Finlex - Etusivulle
Lainsäädäntö

211/2017

Ajantasaistettu lainsäädäntö

Päivitetyt säädöstekstit, joissa lakiin tai asetukseen tehdyt muutokset sisältyvät säädöstekstiin.

Säädöksiä seurattu SDK 59/2025 saakka.

Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta

Ajantasainen
Asiasanat
Nuorisotyö
Säädöksen tyyppi
Asetus
Hallinnonala
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Antopäivä
Julkaisupäivä
Voimaantulo
ELI-tunnus
http://data.finlex.fi/eli/sd/2017/211/ajantasa/2023-03-30/fin

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään nuorisolain (1285/2016) nojalla:

1 §Nuorisotyön ja -politiikan aluehallinnon tehtävät

Aluehallintoviraston tehtävänä on:

1)

valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan alueellinen toimeenpano ja kehittäminen;

2)

valtionavustusten myöntäminen sekä myöntämiensä avustusten käytön valvonta ja vaikutusten arviointi;

(30.3.2023/616)

3)

informaatio-ohjauksen antaminen toimialalle;

4)

nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien tietojen kokoaminen;

5)

nuorille suunnattujen palvelujen riittävyyden, laadukkuuden ja saavutettavuuden arviointi;

6)

kansainvälinen yhteistyö;

7)

muut opetus- ja kulttuuriministeriön osoittamat tehtävät.

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa aluehallinnon nuorisotoimen toimialaohjauksesta.

2 §Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma

Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma:

1)

sovittaa yhteen nuorten kasvu- ja elinolojen kannalta keskeisten ministeriöiden määrittelemät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla ne toimialallaan edistävät nuorisolain (1285/2016) 2 §:n mukaisten tavoitteiden toteuttamista ohjelmakaudella;

2)

sisältää nuorisotyön ja -toiminnan tukemisen linjaukset, mukaan lukien painopisteet nuorisolain 19 §:n mukaisten nuorisoalan osaamiskeskusten valtionapukelpoisuuden hyväksymiselle; ja

3)

asettaa kansalliset tavoitteet nuorisoalan eurooppalaiselle ja kansainväliselle toiminnalle.

Ohjelman valmistelussa on otettava läpäisevästi huomioon:

1)

Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista ja muut nuorisolain soveltamisalaan liittyvät Suomen kansainväliset sitoumukset;

2)

Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston nuorisopoliittiset tavoitteet; ja

3)

nuorten moninaisuus ja eri vähemmistöihin kuuluvat nuoret.

3 §Valtion nuorisoneuvosto

Arvioidessaan valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia valtion nuorisoneuvoston tulee ottaa huomioon valtion talousarviossa nuorten kasvu- ja elinoloihin kohdistetut määrärahat. Neuvosto laatii kerran hallituskaudessa valtioneuvostolle arvioinnin valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toteutumisesta ja tekee esityksiä ohjelman mahdollisista muutostarpeista.

Neuvostossa on puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja näiden lisäksi enintään 16 jäsentä. Valtioneuvosto asettaa neuvoston kuultuaan nuorisotoimialalla toimivia tahoja. Neuvostossa on edustettuna nuorisotyön, nuorisopolitiikan ja nuorisotoiminnan asiantuntemus. Lisäksi neuvostossa on eduskuntaan valittujen poliittisten puolueiden edustus. (15.3.2018/175)

Neuvosto asetetaan eduskunnan vaalikausia vastaavasti kuuden kuukauden kuluessa vaalikauden alusta ja sen toimikausi jatkuu, kunnes seuraava neuvosto on asetettu. Neuvoston jäsenen pyytäessä eroa kesken toimikauden opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Neuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on paikalla. Neuvosto päättää itsenäisesti mahdollisten jaostojen asettamisesta sekä niiden kokoonpanosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämillä edustajilla ja pysyvillä asiantuntijoilla on neuvoston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Neuvostolla on pääsihteeri, jonka lisäksi neuvostolla voi olla myös muuta henkilöstöä. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää pääsihteerin ja muun henkilöstön. Pääsihteeri ja muu henkilöstö ovat palvelussuhteessa opetus- ja kulttuuriministeriöön. (30.3.2023/616)

Neuvoston puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, jäsenille ja asiantuntijoille maksettavista kokouspalkkioista ja korvauksista päättää ministeriö.

