädetyin tiedoin.
Jos vaarallisen jätteen koostumusta ei voida kohtuudella selvittää, on pakkauksessa oltava suomen- ja ruotsinkielisinä:
merkintä ”Vaarallista jätettä, koostumus tuntematon. Farligt avfall, sammansättningen obekant”;
CLP-asetuksen mukaiset:
varoitusmerkit GHS02 ja GHS06;
huomiosana ”Vaara. Fara.”;
vaaralausekkeet H225 tai H228 sekä H301, H311 ja H331;
turvalausekkeet P233, P235, P280, P403 ja P405.
Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja merkintöjä ei tarvitse tehdä vaarallisen jätteen pakkaukseen, jota käytetään yksinomaan jätteen kuljettamiseen ja joka on merkitty vaarallisten aineiden kuljettamisesta annettujen säännösten mukaisesti, eikä vaarallisen jätteen pakkaukseen, joka säilytetään turvallisuuden kannalta riittävän hyvin merkityssä vastaanottopaikassa.
10 §Jätteen keräys
Kiinteistön haltijan, kunnan, jätteen haltijan, tuottajan, jakelijan ja muun toimijan on järjestäessään yhdyskuntajätteen ja siihen rinnastettavan jätteen keräyksen huolehdittava siitä, että:
jätteen vastaanottopaikkaan on esteetön pääsy ja jäte voidaan turvallisesti kuormata poiskuljetusta varten;
vastaanottopaikassa on riittävä määrä kannellisia säiliöitä, maahan upotettavia syväkeräyssäiliöitä, jätelavoja tai muita jäteastioita, jotka soveltuvat kerättäville jätelajeille;
jäteastioiden käytöstä ja tyhjennyksestä ei aiheudu loukkaantumisen vaaraa käyttäjälle tai tyhjentäjälle eikä muuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;
jäteastian kanteen tai etuseinään kiinnitetään selvästi erottuva merkintä, jossa on tiedot astiaan kerättävästä jätelajista sekä keräyksestä vastaavan yrityksen tai yhteisön yhteystiedot, ja jäteastiaan tai sen välittömään läheisyyteen asetetaan selvästi nähtäville kerättävää jätelajia koskevat lajitteluohjeet;
jäteastia tyhjennetään riittävän usein siten, että kertyvä jäte mahtuu astiaan ja astia voidaan aina sulkea eikä jätteestä aiheudu ympäristön likaantumista tai roskaantumista taikka hajua tai muuta hygieenistä haittaa;
alueellisilla vastaanottopaikoilla jäteastian täyttymistä seurataan siten, että astioiden tyhjentäminen voidaan tehdä ajoissa ja aiheuttamatta katkoksia jätteen vastaanottoon;
jäteastia pidetään kunnossa ja puhdistetaan riittävän usein siten, että keräyksestä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastia kuitenkin vähintään kerran vuodessa ja biojäteastia vähintään kaksi kertaa vuodessa;
jätteen keräyksen johdosta roskaantunut vastaanottopaikka ja sen ympäristö siivotaan viivytyksettä;
vastaanottopaikassa on kerättävän jätteen ominaisuudet huomioon ottaen riittävän tiivis pohja ja tarpeelliset säänkestävät katteet, vesien johtamis- ja käsittelyjärjestelyt ja muut rakenteet keräyksestä johtuvan terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi;
luvaton jätteen toimittaminen vastaanottopaikkaan estetään tarvittaessa rakenteellisin ja muin teknisin keinoin.
Jätettä vastaanottopaikkaan toimittavan on pantava jäte sille varattuun jäteastiaan ja huolehdittava siitä, ettei astia jätteen vuoksi rikkoonnu eikä tarpeettomasti likaannu. Jäte on lajiteltava kiinteistöllä tai alueellisella vastaanottopaikalla järjestetyn erilliskeräyksen mukaisesti.
Vastaanottopaikan järjestäjän ja jätteen kuljettajan on huolehdittava jätteen kuormaamisen ajoittamisesta ja muista kuljetusjärjestelyistä siten, että vastaanottopaikan läheisyydessä asuville ja oleskeleville ei aiheudu melu- tai muuta vastaavaa häiriötä.
Edellä 1–3 momentissa säädettyjä vaatimuksia on soveltuvin osin noudatettava myös muun kuin yhdyskuntajätteen ja siihen rinnastettavan jätteen keräyksessä ja vastaanotossa.
11 §Jätteen kuljetus
Jäte on kuljetettava tiiviissä pakkauksessa tai umpinaisessa kuljetusvälineessä. Jäte voidaan kuljettaa myös peitettynä tai muulla tavoin, jos voidaan varmistua siitä, ettei jätettä pääse ympäristöön kuormauksen tai kuljetuksen aikana eikä jätteestä aiheudu tapaturmavaaraa.
12 §Jätteen pienimuotoinen käsittely kiinteistöllä
Biojätettä, saostus- ja umpisäiliölietettä tai siihen rinnastettavaa muuta jätettä kiinteistöllä pienimuotoisesti käsittelevän on huolehdittava siitä, että:
käsittelylaitteisto sijoitetaan ja rakennetaan, ja sen käyttö ja kunnossapito hoidetaan niin, ettei siitä aiheudu roskaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle;
käsittelylaitteiston kapasiteetti suunnitellaan ja mitoitetaan siten, että se riittää kiinteistöllä syntyvän jätteen käsittelyyn käsittelyprosessin vaatima aika huomioon ottaen;
käsittelylaitteistoon ei sijoiteta jätteitä, joita käsittelyprosessissa ei ole suunniteltu käsiteltäväksi tai jotka haittaavat syntyvän lopputuotteen käyttöä;
jätettä käsitellään vain sitä varten suunnitellussa suljetussa laitteistossa, johon haittaeläinten pääsy on estetty ja josta ei pääse valumavesiä maaperään ja joka on talvella käytettäessä tarvittaessa lämpöeristetty;
kuivakäymäläjäte, saostus- ja umpisäiliöliete sekä niihin rinnastettava muu ulosteperäinen jäte käsitellään hygieeniseltä laadultaan haitattomaksi kalkkistabiloimalla, kompostoimalla tai muulla vastaavalla menetelmällä; jätettä kompostoitaessa käsittelyajan on oltava vähintään yksi vuosi viimeisen ulosteperäisen jätteen lisäyksen jälkeen ennen kuin kompostia voidaan käyttää kiinteistöllä maanparannusaineena;
käsittelyssä syntyvä lopputuote hyödynnetään terveyttä ja ympäristöä vaarantamatta.
Edellä 1 momentin 4 kohtaa ei sovelleta pelkän puutarhajätteen pienimuotoiseen käsittelyyn kiinteistöllä.
Saostus- ja umpisäiliölietteen ja kuivakäymäläjätteen käytöstä maanviljelyssä säädetään lannoitevalmistelaissa (539/2006) ja sen nojalla annetuissa säännöksissä.
13 §Jätteen käsittelylaitoksen tai -paikan poistaminen käytöstä
Jätteen käsittelylaitos tai -paikka tai sen osa on jätteen vastaanoton lakattua viipymättä saatettava sellaiseen tilaan, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu jätelain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettua vaaraa tai haittaa.
Ympäristöluvanvaraisen toiminnan lopettamisen jälkeisistä velvoitteista säädetään lisäksi ympäristönsuojelulain (527/2014) 94 §:ssä . Kaatopaikkojen käytöstä poistamisesta säädetään lisäksi kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (331/2013) ja kaivannaisjätteen jätealueen käytöstä poistamisesta kaivannaisjätteistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (190/2013) .
3 lukuViranomaiset ja asiantuntijalaitokset sekä niiden tehtävät
14 §Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on sen lisäksi, mitä jätelaissa säädetään:
huolehdittava ympäristönsuojelulain 222 §:ssä tarkoitettuun ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tallentamiensa jätteitä koskevien tietojen laadunvarmistuksesta;
kerättävä ja hankittava jätteitä ja jätehuoltoa koskevaa keskuksen toimialuetta koskevaa tietoa;
huolehdittava jätteitä ja jätehuoltoa koskevan koulutuksen, neuvonnan, tiedotuksen ja seurannan järjestämisestä toimialueellaan.
15 §Suomen ympäristökeskuksen tehtävät
Suomen ympäristökeskuksen on sen lisäksi, mitä jätelaissa säädetään:
tehtävä jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämistä ja jätehuoltoa koskevaa tutkimusta ja seurantaa sekä järjestettävä näihin liittyvää koulutusta, neuvontaa ja tiedotusta;
osallistuttava valtakunnallisen jätesuunnitelman sekä jätelain nojalla annettavien säännösten ja jäteasioita koskevien ohjeiden valmisteluun sekä seurattava valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa;
osallistuttava ympäristönsuojelun tietojärjestelmään talletettujen jätteitä koskevien tietojen laadunvarmistuksen kehittämiseen.
