712/2017

Tässä asetuksessa säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) , jäljempänä kemikaaliturvallisuuslaki, tarkoitettujen vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavissa kohteissa sekä sotilaallisissa harjoituksissa, harjoitusalueilla ja rauhanturvaoperaatioissa.

Tätä asetusta ei sovelleta Puolustusvoimien sotilaalliseen toimintaan tarkoitettuihin räjähteisiin, joista säädetään puolustusministeriön asetuksessa 772/2009.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Tuotantolaitoksen sijoituksessa muuhun toimintaan nähden on otettava huomioon:

Tuotantolaitoksen sijoituksessa on otettava huomioon sellaisten onnettomuuksien vaikutukset, joissa tuotantolaitoksessa olevat tai onnettomuustilanteessa syntyvät kemikaalit voivat olla osallisina, kuten:

Vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon kemikaalin kaikki vaaraominaisuudet ja niistä aiheutuvien onnettomuuksien seuraukset sekä kemikaalien käsittelyn tai varastoinnin yhteydessä käsiteltävien tai varastoitavien pölyjen räjähdyksistä aiheutuvat seuraukset.

Jos toiminnanharjoittaja pystyy tuotantolaitosta varten tehdyn riskien arvioinnin perusteella osoittamaan, että jokin onnettomuustyyppi tai tapahtumaketju on erittäin epätodennäköinen kyseisen tuotantolaitoksen olosuhteissa, sitä ei tarvitse ottaa huomioon tuotantolaitoksen sijoitusta koskevia suojaetäisyyksiä määrättäessä.

Tuotantolaitos on sijoitettava sitä ympäröiviin rakennus- ja muihin kohteisiin nähden siten, ettei tuotantolaitoksessa tapahtuvasta, 5 §:ssä tarkoitetusta onnettomuudesta aiheudu sellaista lämpösäteilyä tuotantolaitoksen ulkopuolella oleviin kohteisiin, että:

Tuotantolaitos on sijoitettava sitä ympäröiviin rakennus- ja muihin kohteisiin nähden siten, ettei tuotantolaitoksessa tapahtuvasta, 5 §:ssä tarkoitetusta onnettomuudesta aiheudu sellaisia painevaikutuksia, että seurauksena voi olla:

Vaaroja arvioitaessa on otettava huomioon myös heitteistä aiheutuva vaara sekä rakenteiden sortumisesta tai rikkoontumisesta aiheutuvat vaarat.

Tuotantolaitos on sijoitettava sitä ympäröiviin rakennus- ja muihin kohteisiin nähden siten, että tuotantolaitoksessa tapahtuvan, 5 §:ssä tarkoitetun onnettomuuden vaikutusalueella olevilla ihmisillä on mahdollisuus päästä suojaan tai poistua alueelta ilman, että heille aiheutuu siitä vakavia vammoja.

Sijoituksessa on otettava erityisesti huomioon ihmisten ja väestön terveyden kannalta erityisen herkät kohteet, kuten hoitolaitokset, terveyskeskukset, ostoskeskukset, koulut, päiväkodit, kokoontumistilat ja -alueet sekä asuinalueet ja muut kohteet, joissa voi samanaikaisesti olla suuri joukko ihmisiä ja joista poistuminen tai joissa suojautuminen voi olla onnettomuustilanteissa erityisen hankalaa.

Tuotantolaitoksen sijoittamisessa luontokohteiden ja virkistysalueiden läheisyyteen on otettava lisäksi huomioon mitä luonnonsuojelulaissa (1096/1996) säädetään.

Tuotantolaitoksen sijoituksessa tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella tai sen läheisyydessä on varmistuttava, ettei tuotantolaitoksessa mahdollisesti tapahtuvan 5 §:ssä tarkoitetun onnettomuuden seurauksena aiheudu ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 §:ssä tarkoitettua pohjaveden pilaantumista ja ettei pohjaveteen pääse vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) 4 a §:ssä tarkoitettua ainetta.

Harkittaessa niitä kemikaaliturvallisuuslain 18 §:n 2 momentissa tarkoitettuja erityisiä, perusteltuja syitä sijoittaa tuotantolaitos pohjavesialueelle, tulee seuraavat seikat ottaa tapauskohtaisesti huomioon:

Tuotantolaitos on sijoitettava sitä ympäröiviin rakennus- ja muihin kohteisiin nähden siten, ettei tuotantolaitoksessa mahdollisesti tapahtuvan, 5 §:ssä tarkoitetun onnettomuuden seurauksena voi olla

Maanpäälliset varastot on sijoitettava niin, että kaikkien varastoon kuuluvien säiliöiden, siilojen, kappaletavaravarastojen ja vastaavien sijoitus täyttää 4–11 §:ssä säädetyt vaatimukset. Lisäksi sijoituksessa on otettava huomioon varastoon sen ulkopuolelta kohdistuvat onnettomuuden todennäköisyyttä lisäävät tekijät.

Säiliön, siilon, kappaletavaravaraston ja vastaavan etäisyyden tuotantolaitoksen tontin rajasta tulee olla aina vähintään viisi metriä.

Kiinteiden vaarallisten kemikaalien varastot tulee sijoittaa niin, ettei kemikaaleja pääse leviämään tuotantolaitoksen alueen ulkopuolelle.

Suojaetäisyyksissä sellaisiin säiliöihin ja varastoihin, joihin voi liittyä kemikaalin palaminen tai hajoaminen kuumuudessa, on otettava huomioon myös terveydelle vahingollisten savukaasujen tai hajoamistuotteiden leviäminen ja siitä aiheutuva vaara.

Palavaa nestettä tai pyroforista ainetta sisältävän säiliön ja kappaletavaravaraston suojaetäisyydet ulkopuoliseen toimintaan nähden määritetään niiden palamisessa syntyvän lämpösäteilyn vaikutusten perusteella. Suojaetäisyyksiä määritettäessä on otettava huomioon myös palavan nesteen ylikiehumisen mahdollisuus.

Syttyvää jäähdyttämällä nesteytettyä kaasua sisältävän säiliön suojaetäisyydet ulkopuoliseen toimintaan nähden määritetään säiliöpalossa syntyvän lämpösäteilyn vaikutusten perusteella.

Muita kuin 2 momentissa tarkoitettuja syttyviä kaasuja tai aerosoleja sisältävien säiliöiden ja kappaletavaravarastojen etäisyydet määritetään mahdollisessa vuodossa syntyvän, välittömästi tai viiveellä syttyvän kaasupilven palamisesta aiheutuvan lämpösäteilyn vaikutusten ja painevaikutusten perusteella. Nesteytettyjä syttyviä kaasuja sisältävien varastojen sijoituksessa on otettava lisäksi huomioon säiliössä mahdollisesti tapahtuvan räjähdyksen vaikutukset. Syttyvää kaasua sisältävien pullojen ja aerosolien sijoituksessa on otettava huomioon myös niiden käyttäytyminen tulipalotilanteessa.

Orgaanisten peroksidien ja itsereaktiivisten aineiden ja seosten säiliöiden ja kappaletavaravarastojen suojaetäisyydet ulkopuoliseen toimintaan nähden määritetään räjähdyksessä syntyvien painevaikutusten perusteella. Suojaetäisyyksiä määritettäessä on otettava huomioon myös heitteistä aiheutuva vaara.

Hapettavia kemikaaleja sisältävät säiliöt ja kappaletavaravarastot on sijoitettava siten, ettei niiden vuotamisen seurauksena pääse kemikaalia tuotantolaitoksen alueen ulkopuolelle sellaisia määriä tai pitoisuuksia, että siitä voisi aiheutua palavan materiaalin syttyminen.

Terveydelle ja ympäristölle vaarallisia kaasuja tai helposti haihtuvia nesteitä sisältävien säiliöiden ja kappaletavaravarastojen ja vastaavien suojaetäisyydet ulkopuoliseen toimintaan nähden määritetään niissä mahdollisesti tapahtuvien kemikaalivuotojen aiheuttaman terveys- ja ympäristövaaran perusteella.

Muut terveydelle ja ympäristölle vaarallista nestemäistä tai kiinteää kemikaalia sisältävät varastot tulee sijoittaa niin, ettei kemikaalia pääse vuototilanteessa leviämään tuotantolaitoksen alueen ulkopuolelle. Etäisyyksissä tulee ottaa huomioon myös kemikaalien hajoamisesta ja muusta reagoimisesta tulipalotilanteissa syntyvät savukaasut.

Sellaiset kategorian 1 välittömästi myrkyllistä kaasua sisältävät säiliöt, joiden vuotamisesta voi olla seurauksena suuronnettomuus, on sijoitettava suojarakennukseen tai ne on muulla tavoin varustettava niin, että säiliöstä vuotanut kaasu voidaan saada talteen.