4 §Arviointi- ja avustustoimikunta

Toteuttaessaan tehtäviään valtionavustusasioissa arviointi- ja avustustoimikunta esittää perustellun näkemyksensä nuorisolaissa säädettyjen edellytysten toteutumisesta.

Arviointi- ja avustustoimikunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja näiden lisäksi enintään kahdeksan jäsentä. Valtioneuvosto asettaa toimikunnan kuultuaan nuorisotoimialalla toimivia tahoja. Toimikunnassa on edustettuna perehtyneisyys valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan, nuorisotyöhön ja -politiikkaan sekä nuorisotoimintaan. (15.3.2018/175)

Toimikunta asetetaan eduskunnan vaalikausia vastaavasti kuuden kuukauden kuluessa vaalikauden alusta ja sen toimikausi jatkuu, kunnes seuraava toimikunta on asetettu. Toimikunnan jäsenen pyytäessä eroa kesken toimikauden opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Toimikunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on paikalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämillä edustajilla ja pysyvillä asiantuntijoilla on toimikunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Toimikunnalla on pääsihteeri, jonka lisäksi toimikunnalla voi olla myös muuta henkilöstöä. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää pääsihteerin ja muun henkilöstön. Pääsihteeri ja muu henkilöstö ovat palvelussuhteessa opetus- ja kulttuuriministeriöön. (30.3.2023/616)

Toimikunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, jäsenille ja asiantuntijoille maksettavista kokouspalkkioista ja korvauksista päättää ministeriö.

5 § (30.3.2023/616)Valtakunnallisen nuorisoalan järjestön hyväksyminen valtionapukelpoiseksi

Valtakunnalliseksi nuorisoalan järjestöksi haluavan on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 17 §:ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset. Arviointi tehdään järjestön suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella. Arviointi- ja avustustoimikunta antaa asiassa lausuntonsa.

Järjestön toiminnan merkitystä ja vaikuttavuutta nuorisotyön ja -toiminnan kannalta arvioitaessa otetaan huomioon, miten tavoitteellista, tuloksellista ja vaikutuksiltaan laajaa järjestön toiminta on nuorisoalalla.

Järjestön toiminnan ajankohtaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, miten järjestön toiminta vastaa nuorten ajankohtaisiin tarpeisiin.

Toiminnan valtakunnallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan alueellinen kattavuus. Järjestön toiminta määritellään valtakunnalliseksi, kun toimintaa järjestetään vähintään seitsemän maakunnan alueella tai järjestön toiminta tavoittaa kohderyhmänsä muutoin maanlaajuisesti.

Nuorten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden edistämistä arvioitaessa otetaan huomioon, miten niiden edistäminen toteutuu järjestön sisäisessä toiminnassa ja yhteiskunnallisesti järjestön tavoitteiden ja sen toteuttamien toimenpiteiden kautta sekä kuinka saavutettavaa järjestön toiminta on eri ryhmiin kuuluvien nuorten kannalta.

Järjestön hallinnon ja talouden vastuullista hoitoa arvioitaessa otetaan huomioon, onko järjestön hallinnon ja talouden seuranta ja valvonta järjestetty asianmukaisesti.

Valtionapukelpoiseksi järjestöksi voidaan hyväksyä järjestö, jonka:

1)

kokonaisjäsenmäärästä taikka piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten yhteenlasketusta henkilöjäsenmäärästä vähintään kaksi kolmasosaa on nuoria (nuorisojärjestö);

2)

toiminnasta ainakin osa on nuorisotyötä ja tämä osa voidaan erottaa järjestön muusta toiminnasta (nuorisotyötä tekevä järjestö); tai

3)

pääasiallinen tarkoitus on tarjota palveluja nuorisoalan järjestöille, kunnille tai muille nuorisoalan yhteisöille (nuorisoalan palvelujärjestö).