16 §Asiantuntijaviranomaiset ja -laitokset
Jätelain 27 §:ssä tarkoitettuja asiantuntijaviranomaisia ja -laitoksia ovat toimialallaan Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ruokavirasto, Tulli sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy.
4 lukuJätteiden erilliskeräys ja hyödyntäminen
17 §Asumisessa syntyvän biojätteen kiinteistöittäinen erilliskeräys
Kunnan on järjestettävä asumisessa syntyvän muun biojätteen kuin puutarha- tai puistojätteen erilliskeräys vähintään jokaiselta taajamassa sijaitsevalta kiinteistöltä, jossa on viisi tai useampi asuinhuoneisto.
Yli 10 000 asukkaan taajamassa kunnan on järjestettävä 1 momentissa tarkoitettu erilliskeräys jokaiselta kiinteistöltä, jossa on vähintään yksi asuinhuoneisto.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä velvollisuutta ei sovelleta kiinteistöön, jonka biojäte käsitellään pienimuotoisesti jätelain 41 a §:ssä säädetyn mukaisesti.
18 §Asumisessa syntyvän pakkausjätteen kiinteistöittäinen erilliskeräys
Kunnan on järjestettävä jätelain 49 a §:n mukaisesti yhteistoiminnassa pakkausten tuottajayhteisön kanssa asumisessa syntyvän lasi-, metalli- ja muovi- sekä paperi- ja kartonkipakkausjätteen erilliskeräys vähintään jokaiselta taajamassa sijaitsevalta kiinteistöltä, jossa on viisi tai useampi asuinhuoneisto.
19 §Muun asumisessa syntyvän jätteen kiinteistöittäinen erilliskeräys
Kunnan on järjestettävä asumisessa syntyvän muun pienikokoisen metallijätteen kuin 18 §:ssä tarkoitetun pakkausjätteen ja mahdollisuuksien mukaan muun pienikokoisen muovijätteen kuin 18 §:ssä tarkoitetun pakkausjätteen erilliskeräys vähintään jokaiselta taajamassa sijaitsevalta kiinteistöltä, jossa on viisi tai useampi asuinhuoneisto.
20 §Kunnan järjestämä jätteen alueellinen vastaanotto
Kunnan on järjestettävä väestötiheys ja muut paikalliset olot sekä syntyvän jätteen määrä ja laatu huomioon ottaen riittävä määrä alueellisia vastaanottopaikkojavähintään seuraaville asumisessa syntyville jätteille:
paperi-, kartonki-, lasi-, metalli-, muovi- ja puujäte, ei kuitenkaan pakkausjäte, 19 §:ssä tarkoitettu pienikokoinen jäte eikä jätelain 48 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu paperituote;
puutarhajäte;
tekstiilijäte;
suurikokoiset käytöstä poistetut esineet;
vaarallinen jäte eriteltynä jätelajeittain.
Kunnan on lisäksi järjestettävä riittävä määrä alueellisia vastaanottopaikkoja seuraaville jätteille:
1 momentin tai 26 §:ssä säädetyn mukaisesti lajiteltu sekä sekalainen kotitalouksien pienimuotoisissa itse tehtävissä rakennus- ja purkutoiminnoissa syntyvä jäte;
jätelain 32 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu maa- ja metsätaloudessa syntyvä vaarallinen jäte eriteltynä jätelajeittain.
21 §Muun kuin asumisessa syntyvän jätteen erilliskeräys
Jätteen haltijan on järjestettävä jokaiselta taajamassa tai asema- tai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailu- tai työpaikka-alueella sijaitsevalta kiinteistöltä yhdyskuntajätteen erilliskeräys vähintään seuraavasti:
muu biojäte kuin puutarha- tai puistojäte, jos sitä syntyy viikossa vähintään kymmenen kilogrammaa ja sitä ei käsitellä kiinteistöllä pienimuotoisesti siten kuin 12 §:ssä säädetään;
muovipakkausjäte sekä paperi- ja kartonkipakkausjäte, jos sitä syntyy viikossa vähintään viisi kilogrammaa;
lasipakkausjäte, jos sitä syntyy viikossa vähintään kaksi kilogrammaa;
metallipakkausjäte ja muu pienikokoinen metallijäte, jos niitä syntyy viikossa yhteensä vähintään kaksi kilogrammaa;
mahdollisuuksien mukaan muu kuin 2−4 kohdassa tarkoitettu muovi-, paperi-, kartonki-, lasi- ja metallijäte, puutarha- ja puistojäte, tekstiilijäte ja suurikokoiset käytöstä poistetut esineet.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu erilliskeräys voidaan järjestää yhteisesti samassa kiinteistössä olevien jätteen haltijoiden kesken.
Edellä 1 momentin 2−4 kohdassa tarkoitetusta tiettyä materiaalia olevasta jätteestä on tarvittaessa lajiteltava erikseen tasalaatuinen huomattavan suurina määrinä syntyvä jäte, jos näin järjestettävällä erilliskeräyksellä saavutetaan kierrätyksen edistämisen ja muutoin etusijajärjestyksen toimeenpanon kannalta paras lopputulos.
Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän 1 momentissa tarkoitetun jätteen erilliskeräyksen järjestää jätelain 32 §:ssä säädetyn mukaisesti kunta.
Jätteen haltijan on noudatettava edellä tässä pykälässä tarkoitettuja vaatimuksia myös muun jätteen kuin yhdyskuntajätteen erilliskeräyksessä.
22 §Yhdyskuntajätteen erilliskeräystä ja alueellista vastaanottoa koskevat erityiset säännökset
Edellä 17–21 §:n mukaisesti erilliskerätty jäte on toimitettava käsittelyyn, jossa mahdollisimman suuri osa siitä valmistellaan mahdollisimman korkealaatuiseen uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen.
Pakkausjäte on mahdollisuuksien mukaan kerättävä yhdessä muun samaa materiaalia olevan jätteen kanssa. Tällöin on tarvittaessa yhdessä tuottajan kanssa varmistettava, että yhteiskeräys ei johda jätteen laadun heikkenemiseen tai muulla tavoin vähennä mahdollisuuksia jätteen uudelleenkäytön valmisteluun tai kierrätykseen.
23 §Yhdyskuntajätteen uudelleenkäytön valmistelua ja kierrätystä koskevat tavoitteet
Tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä valmistellaan uudelleenkäyttöön ja kierrätetään valtakunnallisesti kalenterivuosittain vähintään:
55 painoprosenttia viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2025;
60 painoprosenttia viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2030;
65 painoprosenttia viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2035.
24 §Yhdyskuntajätteen uudelleenkäytön valmistelua ja kierrätystä koskevien tavoitteiden laskenta
Arvioitaessa 23 §:ssä säädettyjen tavoitteiden saavuttamista uudelleenkäyttöön valmistelluksi tai kierrätetyksi yhdyskuntajätteeksi voidaan laskea ainoastaan sellaisen Suomessa syntyneen yhdyskuntajätteen määrä, joka tulee tosiasiallisesti valmistelluksi uudelleenkäyttöön tai kierrätetyksi Suomessa tai toisessa maassa, seuraavasti:
uudelleenkäyttöön valmistellun yhdyskuntajätteen paino lasketaan sellaisten tuotteiden tai tuotteiden osien painona, joista on tullut yhdyskuntajätettä ja joille on tehty kaikki tarpeelliset uudelleenkäytön mahdollistavat tarkistus-, puhdistus- tai korjaustoimenpiteet;
kierrätetyn yhdyskuntajätteen paino lasketaan sellaisen jätteen painona, joka kierrätysprosessissa tosiasiallisesti valmistellaan uusiksi tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi ja josta on tarvittavin esikäsittelytoimin poistettu kierrätykseen soveltumattomat jätemateriaalit;
kierrätetyksi yhdyskuntajätteeksi voidaan laskea vain sellainen yhdyskuntajätteeksi luokiteltava biojäte, joka on lajiteltu syntypaikalla ja erilliskerätty jätelain 15 §:n mukaisesti;
kierrätetyn yhdyskuntajätteen painoon voidaan sisällyttää yhdyskuntajätteen poltossa syntyvästä jätteestä erotettujen kierrätettyjen metallien paino;
Euroopan unionin ulkopuolelle uudelleenkäyttöön valmistelua tai kierrätystä varten viety yhdyskuntajäte voidaan ottaa huomioon uudelleenkäyttöön valmistellun tai kierrätetyn yhdyskuntajätteen painon laskennassa, jos jätteestä saadaan 39 §:ssä tarkoitetut tiedot ja jos viejä voi jätelain 117 b §:n mukaisesti osoittaa jätteen siirron asianmukaisuuden.
