432/2021

Tällä lailla täsmennetään ja täydennetään unioniin saapuvien tai sieltä poistuvien käteisvarojen valvonnasta ja asetuksen (EY) N:o 1889/2005 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1672, jäljempänä asetus , ja sen kansallista soveltamista.

Asetuksen 2 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on Tulli. Lisäksi poliisi ja Rajavartiolaitos ovat tullitehtäviä hoitaessaan toimivaltaisia viranomaisia.

Asetuksen 3 artiklassa tarkoitettu mukana kulkevien käteisvarojen ilmoitus vähintään 10 000 euron käteisvarojen kuljettamisesta Euroopan unioniin tai sieltä pois tehdään 2 §:ssä tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Siitä, mitä käteisvaroilla tarkoitetaan, säädetään asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa.

Tulli voi antaa tarkempia määräyksiä kirjallisen ilmoituksen antamisen paikasta ja siitä, millä tavalla sähköinen ilmoitus on annettava, jotta se on toimivaltaisen viranomaisen todennettavissa, kun käteisvarojen tuonti tai vienti tapahtuu.

Toimivaltaisen viranomaisen päätös vaatia asetuksen 4 artiklassa säädetyn mukainen erillään kulkevien käteisvarojen tiedonantoilmoitus on annettava todisteellisesti tiedoksi. Todisteellisesta tiedoksiannosta säädetään hallintolain (434/2003) 60 §:ssä . Päätöksessä on mainittava tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä säädetyt seuraamukset.

Tiedonantovelvollisuus on täytettävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista.

Asetuksen 3 artiklassa säädetyn mukana kulkevien käteisvarojen ilmoittamisvelvollisuuden noudattamisen tarkastamiseksi toimivaltaisella viranomaisella on oikeus pysäyttää henkilö ja tarkastaa hänen päällysvaatteensa ja matkatavaransa, kun hän saapuu Euroopan unionin alueelle tai lähtee sieltä, ja pysäyttää ja tarkastaa kulkuneuvo.

Asetuksen 3 artiklassa säädetyn ilmoittamisvelvollisuuden noudattamisen tarkastamiseksi toimivaltaisella viranomaisella on oikeus toimittaa myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilöntarkastus, jos henkilöä todennäköisin syin epäillään mainitussa artiklassa säädetyn ilmoittamisvelvollisuuden noudattamatta jättämisestä. Toimenpiteestä päättää tullimies, jolla on oikeus päättää tullilain (304/2016) 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta henkilöntarkastuksesta, päällystöön kuuluva poliisimies taikka pidättämiseen oikeutettu Rajavartiolaitoksen virkamies tai vähintään majurin arvoinen rajavartiomies. Muutoin noudatetaan, mitä henkilöntarkastuksesta pakkokeinolaissa (806/2011) säädetään.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää 1 ja 2 momentin mukaisia valtuuksia myös sovellettaessa asetuksen 6 artiklaa 10 000 euron raja-arvon alittaviin käteisvaroihin.

Henkilöntarkastus on suoritettava hienotunteisesti ja siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta haittaa tai vahinkoa tarkastettavalle henkilölle tai vahinkoa hänen yllään tai mukanaan olevalle omaisuudelle. Edellä 2 momentissa tarkoitetusta henkilöntarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, jossa toimituksen kulku selostetaan riittävällä tarkkuudella. Pöytäkirjasta on pyynnöstä annettava tarkastettavalle jäljennös. Henkilöntarkastusta toimitettaessa menettelyssä on lisäksi noudatettava pakkokeinolakia.

Asetuksen 4 artiklassa ja 6 artiklan 2 kohdassa säädetyn erillään kulkevia käteisvaroja koskevan tiedonantovelvollisuuden täytäntöön panemiseksi toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus tarkastaa kaikki lähetykset, säiliöt tai kulkuneuvot, joissa voi olla erillään kulkevia käteisvaroja, tullilain 8 ja 13 §:ssä säädettyjen edellytysten mukaisesti.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat ottaa väliaikaisesti haltuun Euroopan unionin alueelle tuodut tai sieltä vietävät käteisvarat sen selvittämiseksi, onko käteisvaroihin syytä puuttua muun lainsäädännön nojalla, jos asetuksen 3 artiklassa säädettyä ilmoittamisvelvollisuutta tai 4 artiklassa säädettyä tiedonantovelvollisuutta ei ole täytetty, sekä riippumatta käteisvarojen määrästä, jos toimivaltaisella viranomaisella on viitteitä käteisvarojen yhteydestä rikoslain (39/1889) 34 a luvussa tarkoitettuun terrorismirikokseen, huumausainerikokseen, lahjuksen antamiseen tai ottamiseen, lahjomiseen tai lahjuksen ottamiseen elinkeinotoiminnassa taikka muuhun rikokseen, josta voi enimmillään seurata yli yhden vuoden vankeusrangaistus, tai rikokseen, joka on tehty tai tehdään osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.

Väliaikainen haltuunotto saa kestää enintään 30 päivää. Edellytyksistä jatkaa väliaikaista haltuunottoa enintään 90 päivään säädetään asetuksen 7 artiklassa.

Väliaikaisesti haltuun otetut käteisvarat on vapautettava viipymättä henkilölle, jolta ne oli otettu, kun väliaikaisen haltuunoton perusteet ovat lakanneet tai haltuunotolle säädetyt enimmäisajat täyttyvät.