Edellä 7 momentissa säädetyistä hyväksymisperusteista tai järjestön toiminnan valtakunnallisuusmääritelmästä voidaan poiketa kieli- tai muun vähemmistön keskuudessa tai toimialallaan valtakunnallisesti edustavaksi katsottavan järjestön osalta edellyttäen, että järjestön toiminta kuitenkin on riittävän kattavaa suhteessa järjestön määrittelemään kohderyhmään.

6 § (30.3.2023/616)Valtionavustuksen myöntäminen valtakunnalliselle nuorisoalan järjestölle

Valtakunnallisen nuorisoalan järjestön valtionavustusta myönnettäessä opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi järjestön suunniteltua ja toteutunutta toimintaa. Arviointi- ja avustustoimikunta tekee asiassa esityksensä.

Järjestön toiminnan laatua ja vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan tavoitteellisuus, tavoitteiden saavuttaminen ja oman toiminnan kehittymisen seuraaminen nuorisotyön ja -toiminnan osalta.

Järjestön toiminnan ajankohtaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, kuinka hyvin järjestön toiminta vastaa nuorten ajankohtaisiin tarpeisiin.

Järjestön toiminnan laajuutta ja saavutettavuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestetyn toiminnan määrä ja monipuolisuus, avustettavaan toimintaan osallistuvien määrä, järjestön nuorten jäsenten määrä sekä se, miten hyvin järjestö tavoittaa kohderyhmänsä valtakunnallisesti.

Nuorten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistä arvioitaessa otetaan huomioon, millä toimenpiteillä järjestö toteuttaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa omassa toiminnassaan ja yhteiskunnallisesti.

Nuorten osallisuuden edistämistä arvioitaessa otetaan huomioon, miten nuoret voivat vaikuttaa järjestön toimintaan sekä minkälaista yhteiskunnassa hyödynnettävää osaamista nuoret saavat järjestössä toimiessaan.

Järjestön hallinnon ja talouden hoitoa arvioitaessa otetaan huomioon, millä toimenpiteillä järjestö on varmistanut, että sen hallintoa ja taloutta hoidetaan vastuullisesti.

7 § (30.3.2023/616)Valtakunnallisen nuorisoalan osaamiskeskuksen hyväksyminen valtionapukelpoiseksi

Nuorisoalan osaamiskeskuksena voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, korkeakoulu, yhdistys tai säätiö tai niiden sopimukseen perustuva yhteenliittymä.

Nuorisoalan osaamiskeskukseksi haluavan organisaation on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 19 §:ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset. Arviointi- ja avustustoimikunta antaa asiassa lausuntonsa.

Osaamiskeskusten muodostamaa kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon keskusten toiminta ja osaaminen suhteessa valtakunnallisiin nuorisotyön ja -politiikan kehittämistarpeisiin.

8 § (30.3.2023/616)Valtionavustuksen myöntäminen valtakunnalliselle nuorisoalan osaamiskeskukselle

Valtionavustusta myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtakunnallisen nuorisoalan osaamiskeskuksen yhdessä sopimiin tehtäviin. Arviointi- ja avustustoimikunta tekee asiassa esityksensä.

Osaamiskeskuksen tehtävien ja toiminnan laatua ja laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon osaamiskeskuksen:

1)

palvelukyky ja sen henkilöstön osaaminen suhteessa osaamiskeskuksen tehtäviin;

2)

toiminnan laatua ja määrää mittaavat tunnusluvut;

3)

toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus sekä miten keskuksen hallintoa ja taloutta on hoidettu.

Osaamiskeskuksen kirjanpidon tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.

9 § (30.3.2023/616)Nuorisokeskuksen hyväksyminen valtionapukelpoiseksi

Nuorisokeskuksena voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö.

Nuorisokeskukseksi haluavan organisaation on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 20 §:ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset.

Nuorisokeskuksen toiminnan laatua arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan tavoitteellisuus ja keskuksen valmius kehittää nuorisotyötään. Toiminnan laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon toimintaan osallistuvien nuorten määrä sekä keskuksen järjestämän oman ohjauksen määrä. Toiminnan vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon keskuksen kohderyhmien tavoittaminen sekä keskuksen yhteistyöverkostot ja viestintä. Nuorisokeskusten muodostamaa kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kunkin keskuksen koko, maantieteellinen sijainti ja nuorisokeskusten tarjoaman toiminnan monipuolisuus.