Uudelleenkäyttöön valmistellun ja kierrätetyn yhdyskuntajätteen määrän laskennassa on lisäksi noudatettava, mitä jätedirektiivin 11 a artiklassa sekä sääntöjen vahvistamisesta jätettä koskevien tietojen laskentaa, todentamista ja toimittamista varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY mukaisesti ja komission täytäntöönpanopäätöksen C(2012) 2384 kumoamisesta annetussa komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2019/1004 säädetään.
25 §Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta siten, että jätelain 8 §:n mukaisesti otetaan talteen ja käytetään uudelleen käyttökelpoiset rakennusosat ja -materiaalit ja että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän ja mahdollisimman haitatonta rakennus- ja purkujätettä.
26 §Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräys
Rakennus- ja purkujätteen haltijan on järjestettävä erilliskeräys ainakin seuraaville jätelajeille:
betoni, tiili, kivennäislaatat ja keramiikka mahdollisuuksien mukaan lajiteltuina jätelajeittain;
asfaltti;
bitumi ja kattohuopa;
kipsi;
kyllästämätön puu;
metalli;
lasi;
muovi;
paperi ja kartonki;
mineraalivillaeriste;
maa- ja kiviaines.
Erilliskerätty jäte on toimitettava käsittelyyn, jossa mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan valmistella uudelleenkäyttöön taikka muutoin kierrättää tai hyödyntää materiaalina mahdollisimman korkealaatuisesti.
Edellä 1 momentin 6−9 kohdassa tarkoitetusta tiettyä materiaalia olevasta jätteestä on tarvittaessa lajiteltava erikseen tasalaatuinen huomattavan suurina määrinä syntyvä jäte, jos näin järjestettävällä erilliskeräyksellä saavutetaan kierrätyksen edistämisen ja muutoin etusijajärjestyksen toimeenpanon kannalta paras lopputulos.
Vaarallisen jätteen erillään pitämisestä ja sekoittamiskiellosta säädetään jätelain 17 §:ssä. POP-jätteen erillään pitämisestä ja jätehuollosta säädetään pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/1021, jäljempänä POP-asetus .
27 §Rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistä koskeva tavoite
Tavoitteena on, että 25 ja 26 §:ssä tarkoitetuin toimin hyödynnetään rakennus- ja purkujätteestä valtakunnallisesti kalenterivuosittain muutoin kuin energiana tai polttoaineeksi valmistamisessa vähintään 70 painoprosenttia, kallio- tai maaperästä irrotettuja maa- ja kiviaineksia sekä vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta.
28 §Jätteen hyödyntämistä maantäytössä koskevat erityiset rajoitukset
Hyödynnettäessä jätettä maantäytössä taikka muutoin sijoittamalla tai levittämällä jätettä maahan, jätteen on teknisesti ja ympäristövaikutuksiltaan sovelluttava kyseiseen käyttötarkoitukseen ja jätettä voidaan käyttää vain se määrä, joka on ehdottoman tarpeellista maarakenteen tasauksen, kantavuuden ja kestävyyden kannalta.
Yhdyskuntajätettä ja rakennus- ja purkujätettä sekä niiden käsittelyssä syntyvää jätettä saa hyödyntää penkereissä, kaivantojen täyttämisessä ja muussa vastaavassa maantäytössä vain, jos jätteessä olevan biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään kymmenen prosenttia. Tämä ei koske jätteen polttamisessa syntyvää lento- tai pohjatuhkaa, jos sen liuenneen orgaanisen hiilen pitoisuus on alle 800 milligrammaa kilogrammassa määritettynä nesteen ja kiinteän aineen suhteessa kymmenen litraa kilogrammaa kuiva-ainetta kohden joko jätteen omassa pH:ssa tai pH:ssa 7,5–8, eikä maa- ja kiviainesjätettä.
Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen hyväksymisestä kaatopaikalle säädetään kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa.
Orgaanisen hiilen kokonaismäärän, hehkutushäviön ja liuenneen orgaanisen hiilen määrittäminen sekä näytteenotto on tehtävä 3 momentissa mainitussa asetuksessa säädetyn mukaisesti.
29 §Käyttämättömien elintarvikkeiden luovuttaminen uudelleenjakeluun
Elintarvikelain (297/2021) 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun elintarvikealan toimijan on luovutettava käyttämättä jääneet elintarvikkeet uudelleenjakeluun ensisijaisesti ihmisravinnoksi, jos se voidaan tehdä elintarviketurvallisuutta vaarantamatta ja kohtuullisin kustannuksin.
30 §Öljyjäte
Jätteen haltijan on järjestettävä ominaisuuksiltaan erilaisten öljyjätteiden erilliskeräys, jollei sen järjestäminen ole teknisesti mahdotonta, kun otetaan huomioon jätteen keräyksen hyvät käytännöt.
Öljyjätteen käsittelyssä on asetettava etusijalle jäteöljyn uudistaminen tai muu kierrätys, joka johtaa ympäristön kannalta vähintään yhtä hyvään lopputulokseen kuin uudistaminen.
Öljyjätteen polttamisesta säädetään lisäksi jätteen polttamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (151/2013) .
31 §Yhdyskuntajätevesilietteen laadun seuranta
Yhdyskuntajätevesilietteen tuottajan on huolehdittava siitä, että lietteen laatu määritetään liitteen 4 mukaisesti.
32 §Asbestijäte
Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että toiminnassa syntyvä asbestijäte kerätään ja kuljetetaan viivytyksettä käsittelyyn erillään muusta jätteestä. Asbestijätteen säilyttämisessä ja kuljettamisessa on käytettävä tiiviisti suljettavia kestäviä pakkauksia, joiden merkinnöistä käy ilmi, että ne sisältävät asbestia. Niitä on rikkoontumisen ehkäisemiseksi käsiteltävä varovasti ja huolellisesti.
Asbestijätteen käsittelystä kaatopaikalla säädetään kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa.
5 lukuKirjanpito- ja tiedonantovelvollisuus jätteistä sekä siirtoasiakirja
33 §Jätteen tuottajan kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuus
Jätelain 118 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdassa tarkoitetussa toiminnassa syntyvästä jätteestä sekä mainitun momentin 2 kohdassa tarkoitetussa toiminnassa syntyvästä vaarallisesta jätteestä ja POP-jätteestä on pidettävä aikajärjestyksen mukaista kirjaa. Kirjanpito on laadittava mahdollisuuksien mukaan toimipaikoittain.
Kirjanpidossa on oltava seuraavat tiedot syntyneestä jätteestä liitteen 5 mukaisesti merkittyinä ja eriteltyinä:
jätteen määrä;
jätenimike ja kuvaus jätelajista;
jätteen tyyppi;
toiminta, jossa jäte on syntynyt;
vaarallisesta jätteestä vaaraominaisuudet ja POP-jätteestä sen sisältämät pysyvät orgaaniset yhdisteet;
jätteen vastaanottajan ja kuljettajan tunnistetiedot, jätteen käsittelypaikka sekä jätteen käsittelytapa, jos jäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi.
Ominaisjätemäärä on ilmoitettava jätteiden kokonaismääränä ja toiminnalle tyypillisten jätteiden määränä suhteessa muuttujaan, joka mahdollisimman hyvin kuvaa toiminnan laajuutta. Tällaisia muuttujia ovat toimialasta riippuen henkilötyövuosien määrä, liikevaihto, tuotannon määrä, hoitovuorokaudet, yöpymisten määrä ja liiketilan pinta-ala.
Jätelain 118 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä tai ympäristöluvassa määrättynä ajankohtana toimitettava edellistä kalenterivuotta koskeva yhteenveto 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista tiedoista valvontaviranomaiselle. Tiedot on toimitettava valvontaviranomaisen tietojärjestelmään tai valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovitulla tavalla.
Jos jäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi, jätteen tuottajan on toimitettava 2 momentissa tarkoitetut tiedot jätteen käsittelijälle.
34 §Elintarvikealan toimijan kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuus elintarvikejätteestä
Jätelain 118 a §:ssä tarkoitetussa toiminnassa syntyvästä elintarvikejätteestä on pidettävä aikajärjestyksen mukaista kirjaa. Kirjanpidossa on oltava seuraavat tiedot liitteen 5 mukaisesti merkittyinä ja eriteltyinä:
toiminnassa syntyvän elintarvikejätteen kokonaismäärä;
pääasialliset jätelajit, joista elintarvikejäte koostuu, sekä mahdollisuuksien mukaan niiden jätenimikkeet;
mahdollisuuksien mukaan arvio jätteenä käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen kokonaismäärästä;
jätteen vastaanottajan tunnistetiedot sekä jätteen käsittelytapa, jos jäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi.