Veden kanssa voimakkaasti reagoivaa tai veden kanssa myrkyllistä kaasua kehittävää kemikaalia sisältävät säiliöt ja kappaletavaravarastot on sijoitettava siten, ettei niiden vuotamisen seurauksena pääse kemikaalia tuotantolaitoksen ulkopuolelle. Sijoituksessa on otettava huomioon myös mahdollisessa reagoimisessa syntyvien kemikaalien vaaraominaisuudet.

Maanpäälliset putkistot on sijoitettava niin, että niiden mahdollisesta vuotamisesta aiheutuvat vaarat jäävät mahdollisimman pieniksi.

Maanpäällisten putkistojen sijoittamisessa on otettava huomioon vuodoista aiheutuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot, putkistoihin ulkopuolelta kohdistuva mekaaninen tai kemiallinen rasitus sekä energianlähteet, jotka voivat aikaansaada putkiston sisällön kuumenemisen vaarallisesti.

Maanpäällisten putkistojen sijoituksessa tulee erityisesti ottaa huomioon liikenneväylät, sähkölinjat, muut kemikaaleja sisältävät kohteet ja kohteet, joista voi kohdistua tulipalotilanteessa lämpösäteilyvaikutuksia putkistoon sekä kohteet tai rakenteet, joissa putkistosta vuotanut kemikaali voi aiheuttaa vaurioita.

Säiliöiden täyttö- ja tyhjennyspaikan sijoituksessa tulee vaaratekijöiden määrittämisessä ottaa huomioon säiliön täytössä tai tyhjennyksessä samanaikaisesti olevien kuljetussäiliöiden tilavuus.

Vaarallisia kemikaaleja sisältävien prosessilaitteistojen suojaetäisyydet ulkopuoliseen toimintaan nähden määritetään ottaen huomioon kaikki kemikaaleihin ja prosessiin liittyvät onnettomuusmahdollisuudet sekä näiden onnettomuuksien seuraukset siten, että 4–11 §:ssä säädetyt vaatimukset täyttyvät.

Etäisyyksiin voidaan soveltaa 12–17 §:ssä säädettyjä, varastoja koskevia periaatteita, ellei prosessiin liity erityistä vaaraa, kuten korkea paine tai lämpötila. Jos prosessiin liittyy erityinen vaara, suojaetäisyydet on arvioitava tapauskohtaisesti toimintaan liittyvien onnettomuuksien vaikutusten perusteella.

Laitteistojen, rakennusten ja rakenteiden sijoituksessa tuotantolaitoksen alueella tulee ottaa huomioon 5 §:ssä tarkoitetuista onnettomuuksista aiheutuvat vaikutukset. Laitteistojen, rakennusten ja rakenteiden sijoituksen suunnittelussa tavoitteena tulee olla, ettei onnettomuudesta aiheudu

Tuotantolaitoksen alueella olevien kohteiden ja toimintojen sijoituksessa tulee ottaa huomioon sen lisäksi, mitä kemikaaliturvallisuuslaissa säädetään seuraavat periaatteet:

Jakeluasemien laitteistojen, rakenteiden ja rakennusten sijoittamista koskevista tarkemmista vaatimuksista säädetään liitteessä II.

Kemikaalit, joiden reaktioista toistensa kanssa voi olla seurauksena palaminen, huomattavan lämmön kehittyminen, palavien tai myrkyllisten kaasujen kehittyminen taikka epästabiilien aineiden muodostuminen, on varastoitava ja käsiteltävä niin, etteivät ne tarkoituksettomasti voi päästä kosketuksiin toistensa kanssa normaaleissa eivätkä normaalista poikkeavissa tilanteissa, kuten vuodoissa tai tulipaloissa.

Yhteensopivuustarkastelu on tehtävä myös käsiteltävien tai varastoitavien kemikaalien sekä sammutus- ja torjunta-aineiden ja tiloissa olevien rakennus- tai muiden materiaalien kanssa.

Seuraavat kemikaalit ja kemikaaliryhmät, joihin voi liittyä erityisvaaroja, on pidettävä erillään muista kemikaaleista ja kemikaaliryhmistä:

Vaarallisten kemikaalien säiliöiden sijoituksessa ja vaarallisten kemikaalien sijoituksessa kappaletavaravarastoissa tulee noudattaa 21 ja 22 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Yhdessä säiliöryhmässä saa olla enintään 30 000 kuutiometriä vaarallisia kemikaaleja. Säiliöryhmässä säiliöitä saa olla enintään kahdessa rivissä.

Palavia nesteitä sisältävät säiliöryhmät, konttivarastot ja kappaletavaravarastot on sijoitettava sellaiselle etäisyydelle toisesta varastosta ja kemikaaleja sisältävistä laitteistoista, ettei palo vahinkotapauksessa pääse leviämään niihin eikä palosta aiheudu niissä olevien kemikaalien vaarallista kuumenemista eikä vaarallista paineennousua säiliössä tai laitteistossa.

Palavia nesteitä sisältävät säiliöryhmät, konttivarastot ja kappaletavaravarastot sijoitetaan sellaiselle etäisyydelle tuotantolaitoksen alueella olevista rakennuksista tai toimintaan välittömästi liittyvistä kohteista, ettei kemikaalin palamisesta aiheutuva lämpösäteily voi sytyttää niissä olevia rakenteita tai muuta palavaa materiaalia taikka aiheuttaa rakenteiden sortumista.

Suojaetäisyydet määritetään säiliön ja kappaletavaravaraston palamisessa syntyvän lämpösäteilyn vaikutusten perusteella. Lisäksi sijoituksessa on otettava huomioon räjähdyksistä aiheutuvat painevaikutukset ja heitteet.

Palavaa kaasua sisältävän säiliön ja kappaletavaravaraston keskinäiset suojaetäisyydet sekä etäisyys tuotantolaitoksen alueen muihin kohteisiin määritetään säiliön tai varaston palamisessa syntyvän lämpösäteilyn sekä kaasupilven syttymisestä aiheutuvien lämpösäteily- ja painevaikutusten perusteella.

Palavaa kaasua sisältävät pullot ja aerosolit varastoidaan erillään muista kemikaaleista ja niin, etteivät ne pääse kuumenemaan. Sijoituksessa on otettava huomioon kaasupullojen ja aerosolien käyttäytyminen tulipalossa.

Räjähtäviä kemikaaleja tai räjähdysvaarallisia pölyjä sisältävien säiliöiden ja kappaletavaravarastojen keskinäiset etäisyydet sekä etäisyydet tuotantolaitoksen alueen muihin kohteisiin määritetään räjähdyksessä syntyvien painevaikutusten perusteella.

Hapettavaa kemikaalia sisältävien säiliöiden ja kappaletavaravarastojen sijoituksessa on otettava huomioon lähistöllä olevat palavat kemikaalit, palavaa materiaalia olevat rakennukset ja rakenteet, alueet, joissa on ihmisiä säännöllisesti, liikennejärjestelyt sekä muut kohteet ja toiminnot, joissa kemikaali voi aiheuttaa syttymisen.

Terveydelle vaarallista kemikaalia sisältävien säiliöiden ja kappaletavaravarastojen sijoituksessa on otettava huomioon kohteet, joissa jatkuvasti tai toistuvasti työskentelee ihmisiä.

Ympäristölle vaarallista kemikaalia sisältävien säiliöiden ja kappaletavaravarastojen sijoituksessa on otettava huomioon kohteet, joissa kemikaali voi aiheuttaa ympäristövahingon vaaraa sekä kohteet ja väylät, kuten kanavat, viemärit tai purot, joita kautta kemikaali voi päästä leviämään laajemmalle alueelle.

Vaarallista kemikaalia sisältävät laitteistot, säiliöt, siilot ja kappaletavaravarastot on sijoitettava rakennuksessa siten, että 21 ja 22 §:ssä säädetyt periaatteet täyttyvät.

Säiliön ja siilon etäisyys seinästä sekä toisesta säiliöstä ja siilosta tulee olla vähintään yksi metri.

Vaaralliset kemikaalit on varastoitava niille osoitetuilla paikoilla.

Tuotantolaitosten kellaritiloissa tai muissa maanalaisissa tiloissa saa varastoida vaarallisia kemikaaleja ainoastaan siinä tapauksessa, ettei varastoinnista maan alla voi aiheutua merkittävää lisävaaraa onnettomuustilanteessa.

Kemikaalien siirtoon tarkoitetut pumput ja pumppaamot on sijoitettava ja tarvittaessa suojattava niin, että ne ovat onnettomuustilanteessa käytettävissä.

Soihtujen ja muiden vastaavien syttymislähteiden etäisyys kemikaaleja sisältävistä kohteista on oltava riittävä siten, ettei normaali- tai poikkeustilanteessa johtuvasta liekin lämpösäteilystä tai kipinöistä taikka vastaavasta voi olla seurauksena kemikaalin syttyminen tai kuumeneminen

Putkistot on pyrittävä sijoittamaan niin, ettei sisältö vuodon sattuessa joudu kosketuksiin kuumien pintojen, sähkölaitteiden tai -johtojen taikka muiden syttymislähteiden kanssa eikä aiheuta muuta vaaraa.

