56/2019

Tässä laissa annetaan seuraavien Euroopan unionin asetusten soveltamista koskevat täydentävät säännökset:

Tässä laissa tarkoitetaan jäsenvaltiolla sellaista Euroopan unioniin kuuluvaa valtiota, johon sovelletaan aviovarallisuusasetusta sen 70 artiklan 2 kohdan ja parisuhdevarallisuusasetusta sen 70 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Aviovarallisuusasetuksen 22 artiklassa ja parisuhdevarallisuusasetuksen 22 artiklassa tarkoitettu sovellettavaa lakia koskeva sopimus jätetään Digi- ja väestötietoviraston tai Ahvenanmaan valtionviraston rekisteröitäväksi noudattaen, mitä avioliittolain (234/1929) 43 §:ssä säädetään avioehtosopimuksesta ja mitä Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa (1156/2019) säädetään.

Hakemus toisessa jäsenvaltiossa annetun päätöksen tunnustamisesta tai täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta aviovarallisuusasetuksen tai parisuhdevarallisuusasetuksen nojalla tutkitaan käräjäoikeudessa.

Hakemus on tehtävä käräjäoikeudelle, joka on aviovarallisuusasetuksen 44 artiklan 2 kohdan tai parisuhdevarallisuusasetuksen 44 artiklan 2 kohdan mukaan asiassa toimivaltainen. Jos mikään käräjäoikeus ei sen mukaan ole toimivaltainen, hakemus tutkitaan Helsingin käräjäoikeudessa.

Päätökseen, jonka käräjäoikeus on tehnyt 3 §:n nojalla, haetaan muutosta hovioikeudelta tyytymättömyyttä ilmoittamatta.

Omaisuuden ositusta koskevasta kysymyksestä Ruotsissa annettu päätös on aviovarallisuusasetuksen estämättä voimassa Suomessa avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälisyksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävän Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken tehdyn sopimuksen (SopS 20/1931) 22 artiklan mukaisesti, jos asia on tutkittu avioerovaatimuksen yhteydessä ja päätös koskee mainitun sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettuja puolisoita.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, jos puolisot avioliittoon mennessään tai myöhemmin avioliittonsa aikana ovat asettuneet asumaan valtioon, joka ei ole 1 momentissa mainitun sopimuksen osapuoli.

Mitä avioliittolain (234/1929) 133 ja 134 §:ssä säädetään, sovelletaan sen vieraan valtion lain estämättä, jota on sovellettava aviovarallisuusasetuksen tai parisuhdevarallisuusasetuksen nojalla.

Aviovarallisuusasetuksen 46 artiklan 2 kohdassa ja parisuhdevarallisuusasetuksen 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista voidaan toimittaa tuomioistuimelle myös englannin kielelle tehty käännös, jollei tuomioistuin vaadi, että asiakirjat tai jokin niistä on käännettävä suomen tai ruotsin kielelle.

Tämä laki tulee voimaan 29 päivänä tammikuuta 2019.