Ympäristönsuojelulain mukaan luvan- tai ilmoituksenvaraisen elintarvikealan toimijan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä taikka ympäristöluvassa tai ilmoituspäätöksessä määrättynä ajankohtana toimitettava edellistä kalenterivuotta koskeva yhteenveto 1 momentissa tarkoitetuista tiedoista valvontaviranomaiselle. Tiedot on toimitettava valvontaviranomaisen tietojärjestelmään tai valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovitulla tavalla.
35 §Kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuus yhdyskuntajätevesilietteestä
Sen lisäksi, mitä 33 §:ssä säädetään jätteen tuottajan kirjanpitovelvollisuudesta, yhdyskuntajätevesilietteen tuottajan on pidettävä aikajärjestyksen mukaista kirjaa seuraavista tiedoista liitteen 5 mukaisesti merkittyinä ja eriteltyinä:
lietteen laatu;
kun hygienisoitu liete toimitetaan maanviljelykäyttöön, lietteen hygienisointitapa taudinaiheuttajien ja kasvintuhoojien vähentämiseksi sekä vastaanottavan maatalouden harjoittajan tunnistetiedot.
Yhdyskuntajätevesilietteen tuottajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä tai ympäristöluvassa määrättynä ajankohtana toimitettava edellistä kalenterivuotta koskeva yhteenveto 1 momentissa tarkoitetuista tiedoista valvontaviranomaiselle. Tiedot on toimitettava valvontaviranomaisen tietojärjestelmään tai valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovitulla tavalla.
36 §Jätteen käsittelijän kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuus
Jätelain 118 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetussa toiminnassa käsitellyistä jätteistä on pidettävä aikajärjestyksen mukaista kirjaa. Kirjanpito on mahdollisuuksien mukaan laadittava toimipaikoittain.
Kirjanpidossa on oltava seuraavat tiedot käsitellystä jätteestä liitteen 5 mukaisesti merkittyinä ja eriteltyinä:
jätteen määrä;
jätenimike ja kuvaus jätelajista;
jätteen tyyppi;
maa, josta jäte on peräisin;
Suomesta peräisin olevasta jätteestä toiminta, jossa jäte on syntynyt;
vaarallisesta jätteestä vaaraominaisuudet ja POP-jätteestä sen sisältämät pysyvät orgaaniset yhdisteet;
jätteen edellisen haltijan ja kuljettajan tunnistetiedot, jos jäte tuodaan muualta;
jätteen käsittelytapa;
jätteen valmistelussa uudelleenkäyttöön, kierrätyksessä tai muussa hyödyntämisessä syntyvät tuotteet ja materiaalit sekä kunkin tuotteen tai materiaalin määrä ja käyttötarkoitus;
jätteen käsittelyssä syntyvästä jätteestä 33 §:n 2 momentin mukaiset tiedot.
Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, kirjanpidossa on oltava seuraavat tiedot:
jos kysymys on laitoksesta, joka esikäsittelee yhdyskuntajätettä ennen sen hyödyntämistä, arvio siitä, mikä osuus jätteen käsittelyssä syntyneestä jätteestä on peräisin yhdyskuntajätteestä;
jos kysymys on jätteenpolttolaitoksesta, jossa enintään 75 prosenttia poltetusta jätteestä on yhdyskuntajätettä, tiedot kaiken poltettavaksi tulevan jätteen metallipitoisuudesta sekä poltettavaksi tulevan yhdyskuntajätteen metallipitoisuudesta selvitettyinä otantatutkimuksella vähintään joka viides vuosi tai aina, kun on syytä olettaa, että poltetun jätteen koostumus on merkittävästi muuttunut;
jos kysymys on yhdyskuntajätteen poltossa syntyneen pohjatuhkan tai -kuonan käsittelijästä, tieto siitä, miltä jätteenpolttolaitokselta käsitelty pohjatuhka tai -kuona on peräisin, sekä kunkin jätteenpolttolaitoksen pohjatuhkasta ja –kuonasta erotettujen metallirikasteiden määrä ja metallipitoisuus.
Jätteen käsittelijän on vuosittain helmikuun loppuun mennessä tai ympäristöluvassa määrättynä ajankohtana toimitettava edellistä kalenterivuotta koskeva yhteenveto 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista tiedoista valvontaviranomaiselle. Tiedot on toimitettava valvontaviranomaisen tietojärjestelmään tai valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovitulla tavalla.
Jos jätteen käsittelijä on kaatopaikan pitäjä, noudatetaan 1 ja 2 momentin lisäksi, mitä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 49 §:ssä säädetään.
37 §Jäteöljyn käsittelijän kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuus
Jäteöljyn käsittelijän kirjanpidossa on oltava 36 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot lukuun ottamatta 9 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Lisäksi kirjanpidossa on oltava seuraavat tiedot käsitellystä jäteöljystä liitteen 5 mukaisesti merkittyinä ja eriteltyinä:
jäteöljyn tyyppi;
laitoksen omassa energiankulutuksessa hyödynnetyn jäteöljyn määrä;
jäteöljyn käsittelyssä syntyneet tuotteet ja kunkin tuotteen määrä ja käyttötarkoitus.
Jäteöljyn käsittelijän on vuosittain helmikuun loppuun mennessä tai ympäristöluvassa määrättynä ajankohtana toimitettava edellistä kalenterivuotta koskeva yhteenveto 1 momentissa tarkoitetuista tiedoista valvontaviranomaiselle. Tiedot on toimitettava valvontaviranomaisen tietojärjestelmään tai valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovitulla tavalla.
38 §Jätteen kuljettajan, välittäjän ja kerääjän kirjanpitovelvollisuus
Jätelain 118 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetussa toiminnassa kuljetettuja, välitettyjä tai kerättyjä jätteitä koskevassa kirjanpidossa on oltava seuraavat tiedot liitteen 5 mukaisesti merkittyinä ja eriteltyinä:
jätteen määrä;
jätenimike ja kuvaus jätelajista;
jätteen tyyppi;
vaarallisesta jätteestä vaaraominaisuudet ja POP-jätteestä sen sisältämät pysyvät orgaaniset yhdisteet;
jätteen luovuttaneen kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan tunnistetiedot;
jätteen kuljetuksen tai jätteen vastaanoton ja luovutuksen päivämäärät;
jätteen vastaanottajan tunnistetiedot.
39 §Jätettä toiseen maahan siirtävän toimijan kirjapito- ja tiedonantovelvollisuus
Jätelain 117 c §:ssä tarkoitetun toimijan on pidettävä kirjaa toiseen maahan hyödynnettäväksi siirretystä yhdyskuntajätteestä, jäteöljystä sekä rakennus- ja purkujätteestä. Kirjanpitoon on sisällytettävä tarpeelliset tiedot 2 momentissa tarkoitetun tiivistelmän toimittamiseksi.
Tiivistelmä edellistä kalenterivuotta koskevista kirjanpitotiedoista on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Suomen ympäristökeskukselle. Tiivistelmään on sisällytettävä seuraavat tiedot liitteen 5 mukaisesti merkittyinä ja eriteltyinä:
toiseen maahan siirretyn jätteen määrä;
jätenimike ja kuvaus jätelajista;
jätteen tyyppi;
toiminta, jossa jäte on syntynyt;
jätteen haltijan, jätettä toiseen maahan siirtävän ja toisessa maassa jätettä hyödyntävän toimijan tunnistetiedot;
siirretyn jätteen kohdemaa.
Sen lisäksi mitä 2 momentissa säädetään, tiivistelmässä on oltava seuraavat tiedot liitteen 5 mukaisesti merkittyinä ja eriteltyinä:
jäteöljystä jäteöljyn tyyppi;
yhdyskuntajätteestä uudelleenkäyttöön valmistellun ja kierrätetyn jätteen määrä 24 §:n mukaisesti laskettuna, jätteen käsittelytapa ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot käsittelytoiminnassa syntyvästä jätteestä, joka sijoitetaan kaatopaikalle tai loppukäsitellään polttamalla;
rakennus- ja purkujätteestä uudelleenkäyttöön valmistellun, kierrätetyn, maantäytössä hyödynnetyn ja muutoin materiaalina hyödynnetyn jätteen määrä ja jätteen käsittelytapa.
Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei koske kirjanpitoa sellaisesta toiseen maahan siirretystä yhdyskuntajätteestä tai rakennus- ja purkujätteestä, jonka jätehuollon järjestäminen kuuluu jätelain 46 §:n mukaisesti tuottajan vastuulle.