Putkistoja ei saa sijoittaa rakennusten perustuksiin eikä seinärakenteiden sisään läpivientejä lukuun ottamatta.

Säiliöiden täyttö- ja tyhjennyspaikan sijoituksessa tulee vaaratekijöiden määrittämisessä ottaa huomioon säiliön täytössä tai tyhjennyksessä samanaikaisesti olevien kuljetussäiliöiden tilavuus.

Maanalaisten säiliöiden ja putkistojen etäisyys muista maanalaisista säiliöistä, putkistoista ja rakenteista on oltava sellainen, että eri rakenteiden käyttö sekä korjaus- ja kunnossapitotyöt ovat mahdollisia toisia rakenteita vahingoittamatta. Sijoituksessa on otettava huomioon mahdollisten putkivuotojen aiheuttamat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot sekä vauriot muissa maanalaisissa rakenteissa sekä vuotojen keräilymahdollisuudet.

Maanalaiset säiliöt ja putkistot on sijoitettava niin, ettei niihin kohdistu ulkopuolelta sellaista mekaanista rasitusta, että ne voisivat vaurioitua. Sijoituksessa on otettava huomioon erityisesti liikenneväylät ja raskaasti liikennöidyt alueet. Säiliöitä ei saa sijoittaa rakennusten eikä liikenneväylien tai raskaasti liikennöityjen alueiden alle.

Maanalaisen säiliön vaakasuoraan mitatun etäisyyden tontin rajasta tulee olla vähintään 1 metri ja rakennusten perustuksesta tai kemikaalivaraston vallitilan ulkoreunasta vähintään 0,6 metriä. Etäisyyden säiliöön kuulumattomista maanalaisista johdoista, kuten vesi-, viemäri- ja sähköjohdoista, salaojaputkia lukuun ottamatta, tulee olla vähintään 2 metriä.

Maanalaisen putken putkikanaalin tai suojaputken etäisyyden rakennuksen perustasta tai muusta vastaavasta rakenteesta tulee olla vähintään 0,6 metriä.

Maanalaisen säiliön ilmaputki tulee sijoittaa siten, että putkesta purkautuvat höyryt eivät aiheuta henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahingon vaaraa. Sijoituksessa tulee ottaa huomioon sekä tuotantolaitoksen ulkopuolella että tuotantolaitoksen alueella olevat syttymislähteet sekä rakennusten ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot.

Sen lisäksi, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) , kemikaaliturvallisuuslain 15 §:ssä, pelastuslaissa (379/2011) ja muissa rakentamista koskevissa säännöksissä säädetään, vaarallisten kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin käytettävien rakennusten on täytettävä tässä luvussa säädetyt vaatimukset.

Rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa on huolehdittava, että:

Jakeluasemien rakennuksia ja rakenteita koskevista turvallisuusvaatimuksista säädetään tarkemmin liitteessä II.

Prosessitilat ja kemikaalien varastointitilat on muodostettava omiksi palo-osastoikseen. Lisäksi erityisen vaaralliset prosessivaiheet on erotettava muusta prosessista omiksi palo-osastoikseen.

Tilat, joissa käsitellään 14 §:ssä tarkoitettuja kemikaaleja taikka syttyviä nesteitä (kategoria 1–2), syttyviä kaasuja tai aerosoleja, tulee erottaa omiksi palo-osastoikseen.

Jos huonetilassa käsitellään syttyviä kaasuja, syttyviä nesteitä (kategoria 1–2) tai 14 §:ssä tarkoitettuja kemikaaleja tai jos prosessiin muuten liittyy räjähdysvaara, tilan painetta tulee voida keventää joko kevytrakenteisten rakenteiden kautta tai paineenkevennyslaittein siten, että räjähdyksessä syntyvä paine voi purkautua ulos suuntaan, jossa henkilövahinkojen mahdollisuus jää mahdollisimman vähäiseksi.

Rakennukseen sijoitetussa räjähtävän kemikaalin varastossa ja käsittelytilassa tulee vähintään yhden varaston seinistä olla rakennuksen ulkoseinä.

Tiloista, joissa käsitellään välittömästi myrkyllisiä kaasuja (kategoria 1–3), ei saa olla suoraa yhteyttä sellaisiin tiloihin, joissa ihmisiä työskentelee muissa kuin kemikaalien käsittelyyn tai varastointiin liittyvissä tehtävissä.

Tilojen ovien on oltava automaattisesti sulkeutuvat ja ulospäin aukeavat. Tiloissa ei saa olla avonaisia ikkunoita eikä muita aukkoja, joista kaasu voi onnettomuustilanteessa päästä leviämään.

Jos huonetilassa käsitellään tai varastoidaan palavaa nestettä, syttyvää kaasua tai aerosolia, huonetilan seinien ja kattojen sisäpintojen materiaalien tulee olla vähintään maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annetun Suomen rakentamismääräyskokoelman rakennusten paloturvallisuutta koskevan osan E1 mukaista luokkaa A2–s1,d0.

Materiaalivalinnassa tulee lisäksi ottaa huomioon kemikaalien muut vaaraominaisuudet. Tarvittaessa pinnat on suojattava kemikaalin vaikutusta kestävällä pinnoitteella.

Tiloissa, joissa käsitellään tai varastoidaan palavia tai hapettavia kemikaaleja, on lattiapintojen oltava palamatonta materiaalia.

Kemikaalien käsittely- ja varastointitilat tulee varustaa sellaisella ilmanvaihdolla, ettei kemikaaleista voi aiheutua vaaraa terveydelle eikä palavan kaasun, palavan nesteen höyryn tai sumun taikka räjähdysvaarallisen pölyn syttymisen vaaraa. Kemikaalien käsittely- ja varastointitilojen ilmanvaihdon tulee olla erillinen muiden tilojen ilmanvaihtoon nähden. Ilmanvaihdon riittävyyttä tulee valvoa.

Ilmanvaihdon mitoituksessa ja ilmanvaihtolaitteistojen materiaalivalinnoissa tulee ottaa huomioon kosteuden ja kemikaaleja sisältävien höyryjen syövyttävät vaikutukset sekä kemikaalien fysikaaliset ominaisuudet. Jos vaarallisista kemikaaleista voi muodostua ilmaa raskaampia höyryjä, kaasuja, sumuja tai pölyjä, tulee ilmanpoisto järjestää huonetilan alaosasta.

Vaarallisia kemikaaleja sisältävien kaasujen, höyryjen, sumujen ja pölyjen leviäminen huonetilassa tulee rajoittaa mahdollisimman pienelle alueelle kohdepoistoin, virtauksia rajoittavin estein tai muilla teknisillä keinoilla.

Kemikaalien käsittely- ja varastointitilan ilmanvaihdon määrä tulee mitoittaa siten, että palavan nesteen höyryn, palavan kaasun ja räjähdysvaarallisen pölyn pitoisuus ilmassa ei ylitä 25 prosenttia alemmasta syttymisrajasta.

Jos tiloissa voi työskennellä ihmisiä, ilmanvaihdon mitoituksessa on lisäksi otettava huomioon työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetyt vaatimukset.

Tilassa, jos harjoitetaan maalausta, lakkausta, laminointia, liimausta tai muuta pintakäsittelyä, painatustoimintaa taikka muuta vastaavaa, jossa vapautuu normaalitoiminnan yhteydessä palavan nesteen höyryjä, palavia kaasuja taikka terveydelle vaarallisia kemikaaleja, on oltava koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihto on järjestettävä niin, että tilassa vallitsee alipaine verrattuna ympäröiviin tiloihin. Tuloilma johdetaan ulkoa tai muusta turvallisesta tilasta.

Tilojen, joissa käsitellään välittömästi myrkyllisiä kaasuja (kategoria 1–3) sellaisessa laajuudessa, että niistä voi vuoto- tai muussa tilanteessa aiheutua välitöntä terveysvaaraa, tulee olla alipaineistettuja ja niissä tulee olla muiden tilojen ilmanvaihdosta erillinen ilmanvaihto.

Valvomo ja prosessin ohjaukseen tarvittavat järjestelmät on sijoitettava, rakennettava ja varustettava siten, että valvomossa olevat ja muut prosessin ohjaukseen tarvittavat laitteet säilyvät onnettomuustilanteessa toimintakunnossa ja että henkilökunta pystyy työskentelemään valvomossa niin kauan, kuin prosessin turvallinen alasajo vaatii. Valvomosta tulee olla mahdollista poistua turvallisesti.

Valvomon rakenteiden suunnittelussa on otettava huomioon käsiteltävistä kemikaaleista aiheutuvat vaatimukset palonkestävyydelle ja räjähdyspaineen kestävyydelle sekä terveydelle vaarallisilta kemikaaleilta suojautumisen kannalta riittävä tiiviys sekä ilmanvaihdon riittävyys ja toimintavarmuus onnettomuustilanteessa.