Sen lisäksi, mitä nuorisolain 20 §:n 2 momentissa säädetään, nuorisokeskuksen valtionapukelpoisuutta hyväksyttäessä edellytetään, että:

1)

keskuksen toiminta on pääosin suunnattu nuorille;

2)

keskuksella on suunnitelmat kestävän kehityksen edistämisestä ja kansainvälisestä toiminnasta ja että keskus noudattaa suunnitelmia toiminnassaan;

3)

keskuksen taloutta ja hallintoa hoidetaan vastuullisesti ja että keskuksella on toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä;

4)

keskus on ympäristöltään, tiloiltaan ja varustukseltaan ohjattuun nuorisotyöhön soveltuva;

5)

keskuksessa on nuorisotyöstä vastaava nuorisotyön ammattilainen, riittävä ohjaushenkilöstö ja riittävä nuorisotyön osaaminen;

6)

keskus huolehtii toimintansa ja ympäristönsä turvallisuudesta;

7)

keskuksen toiminta ulottuu useamman kunnan alueelle.

10 § (30.3.2023/616)Valtionavustuksen myöntäminen nuorisokeskukselle

Nuorisokeskuksen valtionavustuksen määrää harkittaessa opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi keskuksen suunniteltua ja toteutunutta toimintaa.

Nuorisotyön laatua arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan tavoitteellisuus, oman toiminnan seuraaminen, tavoitteiden saavuttamisen arviointi sekä henkilöstön ammattitaito ja osaaminen.

Nuorisotyön laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon ohjattuun toimintaan osallistuvien nuorten määrä ja heidän majoitusvuorokausiensa määrä sekä keskuksen järjestämän oman ohjauksen määrä.

Toiminnan vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon yhteistyöverkoston monipuolisuus ja laajuus, viestinnän monipuolisuus, kansainvälinen toiminta sekä kestävän kehityksen edistäminen.

Talouden ja hallinnon hoitoa arvioitaessa otetaan huomioon, millä toimenpiteillä keskus on varmistanut, että sen taloutta ja hallintoa hoidetaan vastuullisesti.

Nuorisokeskuksen kirjanpidon tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.

11 §Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuuden hyväksyminen

Nuorten työpajatoiminnan järjestäjänä voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö.

Nuorten työpajatoiminnan järjestäjäksi haluavan organisaation on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 21 §:ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset.

Nuorten työpajatoiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon, miten nuoren mahdollisuudet sijoittua koulutukseen, työhön tai muuhun tarvitsemaansa palveluun työpajajakson jälkeen ovat parantuneet.

Sen lisäksi, mitä nuorisolain 21 §:n 2 momentissa säädetään, nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuuden hyväksymisen edellytyksenä on, että:

1)

toiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista;

2)

taloutta ja hallintoa hoidetaan hyvin;

3)

nuorten työpajalla on riittävä määrä valmentavaa henkilöstöä, jolla on tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen;

4)

toiminta soveltuu tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan; ja

5)

työpajatoiminnan järjestäjällä on toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä, jolla todennetaan nuorten saaman valmennuksen vaikutukset.

12 §Valtionavustuksen myöntäminen nuorten työpajatoimintaan

Valtionavustusta myönnettäessä nuorten työpajatoiminnan laadun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa otetaan huomioon työpajan:

1)

palvelukyky sekä kohderyhmältä ja yhteistyöverkostolta saatu palaute;

2)

tiedot toiminnan tuloksellisuudesta;

3)

toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus ja miten taloutta ja hallintoa hoidetaan;

4)

henkilöstön ammattitaito ja osaaminen;

5)

toiminnan jatkuvuus ja ympärivuotisuus;

6)

tilojen asianmukaisuus toimintaan nähden; ja

7)

kirjanpito, jonka tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.

13 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä huhtikuuta 2017.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen

15.3.2018/175:

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä maaliskuuta 2018.

30.3.2023/616:

Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä huhtikuuta 2023.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa määräajaksi nimitetyn valtion nuorisoneuvoston ja arviointi- ja avustustoimikunnan henkilöstön nimitysten määräaikaa opetus- ja kulttuuriministeriössä jatketaan vuoden 2023 loppuun.

Sivun alkuun