40 §Siirtoasiakirjaan merkittävät tiedot
Jätelain 121 §:ssä tarkoitetussa siirtoasiakirjassa on oltava seuraavat tiedot liitteen 5 mukaisesti merkittyinä ja eriteltyinä:
jätteen tuottajan tai muun jätteen haltijan, kuljettajan ja vastaanottajan tunnistetiedot;
jätteen siirron ajankohta sekä alkamis- ja päättymispaikka;
jätenimike sekä kuvaus jätelajista;
jätteen määrä;
jätteen tyyppi;
toiminta, jossa jäte on syntynyt;
mahdollisuuksien mukaan ajoneuvon rekisteritunnus;
jätteen käsittelytapa toimituspaikassa;
jätteen haltijan vahvistus annettujen tietojen oikeellisuudesta;
jätteen kuljettajan vahvistus jätteen kuljetettavaksi ottamisesta;
jätteen siirron päätyttyä jätteen vastaanottajan vahvistus jätteen vastaanotosta ja tiedot vastaanotetun jätteen määrästä.
Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, siirtoasiakirjassa on oltava seuraavat tiedot liitteen 5 mukaisesti merkittyinä ja eriteltyinä:
vaarallisesta jätteestä jätteen koostumus, olomuoto ja vaaraominaisuudet sekä jätteen pakkaus- ja kuljetustapa;
POP-jätteestä jätteen sisältämät pysyvät orgaaniset yhdisteet sekä jätteen pakkaus- ja kuljetustapa;
saostus- ja umpisäiliölietteestä kiinteistön haltijan nimi ja yhteystiedot, kiinteistön osoite, kiinteistö- tai rakennustunnus sekä tieto lietesäiliön tyypistä.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot, lukuun ottamatta 1 momentin 9–11 kohdassa tarkoitettuja vahvistuksia koskevia tietoja, on toimitettava jätelain 142 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun rekisteriin. (30.6.2022/526)
41 §Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma
Jätelain 120 §:n 2 momentissa tarkoitettuun jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaan on sisällytettävä seuraavat tiedot:
käsiteltäviksi hyväksyttävät jätteet;
toimet vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastamiseksi;
toimet POP-jätteen tunnistamiseksi;
käsittelyprosessin kuvaus mukaan lukien selvitys käsittelyyn liittyvistä mahdollisista häiriö-, vaara- ja poikkeuksellisista tilanteista sekä tarkkailun kannalta keskeisistä käsittelyvaiheista;
toimet päästöjen ja käsittelyssä syntyvien jätteiden tarkkailun järjestämiseksi;
toiminta häiriö-, vaara- ja poikkeuksellisissa tilanteissa mukaan lukien korjaavat toimet;
toimet käsittelyssä syntyvien jätteiden laadun selvittämiseksi;
käsittelyssä syntyvien jätteiden käsittelymenetelmät ja -paikat;
käsittelystä vastuussa olevat henkilöt ja toimet heidän perehdyttämisekseen;
muut vastaavat seurannan ja tarkkailun järjestämiseksi tarpeelliset seikat.
42 §Kunnan jätehuoltoviranomaiselle ilmoitettavat tiedot kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta
Jätteen kuljettajan on jätelain 39 §:n 2 momentissa säädetyn mukaisesti annettava kunnan jätehuoltoviranomaiselle kustakin kiinteistöstä, jolta tämä on noutanut jätettä seurantajakson aikana, vähintään seuraavat tiedot:
kiinteistön haltijan nimi ja yhteystiedot sekä kiinteistön osoite ja kiinteistö- tai rakennustunnus;
kuljetukseen kuuluvien jäteastioiden koko ja määrä jätelajeittain;
jäteastioiden tyhjennyspäivämäärät taikka tyhjennyskertojen lukumäärä ja tyhjennysväli jätelajeittain;
2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen sijasta tieto lietesäiliön tyypistä liitteen 5 mukaisesti merkittynä ja eriteltynä sekä säiliön tyhjennyspäivämäärät, jos kysymyksessä on saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetus.
Jätelain 39 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tiivistelmässä on oltava vähintään seuraavat tiedot:
kunnan alueella sijaitsevilta kiinteistöiltä kerätyn jätteen määrä jätelajeittain;
jätteen vastaanottajien nimet ja yhteystiedot sekä niille toimitetun jätteen määrä jätelajeittain.
43 §Kunnan jätehuoltoviranomaiselle annettavat tiedot biojätteen pienimuotoisesta käsittelystä kiinteistöllä
Jätteen haltijan on annettava jätelain 41 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta pienimuotoisesta biojätteen käsittelystä kiinteistöllä kunnan jätehuoltoviranomaiselle vähintään seuraavat tiedot:
kiinteistön haltijan nimi ja yhteystiedot sekä kiinteistön osoite ja mahdollisuuksien mukaan kiinteistö- tai rakennustunnus;
rakennuksen tyyppi ja asuinhuoneistojen lukumäärä muusta kuin omakotitalosta;
jätteen käsittelystä vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot;
käsittelylaitteiston käyttötilavuus ja laitteiston vuotuinen käyttökuukausien määrä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tietoja ei kuitenkaan tarvitse antaa pelkän puutarhajätteen pienimuotoisesta käsittelystä kiinteistöllä.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava kunnan jätehuoltoviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa biojätteen pienimuotoisen käsittelyn aloittamisesta. Pienimuotoisen käsittelyn lopettamisesta on ilmoitettava kunnan jätehuoltoviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun toiminta lopetetaan. Tieto pienimuotoisen käsittelyn jatkumisesta ja 1 momentin tietoja koskevat olennaiset muutokset on päivitettävä vähintään viiden vuoden välein.
44 §Seurantatietojen kokoaminen ja toimittaminen komissiolle
Suomen ympäristökeskuksen on jätedirektiivin täytäntöönpanoa koskevien toimenpiteiden seuraamiseksi ja arvioimiseksi koottava yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa mainitun direktiivin edellyttämät seurantatiedot ja huolehdittava vuosittain tietojen toimittamisesta Euroopan komissiolle mainitun direktiivin 37 artiklan mukaisesti. Suomen ympäristökeskuksen on lisäksi koottava ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä annetun neuvoston direktiivin (86/278/ETY) 10 artiklassa tarkoitetut tiedot lietteistä ja niiden käytöstä sekä toimitettava tiedot Euroopan komissiolle mainitun direktiivin 17 artiklan mukaisesti.
Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen Luonnonvarakeskuksen on koottava tiedot jätedirektiivin 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemisestä sekä jätteenä käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen ja muun ruokahävikin määrästä, käytöstä ja käsittelystä sekä toimitettava tiedot Euroopan komissiolle mainitun direktiivin 9 artiklan 5 kohdan ja 37 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
6 lukuHyväksymis- ja ilmoitusmenettelyt
45 § (30.6.2022/526)Hakemus toiminnan hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin
Jätelain 94 §:n 1 momentissa tarkoitetussa hakemuksessa toiminnan hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin on oltava:
toiminnanharjoittajan nimi, yhteystiedot, yritys- ja yhteisötunnus ja kotipaikka;
yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot;
selvitys toiminnanharjoittajan ammattitaidosta;
tieto harjoitettavasta toiminnasta;
selvitys kuljetuskalustosta;
kuljetettavien tai käsiteltäviksi välitettävien jätteiden jätenimikkeet, jätteen tyyppi ja kuvaus jätelajista liitteen 5 mukaisesti merkittyinä ja eriteltyinä;
pääasiallinen toiminta-alue ja muut toiminta-alueet;
tieto siitä, edellyttääkö toiminta liikennelupaa.
Suomen ulkopuolelle sijoittautuneen hakijan hakemuksessa on oltava:
1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetut tiedot sekä yritys- ja yhteisötunnusta vastaava ulkomainen tunnus;
1 momentin 4–7 kohdassa tarkoitetut tiedot siltä osin kuin toimintaa harjoitetaan Suomessa;
todistus rekisteröinnistä kaupparekisteriä vastaavaan rekisteriin;
tiedot liikenneluvasta, jos toiminta edellyttää liikennelupaa, sekä tieto luvan myöntäneestä viranomaisesta;
rekisteriote tai vastaava todistus siitä, että toiminnanharjoittajaa ei pidetä jätelain 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla epäluotettavana, jos hakijalla ei ole yhteisön liikennelupaa.
45 a § (30.6.2022/526)Vastavuoroista tunnustamista varten toimitettava todistus ja muut tiedot
Jätelain 95 a §:ssä tarkoitetussa todistuksessa rekisteröinnistä on oltava seuraavat tiedot:
toiminnanharjoittajan nimi, yhteystiedot, yritys- ja yhteisötunnusta vastaava tunnus ja kotipaikka;
rekisteröintiviranomaisen nimi ja yhteystiedot;
rekisteröinnin alkamis- ja päättymispäivämäärä.
Lisäksi vastavuoroista tunnustamista hakevan on toimitettava seuraavat tiedot:
yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot;
kuljetettavien jätteiden jätenimikkeet, jätteen tyyppi ja kuvaus jätelajista liitteen 5 mukaisesti merkittyinä ja eriteltyinä siltä osin kuin toimintaa harjoitetaan Suomessa;
pääasiallinen toiminta-alue ja muut toiminta-alueet Suomessa.