Valvomon ilmanvaihdon tulee olla erillään samassa rakennuksessa olevien kemikaalien käsittely- ja varastointitilojen ilmanvaihdosta. Valvomossa tulee olla ylipaine verrattuna viereisiin kemikaalien käsittely- ja varastointitiloihin, jos kemikaalien pääsy valvomoon voi aiheuttaa terveysvaaraa.

Jos henkilökunnan riittävän nopea siirtyminen onnettomuuden vaikutusalueelta ei ole mahdollista, tuotantolaitoksella tulee olla suojatiloja, joihin henkilökunta voi siirtyä ja joissa se voi olla niin kauan kunnes turvallinen poistuminen on mahdollista. Suojatilojen tulee olla myös muiden tuotantolaitoksella olevien henkilöiden sekä pelastushenkilöstön käytettävissä.

Suojatilan tulee olla tiivis ympäröiviin tiloihin nähden. Suojatilan ilmanvaihdon tulee olla erillään kemikaalien käsittely- ja varastointitilojen ilmanvaihdosta ja tuloilma on otettava mahdollisimman turvallisesta paikasta ennakoitavissa olevat onnettomuustilanteet huomioon ottaen.

Tuotantolaitoksen laitteistot ja järjestelmät sekä niihin tehtävät muutokset tulee suunnitella ja valita siten, että onnettomuudet voidaan estää mahdollisimman tehokkaasti ja että onnettomuuksien seuraukset pystytään rajoittamaan mahdollisimman vähäisiksi.

Suunnittelussa tulee noudattaa seuraavia periaatteita:

Jakeluasemien laitteistoja ja säiliöitä koskevista turvallisuusvaatimuksista säädetään tarkemmin liitteessä II.

Vaarallisten kemikaalien varastoinnissa käytettävien säiliöiden, siilojen, astioiden ja pakkausten tulee olla tähän tarkoitukseen suunniteltuja ja niiden rakennemateriaalien tulee kestää kemikaalien vaikutukset.

Säiliökontin, IBC-pakkauksen tai rautatievaunun saa liittää suoraan prosessiin sen sisältämän kemikaalin käytön ajaksi ainoastaan, jos siten saavutetaan sama turvallisuustaso kuin kiinteää varastosäiliötä käytettäessä.

Kiinteät kemikaalit tulee varastoida astioissa, pakkauksissa, säiliöissä tai siiloissa taikka tarkoituksenmukaisilla, varastointiin osoitetuilla alueilla.

Säiliön perustuksen tulee kestää säiliöstä ja sen sisällöstä johtuvat rasitukset.

Säiliön perustus on mitoitettava ja rakennettava siten, että säiliö laitteineen ei pääse roudan tai muun syyn vuoksi liikkumaan.

Säiliön ja siihen liittyvien laitteistojen lämpöliikkeet on otettava huomioon säiliön perustuksen suunnittelussa ja asennuksessa.

Vaarallisten kemikaalien tilapäiseen varastointiin maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavissa kohteissa, sotilaallisissa harjoituksissa, harjoitusalueilla ja rauhanturvaoperaatioissa voidaan käyttää vaarallisten aineiden kuljetusta koskevien säännösten mukaisesti tyyppihyväksyttyä ja tarkastettua säiliökonttia tai IBC-pakkausta.

Tilapäiseen varastointiin käytettävän säiliökontin ja IBC-pakkauksen on oltava joko kaksivaippainen tai valuma- tai suoja-altaaseen sijoitettuna yksivaippainen. Muovisen IBC-pakkauksen tulee kuitenkin aina olla kaksivaippainen. IBC-pakkauksen pohjassa ei saa olla yhteitä. IBC-pakkaus tulee lisäksi olla nostettavissa ylhäältä tai alhaalta ja sen tulee soveltua käsiteltäväksi maastossa työmaaolosuhteissa työkoneeseen liitetyillä nostolaitteilla.

Vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavissa tuotantolaitoksissa kemikaaliputkistot tulee olla suunniteltu ja valmistettu vähintään painelaitelain (1144/2016) nojalla annetuissa säännöksissä säädetyn painelaitteiden luokan I vaatimustasoa vastaavasti.

Maahan tai rakennusosiin upotettujen putkien liitokset tulee tehdä pysyvällä tavalla. Upotettu putki on suojattava korroosiolta sekä tarvittaessa mekaaniselta vahingoittumiselta suojaputkella tai suojakourulla. Asennuksessa on otettava huomion maan routiminen ja rakennuksen liikkuminen.

Rakennusosien läpiviennissä tulee käyttää suojaputkea ja läpivienti on tiivistettävä. Seinien läpivienneissä putkea ei saa haaroittaa eikä putkessa saa olla liitoksia läpiviennin kohdalla.

Putkisto on tarvittaessa lämpöeristettävä, jotta putkessa siirrettävän aineen ominaisuudet eivät muutu ja jotta putki ei jäätymisen takia vaurioidu.

Jos siirtopumpun paineputkeen on asennettu sulkuventtiili eikä siirtopumppua ole varustettu sisään rakennetulla ohivirtausventtiilillä, on pumpun ja sulkuventtiilin väliseen putkeen asennettava ylipaineventtiili, josta mahdollisesti virtaava neste pääsee purkautumaan esteettömästi säiliöön tai siirtopumpun imuputkeen.

Jos sulkuventtiili tai muu laite voi estää lämpenevän nesteen laajenemista tai jos putkistossa on lämmitin, putkisto tai lämmitin on varustettava ylipaineventtiilillä, jonka kautta laajeneva neste pääsee purkautumaan esteettömästi säiliöön.

Vaarallisten kemikaalien siirtoon käytettävien letkujen tulee olla tiiviitä ja niiden on kestettävä kemikaalien vaikutus sekä käytössä ilmenevä tai häiriötilanteesta aiheutuva paine, lämpötila ja muut rasitukset. Letkut on mitoitettava säiliön tai putkiston käyttöpaineelle, kuitenkin vähintään 6 baarin painetta kestäväksi. Letkut tulee suojata mekaanisilta vaurioilta eivätkä ne saa joutua kosketuksiin kuumien pintojen kanssa.

Letkua saa käyttää vain, jos sen käyttö on perusteltua tärinän, liikkeen tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi.

Prosessit ja toiminnot tulee tarvittaessa varustaa järjestelmin, joilla onnettomuudet ja muut vaaralliset tapahtumat voidaan havaita ajoissa, joilla vaarallisten tapahtumien etenemistä voidaan rajoittaa tai estää ja joilla onnettomuuksien seuraukset voidaan rajoittaa mahdollisimman vähäisiksi. Tällaisia valvonta-, hallinta- ja turvajärjestelmiä ovat

Edellä 1 momentissa tarkoitetut järjestelmät ja laitteet on suunniteltava, sijoitettava ja tarvittaessa suojattava siten, että ne ovat käytettävissä onnettomuustilanteessa.

Tuotantolaitoksen alueet, rakenteet ja laitteistot tulee suunnitella siten, että kemikaalien käsittelyn, varastoinnin, siirtämisen sekä säiliöiden täytön ja tyhjennyksen yhteydessä tapahtuvat kemikaalivuodot pystytään keräämään talteen.

Kemikaalien pääsy maaperään, vesistöön ja muuhun kuin vuotojen keräilyyn tarkoitettuun viemäriin tulee estää.

Suoja-altaan, allastuksen ja kynnystyksen voi korvata muulla vuotojenhallintajärjestelmällä, joka takaa vastaavantasoisen nesteen pidätyskyvyn ja toiminnan luotettavuuden.

Samaan altaaseen tai muuhun vastaavaan vuotojen keräilyjärjestelmään ei saa päästää kemikaaleja, joiden reagoimisesta keskenään voi aiheutua vaaraa.

Ulkona olevat vaarallisia kemikaaleja sisältävät säiliöt tulee sijoittaa suoja-altaaseen.

Ulkona olevat nestemäisille kemikaaleille tarkoitetut kappaletavara- ja konttivarastot sekä prosessilaitteistot on sijoitettava tiiviille, varastoitavaa kemikaalia kestävälle ja vuotoja pidättävälle alustalle, joka ympäröidään kynnyksellä niin, että mahdolliset vuodot pystytään saamaan talteen.

Säiliöiden täyttö- ja tyhjennyspaikat tulee allastaa siten, että saadaan kerättyä talteen suurimman täytettävän tai tyhjennettävän kuljetussäiliön tilavuus.

Rakennuksessa olevien prosessitilojen ja kemikaalien varastointitilojen oviaukot on varustettava kynnyksin niin, etteivät tiloissa tapahtuvat nestemäisen kemikaalin vuodot pääse leviämään muihin tiloihin. Varastosäiliöt on sijoitettava tarvittaessa erillisiin suoja-altaisiin.

Kiinteät vaaralliset kemikaalit on varastoitava siten, etteivät kemikaalit leviä niille osoitetun varastointialueen tai -paikan ulkopuolelle.

