759/2020

Tätä asetusta ja komission päästöjen tarkkailuasetusta sovelletaan kasvihuonekaasupäästöjen ja komission päästöjen tarkkailuasetuksen 3 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettujen toimintotietojen tarkkailuun ja raportointiin laitoksissa, jotka kuuluvat päästökauppalain (311/2011) soveltamisalaan.

Laitosten luokittelusta päästöjen tarkkailemiseksi ja komission päästöjen tarkkailuasetuksen 3 artiklan 8 alakohdassa tarkoitettujen määrittämistasojen vähimmäisvaatimusten määrittämiseksi säädetään komission päästöjen tarkkailuasetuksen 19 artiklassa. Jos laitos kuuluu komission päästöjen tarkkailuasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaan A-luokkaan, laitos on luokiteltava myös seuraavanlaisesti:

Toiminnanharjoittaja voi ehdottaa päästökauppaviranomaisen hyväksyttäväksi komission päästöjen tarkkailuasetuksen mukaisten kevennettyjen tarkkailumenetelmien soveltamista, jos tietyn tarkkailumenetelmän soveltaminen ei ole teknisesti mahdollista tai sen soveltamisesta aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia siten kuin komission päästöjen tarkkailuasetuksen 17 ja 18 artiklassa säädetään teknisestä mahdottomuudesta ja kohtuuttomista kustannuksista. Päästökauppaviranomainen joko hyväksyy tai hylkää kevennettyjen tarkkailumenetelmien soveltamisen päästökauppaviranomaisen tekemän arvion perusteella.

Päästökauppaviranomainen voi hyväksyessään kevennetyt tarkkailumenetelmät asettaa lisäehtoja niiden soveltamiselle ja seurannalle. Päästökauppaviranomainen voi kohtuuttomia kustannuksia määritettäessä tarvittaessa määrittää kohtuuttomien kustannuksien laskentaan sovellettavan korkokannan ja poistoajan.

Komission päästöjen tarkkailuasetuksen 3 artiklan 4 alakohdassa tarkoitetulle lähdevirralle, jolle toiminnanharjoittaja voi komission päästöjen tarkkailuasetuksen mukaan käyttää laskentakertoimien oletusarvoja, käytetään ensisijaisesti komission päästöjen tarkkailuasetuksen 31 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla Tilastokeskuksen julkaisemia oletusarvoja määritettäessä laskentakertoimien oletusarvoja. Toissijaisesti toiminnanharjoittaja voi käyttää päästökauppaviranomaisen hyväksymiä komission päästöjen tarkkailuasetuksen 31 artiklan 1 kohdan a ja c–e alakohdan nojalla määritettyjä arvoja.

Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että päästöjen laskennassa käytettävät päästökertoimet vastaavat kyseisen lähdevirran päästöjen tarkkailussa käytettäviä tehollisia lämpöarvoja.

Jos toiminnanharjoittaja haluaa käyttää laskentakertoimien määrittämiseen komission päästöjen tarkkailuasetuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja akkreditoimattomia laboratoriota, toiminnanharjoittajan tulee osoittaa päästökauppaviranomaiselle komission päästöjen tarkkailuasetuksen 34 artiklan 2 kohdassa säädetyn lisäksi tämän asetuksen 3 §:n mukaisesti, että komission päästöjen tarkkailuasetuksen 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen standardin EN ISO/IEC 17025 mukaisesti akkreditoitujen laboratorioiden käyttö on teknisesti mahdotonta tai johtaisi kohtuuttomiin kustannuksiin.

Edellä 1 momentissa säädettyä menettelyä sovelletaan myös, jos toiminannanharjoittaja haluaa käyttää komission päästöjen tarkkailuasetuksen 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja akkreditoimattomia laboratorioita.

Käytettävän akkreditoimattoman laboratorion on täytettävä komission päästöjen tarkkailuasetuksen 34 artiklan 3 kohdan mukaiset vaatimukset, mikä on osoitettava kansallisen akkreditointielimen suorittamalla arvioinnilla ja siitä antamalla lausunnolla.

Edellä 3 momentissa tarkoitettu arviointi on voimassa kahden vuoden ajan lausunnon antamisesta.

Seospolttoaineiden tai materiaaliseosten turve- ja ksyliittiosuuksia tai fossiilisia osuuksia ei katsota biomassaksi siten kuin komission päästöjen tarkkailuasetuksen 38 artiklan 3 alakohdassa säädetään.

Toiminnanharjoittajan on toimitettava päästökauppaviranomaiselle päästökauppalain 7 §:n 2 kohdassa säädetty päästöistä laadittava selvitys sekä komission päästöjen tarkkailuasetuksen 69 artiklassa säädetty tarkkailun parannusraportti päästökauppaviranomaisen vahvistamalla lomakkeella.

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä marraskuuta 2020.

Tällä asetuksella kumotaan kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista päästökauppakaudella 2013–2020 annettu työ- ja elinkeinoministeriön asetus (28/2013) .

Tätä asetusta sovelletaan 1 §:ssä tarkoitettujen laitosten vuonna 2021 tai sen jälkeen aiheutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen ja toimintotietojen tarkkailuun ja raportointiin sekä näiden tietojen todentamiseen. Niihin kasvihuonekaasupäästöihin ja toimintotietoihin, jotka ovat aiheutuneet ennen vuotta 2021, sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.