138/2019

Tätä asetusta sovelletaan sellaisten eläinsuojien rakentamiseen, laajentamiseen ja toimintaan, joista on ympäristönsuojelulain (527/2014) 115 a §:n nojalla tehtävä ilmoitus.

Eläinsuoja, eläinsuojan laajennusosa ja lannan varastointiin tarkoitettu rakennus tai rakennelma on sijoitettava siten, että se on vähintään liitteessä 1 säädetyllä etäisyydellä ( vähimmäisetäisyys ) lähimmästä naapurikiinteistöllä sijaitsevasta asumiseen tai loma-asumiseen tarkoitetusta rakennuksesta, koulusta, päiväkodista, sairaalasta ja muusta vastaavasta kohteesta, jossa hajusta saattaa aiheutua haittaa ihmisten viihtyvyydelle ( hajusta häiriintyvä kohde ). Vähimmäisetäisyyttä määriteltäessä on otettava huomioon eläinsuojan kaikkien eläinten ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetuilla eläinyksikkökertoimilla laskettu kokonaiseläinyksikkömäärä. Etäisyys mitataan eläinsuojan, eläinsuojan laajennusosan tai lannan varastointitilan ulkoseinästä hajusta häiriintyvän kohteen ulkoseinään.

Jos samassa eläinsuojarakennuksessa tai erillisissä eläinsuojarakennuksissa on eri eläinlajeja, määräytyy eläinsuojien ja lannan varastointitilojen vähimmäisetäisyys sitä eläinlajia koskevan liitteen 1 taulukon mukaan, jonka perusteella vähimmäisetäisyys hajusta häiriintyvään kohteeseen on suurin. Vähimmäisetäisyyttä määriteltäessä otetaan huomioon tilan kaikkien eläinten eläinyksikkökertoimien avulla yhteenlaskettu eläinyksikkömäärä.

Jos käytössä on useampia kuin yksi liitteessä 1 tarkoitettu hajupäästöjä vähentävä tekniikka, määräytyy eläinsuojan, sen laajennusosan ja lannan varastointitilan vähimmäisetäisyys taulukon sen sarakkeen mukaan, jonka perusteella etäisyys hajusta häiriintyvään kohteeseen on suurin.

Liitteessä 1 säädettyjä vähimmäisetäisyyksiä ei sovelleta ympärivuotisesti ulkona kasvatettavien eläinten säänsuojiin. Ulkona ympärivuotisesti kasvatettavien eläinten säänsuoja ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitila on sijoitettava siten, että siitä ei aiheudu huomattavaa hajuhaittaa hajusta häiriintyvässä kohteessa.

Eläinsuoja, eläinsuojan laajennusosa ja ympärivuotisesti ulkona kasvatettavien eläinten säänsuoja on sijoitettava vähintään 50 metrin etäisyydelle vesistöstä.

Eläinsuojan välittömässä yhteydessä sijaitseva eläinten jaloittelualue on sijoitettava vähintään 100 metrin etäisyydelle lähimmästä hajusta häiriintyvästä kohteesta.

Eläinsuojan laajennusosa ja lannan varastointitilan laajennusosa voidaan sijoittaa poiketen 2 §:n 1–3 momentissa säädetystä vähimmäisetäisyydestä, jos laajennusosaa ei voida sijoittaa kiinteistöllä muulle soveltuvalle vähimmäisetäisyyden täyttävälle paikalle ja vähimmäisetäisyydestä poikkeamisesta ei käytettävät hajun leviämistä vähentävät toimenpiteet ja tekniikat sekä paikalliset olosuhteet huomioiden aiheudu huomattavaa hajuhaittaa häiriintyvässä kohteessa. Laajennusosan sijoittamiseen poikkeustilanteessa sovelletaan, mitä ympäristönsuojelulain 11 §:ssä säädetään ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan sijoittamisesta.

Päätöksen vähimmäisetäisyyksistä poikkeamisesta sekä sijoituspaikan hyväksymisestä tekee ilmoituksen käsittelevä viranomainen.

Lietelannan pudotus- ja pumppukaivot on katettava kiinteästi tai rakennettava siten, että niistä ei aiheudu hajuhaittaa ympäristöön.

Lietelantasäiliöt on täytettävä nestepinnan alapuolelta.