Ulkona olevat kemikaalit on suojattava ja sijoitettava niin, ettei niitä voi levitä ympäristöön sadeveden mukana tai muutoin.

Kemikaalien käsittely ja varastointi sekä säiliöiden täyttäminen ja tyhjentäminen on toteutettava niin, että vapautuvien kaasujen, höyryjen, sumujen ja pölyjen määrä jää mahdollisimman pieneksi. Jos vapautuvista kaasuista, höyryistä, sumuista tai pölyistä voi olla vaaraa terveydelle tai ympäristölle, ne on kerättävä talteen tai käsiteltävä vaarattomiksi tarkoitukseen soveltuvin menetelmin.

Laitteistojen paineenkevennysaukoista tai muusta hätäpurkujärjestelmästä häiriö- tai onnettomuustilanteessa purkautuvat kemikaalit tulee johtaa talteenottosäiliöön, puhdistusjärjestelmään tai muuhun vaarattomaan paikkaan.

Ulkona olevat terveydelle tai ympäristölle vaarallista kaasua sisältävät säiliöt on sijoitettava siten ja varustettava sellaisin rakentein, että vuodot pystytään rajaamaan mahdollisimman pienelle alueelle.

Maanalaisen säiliön on oltava kaksivaippainen. Seinämien väliseen tilaan mahdollisesti päässeitä vuotoja tulee voida valvoa. Säiliö voi olla yksivaippainen, jos se on varustettu vuotojen hallinnan kannalta vastaavantasoisella järjestelmällä, jolla vuodot voidaan kerätä ja havaita.

Kalliovarastot on sijoitettava niin, ettei ole vaaraa, että varastoitavaa kemikaalia vuotaa pohjaveteen. Kalliovaraston saa sijoittaa ainoastaan pohjavesitason alapuolelle.

Maanalaiset vaarallisten kemikaalien putkistot tulee sijoittaa sellaiseen suojaputkeen tai suojakanaaliin, joihin päässeitä vuotoja pystytään valvomaan. Suojaputken tai suojakanaalin voi korvata vuotojenhallinnan kannalta vastaavan tasoisella järjestelmällä.

Kemikaalien varastointipaikkojen, täyttö- ja tyhjennyspaikkojen sekä prosessitilojen ja muiden käsittelytilojen viemäröinti tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei kemikaalien saastuttamia jäte-, sammutus- tai sadevesiä pääse hallitsemattomasti vesistöön, maaperään eikä muuhun kuin tähän tarkoitukseen suunniteltuun viemäriverkkoon. Ulkona olevan vallitilan tai vastaavan sadevedenpoisto tulee järjestää hallitusti.

Prosessit tulee suunnitella siten, ettei vesijohtoverkostoon voi päästä poikkeustilanteissakaan kemikaalia.

Rakennuksessa olevissa tiloissa, joissa varastoidaan tai käsitellään teollisesti vaarallisia kemikaaleja, on oltava sisääntulo-ovissa merkinnät, joista käy ilmi tiloissa käsiteltävien kemikaalien vaaraominaisuudet ja mahdollisesti tarvittavat varotoimenpiteet vaaran välttämiseksi. Vastaavalla tavalla on merkittävä myös ulkona olevat prosessialueet sekä varastointialueet ja -katokset, joissa vaaralliset kemikaalit varastoidaan muutoin kuin kiinteissä säiliöissä.

Räjähdysvaarallisissa tiloissa on oltava lisäksi merkinnät, jotka täyttävät räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjuntaa koskevan valtioneuvoston asetuksen (576/2003) vaatimukset.

Vaarallisia kemikaaleja sisältävissä valmistus- ja käsittelylaitteistoissa tulee olla turvallisen käytön ja huollon sekä pelastustoiminnan kannalta tarpeelliset merkinnät.

Vaarallisten kemikaalien varastointiin käytetty kiinteä maanpäällinen säiliö on merkittävä siten, että merkinnöistä käy ilmi säiliön sisältö ja sen vaarallisuus. Merkintä voidaan tehdä säiliöön tai sen välittömässä läheisyydessä olevaan tauluun.

Säiliöihin, jotka on jaettu väliseinillä osastoihin, merkintä tehdään kunkin osaston kohdalle.

Maanpäällistä kiinteätä säiliötä ei tarvitse erikseen merkitä, jos se on sijoitettu sellaiseen erilliseen huoneeseen tai rakennukseen, jossa on vastaavat merkinnät huoneen tai rakennuksen ovissa ja jossa ei säilytetä samanaikaisesti muita vaarallisia kemikaaleja. Säiliötä ei tarvitse myöskään merkitä, jos se sijaitsee tuotantolaitoksen muusta toiminnasta erotetulla prosessialueella, jolla käsitellään pääasiassa yhtä vaarallista kemikaalia tai seosta, ja alueen rajoilla on tämän asetuksen mukaiset merkinnät. Prosessialueella sijaitsevat muita vaarallisia kemikaaleja sisältävät säiliöt on kuitenkin merkittävä erikseen.

Vaarallisia kemikaaleja sisältävät putkistot on varustettava merkinnöin, joista käy ilmi putken sisältö ja kemikaalin virtaussuunta. Jos merkitseminen on käyttöteknisistä tai muista perustelluista syistä mahdoton toteuttaa, toiminnanharjoittajan on huolehdittava muilla tavoin, että laitoksen käyttöön ja onnettomuustilanteessa pelastustoimiin osallistuvilla on käytettävissään vastaavat tiedot. Lisäksi on merkittävä turvallisen toiminnan varmistamisen kannalta oleelliset venttiilit ja yhteet sekä vaarallisten kemikaalien täyttö- ja tyhjennyspaikat.

Tuotantolaitoksen alueella tapahtuva liikenne tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu vaaraa toiminnalle.

Toiminnanharjoittajan on määritettävä ja tarvittaessa merkittävä sallitut kemikaalien kuljetusreitit tuotantolaitoksen alueella. Kemikaalien kuljetusreitit tulee mahdollisuuksien mukaan erottaa henkilöliikenteelle varatuista reiteistä.

Vaarallisia kemikaaleja sisältävät säiliöt, laitteistot ja putkistot on tarvittaessa suojattava törmäysestein.

Pelastusyksiköillä tulee olla pääsy tuotantolaitoksen alueelle, onnettomuusvaarallisiin kohteisiin sekä sammutusveden ottopaikoille vähintään kahdesta eri suunnasta.

Toiminnanharjoittajan tulee valvoa ja tarvittaessa rajoittaa pääsyä tuotantolaitoksen alueelle ja erityisesti kemikaalien käsittely- ja varastointitiloihin ja -alueille siten, etteivät asiattomat voi päästä käsiksi kemikaaleihin tai aiheuttaa vaaraa toiminnalle ja siten, että onnettomuustilanteessa voidaan riittävästi olla selvillä vaarassa olevien henkilöiden määrästä.

Toiminnanharjoittajan tulee laatia suunnitelmat, joiden mukaisesti se säännöllisesti ennakkohuolloin, tarkastuksin, testauksin tai muilla soveltuvilla menetelmillä varmistaa kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin tarkoitettujen laitteistojen, säiliöiden ja putkistojen sekä rakennusten ilmanvaihtokanavien ja muiden turvallisuuden kannalta oleellisten rakenteiden toimintakunnon sekä turvallisuuden varmistamiseksi asennettujen laitteiden ja järjestelmien toimivuuden.

Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon mahdollisesta laitteistojen tai järjestelmien rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta aiheutuva vaara, käyttöympäristön ja olosuhteiden asettamat vaatimukset, laitteistojen tai järjestelmien ikä ja aiemmista tarkastuksista mahdollisesti saadut tiedot laitteistojen ja järjestelmien kunnosta.

Tarkastuksista ja testauksista sekä niissä havaituista puutteista tai tehdyistä toimenpiteistä on pidettävä kirjaa.

Vaarallisten kemikaalien käytölle, käsittelylle ja varastoinnille tulee olla käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeet tulee olla laadittuna ennen toiminnan aloittamista. Ohjeiden tulee olla käyttöhenkilökunnan saatavissa. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että käyttöhenkilökunta on saanut riittävästi koulutusta ja opastusta vaarallisista kemikaaleista ja laitoksesta sekä tuntee ohjeet. Toiminnanharjoittajan tulee lisäksi valvoa, että käyttöhenkilökunta toimii ohjeiden mukaisesti.

Toiminnanharjoittajan tulee selvittää räjähdysvaarallisissa tiloissa pysyvästi olevat tai siellä muutoin käytettävät syttymislähteet, jotka voivat aiheuttaa räjähdysvaarallisen seoksen syttymisen. Syttymislähteisiin liittyvää vaaraa arvioitaessa otetaan huomioon tilassa olevan palavan aineen syttymisominaisuudet.