46 § (30.6.2022/526)Jätehuoltorekisteriin hyväksymistä koskevan päätöksen sisältö
Jätelain 96 §:ssä tarkoitetussa jätehuoltorekisteriin hyväksymistä koskevassa päätöksessä on oltava vähintään seuraavat tiedot:
toiminnanharjoittajan nimi, yhteystiedot, yritys- ja yhteisötunnus tai sitä vastaava tunnus ja kotipaikka;
yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot;
45 §:n 1 momentissa 4–7 kohdassa tarkoitetut tiedot;
tiedot liikenneluvasta;
päätös jätehuoltorekisteriin hyväksymisestä tai siitä, ettei toimintaa hyväksytä jätehuoltorekisteriin;
annetut määräykset;
päätöksen perustelut ja sovelletut säännökset.
47 § (30.6.2022/526)Jätehuoltorekisteriotteeseen sisällytettävät tiedot
Jätelain 98 §:ssä tarkoitetussa otteessa jätehuoltorekisteristä on oltava vähintään seuraavat tiedot:
toiminnanharjoittajan nimi, yhteystiedot, yritys- ja yhteisötunnus tai sitä vastaava tunnus ja kotipaikka;
yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot;
hyväksymistä koskevan päätöksen tai vastavuoroista tunnustamista koskevan merkinnän päivämäärä ja tunnistetiedot;
päätöksen tai merkitsemisen tehnyt viranomainen ja sen yhteystiedot;
toiminta-alueet, kuljetuskalusto ja jätteet, joita hyväksyntä tai merkintä koskee;
päätökseen liitetyt määräykset;
päivämäärä, johon mennessä ote on tarkistettava.
48 § (30.6.2022/526)Ilmoitus keräystoiminnasta jätehuoltorekisteriin
Jätelain 100 §:ssä tarkoitetussa ilmoituksessa jätteen ammattimaisen keräyksen merkitsemiseksi jätehuoltorekisteriin on oltava:
toiminnanharjoittajan nimi, yhteystiedot ja yritys- ja yhteisötunnus;
yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot;
jätteen vastaanottopaikan käyntiosoite ja kiinteistötunnus;
kerättävien jätteiden jäteluettelon mukaiset jätenimikkeet;
arvio vuosittain kerättävästä määrästä jätenimikkeittäin;
muun keräystoiminnan kuin jatkuvaluonteisen keräyksen arvioitu kestoaika;
tieto vastaanottopaikassa käytettävistä jäteastioista;
selvitys jätteen keräyksen järjestämisestä 10 §:n mukaisesti ja tiedot muista toimista keräyksestä ja vastaanottopaikasta terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi.
selvitys jätteen kuljettamisesta käsiteltäväksi sekä suunnitellusta jätteiden käsittelytavasta ja -paikasta.
Samaan ilmoitukseen voidaan sisällyttää tiedot kaikista toiminnanharjoittajan järjestämään keräykseen kuuluvista kunnassa sijaitsevista jätteen vastaanottopaikoista.
Jätehuoltorekisteriin on merkittävä 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetut tiedot.
49 §Jätteen hyödyntämislaitoksen ennakkohyväksyntää koskevan hakemuksen sisältö
Jätelain 114 §:ssä tarkoitetussa jätteen hyödyntämislaitoksen ennakkohyväksyntää koskevassa hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:
toiminnanharjoittajan nimi, yritys- ja yhteisötunnus, yhteystiedot ja -henkilö sekä laitoksen nimi ja käyntiosoite;
jäljennös kaupparekisteriotteesta, jos toiminta edellyttää merkintää kaupparekisteriin;
tiedot voimassa olevasta ympäristöluvasta sekä jätelain 114 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä;
kuvaus jätteistä, joille ennakkohyväksyntää haetaan mukaan lukien jätteen olomuoto, epäpuhtaudet ja ominaisuuksien vaihtelut;
jäteluettelon mukainen jätteen nimike ja jätteiden siirrosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteiden IV ja IV A mukainen jäteluokitus;
kuvaus käytettävästä hyödyntämismenetelmästä mukaan lukien hyödyntämistoimen luokitus liitteen 1 mukaisesti;
laitoksessa vuosittain hyödynnettävien jätteiden kokonaismäärä ja määrät jätelajeittain sekä arvio ennakkohyväksynnän perusteella maahan tuotavan jätteen osuudesta;
ajanjakso, jolle ennakkohyväksyntää haetaan;
jätteen laadunvarmistus, kirjanpito jätteestä ja toimet, jos jätettä ei oteta vastaan väärän koostumuksen tai muun syyn takia, sekä muut jätteen vastaanottojärjestelyt;
selvitys aiemmissa jätteen siirroissa, joissa toiminnanharjoittaja on ollut osallisena, esiintyneistä mahdollisista ongelmista ja siitä, kuinka ne on ratkaistu.
7 lukuErinäiset säännökset
50 §Valtakunnallisen jätesuunnitelman sisältö
Jätelain 87 §:ssä tarkoitetussa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on oltava seuraavat jätehuoltoa koskevat tiedot, jotka on tarvittaessa esitettävä alueittain eriteltyinä:
johtopäätökset voimassa olevan valtakunnallisen jätesuunnitelman toteutumisen ja vaikuttavuuden arvioinnista;
Suomessa syntyneen, Suomeen tuodun ja Suomesta viedyn jätteen määrä, laji ja alkuperä sekä arvio niiden kehityksestä tulevaisuudessa;
kuvaus jätteen keräysjärjestelmistä, mukaan lukien erilliskeräyksen maantieteellinen kattavuus jätelajeittain ja arvio jätelain 15 §:n 2 momentissa säädettyjen erilliskeräysvelvollisuutta koskevien poikkeusten soveltamisesta;
tärkeimmät toiminnassa olevat jätteen hyödyntämis- ja loppukäsittelylaitokset, mukaan lukien mahdolliset öljyjätettä, vaarallisia jätteitä, merkittäviä määriä kriittisiä raaka-aineita sisältäviä jätteitä tai Euroopan unionin lainsäädännössä säänneltyjä jätteitä koskevat erityisjärjestelyt, sekä tuotteiden uudelleenkäyttöä järjestävät laitokset ja yhteisöt;
arvio tarvittavista toimista 3 kohdassa tarkoitettujen jätteen keräysjärjestelmien toimivuuden ja tehokkuuden parantamiseksi sekä uusien keräysjärjestelmien tarpeesta;
arvio 4 kohdassa tarkoitettujen jätteen käsittelylaitosten uudistamistarpeesta sekä uusien käsittelylaitosten tarpeesta, mukaan lukien niissä käsiteltävien jätteiden määrä ja tarvittavat investointi- ja muut kustannukset, sekä kuvaus laitosten sijoittamisperiaatteista;
toimet, joilla ehkäistään hyödyntämiskelpoisen jätteen sijoittamista kaatopaikalle;
jätehuollon kehittämistä koskevat tavoitteet, joihin on mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä jätteen kierrätystä ja muuta hyödyntämistä koskevat määrälliset tavoitteet;
erityisiä jätehuolto-ongelmia aiheuttavat jätteet ja toimet ongelmien ehkäisemiseksi;
toimet kaiken tyyppisen roskaantumisen ehkäisemiseksi ja roskaantuneiden alueiden siivoamiseksi;
muut kuin 5–10 kohdassa tarkoitetut toimet tunnistettujen ongelmien ratkaisemiseksi, mukaan lukien toimet tarvittavan valistuksen ja tiedotuksen järjestämisestä;
arvio taloudellisten ja muiden ohjauskeinojen käytön hyödyllisyydestä ja soveltuvuudesta ottaen huomioon tarve huolehtia sisämarkkinoiden häiriöttömästä toiminnasta;
arvio suunnitelmassa esitettyjen toimien vaikuttavuudesta suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä jätelain tarkoituksen toteuttamiseksi ja säännösten täytäntöönpanon edistämiseksi;
suunnitelman seuraamiseksi ja arvioimiseksi tarvittavat laatua tai määrää kuvaavat indikaattorit ja tavoitteet, mukaan lukien syntyneen jätteen määrää ja sen käsittelyä sekä loppukäsiteltyä tai energiana hyödynnettyä yhdyskuntajätettä koskevat indikaattorit ja tavoitteet.
Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämistä koskevassa valtakunnallisen jätesuunnitelman osassa on oltava seuraavat tiedot:
kuvaus syntyneen jätteen määrän ja haitallisuuden kehityksestä vähintään viimeisen kymmenen vuoden ajalta sekä arvio kehityksestä tulevaisuudessa;
kuvaus nykyisistä toimista jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi ja arvio niiden vaikuttavuudesta;
jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämistä koskevat tavoitteet;
suunnitellut toimet jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen edistämiseksi ottaen huomioon jätelain 9 §:ssä säädetyt tuotteita koskevat huolehtimisvelvollisuudet ja kiellot sekä jätedirektiivin 9 artiklan 1 kohdassa säädetyt velvoitteet ja mainitun direktiivin liitteissä IV ja IV a esitetyt esimerkkitoimet sekä arvio toimien hyödyllisyydestä jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämistä koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi;
suunnitellut toimet tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/904 4 artiklassa tarkoitettujen kertakäyttöisten muovituotteiden kulutuksen vähentämiseksi;
erityinen suunnitelma elintarvikejätteen määrän vähentämiseksi;
laadulliset ja määrälliset indikaattorit jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämistä koskevien toimien edistymisen seuraamiseksi.
Valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan on sisällytettävä pakkauksia ja pakkausjätteitä koskeva osa, jossa selvitetään, miten jätelain nojalla säädettyihin pakkausten määrän vähentämistä, uudelleenkäyttöä ja pakkausjätteen kierrätystä ja muuta hyödyntämistä koskeviin tavoitteisiin päästään.
51 §Jätteen kuljetusten ja muiden siirtojen tarkastukset
Tarkastaessaan jätelain 124 §:n 1 momentin 3–5 kohdassa tarkoitettuja laitoksia ja yrityksiä, joiden toiminnassa harjoitetaan jätteen ammattimaista kuljettamista tai keräystä, toimitaan jätteen välittäjänä tai toteutetaan jätteen kansainvälisiä siirtoja, toimivaltaisen valvontaviranomaisen on käsiteltävä ja tarkasteltava tietoja ja seikkoja, jotka koskevat siirrettävän jätteen alkuperää, laatua, määrää, toimituspaikkaa ja vastaanottajaa.
52 §Jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustassa julkaistavaan tarjouspyyntöön ja kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevaan pyyntöön sisällytettävät tiedot
Jätelain 33 §:n 2 momentissa tarkoitetussa jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustassa julkaistavassa tarjouspyynnössä on oltava:
jätteen haltijan taikka jätelain 33 §:n 1 momentissa tarkoitetun jätteen kuljettajan tai muun toimijan nimi ja yhteystiedot;
jätteen laji, ominaisuudet ja määrä;
jätteen sijainti mahdollisuuksien mukaan kunnan tarkkuudella;
haettava jätehuoltopalvelu ja sen kesto;
määräaika tarjousten tekemiselle.
Jätelain 33 §:n 2 momentissa tarkoitettua kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevassa pyynnössä on 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi oltava tieto muun palveluntarjonnan puutteen todentamisesta jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustassa tai, jos palvelun pyytäjänä on hankintayksikkö, internet-osoitteessa wwww.hankintailmoitukset.fi.
53 §Olennaiset tiedot kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta tehdystä sopimuksesta
Jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaan toimitettavia jätelain 33 §:n 3 momentissa tarkoitettuja olennaisia tietoja kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta tehdystä sopimuksesta ovat:
sopimuspuolten nimet ja yhteystiedot sekä yritys- ja yhteisötunnukset;
jätteen laji, ominaisuudet ja määrä;
jätteen sijainti mahdollisuuksien mukaan kunnan tarkkuudella;
jätehuoltopalvelun luonne ja kesto;
palvelun hinta.
8 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset
54 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2021.
Tällä asetuksella kumotaan jätteistä annettu valtioneuvoston asetus (179/2012) , kuitenkin niin, että asetuksen 16 §:n 1 momentin kumoaminen tulee voimaan vasta 1 päivänä heinäkuuta 2022, asetuksen 20−23 §:n kumoaminen tulee voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2022 ja 24 §:n 1 ja 2 momentin kumoaminen tulee voimaan vasta 1 päivänä syyskuuta 2022.
Jos muualla lainsäädännössä viitataan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleeseen jätteistä annettuun valtioneuvoston asetukseen, sovelletaan sen sijasta tätä asetusta.
Edellä 33−39 §:ssä tarkoitettuja kirjanpito-ja tiedonantovelvollisuuksia sovelletaan seuraavasti:
33 §:ssä tarkoitettua jätteen tuottajan velvollisuutta 1 päivästä tammikuuta 2022;
34 §:ssä tarkoitettua elintarvikealan toimijan velvollisuutta 1 päivästä tammikuuta 2022, kuitenkin niin, että 2 momentissa tarkoitettu yhteenveto on toimitettava valvontaviranomaiselle ensimmäisen kerran helmikuun loppuun mennessä tai ympäristöluvassa tai ilmoituspäätöksessä määrättynä ajankohtana vuonna 2024;
35 §:ssä tarkoitettua yhdyskuntajätevesilietteen tuottajan velvollisuutta 1 päivästä tammikuuta 2022;
36 §:ssä tarkoitettua jätteen käsittelijän velvollisuutta 1 päivästä tammikuuta 2022, kuitenkin niin, että 3 momentissa tarkoitettuja velvoitteita sovelletaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2023;
37 §:ssä tarkoitettua jäteöljyn käsittelijän velvollisuutta 1 päivästä tammikuuta 2022;
38 §:ssä tarkoitettua jätteen kuljettajan, välittäjän ja kerääjän velvollisuutta 1 päivästä tammikuuta 2022;
39 §:ssä tarkoitettua jätettä toiseen maahan siirtävän velvollisuutta 1 päivästä tammikuuta 2022, kuitenkin niin, että pykälässä tarkoitettu tiivistelmä on toimitettava Suomen ympäristökeskukselle ensimmäisen kerran helmikuun loppuun mennessä vuonna 2023.
55 §Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat
Kunnan on järjestettävä 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu asumisessa syntyvän biojätteen erilliskeräys viimeistään 1 päivästä heinäkuuta 2022 ja 17 §:n 2 momentissa tarkoitettu erilliskeräys viimeistään 19 päivästä heinäkuuta 2024.
Kunnan on järjestettävä 18 §:ssä tarkoitettu asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräys yhteistoiminnassa pakkausten tuottajayhteisön kanssa ja 19 §:ssä tarkoitettu muun asumisessa syntyvän jätteen erilliskeräys viimeistään 1 päivästä heinäkuuta 2023.
Kunnan on järjestettävä 21 §:n 1 momentissa tarkoitettu kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän biojätteen erilliskeräys viimeistään 1 päivästä heinäkuuta 2022 ja muun kuin biojätteen erilliskeräys viimeistään 1 päivästä heinäkuuta 2023.
Kunnan on järjestettävä 20 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2023.
Jätteen haltijan on järjestettävä 21 §:n 1 momentissa tarkoitettu jätteen erilliskeräys viimeistään 1 päivästä heinäkuuta 2022.
Rakennus- ja purkujätteen haltijan on järjestettävä 26 §:n 1 momentissa tarkoitettu rakennus- ja purkujätteen erilliskeräys viimeistään 1 päivästä heinäkuuta 2022.
