Valtiovarainministeriön asetus luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävästä lisäpääomavaatimuksesta
Ei voimassa- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Hallinnonala
- Valtiovarainministeriö
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Voimaantulo
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/2018/65/ajantasa/2018-01-12/fin
- Suomen säädöskokoelman alkuperäinen säädös
- SDK 65/2018
Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 10 luvun 4 §:n 9 momentin ja 6 a §:n 6 momentin nojalla:
1 §Soveltamisala
Tässä asetuksessa säädetään luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014, jäljempänä laki ) 10 luvun 4 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetun rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävän lisäpääomavaatimuksen (jäljempänä lisäpääomavaatimus ) lain 10 luvun 6 a §:ssä tarkoitettujen määräämisedellytyksiä koskevien tekijöiden tarkemmasta määrittelystä, päätökseen liitettävistä tiedoista ja päätöksen julkistamisesta sekä lisäpääomavaatimuksen käyttöönottamista koskevaan ilmoitukseen liitettävistä tiedoista.
2 §Lisäpääomavaatimuksen määräämisen perusteita koskevat mittarit
Lain 10 luvun 6 a §:n 3 momentissa tarkoitettujen perusteiden muutosta rahoitusjärjestelmän rakenteellisista ominaisuuksista johtuvan riskin osatekijöinä arvioidaan seuraavilla mittareilla:
Riskitekijä | Mittari | Määritelmä |
Luottolaitossektorin riskikeskittymät luotonannossa, varainhankinnassa ja muissa keskeisissä pankkitoiminnoissa | Kotimaisille kotitalouksille myönnettyjen asuntolainojen osuus luottolaitossektorin kaikista yksityiselle sektorille myönnetyistä lainoista | Luottolaitosten kotimaisille kotitalouksille asunnon ostamista varten myöntämät lainat (asuntolainat) suhteessa luottolaitosten kotimaisille kotitalouksille, yrityksille ja muille yksityisille rahoituslaitoksille myöntämiin pankkiluottoihin ja velkapaperimuotoisiin lainoihin |
Luottolaitossektorin riskikeskittymät luotonannossa, varainhankinnassa ja muissa keskeisissä pankkitoiminnoissa | Luottolaitosten saamiset rakennus- ja kiinteistösijoitusalan yrityksiltä suhteessa luottolaitosten kaikkiin saamisiin | Luottolaitosten lainat toimialoille rakentaminen ja kiinteistöalan toiminta suhteessa luottolaitosten kaikkiin saamisiin |
Luottolaitossektorin riskikeskittymät luotonannossa, varainhankinnassa ja muissa keskeisissä pankkitoiminnoissa | Luottolaitosten kotimaiset valtiolainasaamiset suhteessa luottolaitosten kaikkiin saamisiin | Luottolaitosten omistamat kotimaisten julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat velkakirjalainat suhteessa luottolaitosten kaikkiin saamisiin pois luettuna erä muut saamiset |
Kotimaisten luottolaitosten keskinäinen kytkeytyneisyys luotonannossa, maksujen välityksessä ja muissa rahoitusvakauden kannalta tärkeissä pankkitoiminnoissa | Kotimaisten luottolaitosten interbank-velkojen osuus luottolaitossektorin kaikista veloista | Kotimaisten luottolaitosten vastaanottamat interbank-talletukset ja velat kansalliselle keskuspankille suhteessa luottolaitossektorin yhteenlaskettuun taseeseen |
Luottolaitossektorin kytkeytyneisyys ulkomaisiin pankki- ja rahoitusjärjestelmiin, keskusvastapuoliin ja muihin finanssimarkkinoilla toimiviin | Luottolaitossektorin rahoitusvaje | Luottolaitosten lainat euroalueen kotitalouksille ja yrityksille sekä euroalueen ulkopuoliselle yksityiselle sektorille suhteessa euroalueen kotitalouksien ja yritysten sekä euroalueen ulkopuolisen yksityisen sektorin toimijoiden luottolaitoksiin tekemiin talletuksiin. |