Räjähdysvaarallisissa tiloissa olevien laitteiden tulee täyttää räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien vaatimustenmukaisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1439/2016)

Räjähdysvaarallisissa tiloissa olevien laitteistojen, laitteiden ja rakenteiden pintalämpötila ei saa ylittää lämpötilaa, jossa räjähdysvaarallinen seos voi syttyä tai jossa pinnan kanssa kosketuksessa oleva kemikaali voi syttyä tai alkaa hajota vaarallisesti.

Arvioitaessa kuumista pinnoista aiheutuvaa syttymisvaaraa tulee ottaa huomioon myös laitteiston rikkoutumisesta tai epänormaalista toiminnasta johtuva kuumeneminen.

Jos laitteen sisällön lämpötila tai laitteen pintalämpötila ylittää prosessiteknisistä syistä räjähdysvaarallisen seoksen syttymislämpötilan tai pinnan kanssa kosketuksiin joutuva kemikaali voi syttyä tai alkaa hajota vaarallisesti, tulee toiminnanharjoittajan saattaa laite turvalliseen tilaan, jos havaitaan kemikaalivuoto tai vuodon vaara on ilmeinen.

Räjähdysvaarallisissa tiloissa on avotulen teko ja tupakanpoltto kielletty. Alueella tulee olla kieltoa osoittavat kilvet.

Hitsaus, kipinöivien laitteiden käyttö ja muu vastaava tulityö räjähdysvaarallisissa tiloissa on sallittua ainoastaan toiminnanharjoittajan nimeämän henkilön luvalla. Tiloissa saa tehdä tulitöitä ainoastaan, jos ennen työhön ryhtymistä on huolehdittu siitä, ettei tilassa ole eikä voi syntyä työn aikana räjähdysvaarallisia seoksia ja että mahdollisiin onnettomuuksiin on varauduttu riittävästi.

Laitteistoissa, joissa on jatkuvasti tai toistuvasti avotuli tai niin kuumaa seosta, että se voi toimia syttymislähteenä päästessään häiriötilanteessa muualle laitteistoon, on liekin tai kuuman seoksen leviäminen estettävä asianmukaisella laitteistolla.

Sellaiset palavaa nestettä, palavaa kaasua tai räjähdysvaarallista pölyä sisältävät säiliöt, putkistot ja laitteistot, joiden osalta salamanvaara on ilmeinen niiden rakenteen tai sijainnin vuoksi, tulee maadoittaa salamaniskun varalta.

Palavan nesteen, palavan kaasun tai räjähdysvaarallisen pölyn käsittely- ja varastointitiloissa on huolehdittava staattisen sähkövarauksen estämisestä ja poistamisesta laitteiden rakenne- ja materiaalivalinnoin sekä turvallisilla käyttö- ja toimintatavoilla.

Helposti varautuvaa syttyvää nestettä sekä syttyvää kaasua sisältävät maanpäälliset säiliöt, putkistot, laitteistot ja koneet on yhdistettävä potentiaalintasaukseen ja maadoitettava, jos staattinen sähkö voi aiheuttaa vaaraa.

Palavan nesteen tai kaasun säiliötä täytettäessä tai tyhjennettäessä on säiliö, täytössä tai tyhjennyksessä käytettävä laitteisto sekä kuljetussäiliö yhdistettävä toisiinsa johtavasti.

Jakeluasemien sähkölaitteita koskevista vaatimuksista ja staattisen sähkön aiheuttaman vaaran eliminoimiseksi sovellettavista menetelmistä säädetään tarkemmin liitteessä II.

Kemikaalin lämmittämiseen varastosäiliössä saa käyttää vain vettä, höyryä, räjähdys- ja palovaaratonta lämmönsiirtonestettä tai lämpövastusta. Palovaarallista ainetta voidaan käyttää kemikaalin lämmittämiseen varastosäiliössä, jos se on turvallista ja käyttöteknisesti perusteltua. Käytettävien lämmittimien pintalämpötilan tulee olla alempi kuin säiliössä varastoitavan palavan nesteen syttymislämpötila, jos lämmitin on osittainkin säiliön imuputken suuaukon yläpuolella.

Toiminnanharjoittajan on varmistettava, ettei räjähdysvaarallisessa tilassa esiinny sähkömagneettisia aaltoja, ionisoivaa säteilyä eikä ultraääntä siinä määrin, että ne voivat sytyttää räjähdysvaarallisen seoksen.

Normaalitoiminnan ja ennustettavissa olevien häiriötilanteiden aikana esiintyvä paineisku, aineen kokoonpuristuminen sekä kemikaalien ja niiden seosten kuumentuminen siten, että ne voivat johtaa räjähdysvaarallisen seoksen kuumenemiseen ja syttymiseen, on estettävä laitteistosuunnittelun keinoin.

Toiminnanharjoittajan on varauduttava tuotantolaitoksilla mahdollisiin onnettomuuksiin, kuten toiminnasta aiheutuviin räjähdyksiin, tulipaloihin, vuotoihin, käyttöhäiriöihin, laitevaurioihin sekä muihin vastaaviin tilanteisiin tässä luvussa esitetyllä tavalla.

Onnettomuuksiin johtavien olosuhteiden havaitsemiseen sekä onnettomuuksien seurausten rajoittamiseen ja torjuntaan tulee varautua kemikaalien ominaisuudet sekä käsittely- ja varastointiolosuhteet huomioon ottaen riittävän tehokkaasti.

Tuotantolaitoksella tulee olla tarvittaessa järjestelmät, joilla mahdolliset onnettomuuksiin johtavat vaaratilanteet ja olosuhteet voidaan havaita riittävän ajoissa ja joilla alueella olevia voidaan varoittaa vaaratilanteista.

Tuotantolaitoksen tiloissa ja alueilla, joissa voi onnettomuustilanteessa vuotaa sellaisia määriä ja pitoisuuksia vaarallista kemikaalia, että vuodosta voi olla seurauksena tulipalo, räjähdys taikka vaaraa terveydelle tai ympäristölle, on oltava vuodon tunnistavat ilmaisimet, jos vuotojen nopea havaitseminen muilla keinoin ei ole mahdollista. Myös kohteissa, joissa kemikaalin pääsy maaperään, vesistöön tai viemäriin voi aiheuttaa vaaraa, on oltava vuodonilmaisimet, jos vuotoja ei muuten voida havaita riittävän nopeasti.

Tilat ja alueet, joissa käsitellään välittömästi myrkyllisiä kaasuja (kategoria 1–3) sellaisessa laajuudessa, että niistä voi vuoto- tai muussa tilanteessa aiheutua välitöntä terveysvaaraa, on varustettava vuodoista hälyttävillä ja varoittavilla järjestelmillä, joista on järjestetty hälytys jatkuvasti valvottuun paikkaan.

Tulipalon havaitsemista ja paikallistamista varten tuotantolaitoksella tulee tarvittaessa olla paloilmaisimet.

Ilmaisimista tulee johtaa hälytykset siten, että vaaratilanteen vaatimiin onnettomuuden ehkäisy-, rajoitus- ja torjuntatoimiin voidaan ryhtyä viivytyksettä ja vaara-alueella olevia ihmisiä varoittaa tilanteesta. Ilmaisimien tulee hälyttää sekä paikallisesti että jatkuvasti valvotussa paikassa. Tarvittaessa hälytys on ohjattava myös hätäkeskukseen.

Kohteissa, joissa väestön varoittaminen tuotantolaitoksen alueen ulkopuolelle on suojautumisen ja pelastautumisen kannalta välttämätöntä, on oltava hälyttimet, joilla voidaan varoittaa ympäristössä olevia ihmisiä yleisellä vaaramerkillä. Hälyttimiä on voitava ohjata sekä tuotantolaitokselta että hätäkeskuksesta.

Tuotantolaitoksilla tulee huolehtia siitä, että kemikaalien käsittelypaikoilta pystytään nopeasti tekemään ilmoitus tapahtuneesta tai uhkaavasta onnettomuudesta.

Tuotantolaitoksen alkusammutus- ja sammutusvalmiuden tulee olla sellainen, että tulipalon sattuessa tehokas sammutus on mahdollista ja palon leviäminen voidaan estää. Sammutus- ja torjuntavalmiutta mitoitettaessa tulee ottaa huomioon tuotantolaitoksen mahdolliset onnettomuudet sekä pelastustoimen toimintamahdollisuudet tuotantolaitoksen alueella. Tuotantolaitos tulee tarvittaessa varustaa tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla.

Tuotantolaitoksella tulee olla riittävästi torjuntakalustoa kemikaalivuotojen välitöntä rajoittamista, imeytystä, vaarattomaksi tekemistä ja keräilyä sekä likaantuneiden kohteiden puhdistamista varten.

Alkusammutuskalusto ja kemikaalivuotojen keräilyyn tarkoitetut välineet ja aineet tulee sijoittaa riittävän lähelle kohteita, joissa niitä voidaan tarvita ja siten, että ne ovat käytettävissä onnettomuustilanteessa.

Vaarallisten kaasujen poistoon tiloista tai niiden neutralointiin vaarattomaksi on varauduttava soveltuvin ilmanvaihtojärjestelyin ja laittein tai järjestelmin.