Siirtoasiakirjoihin tulee merkitä 40 §:n mukaiset tiedot viimeistään 1 päivästä syyskuuta 2022.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY (32008L0098); EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2018/851/EU (32018L0851); EUVL L 150, 14.6.2018, s. 109
Komission päätös 2000/532/EY (32000D0532); EYVL L 226, 6.9.2000, s. 3
Komission päätös 2014/955/EU (32014D0955); EUVL L 370, 30.12.2014, s. 44
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006 (32006R1013); EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/21/EY (32006L0021); EUVL L 102, 11.4.2006, s. 15
Neuvoston direktiivi 1999/31/EY (31999L0031); EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2018/850/EU (32018L0850); EUVL L 150, 14.6.2018, s. 100
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2018/852/EU (32018L0852); EUVL L 150, 14.6.2018, s. 141
Neuvoston direktiivi 86/278/ETY (31986L0278); EYVL L 181, 4.7.1986, s. 6
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1010 (32019R1010); EUVL L 170, 25.6.2019, s. 115
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/148/EY (32009L0148); EUVL L 330, 16.12.2009, s. 28
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 1021/2019 (32019R1021); EUVL L 169, 25.6.2019, s. 45
Liite 5 (30.6.2022/526)
KIRJANPITOTIETOJEN, SIIRTOASIAKIRJAN TIETOJEN JA VALVONTAVIRANOMAISELLE TOIMITETTAVIEN TIETOJEN MERKITSEMISTAVAT JA ERITTELY
Tieto | Merkitsemistapa ja erittely | Pykälä tai pykälät, joissa säädetään tietoon liittyvästä velvoitteesta |
Toimijoiden tunnistetiedot | Jos kyse on yrityksestä tai muusta yhteisöstä: | 33, 34, 35, 36, 38, 39 ja 40 § |
Nimi | ||
Yritys- ja yhteisötunnus tai sitä vastaava tunnus | ||
Yhteystiedot | ||
Jos kyse on luonnollisesta henkilöstä: | ||
Nimi | ||
Yhteystiedot | ||
Jätteen tai tuotteen määrä | Massa tonneina tai kilogrammoina (siirtoasiakirjassa voidaan käyttää yksikkönä kuutiota) | 33, 34, 36, 37, 38, 39 ja 40 § |
Jätenimike | Liitteessä 3 säädetyn jäteluettelon mukainen jätenimike ja sen tunnusnumero | 33, 34, 36, 38, 39 ja 40 § |
Kuvaus jätelajista | Sanallinen kuvaus, joka voi koostua esimerkiksi seuraavista tiedoista: | 33, 36, 38, 39 ja 40 § |
Nimi, jolla jäte yleisesti tunnetaan | ||
Koostumus, jos on kyse seoksesta | ||
Olomuoto ja tarvittaessa kuiva-ainepitoisuus | ||
Muut ominaisuudet | ||
Olomuoto | Pulveri/jauhemainen | 40 § |
Kiinteä | ||
Pasta/tahnamainen | ||
Lietemäinen | ||
Nestemäinen | ||
Kaasumainen | ||
Muu, mikä? | ||
Jätteen tyyppi 1) | Vaaraton jäte | 33, 36, 38, 39 ja 40 § |
Vaarallinen jäte | ||
POP-jäte | ||
Pysyvä jäte (vain kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä) | ||
Vaaraominaisuudet | Vaarallisen jätteen jätedirektiivin liitteen III mukaiset pääasialliset vaaraominaisuudet siten kuin niistä säädetään 3 §:ssä tarkoitetuissa Euroopan unionin säädöksissä | 33, 36, 38 ja 40 § |
Pysyvät orgaaniset yhdisteet | POP-jätteen sisältämät POP-asetuksen liitteessä IV luetellut yhdisteet | 33, 36, 38 ja 40 § |
Toiminta, jossa jäte on syntynyt | Maa-, metsä- ja kalatalous | 33, 36, 39 ja 40 § |
Teollisuus | ||
Rakentaminen (sisältää uudisrakentamisen, korjausrakentamisen ja purkamisen) | ||
Yhdyskunnat (asuminen, hallinto, kauppa ja palvelut) | ||
Kaivannaistoiminta | ||
Energiahuolto | ||
Jätehuolto ja kierrätys | ||
Muu, mikä? | ||
Jätteen käsittelytapa | Jätteen käsittelytavan sanallinen kuvaus ja käsittelytoimen luokitus liitteen 1 tai 2 mukaisesti | 33, 34, 36, 39 ja 40 § |
Jätteen valmistelussa uudelleenkäyttöön, kierrätyksessä tai muussa hyödyntämisessä syntyvät tuotteet ja materiaalit sekä kunkin tuotteen tai materiaalin käyttötarkoitus | Sanallinen kuvaus tuotteesta tai materiaalista | 36 § |
Sanallinen kuvaus tuotteen tai materiaalin käyttötarkoituksesta | ||
Yhdyskuntajätevesilietettä koskevat erityiset tiedot | ||
Lietteen hygienisointitapa taudinaiheuttajien ja kasvintuhoojien vähentämiseksi | Mädätys | 35 § |
Kompostointi | ||
Kalkkistabilointi tai muu kemiallinen käsittely | ||
Terminen käsittely | ||
Muu, mikä? | ||
Lietteen laatu | Liitteen 4 mukaisesti määritetyt syntyvän lietteen laatua koskevat tiedot | 35 § |
Lietteestä määritetään vähintään seuraavien aineiden pitoisuudet: | ||
kuiva-aine (%) | ||
Lkokonaistyppi (Ntot); | ||
kokonaisfosfori (Ptot); | ||
kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy ja sinkki; | ||
elohopea. | ||
Tieto | Merkitsemistapa ja erittely | Pykälä tai pykälät, joissa säädetään tietoon liittyvästä velvoitteesta |
Siirtoasiakirjaa koskevat erityiset tiedot | ||
Jätteen siirron ajankohta | Päivämäärä(t), jolloin jätteen siirto on alkanut ja päättynyt | 40 § |
Jätteen siirron alkamis- ja päättymispaikka | Osoite tai koordinaatti, josta jätteen siirto on alkanut ja johon siirto on päättynytPaikka voidaan lisäksi ilmaista kiinteistö- tai rakennustunnuksen avulla. Saostus- ja umpisäiliölietteestä tieto on pakollinen. | 40 § |
Paikka voidaan lisäksi ilmaista kiinteistö- tai rakennustunnuksen avulla. Saostus- ja umpisäiliölietteestä tieto on pakollinen. | ||
Ajoneuvon rekisteritunnus | Ajoneuvolain 82/202 2 §:n mukainen ajoneuvon yksilöivä kirjain- ja numerosarja | 40 § |
Vahvistus | Henkilön allekirjoitus, sähköinen allekirjoitus tai leima tai muu todentamismenetelmä | 40 § |
Jätteen pakkaustapa | Tynnyri | 40 § |
Puinen tynnyri | ||
Kanisteri | ||
Laatikko | ||
Säkki | ||
Yhdistelmäpakkaus | ||
Paineastia | ||
Irtotavara | ||
Muu, mikä? | ||
Jätteen kuljetustapa | Maantie | 40 § |
Rautatie | ||
Meri/laiva | ||
Lentokone | ||
Sisävesi/laiva | ||
Muu, mikä? | ||
Saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetusta koskevat tiedot | ||
Lietesäiliön tyyppi | Saostussäiliö tai pienpuhdistamo, joka sisältää vain pesuvettä | 40 ja 42 § |
Saostussäiliö tai pienpuhdistamo, joka sisältää käymäläjätevettä ja pesuvettä | ||
Umpisäiliö, joka sisältää käymäläjätevettä ja pesuvettä | ||
Umpisäiliö, joka sisältää käymäläjätevettä | ||
Muu, mikä? | ||
Tieto | Merkitsemistapa ja erittely | Pykälä tai pykälät, joissa säädetään tietoon liittyvästä velvoitteesta |
Jäteöljyä koskevat erityiset tiedot | ||
Jäteöljyn tyyppi | Moottori- ja vaihteistoöljyjäte | 37, 39 ja 40 § |
Teollisuusöljyjäte | ||
Käytöstä poistetut teollisuusemulsiot | ||
Liitteessä 3 säädetyn jäteluettelon nimikkeeseen 19 02 07* kuuluvat öljynerotuksessa syntyvät öljyt ja konsentraatit | ||
Jäteöljyn käsittelyssä syntyneet tuotteet ja niiden käyttötarkoitus | Tuotteet:perusöljykevyt polttoöljyraskas polttoöljydieselöljypolttoaineeksi soveltuva käsitelty jäteöljy 2) muu tuote, mikä?Käyttötarkoitus:voiteluaineiden tai teollisuusöljyjen valmistuspolttoaine tai polttoaineen valmistusmuu käyttötarkoitus, mikä? | 37 § |
Tuotteet:perusöljykevyt polttoöljyraskas polttoöljydieselöljypolttoaineeksi soveltuva käsitelty jäteöljy 2) muu tuote, mikä?Käyttötarkoitus:voiteluaineiden tai teollisuusöljyjen valmistuspolttoaine tai polttoaineen valmistusmuu käyttötarkoitus, mikä? | ||
perusöljy | ||
kevyt polttoöljy | ||
raskas polttoöljy | ||
dieselöljy | ||
polttoaineeksi soveltuva käsitelty jäteöljy 2) | ||
muu tuote, mikä? | ||
Käyttötarkoitus: | ||
voiteluaineiden tai teollisuusöljyjen valmistus | ||
polttoaine tai polttoaineen valmistus | ||
muu käyttötarkoitus, mikä? |
1) Sama jäte voi olla useaa eri tyyppiä. Esimerkiksi POP-jäte voi olla joko vaarallista tai vaaratonta jätettä ja vaaraton jäte voi olla myös pysyvää jätettä.
2) Täsmennettävä, mistä tuotteesta on kyse.
A:lla 526/2022 muutettu liite 5 tuli voimaan 1.9.2022. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Liite 4:n (978/2021) sanamuotoa on oikaistu.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
30.6.2022/526:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2022. Sen 40 §:n 2 momentti, 42, 45, 45 a ja 46–48 § tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2023.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY (32008L0098) ; EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/851 (32018L0851) ; EUVL L 150, 14.6.2018, s. 109, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021 (32019R1021) ; EUVL L 169, 25.6.2019, s. 45