Lannan hyödyntäminen pellolla ravinteena on tehtävä suunnitelmallisesti. Levitykseen soveltuvaa peltopinta-alaa on oltava eläinsuojan toiminnan aikana käytettävissä liitteen 2 mukainen pinta-ala, joka lasketaan eläinsuojan todellisen eläinmäärän perusteella. Pinta-alan laskennassa huomioidaan ympäristöluvanvaraiseen laitokseen tai toiselle maatilalle hyödynnettäväksi toimitettava lantamäärä sekä lannan prosessoinnin vaikutukset lantamäärään.

Sen lisäksi mitä ympäristönsuojelulain 154 b ja 156 §:ssä sekä niiden nojalla säädetään talousjätevesien käsittelystä ja johtamisesta viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, saadaan käymälävesiä sisältämättömät maitohuoneen pesuvedet johtaa eläinsuojan virtsa- tai lietesäiliöön, jos pesuvedet hyödynnetään pellolla lannoitteena.

Jaloittelualueen valumavedet on kerättävä talteen. Kerätyt valumavedet saadaan hyödyntää pellolla lannoitteena. Valumavesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ympäristöön.

Rehujätteet ja muut ruokinnan tähteet on varastoitava siten, ettei varastoinnissa aiheudu ravinnepäästöjä pinta- tai pohjavesiin, epäsiisteyttä taikka haju- tai muuta haittaa ympäristölle.

Kuolleet eläimet on varastoitava tiivispohjaisella alustalla ja tarkoitukseen soveltuvassa paikassa siten, että varastoinnista ei aiheudu haittaa ympäristölle. Jos kuolleita eläimiä varastoidaan vähintään kolme vuorokautta, tulee varastointiin käytetyn tilan olla jäähdytetty tai sen lämpötilan on muutoin oltava riittävän matala, jotta raadot säilyvät pilaantumattomina.

Alueilla, joilla kuolleiden eläinten hautaaminen on sallittua muun lainsäädännön nojalla, tulee nautaeläinten, lammas- ja vuohieläinten, siipikarjan, sikaeläinten ja hevoseläinten kokonaiset raadot haudata maahan siten, että hautaamisesta ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, huomattavaa hajuhaittaa, maaperän tai pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muuta haittaa ympäristölle.

Kuolleita eläimiä ei saa haudata tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle, vesilain (587/2011) 4 luvun 11 §:ssä tarkoitetulle vedenottamon suoja-alueelle, tulvanalaiselle alueelle, vesistöön viettävälle rinteelle eikä alle 250 metrin etäisyydelle talousvesikäytössä olevasta kaivosta, lähteestä tai muusta vedenottopaikasta. Kuolleet eläimet on haudattava vähintään metrin syvyyteen ja hautaamispaikka täytettävä maa-aineksella välittömästi. Kuolleita eläimiä ei saa haudata maatumattomassa pakkauksessa.

Toiminnanharjoittajan on ylläpidettävä vuosittain seurantatietoja eläinsuojan toiminnasta.

Seuraavat seurantatiedot on säilytettävä viiden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle:

Ilmoituspäätöksessä on annettava tarvittavat määräykset kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle säännöllisesti raportoitavista seurantatiedoista, jotka voivat koostua 2 momentissa luetelluista seurantatiedoista tai muista ympäristönsuojelun tiedoista, jotka viranomainen tarvitsee eläinsuojan valvontaan.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2019.

Asetusta sovelletaan asetuksen voimaantulon jälkeen vireille tuleviin ympäristönsuojelulain 115 d §:ssä tarkoitettuihin eläinsuojien ilmoituspäätösasioihin.

Mitä 2 §:ssä säädetään vähimmäisetäisyyksistä, koskee vain tämän asetuksen voimaantulon jälkeen rakennettavia uusia eläinsuojia, uusia eläinsuojien laajennusosia ja uusia lannan varastointiin tarkoitettuja rakennuksia tai rakennelmia.

Mitä 4 §:ssä säädetään lietelannan pudotus- ja pumppukaivojen kattamisesta ja rakentamisesta sekä lietelantasäiliöiden täyttämisestä, sovelletaan vain asetuksen voimaantulon jälkeen rakennettaviin uusiin lietelantasäiliöihin.