Käteisvarojen väliaikaisesta haltuunotosta päättää tullimies, jolla on oikeus päättää tullilain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta henkilöntarkastuksesta, päällystöön kuuluva poliisimies taikka pidättämiseen oikeutettu Rajavartiolaitoksen virkamies tai vähintään majurin arvoinen rajavartiomies.

Päätöksen väliaikaisen haltuunoton jatkamisesta voi tehdä tullitoimipaikan päällikkö, päällystöön kuuluva poliisimies tai Rajavartiolaitoksen tutkinnanjohtaja.

Käteisvarojen väliaikaisesta haltuun ottamisesta sekä haltuunoton jatkamisesta tehdään hallintopäätös. Toimivaltaisen viranomaisen on pidettävä kirjaa haltuun otetuista käteisvaroista.

Väliaikaisesta haltuunotosta vapautettavat käteisvarat on asetettava asianosaisen saataville tai palautettava hänelle siten kuin asianomainen henkilö ja toimivaltainen viranomainen erikseen sopivat. Toimivaltainen viranomainen voi tallettaa aluehallintovirastoon sellaiset käteisvarat, joihin soveltuu rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annettu laki (281/1931) . Varat talletetaan siihen aluehallintovirastoon, jonka toimialueella ne on haltuun otettu.

Ulkomaan valuutassa maahan tuotavien tai maasta vietävien käteisvarojen euroiksi muuntamisessa käytetään unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 53 artiklan 1 kohdan nojalla julkaistuja valuutan muuntokursseja.

Käteisvaroja koskevien ilmoitusten tietoja voidaan luovuttaa asetuksen 9–11 artiklassa säädetyn lisäksi ainoastaan rikoslain 34 a luvussa tarkoitetun terrorismirikoksen, huumausainerikoksen, lahjuksen antamisen tai ottamisen, lahjomisen tai lahjuksen ottamisen elinkeinotoiminnassa taikka muun rikoksen, josta voi enimmillään seurata yli yhden vuoden vankeusrangaistus, tai osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa tehdyn tai tehtävän rikoksen ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi.

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö asetuksen 3 artiklassa säädetyn käteisvarojen ilmoitusvelvollisuuden tai antaa ilmoituksen vaillinaisena tai virheellisenä, on tuomittava käteisvarojen ilmoittamisrikkomuksesta sakkoon, jos teko ei ole vähäinen eikä teosta ole muualla säädetty ankarampaa rangaistusta. Tahalliseen vaillinaisen tai virheellisen ilmoituksen antamiseen ei sovelleta rikoslain 16 luvun 8 §:ää .

Tulli voi määrätä vähintään 50 ja enintään 15 000 euron virhemaksun sille, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö antaa 4 §:ssä tarkoitetun tiedonantoilmoituksen tai antaa sen vaillinaisena tai virheellisenä. Virhemaksu voidaan määrätä sille, jolta velvollisuuden täyttämistä oli 4 §:n nojalla vaadittu. Virhemaksun määräämisen edellytyksenä on, ettei velvollisuutta ole asianmukaisesti täytetty 30 päivän kuluessa siitä, kun vaatimus on 4 §:n mukaisesti saatu tiedoksi.

Virhemaksun määrä perustuu kokonaisarviointiin. Virhemaksun määrää arvioitaessa on otettava huomioon menettelyn moitittavuus ja toistuvuus sekä tekijän taloudellinen asema. Lisäksi arvioinnissa on otettava huomioon menettelyllä tavoiteltu hyöty, jos se on määritettävissä, sekä tekijän yhteistyö Tullin kanssa asian selvittämiseksi.

Virhemaksu jätetään määräämättä, jos ilmoitus on annettu määräajan jälkeen ja teko on ilmeisesti johtunut anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta tai ajattelemattomuudesta taikka jos seuraamuksen määrääminen muusta syystä olisi ilmeisen kohtuutonta.

Virhemaksua ei saa määrätä, jos tiedonantoilmoituksen antamisen määräajasta on kulunut yli kaksi vuotta.

Virhemaksu määrätään maksettavaksi valtiolle ja se on täytäntöönpanokelpoinen, kun päätös siitä on tullut lainvoimaiseksi. Virhemaksun perintään sovelletaan, mitä tullilaissa tullivelan perinnästä säädetään.

Virhemaksua ei saa määrätä sille, jota epäillään samoja käteisvaroja koskevasta teosta esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa vireillä olevassa rikosasiassa.

Tullin on poistettava virhemaksu, jos se, jolle se on määrätty, myöhemmin tuomitaan rangaistukseen samoja käteisvaroja koskevan, ennen virhemaksun määräämisen edellytysten täyttymistä tehdyn rikoksen vuoksi.

Muutoksenhausta Tullin tekemiin hallintopäätöksiin säädetään tullilaissa.

Muiden toimivaltaisten viranomaisten kuin Tullin tekemiin hallintopäätöksiin saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) . Toimivaltainen hallinto-oikeus on Helsingin hallinto-oikeus.

Tämä laki tulee voimaan 3 päivänä kesäkuuta 2021.

Tällä lailla kumotaan Euroopan yhteisön rajan yli kuljetettavan käteisrahan valvonnasta annettu laki (653/2007) .