Luottolaitossektorin kytkeytyneisyys Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja muiden maiden rahoitusjärjestelmien riskeihin | Ulkomaisten pankkien tytär-yhtiöiden ja sivuliikkeiden yhteenlaskettu tase suhteessa bruttokansantuotteeseen | Maassa sijaitsevien ulkomaisten luottolaitosten sivuliikkeiden ja tytäryhtiöiden yhteenlaskettu tase suhteessa nimelliseen bruttokansantuotteeseen |
Luottolaitossektorin koko ja keskittyneisyys luottolaitosten taseiden suuruudella mitattuna sekä keskittyneisyys luotonannossa ja vähittäistalletusten vastaanottamisessa | Luottolaitossektorin tase suhteessa nimelliseen bruttokansantuotteeseen | Kotimaisten luottolaitosten konsolidoidut saamiset ja maassa toimivien luottolaitosten ulkomaisten sivukonttorien ja tytäryhtiöiden saamiset suhteessa nimelliseen bruttokansantuotteeseen |
Luottolaitossektorin koko ja keskittyneisyys luottolaitosten taseiden suuruudella mitattuna sekä keskittyneisyys luotonannossa ja vähittäistalletusten vastaanottamisessa | Viiden suurimman luottolaitoksen yhteenlaskettujen taseiden suhde koko luottolaitossektorin yhteenlaskettuun taseeseen | Viiden suurimman luottolaitoksen yhteenlasketut taseet suhteessa koko luottolaitossektorin yhteenlaskettuun taseeseen |
Luottolaitossektorin merkitys rahoituksen välityksessä kotimaiselle yksityiselle sektorille | Kotimaisten luottolaitosten kotitalouksille ja yrityksille myöntämien lainojen suhde kotitalouksien ja yritysten kaikkiin velkoihin | Kotimaisten luottolaitosten kotimaisille kotitalouksille, kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille, yrityksille ja asuntoyhteisöille myöntämien lainojen osuus edellä mainittujen sektorien kaikista konsolidoiduista lainoista |
Luottolaitosten suurimpien asiakasryhmien velkaantuneisuus | Kotitaloussektorin velkojen suhde kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin | Kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen lainat suhteessa näiden sektoreiden käytettävissä olevaan bruttotuloon oikaistuna eläkeoikeuksien muutoksella |
Luottolaitosten suurimpien asiakasryhmien velkaantuneisuus | Yritysten velkaantuneisuus suhteessa bruttokansantuotteeseen | Kotimaisten yritysten konsolidoidut lainavelat ja liikkeeseen lasketut velkakirjalainat suhteessa nimelliseen bruttokansantuotteeseen |
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen mittareiden tulee perustua Euroopan keskuspankin, Euroopan järjestelmäriskikomitean, Eurostatin tai muiden vastaavien kansainvälisten organisaatioiden keräämiin EU-maiden tai euromaiden välillä vertailukelpoisiin ja yhdenmukaisesti laskettuihin lukuihin tai tilastoihin. Jos 1 momentissa mainittua mittaria koskevia kattavia ja vertailukelpoisia tietoja ei ole saatavilla, Finanssivalvonta voi käyttää muuta saatavilla olevaa riittävän vertailukelpoista tietoa tarvittavan mittarin laskemiseksi.
Finanssivalvonta voi erityisestä syystä ottaa rahoitusjärjestelmän rakenteellisista ominaisuuksista johtuvan riskin osatekijöiden arvioinnissa huomioon muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja mittareita jotka on määritettävä 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä vastaavasti.
Finanssivalvonnan on verkkosivuillaan pidettävä saatavilla tieto siitä, miten tässä pykälässä tarkoitetut mittarit ja niitä koskevat muut tiedot on tarkemmin määritelty.
