666/2020

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen ( erosopimus ) soveltamisalaan kuuluvan Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisen ja hänen perheenjäsenensä ( hakija ) oleskeluun erosopimuksessa määrätyn siirtymäkauden jälkeen sovelletaan erosopimuksen toisen osan määräyksiä ja oleskeluoikeuksien hakemiseen erosopimuksen 18 artiklan 1 kohtaa.

Hakijan, joka on oleskellut tai oleskelee Suomessa Euroopan unionin oikeuden perusteella ennen siirtymäkauden päättymistä ja jatkaa oleskelua sen jälkeen, on haettava erosopimuksen mukaista oleskeluoikeutta. Hakemuksen voi tehdä 1 päivästä lokakuuta 2020 alkaen ja se on tehtävä viimeistään, kun yhdeksän kuukautta on kulunut siirtymäkauden päättymisestä.

Hakijan, joka on oleskellut maassa laillisesti ja yhtäjaksoisesti viisi vuotta ennen siirtymäkauden päättymistä ja jolla ei ole pysyvän oleskeluoikeuden osoittavaa voimassa olevaa todistusta, on haettava erosopimuksen mukaista pysyvää oleskeluoikeutta 1 §:n 2 momentissa säädetyssä ajassa. Pysyvän oleskeluoikeuden myöntämisen edellytyksenä on, ettei hakijan katsota vaarantavan yleistä järjestystä tai yleistä turvallisuutta taikka kansanterveyttä siten kuin ulkomaalaislain (301/2004) 156 §:ssä ja 156 a §:n 1 momentissa säädetään.

Tässä laissa tarkoitettu oleskeluoikeutta koskeva hakemus jätetään Suomessa Maahanmuuttovirastolle ja ulkomailla Suomen edustustolle.

Hakijalle annetaan erosopimuksen mukaisen oleskeluoikeuden osoitukseksi ulkomaalaislain 33 a §:ssä säädetty oleskelulupakortti. Oleskelulupakorttiin tehtävistä merkinnöistä säädetään asiakirjoista, jotka jäsenvaltioiden on myönnettävä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen 18 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 26 artiklan nojalla annetussa komission täytäntöönpanopäätöksessä C(2020) 1114. Lisäksi tehdään merkintä "P", kun kyse on pysyvästä oleskeluoikeudesta.

Oleskelulupakortti on voimassa viisi vuotta.

Kansallista henkilöllisyystodistusta, joka ei sisällä biometristä tunnistamista koskevien Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön vaatimusten mukaista sirua, ei hyväksytä Suomessa hakijan maahantuloon tai maasta poistumiseen oikeuttavana asiakirjana viiden vuoden kuluttua siirtymäkauden päättymisestä.

Hakija rinnastetaan työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) 27 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettuihin henkilöihin.

Hakijalla on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa yritystoimintaa.

Hakija rinnastetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 2 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettuihin henkilöihin. (8.7.2022/685)

Hakijalla on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa yritystoimintaa.

Maahanmuuttovirasto on toimivaltainen viranomainen tässä laissa tarkoitetun oleskeluoikeutta koskevan hakemuksen käsittelyyn ja ratkaisemiseen.

Suomen edustusto on toimivaltainen viranomainen ottamaan hakemuksen vastaan ulkomailla ja toimittamaan sen Maahanmuuttovirastolle.

Hakemusta koskevan päätöksen tiedoksiantoon Suomessa ja ulkomailla sovelletaan ulkomaalaislain 203, 204, 205 ja 206 §:ää.

Tässä laissa tarkoitettuun Maahanmuuttoviraston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valituslupa voidaan myöntää, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tai jos luvan myöntämiseen on muu erityisen painava syy. Muutoin muutoksenhakusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2020.

Tätä lakia sovelletaan myös hakijaan, joka saapuu maahan ensimmäisen kerran lain voimaantulon jälkeen, mutta ennen siirtymäkauden päättymistä. Tällaiseen hakijaan ei sovelleta, mitä ulkomaalaislain 159 ja 161 a §:ssä säädetään oleskeluoikeuden rekisteröinnistä ja oleskelukortin hakemisesta. Hakijan on haettava erosopimuksen mukaista oleskeluoikeutta ennen siirtymäkauden päättymistä.