Jos kemikaalivuodon seurauksena voi levitä ympäristöön myrkyllistä tai erittäin myrkyllistä kemikaalia niin, että siitä voi aiheutua vaaraa, on tuotantolaitoksella varauduttava kemikaalin leviämisen rajoittamiseen tai laimentamiseen kemikaalille soveltuvin laitteistoin tai järjestelmin.

Ulkona olevien ammoniakkia ja muita veteen liukenevia myrkyllisiä kaasuja sisältävien laitteistojen vuotoihin on varauduttava vesiverhoin tai muilla vastaavilla järjestelmillä, joilla kaasu voidaan saada talteen ja joilla sen leviämistä voidaan tehokkaasti rajoittaa.

Sammutus- ja torjuntamenetelmien ja -aineiden valinnassa on otettava huomioon sammutus- ja torjunta-aineista sekä niiden mukana leviävistä kemikaaleista aiheutuva vaara henkilö- tai ympäristöturvallisuudelle.

Tuotantolaitoksella saatavilla olevan sammutukseen, jäähdytykseen ja muuhun torjuntaan käytettävän veden määrä tulee mitoittaa niin, että se riittää tuotantolaitoksen kiinteiden sammutus- ja jäähdytysjärjestelmien, pikapalopostien sekä pelastustoimen tarpeisiin tuotantolaitoksen alueella.

Varasto- tai tehdasalueella saatavilla olevan sammutusveden määrä tulee mitoittaa siten, että se riittää alueella suurimmaksi arvioidusta tulipalosta aiheutuneisiin kiinteiden sammutus- ja jäähdytysjärjestelmien, pikapalopostien sekä pelastustoimen tarpeisiin.

Sammutusvesien saatavuus on tarvittaessa varmistettava. Paloposteja ja sammutusvesiasemia on sijoitettava lähelle sammutuskohteita niin, että ne ovat onnettomuustilanteessa käytettävissä.

Tuotantolaitoksilla, joilla on yli 100 kuutiometriä maan päällä pysyvästi varastoitavia palavia nesteitä tai syttyviä kaasuja, on oltava kiinteä sammutusvesiputkisto.

Muualle kuin luolastoon sijoitettu ja muuta vaarallista kemikaalia kuin polttoainetta tai lämmitysöljyä sisältävä yli 500 kuutiometrin suuruinen säiliö on eristettävä tai suojattava kiintein tai siirrettävin jäähdytyslaittein, jos säiliön lähistöllä on sellainen palavan nesteen tai palavan kaasun säiliö taikka muuta sellaista palokuormaa, jonka palaminen voi aikaansaada säiliön sisällön vaarallisen kuumenemisen, paineen vaarallisen nousun säiliössä, säiliössä olevien kemikaalien vaarallisia reaktioita tai säiliön sisällön syttymisen. Eristyksen tai jäähdytyksen on oltava riittävän tehokas ja riittävän nopeasti käytettävissä, jotta säiliöön kohdistuvasta lämpösäteilystä seuraavat onnettomuudet voidaan estää.

Täyttö- ja tyhjennyspaikka, jossa käsitellään syttyviä nesteitä (kategoria 1–2) tai syttyviä kaasuja, on varustettava kiinteällä vaahdotus- tai vesivalelulaitteistolla, jos paikalla voi samanaikaisesti käsitellä kahta tai useampaa säiliöautoa tai junavaunua.

Tiloissa, joissa palovaara on ilmeinen, joissa syttyneen palon nopea sammuttaminen on erityisen tärkeää tai joiden sammuttaminen voi olla hankalaa esimerkiksi tilan korkeuden takia, on oltava tarkoituksenmukainen automaattinen sammutusjärjestelmä.

Jos tuotantolaitoksella on muita toimintoja selvästi palovaarallisempia kohtia tai pieneksi rajattavia palo- ja räjähdysvaarallisia tiloja, ne on tarvittaessa varustettava kiinteällä kohdesuojausjärjestelmällä.

Tilat, joissa olevien laitteistojen häiriötön toiminta on välttämätöntä poikkeustilanteissakin, tulee varustaa kiinteillä sammutusjärjestelmillä, kohdesuojauksilla tai muilla soveltuvilla järjestelmillä.

Tuotantolaitoksella mahdollisten tulipalojen sammutukseen, laitteistojen jäähdytykseen, kemikaalien laimentamiseen tai muuhun torjuntaan käytetyn veden talteenotosta tulee huolehtia siten, ettei vesi voi pilata maaperää tai vesistöä ja siten, ettei se aiheuta vahinkoa jätevedenpuhdistamon toiminnalle.

Toiminnanharjoittajan on järjestettävä torjuntaan käytetyn veden talteenottojärjestelmä, jos veden mukana maaperään, vesistöön tai viemäriin tai jätevedenpuhdistamolle voi päästä kemikaaleja sellaisia määriä, että niistä voi aiheutua haittaa. Järjestelmän on pystyttävä keräämään suurimman tuotantotilan, säiliön tai vallitilan sammutukseen, jäähdytykseen tai muuhun torjuntaan tarvittava vesimäärä. Talteenottojärjestelmän voi korvata muulla järjestelmällä, joka pystyy luotettavasti erottelemaan haitalliset aineet vastaavasta sammutusvesimäärästä.

Talteenottojärjestelmä voi muodostua joko kiinteistä tai riittävän nopeasti käytettävissä olevista siirrettävistä rakenteista, laitteista tai laitteistoista.

Tuotantolaitoksella tulee olla suunnitelmat ja tarvittaessa laitteistot tai menetelmät saastuneen sammutusveden käsittelemiseksi niin, ettei siitä aiheudu vaaraa.

Tuotantolaitoksen tiloihin, joissa käsitellään tai varastoidaan vaarallisia kemikaaleja, tulee tarvittaessa järjestää savunpoistomahdollisuus.

Kemikaalien käsittely- ja varastointitilojen savunpoistolaitteistojen mitoituksessa on savukaasujen lisäksi otettava huomioon kemikaalien voimakkaasta hajoamisesta tai muista reaktioista aiheutuvat kaasut.

Kohteissa, joissa on terveysvaaraa aiheuttavien kemikaaliroiskeiden vaara, on oltava hätäsuihku ja silmähuuhtelulaite helposti luokse päästävässä paikassa.

Tuotantolaitoksella tulee olla riittävästi henkilösuojaimia ja muita suojavarusteita, joiden avulla henkilökunta pystyy pelastautumaan tilanteissa, joissa vaarallista kemikaalia on päässyt vuodon, tulipalon tai räjähdyksen seurauksena tuotantolaitoksen tiloihin tai alueelle.

Pelastustoimiin osallistuvaa tuotantolaitoksen henkilökuntaa varten tulee olla riittävästi tarkoitukseen soveltuvia henkilösuojaimia ja muita suojavarusteita, joiden avulla onnettomuustilanteessa toimiminen on mahdollista.

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan pakatun kiinteän ammoniumnitraatin varastointiin, jos varastointi kestää vähintään yhden vuorokauden.

Ammoniumnitraatilla tarkoitetaan sellaisia vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetun puolustusministeriön asetuksen (713/2017) liitteen I, osan 1 huomautuksissa 2 ja 3 tarkoitettuja kemikaaleja, joiden ammoniumnitraatista laskettu typpipitoisuus on yli 28 prosenttia.

Asetuksen 94 §:ää sovelletaan ammoniumnitraattivesiliuoksiin, mukaan lukien emulsioräjähdysaineen raaka-aine (matriisi). Asetuksen 95 §:ää sovelletaan matriisiin.

Ammoniumnitraatti tulee varastoida yksikerroksisessa rakennuksessa siten, että se on suojattu suoralta auringonsäteilyltä ja sateelta sekä muulta kosteudelta.

Samassa tilassa ammoniumnitraatin kanssa ei saa varastoida aineita, joiden syttymisestä voi aiheutua palon leviäminen rakennukseen taikka ammoniumnitraatin hajoaminen tai sulaminen.

Ammoniumnitraatti tulee varastoida niin, ettei se pääse kosketuksiin normaali- tai tulipalotilanteessa sellaisten aineiden kanssa, jotka voivat lisätä sen taipumusta räjähdysmäiseen hajoamiseen.

Rikkoutunut pakkaus ja siitä mahdollisesti vuotanut ammoniumnitraatti on välittömästi hävitettävä, jos on syytä epäillä, että ammoniumnitraattiin on päässyt sekoittumaan vieraita aineita.

Pakkaukset ja ammoniumnitraatti on hävitettävä ammoniumnitraatin valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Sähkö-, lämmitys- ja siirtolaitteet sekä muut mahdolliset syttymisvaaraa aiheuttavat laitteet on valittava ja sijoitettava siten, että ne eivät voi aiheuttaa ammoniumnitraatin kuumenemista eikä niiden päälle pääse kerääntymään nitraattipölyä.

