Laki Hossan kansallispuistosta
Ajantasainen- Asiasanat
- Kansallispuisto, Hossa
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Hallinnonala
- Ympäristöministeriö
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Voimaantulo
- Huomautus
- liitteenä kartta
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/2017/296/ajantasa/2023-01-05/fin
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Kansallispuiston perustaminen
Ihmisen ja luonnon pitkäaikaisesta ja yhä jatkuvasta rinnakkaiselosta kertovan harju-, vaara- ja pienvesiluonnon eliöstön, geologisten ominaispiirteiden ja maiseman sekä siihen kuuluvien kulttuuristen kerrostumien suojelemiseksi ja hoitamiseksi sekä yleistä virkistys- ja retkeilykäyttöä ja luonnonharrastusta varten perustetaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kansallispuistoksi luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen Hossan kansallispuisto.
2 §Sijainti ja rajat
Hossan kansallispuistoon kuuluu noin 11 094 hehtaaria valtion omistamia alueita, jotka sijaitsevat Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa. Kansallispuiston rajat on merkitty punaisella viivalla liitteenä olevaan karttaan.
3 §Rauhoitussäännökset
Hossan kansallispuistossa kielletyistä toiminnoista säädetään luonnonsuojelulain (9/2023) 49 §:ssä ja rauhoitussäännöksiä koskevista poikkeuksista mainitun lain 50 ja 51 §:ssä. (5.1.2023/60)
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen rauhoitussäännösten estämättä taimenen ja harjuksen istuttaminen Umpi-Valkeaisen ja Iso-Valkeaisen järviin ja siihen perustuva viehekalastus sekä vieheellä kalastaminen kansallispuiston virtavesissä on sallittua. Lisäksi vapaa-ajan kalastus seisovilla pyydyksillä on sallittua Iso- ja Pikkukukkurin järvissä, Iso Syrjäjärvessä ja Aittojärvessä sekä Talasjärvessä, Puukkojärvessä, Syvä Suottajärvessä, Matala Suottajärvessä ja Saari Hoiluan järvessä. Nuotanveto Aittojärvessä on sallittua kalaston hoitamiseksi tai pyyntitavan esittelemiseksi yleisölle.
Sen estämättä, mitä luonnonsuojelulain 49 §:ssä säädetään, Hossan kansallispuistossa on niillä, joiden kotipaikka on metsästyslain (615/1993) 8 §:ssä tarkoitetussa kunnassa, oikeus metsästää kotikunnassaan kansallispuiston alueella. Kansallispuistossa toimivan paliskunnan osakkailla sekä Suomen riistakeskuksen tähän tarkoitukseen erikseen nimeämillä henkilöillä on kuitenkin kotikunnasta riippumatta oikeus luonnonsuojelulain 51 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun riistaeläinlajien yksilöiden luvanvaraiseen poistamiseen. Kuusamon yhteismetsän osakaskunnalla on lisäksi oikeus metsästää hirveä Kuusamon kunnassa sijaitsevilla kansallispuistoon kuuluvilla alueilla. (5.1.2023/60)
4 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 17 päivänä kesäkuuta 2017.
Tällä lailla lakkautetaan Kylmäluoman ja Hossan retkeilyalueiden perustamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (758/1979) 1 ja 3 §:ssä tarkoitettu Hossan retkeilyalue.
Taimenen ja harjuksen istuttaminen ja siihen perustuva kalastaminen Ala- ja Keski-Valkeaiseen, Pitkähoilua-Kokalmukseen ja Kirkasvetiseen voi jatkua 31 päivään joulukuuta 2020.
Sen lisäksi, mitä 3 §:n 3 momentissa säädetään, hirveä saavat metsästää jäsenet sellaisissa metsästysyhdistyksissä, joiden metsästysalueet rajautuvat kansallispuistoon ja jotka ovat olleet rekisteröityneinä tämän lain tullessa voimaan.
YmVM 5/2017
EV 35/2017
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
5.1.2023/60:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2023.
HE 76/2022 , YmVM 17/2022, EV 227/2022