3 §Lisäpääomavaatimuksen tason asettaminen
Lisäpääomavaatimus voidaan asettaa enintään 3 prosentin suuruisena, jos 2 §:n 1 momentissa tarkoitettujen järjestelmäriskin osatekijöitä kuvaavien mittareiden ja järjestelmäriskin suuruutta koskevan kokonaisarvioinnin perusteella Finanssivalvonta voi arvioida, että suomalaisiin luottolaitoksiin kohdistuva lain 10 luvun 6 a §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu rakenteellinen järjestelmäriski on suurempi kuin keskimäärin muiden EU-maiden tai muiden euroalueen maiden luottolaitoksiin kohdistuva vastaavalla tavalla arvioitu järjestelmäriski taikka jos vähintään kolmen Suomea kuvaavan mittarin perusteella järjestelmäriski on pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi.
Lisäpääomavaatimus voidaan asettaa yli 3 ja enintään 5 prosentin suuruisena, jos 2 §:n 1 momentissa tarkoitettujen järjestelmäriskin osatekijöitä kuvaavien mittareiden ja järjestelmäriskin suuruutta koskevan kokonaisarvioinnin perusteella Finanssivalvonta voi arvioida, että suomalaisiin luottolaitoksiin kohdistuva lain 10 luvun 6 a §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu rakenteellinen järjestelmäriski on selvästi suurempi kuin keskimäärin muiden EU-maiden tai muiden euroalueen maiden luottolaitoksiin kohdistuva vastaavalla tavalla arvioitu järjestelmäriski taikka jos vähintään kolmen Suomea kuvaavan mittarin perusteella järjestelmäriski on selvästi pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi.
4 §Lisäpääomavaatimusta koskevan päätöksen julkistaminen
Finanssivalvonnan on tehtyään päätöksen lisäpääomavaatimuksen asettamisesta, muuttamisesta tai ennallaan pitämisestä julkistettava siitä seuraavat tiedot:
lisäpääomavaatimuksen määrä sekä sen mahdollinen muutos voimassa olevasta vaatimuksesta;
lisäpääomavaatimuksen voimaantuloaika sekä, jos päätös tulee voimaan aikaisemmin kuin 12 kuukauden kuluttua päätöksen tekemisestä, perusteet voimaantulon aikaistamiselle;
edellä 2 §:ssä tarkoitetut päätöksen perusteena käytettävät tekijät sekä niitä kuvaavien mittareiden arvo, muu suure tai määritelmä;
Euroopan järjestelmäriskikomitean julkiset suositukset, ohjeet tai varoitukset, jotka on otettu huomioon päätöstä tehdessä sekä, siltä osin kuin niitä ei ole otettu huomioon, perusteet huomiotta jättämiselle;
perustelut, miksi muut Finanssivalvonnan käytettävissä olevat makrovakauden valvontaan tarkoitetut välineet tai toimenpiteet eivät ole riittäviä tai soveltuvia rakenteellisten ominaisuuksien perusteella asetettavan lisäpääomavaatimuksen avulla rajoitettavien riskien ehkäisemiseksi.
Finanssivalvonnan on julkistettava lisäpääomavaatimusta koskevasta päätöksestä 1 momentissa mainitut tiedot verkkosivuillaan viimeistään päätöstä seuraavana päivänä.
5 §Tiedonantovelvollisuus
Finanssivalvonnan on viipymättä saatettava 3 §:ssä tarkoitettu päätös tiedoksi Euroopan järjestelmäriskikomitealle.
6 §Lisäpääomavaatimusta koskeva ilmoitusvelvollisuus
Finanssivalvonnasta annetun lain 65 d §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten on sisällettävä edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitetut tietojen ohella vähintään seuraavat tiedot:
rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavat riskit;
perustelut, miksi 1 kohdassa tarkoitetun riskin laajuus voi aiheuttaa rahoitusjärjestelmän vakaudelle uhan;
perustelut, miksi lisäpääomavaatimuksen asettamisen arvioidaan olevan välttämätön, tehokas ja oikeasuhtainen toimenpide;
arvio lisäpääomavaatimuksen asettamisesta seuraavista myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista EU:n sisämarkkinoiden toiminnalle.
7 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä tammikuuta 2018.