Varastoon saa asentaa vain varastoinnin kannalta tarpeellisia sähkölaitteita. Sähkölaitteiden kotelointiluokan on oltava vähintään IP 54.

Varaston sähkölaitteisto on kytkettävä jännitteettömiksi, kun varastossa ei tarvita sähköä.

Ajoneuvot, mukaan lukien sähkö- ja moottorikäyttöiset trukit, eivät saa viipyä ammoniumnitraattia sisältävässä varastorakennuksessa pitempään kuin kuorman lastaamiseksi tai purkamiseksi on välttämätöntä.

Ammoniumnitraatin varastointiin käytettävän rakennuksen on täytettävä maankäyttö- ja rakennuslain 13 §:n nojalla annetun Suomen rakentamismääräyskokoelman osien E1 ja E2 vaatimukset.

Ammoniumnitraatti tulee varastoida vähintään 1 momentissa mainituissa säännöksissä tarkoitetun paloluokan P2 vaatimukset täyttävässä rakennuksessa. Jos samassa rakennuksessa on muita kuin ammoniumnitraatin varastointiin käytettäviä tiloja, rakennuksen on täytettävä paloluokan P1 vaatimukset.

Ammoniumnitraatti voidaan varastoida 1 ja 2 momenteista poiketen myös muunlaisessa rakennuksessa, jos samalla huolehditaan paloturvallisuudesta sijoittamalla varasto riittävän etäälle muista varastoalueen rakennuksista, rakenteista ja muista palovaaraa aiheuttavista kohteista sekä huolehditaan tehokkaasti asiattomien pääsyn estämisestä varastolle.

Ammoniumnitraattia saa varastoida myös kontissa, jos se täyttää räjähteiden varastoinnissa käytettävälle kontille asetetut vaatimukset.

Ammoniumnitraattia sisältävän varastorakennuksen lattian on oltava betonia tai muuta palamatonta ja helposti puhtaana pidettävää materiaalia, eikä siinä saa olla sellaisia syvennyksiä, kanavia tai viemäreitä, jonne tulipalossa syntyvä ammoniumnitraattisula voisi kerääntyä.

Ammoniumnitraatin varastossa tulee olla mahdollisuus tulipalossa syntyvän lämmön ja savukaasujen poistamiseen.

Varastorakennus on suojattava salamaniskun vaikutuksilta, jos siinä varastoitavan ammoniumnitraatin määrä on yli 30 tonnia.

Ammoniumnitraattivarasto on sijoitettava siten, ettei ammoniumnitraatin mahdollisesta räjähdyksestä tai hajoamisesta esimerkiksi tulipalon yhteydessä aiheudu vaaraa ympäristölle. Sijoituksessa on myös otettava huomioon, ettei varaston läheisyydessä olevan rakennuksen tai muun kohteen tulipalo voi levitä varastoon tai kuumentaa varastoitavaa ammoniumnitraattia vaarallisesti.

Kontteja ei saa pinota päällekkäin.

Ammoniumnitraattivaraston etäisyys ulkopuolisista rakennuksista määräytyy varastossa olevan suurimman pinon tai säiliön sisältämän ammoniumnitraattimäärän perusteella. Etäisyys rakennuksista, joissa muutoin kuin tilapäisesti oleskelee tai työskentelee ihmisiä, sekä ulkokokoontumisalueista, tulee olla vähintään liitteen taulukon 1 mukainen.

Ammoniumnitraattivaraston etäisyyden yleisestä liikenneväylästä tulee olla vähintään kaksi kolmasosaa 91 §:ssä tarkoitetuista etäisyyksistä.

Kuljetuspakkauksissa olevaa ammoniumnitraattia saa varastoida pinoissa. Pinon enimmäiskoko on 100 tonnia.

Pinot tulee sijoittaa riittävän etäälle toisistaan siten, ettei yhdessä pinossa alkanut räjähdys voi välittyä toiseen pinoon.

Pinojen tulee olla vähintään metrin etäisyydellä seinistä ja katosta. Konttivarastoinnissa etäisyysvaatimusta ei tarvitse noudattaa.

Ammoniumnitraatin vesiliuosta sisältävän varaston etäisyyden 91 ja 92 §:ssä tarkoitetuista kohteista tulee olla vähintään puolet mainituissa pykälissä säädetyistä etäisyyksistä.

Räjäytystyömaalla olevassa kontissa saa varastoida emulsioräjähdysaineen raaka-ainetta (matriisi) enintään viisi tonnia. Kontin etäisyyden työmaan ulkopuolisista kohteista on oltava vähintään viisi metriä. Kontin ja kohteen välissä ei saa olla palavaa materiaalia.

Jos matriisin varastointimäärä on työmaalla yli viisi tonnia, tulee noudattaa 94 §:ssä säädettyjä etäisyysvaatimuksia.

Maanalaisessa tilassa matriisi on varastoitava kontissa tai 86 §:ssä tarkoitetun rakentamismääräyskokoelman mukaisen EI60 paloluokituksen täyttävässä alumiinisessa kuljetussäiliössä. (21.5.2015/686)

Maanalainen tila on varustettava paloilmaisimilla.

EY-lannoitteen vaatimukset täyttävän ammoniumnitraatin varastointi voidaan toteuttaa siten kuin 81–85, 87, 88, 97 ja 98 §:ssä säädetään, jos varastoitavan ammoniumnitraatin määrä on enintään 30 tonnia ja varastointiaika enintään kuusi kuukautta vuodessa.

Edellä 96 §:n tarkoitettu ammoniumnitraatti tulee varastoida sellaisessa yksikerroksisessa, vähintään 86 §:ssä tarkoitetun rakentamismääräyskokoelman mukaisen paloluokan P3 vaatimukset täyttävässä varastorakennuksessa, jossa ei ole muita kuin ammoniumnitraatin varastointiin käytettäviä tiloja.

Varastorakennuksen ovet on varustettava luotettavalla lukituksella ja murtosuojauksesta on huolehdittava riittävän tukevin rakentein.

Edellä 96 §:n tarkoitetun ammoniumnitraatin varastoinnissa käytettävän rakennuksen tulee sijaita vähintään 10 metrin etäisyydellä muista rakennuksista ja rakenteista sekä palavan materiaalin varastoista, ellei niissä mahdollisesti alkaneen palon leviämistä varastorakennukseen ole estetty rakenteellisin keinoin, kuten palomuurilla. Palovaarallinen kasvillisuus tulee poistaa 10 metrin etäisyydellä rakennuksesta.

Varastorakennuksen etäisyyden asuinrakennuksista, eläinsuojista ja yleisestä kulkuväylästä tulee olla vähintään liitteen taulukon 2 mukainen.

Kahden ammoniumnitraattivarastorakennuksen välisen etäisyyden tulee olla vähintään 25 metriä.

Pääesikunta voi saatuaan asiasta teknillisen tarkastusosasto lausunnon yksittäistapauksessa myöntää päätöksellään laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavalle toiminnanharjoittajalle tarpeellisiksi katsomillaan ehdoilla luvan poiketa tässä asetuksessa säädetystä, jos säännösten noudattaminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai huomattavaa hankaluutta ja jos tarkoitettu turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavoin.

Vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan toiminnanharjoittajan osalta 1 momentissa tarkoitettu oikeus on Puolustusvoimien palotarkastajalla paitsi kemikaaliturvallisuuslain 23 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa kohteissa, joiden osalta noudatetaan 1 momentissa säädettyä menettelyä.

Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä marraskuuta 2017.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa käyttöönotettujen tuotantolaitosten on täytettävä 58, 60, 63, 64, 79 ja 80 §:ssä säädetyt vaatimukset vuoden sekä 75 ja 77 §:ssä säädetyt vaatimukset kuuden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

Toiminnanharjoittajan tulee selvittää muiden kuin 1 momentissa mainittujen vaatimusten toteutuminen tuotantolaitoksellaan sekä laatia suunnitelma toteutusaikatauluineen toimenpiteistä tai tavoista vaatimusten toteuttamiseksi tai vastaavan turvallisuustason saavuttamiseksi muilla keinoin. Selvitys ja suunnitelma on laadittava kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Selvitys ja suunnitelma on toimitettava laajamittaisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin tapauksessa Pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle sekä vähäisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin tapauksessa Puolustusvoimien palotarkastajalle.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voi laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan tuotantolaitoksen selvityksen ja suunnitelman osalta vaatia toiminnanharjoittajalta lisäselvityksiä tai tarkennuksia. Vastaava mahdollisuus on vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan tuotantolaitoksen osalta Puolustusvoimien palotarkastajalla. Selvitystä ja suunnitelmaa käsitellään kohteisiin tehtävillä tarkastuksilla tai muilla valvontakäynneillä ja niiden mukaiset toimenpiteet on toteutettava kuuden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, ellei 99 § muuta johdu. Mikäli tämän jälkeen on edelleen vanhoja vaatimukset täyttämättömiä laitteistoja, niitä ei saa käyttää ja laitteistot tulee tehdä vaarattomaksi tai purkaa kokonaan.